ITE-Aulis

Olen aivan ällikällä lyöty ja suorastaan äimän käkenä. Olen tiennyt, että Jalkaset ovat monipuolisesti lahjakasta sukua, mutta sitä en tiennyt, että Kärkkäälän kylällä melkein naapurissa on asunut nero.

Nimittäin osoitteessa Herralanmäentie 399 avattiin jo alkukesästä Aulis Jalkasen tuotantoa esittelevä ITE-Aulis kotimuseo, mutta eläkeläisukon sietämättömien lomakiireiden vuoksi ehdin sinne vasta viime lauantaina, jolloin museo oli viimeistä kertaa tänä kesänä auki yleisölle.

Vaikka kuvataiteesta ymmärrän sen verran huonosti, että olen ainoana maassamme jäänyt laiskanläksylle piirustuksesta, niin Aulis Jalkasen tuhannet työt puhuttelivat minua syvästi. Niistä tuli ihan mieleeni Simpauttaja-romaanin Ryynäsen Otto, joka veisteli itselleen puusta naisia, kun ei muunlaisia ollut kylällä tarjolla. Mikko Alataloa lainatakseni taustalla on ihmisen ikävä toisen luo.

Taiteen tekemisen lisäksi Aulis Jalkanen toimi elämässään metsurina, puuseppänä, kansallisen tason suunnistajana, hanuristina, säveltäjänä, runoilijana ja äitinsä omaishoitajana eli hän oli hyvin kunnollinen mies. Kotimuseon seinältä löytyi hänen savonmurteella kirjoittama humoristinen runo, jossa hän ihmetteli, miten kaikenlaisille juopoille kyllä naisia löytyy, mutta ei hänelle raittiille miehelle. Itsekin olen ihmetellyt monta kertaa samaa asiaa.

Tosin kyllä hänellekin sitten kypsässä iässä siunaantui nainen 13 vuodeksi. Jalkanen on vuosikymmeniä kirjoittanut kuvitettuja päiväkirjoja ja minusta kotimuseon koskettavin asia oli hänen päiväkirjansa kansi, jossa luki, että Enkeli nouti Eilan ja kuva tapahtuneesta. Minusta Enkeli nouti Eilan olisi hyvä nimi sille väitöskirjalle, jonka joku itsensä pöhköksi lukenut taiteenlisenssi tekee ITE-taiteilija Aulis Jalkasesta.

Lisätietoa ITE-Aulis museosta tässä https://sites.google.com/view/ite-aulis/kotimuseo/ .