Matkailuyrittäjä ja runonlaulaja PenttiLyytinen 29.08.2021, 19:00 

Runonlaulannan mm-ottelun toisen osapuolen Pentti Lyytisen hautaa en löytänyt Rautalammilta. Vaikka runonlaulaja Pentti Lyytinen olikin syntyjään Suonenjoen Kärkkäälän kylän Piispalanmäeltä, niin leipätyönsä hän teki matkailuyrittäjänä Rautalammin puolella Toholahdella. Toholahti liittyy keskeisesti myös maamme uskonnonhistoriaan. Siellä järjestettiin tilaisuus, jossa körttiläisten johtaja Paavo Ruotsalainen oli tarkoitus syrjäyttää juoppoudesta syytettynä, mutta kävikin toisin päin, eli miehen suosio ja maine vain kasvoivat. 

Samanlainen ilmiö koettiin myöhemmin poliitikko Teuvo Hakkaraisen tapauksessa. Lainaus Aapeli Saarisalon kirjasta Erämaan vaeltaja - Paavo Ruotsalainen (Wsoy 1969) s. 181 "Kun Paavo saapui Toholahden markkinoille syyskuulla 1831, sinne oli kokoontunut suuri joukko heränneitä. Paavon ystävät seisoivat toisella, Renqvistin hengenheimolaiset toisella puolen tietä. Välit olivat kireät, ja jännittyneinä odotettiin kuuluisan miehen saapumista.

 "Nyt se tulee", kuului paikalle saapuneitten suruttomain sankasta joukosta, kun Paavo hevosella ratsastaen laskeutui Suonenjoen puolelta salmen poikki johtavalle sillalle. Tarkastaen joukkoja hän lähestyi hitaasti toista rantaa. Hän oli heti käsittänyt tilanteen. Perille päästyään hän laskeutui hevosen selästä, katseli kuulijakuntaansa ja lausui: "Paljonpa täällä on ihmisiä. Pitäisi minun teille jotakin puhua, vaan kurkku on kuiva. Eikö teillä ole viinaa?" 

Suonenjokelaisten joukosta ojennettiin hänelle pullo pullon perästä. Paavo maisteli ja joi, pyysi tupakkaa, otti hänelle annetusta kukkarosta runsaan kourallisen, täytti piippunsa, työnsi suuhunsa ja varisteli loput päälleensä ja maahan. Suruttomat nauroivat, mutta renqvistiläiset, joiden parissa jo siihen aikaan oli sekä tupakointi että väkijuomien käyttö kielletty, alkoivat ääneen soimata Paavoa. 

Suonenjokelaiset, jotka ymmärsivät, mitä Paavo kummallisella esiintymisellään tarkoitti, vastasivat kiivailla sanoilla. Syntyi melua ja väittelyä, joka teki odotetun seurapuheenpitämisen mahdottomaksi. Mutta tällainen esiintyminen ei ollut siunauksena kellekään. Se vain pahensi monen yksinkertaisen, loukkasi arkoja omiatuntoja ja tylsytti huolimattomia. Ei se myöskään ollut omiaan yhdistämään herännäisyyden kahta eri haaraa, ja kaiken lisäksi se jätti Paavon jaloon muistoon tahran, jota historia ei voi poistaa." . Kommentit (0) 

Kuolleen runoilijan haudalla 29.08.2021, 18:58 

Löysinpä Rautalammin hautausmaalta muinaisen esi-isäni haudan. Nimittäin minulle on kerrottu, että olisin kansanrunoilija Paavo Korhosen, eli Vihta-Paavon, tyttärentyttärentyttären pojanpoika, eli minussakin on todennäköisesti noin 3,5 % Paavon geenejä, joka asia saattaa selittää tuotteliaisuuteni sosiaalisessa mediassa. Kaksi rautalampilaisen Korhosen tyttäristä naitiin Suonenjoelle ja heistä toista epäillään muinaiseksi esiäidikseni. Muistelen, että Paavo Korhonen oli Elias Lönnrotin haastattelemista kansanrunoilijoista tuotteliain ja muistelen myös, että hän olisi keksinyt Lönnrotin kokoamalle kansanrunokirjalle nimen Kalevala. Paavo Korhonen muistetaan ennen kaikkea siitä, että hän laati pilkkarunoja herroista ja taisipa hän kirjoittaa niitä vallan maksullisina tilaustöinä. Siitä minulla ei ole tietoa, suostuiko hän myös kohtuullista korvausta vastaan sepittämättä pilkkarunoja joistakuista herroista. 

Kirjailija Jouni Tossavainen on julkaissut Paavosta kirjankin nimeltään Vihta-Paavo ja siinä on herkullinen kohtaus, jossa Paavo ja toinen kansanrunoilija Pentti Lyytinen ratkaisevat runonlaulannan maailmanmestaruuden Elias Lönnrotin toimiessa tuomarina. Kisassa turvaudutaan runsaaseen dopingin käyttöön ja niinpä runonlaulantakisan tuotokset kuuluvat sarjaan K18. Lyytinen oli kotoisin Suonenjoen Kärkkäälän kylän Piispalanmäeltä eli ihan lähinaapurustosta, mutta Lyytisen geenejä minussa ei ole. Lyytinen oli erittäin arvostettu henkilö. Hän kärsi pahasta alkoholiongelmasta ja ilmeisesti hänet valittiin sen johdosta talonpoikien edustajaksi Suomen Pankin johtokuntaan. Kommentit (0) 

8-9 tons 27.08.2021, 13:50 

 Pari iltaa sitten väitin, että Amerikan hiilikaivostyöläisen tavoitenormi olisi ollut 16 tonnia päivässä, kuten laulussakin sanotaan, mutta se on virhe, sillä Wikipedian mukaan normi oli 8-9 tonnia. Ilmeisesti loppusoinnillisista ja propagandillisista syistä laulu vääristelee todellisuutta. Stalinin ajan Neuvostoliitossakin normi oli sama 8-9 tonnia, mutta sitten eräs Stahanov-niminen iskurityöläinen olisi louhinut hiiltä kuudessa tunnissa 102 tonnia, eli ylitti tulostavoitteensa 14 kertaisesti. Varsinkin kapitalistinen tiedemies väittää, että kyseessä on emävalhe, joka tosin yleensä on lähempänä totuutta kuin virallinen tilasto. 

Muuten eräs Tuomas Kärkkäälän kylältä muutti sattuneesta syystä kapinan jälkeen Amerikkaan, koska suojeluskunnan pyssymiehet olivat käyneet kysymässä häneltä, että onko hän nähnyt erästä Tuomasta. Tuomas oli rehellisenä miehenä kertonut, ettei ollut Tuomasta nähnyt, mutta katsoi kuitenkin turvallisemmaksi lähteä Amerikan kaivokseen kuin Kuopion tuhoamisleirille. 

Tuomas kertoi takaisin palattuaan, että hän erään toisen suomalaisen kanssa sai aina urakkansa valmiiksi ennen muita, vaikka kaivos oli suuri ja miehiä paljon. Tuomas olikin sitkeä mies ja sitkeä oli hänen tyttärensäkin, josta tuli 60-luvun alussa viestinhiihdon Suomen mestari ja sitten myöhemmin liikuntatieteen professori, jonka jopa kenraali Hägglund mainitsee muistelmissaan ystäväkseen. Kenraali Hägglundkin on tavallaan työläiskenraali, koska hänen vaarinsa oli ruotsinkielisen työväenliiton puheenjohtaja. Kommentit (0) 

Taktinen viisaus 26.08.2021, 12:05 

Kummelin tapaan sanon, että luulen, että me on hävitty tää matsi eli tuleva illan Kupsin peli Berliinissä. Toivon, että kuopiolaiset osoittavat taktisen kypsyytensä ja lähettävät kentälle seisoskelemaan ihmismuuriksi maalin eteen joukkueen valmentajan, huoltajan, fysioterapeutin, hierojan ja sitten vielä ne vaihtopelaajat, jotka eivät yleensä pääse kentälle. Kotonakin Kups hävisi 0-4, joten jatkomahdollisuuksia ei ole ja niinpä joukkueen kannattaa säästellä itseään ensi sunnuntain HJK-otteluun, joka tulee olemaan kesä tärkein peli, sillä vierasvoitolla kuopiolaisilla olisi vielä mahdollisuus Suomen mestaruuteen. 

Jalkapallorintamalta kiirii sellainen myönteinen uusi uutinen, että uusi maajoukkue on Suomelle valittu ja yllätysnimenä siinä on Kupsin oma kasvatti Urho Nissilä. Siitä onkin toistakymmentä vuotta, kun alkuperäinen kuopiolaiskasvatti on päässyt maajoukkueen riveissä kentälle. Silloin Ilja Venäläinen pelasi jossain vähemmän tärkeässä maaottelussa. Viime vuonna maajoukkueessa tosin pelasi Kupsin Ilmari Niskanen muutaman pelin, mutta hän on alunperin Kiuruveden palloseuran junioreita. 

Muistanpa, miten näin ensimmäisen maaotteluni vuonna 1976, jolloin Suomi kohtasi Olympiastadionilla Englannin sen ajan supertähdet; oli Kevin Keegan, Super-Mcdonald ja Gordon Banks muutaman mainitakseni. Suomen maajoukkueen pelaajista noin puolet oli Kuopiosta, ja niin siinä kävi, että Suomi siirtyi 1-0 johtoon, kun Rissas-Olli syötti ja Heiskas-Esa viimeisteli. Olen ihan varma, että peli päättyi 1-1, mutta Palloliiton virallisissa tilastoissa näyttää olevan jokin virhe, kun se kertoo Englannin voittaneen 1-4. Kommentit (0) 

Rautalammin hakaristihauta 25.08.2021, 10:38 

Rautalammin sankarihautausmaalla pisti silmääni, että noin sadan perinteisen sankarihautakiven joukossa oli yksi, jossa oli perinteisen ristin sijasta hakaristi, joka ihmetytti minua kovasti. Aluksi epäilin, että kyseessä on ilmavoimien palveluksessa ollut kaatunut, sillä maamme ilmavoimien tunnus oli hakaristi jo ennen kuin Hitleristä ja natsien hakaristitunnuksesta mitään tiedettiin. Rautalammillahan sattui Suomen ilmavoimille onnettomuus, jossa pommikone syöksyi järveen ja lentäjät saivat surmansa. Tuhoutuneen koneen yksi kappale on nähtävillä Rautalammin museossa. Mutta ei ollut Taito Laasanen ilmavoimien miehiä. 

Toinen vaihtoehto olisi voinut olla, että kyseessä olisi suomalaisen SS-miehen hauta, mutta sekään selitys ei ole hyvä, koska kaatuneet SS-miehet haudattiin kaatumispaikalleen, joka yleensä oli Kaukasuksen suunnalla. SS-mies teoriaa tukee tosin se, ettei Taito Laasasen nimeä löydy Sankarivainajat- tietokannasta, jossa pitäisi olla kaikkien Suomen armeijan riveissä kaatuneiden nimet, mutta ei ehkä kaikkia suomalaisia SS-miehiä. Taito Laasasen tiedot löytyivät sitten kuitenkin Rautalammin sankarivainajien sivuilta. 

Tiedot ovat seuraavat, mutta niistäkään ei löydy hautakiven hakaristille selitystä: 87. Laasanen Taito Armas sääty naimisissa sukupuoli M kansalaisuus FI kansallisuus FI äidinkieli suomi lasten lukumäärä 2 ammatti liikeapulainen sotilasarvo sotamies joukko-osasto Pion.P 28, pioneeripataljoona 28 joukko-osastokoodi 4943 syntymäaika 29.7.1909 synnyinkunta Konnevesi kotikunta Rautalampi asuinkunta Rautalampi kotikylä, -paikka Kerkonjoensuu haavoittumisaika 5.9.1941 haavoittumispaikka Suojunjoki haavoittumiskunta katoamisaika katoamispaikka katoamiskunta kuolinaika 7.9.1941 kuolinpaikka 3.KS kuolinkunta hautauskunta Rautalampi hautaus sankarihautaus 5.4.1942, paikka 85 menehtymisluokka kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu taistelut mm. Laatokan koillispuolella, Petroskoin suunnalla Kommentit (0) 

Muistoateriat 24.08.2021, 14:39 

Nyt on jälleen kerran paljastunut, että olen tapani mukaisesti kirjoittanut blogissani ropakantaa ja loukannut ymmärtämättömyyksissäni, mutta en tahallani, monien karjalaisten uskonnollisia tunteita. Olen nimittäin kirjoittanut erheellistä tietoa Tollonjoen kalmismuahan liittyen, jonka haluan nyt oikaista saamani palautteen johdosta. Aiemmin kirjoitin seuraavaa ja lopussa on tummennttuna saamani palaute: Pian modernin Kostamuksen kaupungin jälkeen kellot siirretään keskiaikaan ja satunnainen matkailija voi vierailla tien vieressä Tollonjoen hautausmaalla, jota karjalan kielellä kutsutaan kalmismuaksi.

Sikäläiseen tapaan kalmisto on täysin luonnontilassa. Risuakaan sieltä ei saa taittaa eikä edes marjoja tai sieniä poimia. Myöskään hautoja ei hoideta, vaan sekä hautamuistomerkit, kuten myös itse vainajat, siirtyvät pikkuhiljaa luonnon suureen kiertokulkuun. Ihan joen varressa kauniilta paikalta sijaitsevalta kalmismualta löytyy paljon pieniä hautakumpuja, joilta kaikki puiset muistomerkit ovat hävinneet, joten haudat saattavat olla satoja vuosia vanhoja. 

Ennen muinoin vainajalle rakennettiin eräänlainen pieni hirsimökki, mutta bolsevikkivalta kielsi tämän tavan. Perusteluna pidettiin sitä, että Suomesta saapuvat valkobandiitit saattaisivat käyttää hautamökkejä majoitustiloinaan vastavallankumouksellisessa vehkeilyssään. Ilmeisesti suomalaiset valkobandiitit olivat hyvin pienikokoista väkeä. Saattaa olla, että mökkien rakentamisen kieltäminen oli osa bolsevikkien uskonnon vastaista taistelua. 

Karjalaisella hautausmaalla, josta ei saa edes risuja taittaa tai marjoja poimia, tulee muutenkin noudattaa ehdotonta siisteyttä. Mikäli jollakulla on virtsaamisen tarvetta, sitä tarvetta ei saa missään tapauksessa tyydyttää täällä, vaikka kalmismua vaikuttikin länsimaalaisen silmään tiheältä metsältä ja juuri sopivalta kyseisen tarpeen tyydyttämiseen. 

Tosin paikallinen karhu ei näyttänyt olevan perillä hyvistä ihmistavoista, vaan oli jättänyt huopatossun kokoisen jätöksensä erään haudan viereen. Olisiko niin, että mesikämmen on oppinut hyödyntämään kalmismuan hautojen herkkuja ruokahuollossaan. Perinteisen karjalaisen tavan mukaan haudoille tuodaan kaikenlaisia herkkuja ymmärtääkseni vainajan mahdollisen ylösnousemuksen varalta, mutta Tollonjoella ruokaherkkuja en nähnyt. Ylösnousemuksen varalle tuodut tupakat ja vodkalasit sen sijaan olivat säilyneet paikoillaan. Paikalla vieraillut karhu oli siis täysraitis. 

Karjalaiset hautausmaat ovat vaikuttavia nähtävyyksiä ja minulle vaikuttavin nähtävyys oli eräällä haudalla se, että leski oli jättänyt miesvainajansa viimeiselle leposijalle joko osoituksena suuresta rakkaudestaan tai huumorintajustaan vodkapullon, tupakkatopan ja korttipakan. Lesken tarkoituksena oli varmaankin se, että rakas puoliso pääsee heti ylösnousemuksen jälkeen mieluisten harrastustensa pariin. Sosiaalisessa mediassa olen saanut seuraavan asiantuntijan lähettämän palautteen: 

 "Tapa tuoda haudalle ruokaa ei liity ylösnousemuksen odotukseen, vaan on vainajan muistoateria. Hänen oletetaan siihen osallistuvan näkymättömällä tavalla yhdessä enkelien ja kirkon pyhien kanssa, jotka kaikki kutsutaan pitoihin, kun vainajan pöytä katetaan. Tapaa voisi verrata luterilaisessa Suomessa kekrinä tai pyhäin päivänä suvun vainajille katettuun pöytään ja heille lämmitettyyn saunaan." Kommentit (0) 

Kotkatjärven olympiakulta 23.08.2021, 15:19 

Vaikka suomalais-ugrilaiset kansat muuten menestyivät Tokion olympiakisoissa loistavasti, niin meidän suomalaisten menestys oli hieman vaatimattomampaa. Onneksi kuitenkin Karjalaan tuli yksi olympiakulta, kun Kotkatjärveltä kotoisin oleva taekwondoka Vladislav Larin voitti kultaa sarjassa yli 80 kiloa. Taekwondo on urheilumuoto, jossa pyritään potkaisemaan vastustajaa mahdollisimman kovaa päähän, mutta siitä huolimatta sitä pidetään arvokkaana toimintona. Käsittääkseni Kotkatjärvi on nykyään noin 1000 asukkaan kylä Aunuksessa, eli se hyvinkin saattaa kuulua Laatokan Karjalaan.

Muutama vuosi sitten kävin Kotkatjärvellä, jossa ainakin eräs ystävällinen 86-vuotias Teppana puhui ihan selvää suomea. "Hyvää päivää Suomen pojat" kajautti tämä tervaskanto reippaasti pyöräillessään meitä satunnaisia matkailijoita vastaan kylän raitilla. Teppana oli ikäisekseen kopsakka ukko. Pystyi vielä asumaan yksin talossaan. Kolme vaimoa oli saatettu hautaan ja nyt oli parasta aikaa neljäs hakusessa. 

Teppana asui kylällä suomalaismiehityksen ajan. Mies ei suostunut sanomaan mitään pahaa meikäläisistä. Oli varmaan vieraskoreutta. Sota-aikana hän pääsi käymään ammattikoulua Petroskoissa. Osasi luetella vielä opettajatkin nimiltään ja sotilasarvoiltaan. Yksi oli Humalamäen Ville, siskoni appiukko, joka opetti metallitöitä. Muistelimme Villeä lämmöllä. Villen oppilaana samassa koulussa oli myös Feodor Terentjeff, eli suomalaisittain Teros-Heikki, jsta myöhemmin tuli hiihdon olympiavoittaja.

 Stalinin aikaa Teppana ei muistellut lämmöllä. Kymmenen vuotta Siperiaa tuli vähintäänkin, jos sanoi, että Stalin on huono mies. Nyt uskaltaa niin vapaasti sanoa. Kun utelin, onko Putin hyvä vai huono mies, en saanut vastausta. Kyllä Siperia opettaa vieläkin. Mutta hyvä mies Putin oli ainakin siinä mielessä, että sentään eläkkeet maksettiin ajallaan. Niin ei välttämättä tapahtunut silloin, kun Venäjällä kokeiltiin demokratiaa. Ja suomalaisten keskitysleireillä olleet olivat saanet muistaakseni 40 €:n korotuksen kuukausieläkkeeseensä. Se on siellä paljon; taitaa olla peräti 20% korotus keskivertoeläkkeeseen. Kommentit (3) 

Sixteen tons 23.08.2021, 16:12 

Nyt alan epäillä, että europarlamentaarikko Paula Huhtasaari onkin hyvin viisas ihminen. Nimittäin viime viikolla Kuopion kaupungin tori oli muuttunut suureksi kansainväliseksi toriksi, jossa liehuivat ylväinä eri kansakuntien liput, mutta ylväimpänä mielestäni liehui USA:n monitähtinen lippu amerikkalaisia upeita donitseja kaupustelevan teltan yllä. Samalla taustalla soi USA:n kärsivistä kaivostyöläisistä kertova Sixteen Tons itsensä Johnny Cashin esittämänä. USA:n presidentin vaalien jälkeen Paula Huhtasaari viestitti sosialistisessa mediassa, että kommunistit ovat nousseet valtaan Amerikassa ja silloin naureskelin moiselle väitteelle, mutta nyt kun kuulin selvän kommunistisen propaganda laulun kaikuvan donitseja myyvän teltan edustalla, tajusin Huhtasaaren olleen ihan oikeassa. 

Luulen, että tuokin amerikkalainen työläistyttö, joka joutuu Kuopion torilla myymään henkensä pitimiksi nälkäpalkalla donitseja, kokee tuon kaivostyöläisten kärsimyksistä kertovan laulun omakseen. Hiljennymme kuuntelemaan tunnelmaan sopivaa musiikkia: https://www.youtube.com/watch?v=tfp2O9ADwGk Muuten sysmäläinen punakaartilaisen mustalaispoika Olavi Virta on levyttänyt tuon saman kappaleen suomeksi nimellä Päivän työ. Se on käsittääkseni kuitenkin ainut Olavi Virran esittämä työväenlaulu, mutta siitä huolimatta hyvin oikeistolainen Sysmän pitäjä ei vieläkään ole antanut asiaa anteeksi, vaan miestä vieroksutaan paikkakunnalla. Virran esittämää työväenmusiikkia voi kuulla tästä: https://www.youtube.com/ watch?v=pGqhGB7wPvQ Kommentit (0) 

Union Berlin 21.08.2021, 10:58 

Vaikka Kupsin kaataneen Union Berlinin pelaajabudjetti on monikymmenkertainen kuopiolaisiin verrattuna, niin muihin vastaaviin alan toimijoihin verrattuna se on rutiköyhä itäsaksalaistaustainen joukkue. Jokin aika sitten se oli ajautua konkurssiin parin miljoonan euron velkojen vuoksi. Konkurssia ei tullut, sillä joukkueen innokkaat kannattajat maksoivat velat pois eräänlaisella joukkorahoituksella myymällään vertaan sairaaloille. Suomessahan tuollainen temppu ei onnistuisi, koska meillä verenluovutus toimii talkoohengessä ilman rahallisia korvauksia. 

Vertailun vuoksi kerrottakoon, että maailman johtava jalkapalloseura Fc Barcelona on myös velkaongelmissa. Tosin kyseessä eivät ole parin miljoonan velat vaan lähes 1200 miljoonan euron velat. En noita talousasioita juurikaan ymmärrä, mutta epäilen Fc Barcelonan ja Nokian olevan saman suuruusluokan yrityksiä liikevaihdoltaan. Eli kummalliseksi maailma on mennyt. Ennen nuoruudessani rehellisenä työnä meillä pidettiin vaikkapa maatalouteen ja rakentamiseen liittyviä töitä, joilla tuotettiin ihmisille välttämättömyystavaroita, mutta nykyään suurimmat tuotannon alat lienevät huume-, porno-, musiikki-, elokuva- ja urheilubisnes. Kommentit (2) 

Kups teki historiaa 20.08.2021, 13:56 

 Ei tehnyt Kups ihmettä eilisessä Europelissään Union Berliniä vastaan, mutta historiaa se teki silti. Nimittäin ensimmäisen kerran Kuopion Palloseura pelasi ottelun, jossa kentällä ei käynyt yhtään kuopiolaista pelaajaa. Aikoihin on siis eletty ja kyllä mualiman kirjat on sekasi. Muistanpa nuoruudestani, millaista pahennusta herätti, kun Savonlinnasta Kuopioon opiskelemaan tullut Ossi Loikkanen huolittiin selvästi ulkopaikkakuntalaisena Kupsin edustusmiehistöön. Siihen aikaan tilanne oli se, että suonenjokelaisetkin maajoukkuepelaajat joutuivat siirtymään mikkeliläisiin joukkueisiin, koska Kuopioon heitä ei huolittu.

Eilisessä Kupsin avauskentällisessä oli kuitenkin vielä kolme suomalaista, mikäli Anton Popovitch on saanut maamme kansalaisuuden. Veikkausliigassa on muuten herrasmiessopimus, jonka mukaan kentällä tulee koko ajan olla vähintään neljä suomalaista, joten tämä sääntö ei ollut eilen voimassa. Berliiniläisjoukkueen berliiniläispelaajien lukumäärää en tiedä, mutta Berliini on kuitenkin väkiluvultaan noin 30 kertaa Kuopiota suurempi, joten luulen siitä väkijoukosta löytyvän myös muutaman pelaajan joukkueeseen. 

Mikäli Kups olisi eilen valinnut perinteisen suomalaistaktiikan, eli s. linja-autotaktiikan, jonka periaatteena on, että linja-autollinen miehiä asetetaan seisomaan lihamuuriksi oman maalin eteen, niin luulen, että joukkue olisi hävinnyt vain 0-3. Eilen hävittiin 0-4, koska kuopiolaiset yrittivät pelata ihan oikeaa jalkapalloksi tunnistettavaa peliä ja ihan hyvin siinä onnistuivatkin; Kups osui kerran jopa ylähirteen ja sai sen lisäksi pari muutakin maali paikkaa. 

Berliiniläisillä oli vain neljä kunnon maalipaikkaa ja joukkue onnistui kylmän rauhallisesti jokaisessa, joka ymmärrettävää onkin, koska esimerkiksi joukkueen nigerialainen kärkimies, ostettiin Berliiniin viime kesänä kuudella miljoonalla eurolla; kupsin kokopelaajabudjetti tälle kaudelle oli 800.000 euroa, eli pelkästään Nigerian ihmemiehen hinnalla Suomessa koottaisiin kuusi hyvää Veikkausliigajoukkuetta. Maassamme jalkapalloilu on vielä pitkälle amatöörimäistä puuhastelua, joka oikein onkin, koska ainakin veronmaksajien rahoja voi käyttää paljon hyödyllisemminkin. Kommentit (0) 

 Palmet ja Hagertit 19.08.2021, 14:16 

Wikipedia paljastaa, että iso osa Ruotsin suurmiehistä sekä -naisista on metsäsuomalaisten jälkeläisiä. Asiaa ei kannata ihmetellä, koska metsäsuomalaisia oli pari sataa vuotta sitten vielä noin 40.000 kpl. Kun nykyajan ruotsalainen tutkii sukuaan, niin kun hän menee kymmenen sukupolvea taaksepäin, niin Pillilupi-5-askin kanteen tekemäni laskelman mukaan hänellä on 500 esiäitiä ja 500 esi-isää ja todennäköisesti sinne joku metsäsuomalainenkin mahtuu. Melkein jokaisen ruotsalaisen sisällä asuu siis pieni metsäsuomalainen. Yleisesti on tiedossa se, että sekä ruotslaisen hyvinvointiyhteiskunnan luojan pitkäaikaisen pääministeri Tage Erlanderin esi-isistä löytyy Joroisten Suhosia, mutta yllättävää on se, että myös Olof Palmen esi-isissä on ainakin netistä löytyvän Helsingin Sanomien jutun mukaan Suhosia. 

He tosin muuttivat nimensä jossain vaiheessa Franzeniksi, joka ehkä kuulostaa vähän fiinimmältä. Erikoista kuitenkin on, että myös Leppävirran Hagertit muuttivat nimensä ensiksi Franzeniksi ja sen jälkeen vielä Tähteläksi. Maailmanhistorian kuuluisin Tähtelä on Neuvostoliiton sankariksi nimetty lentäjä Kalle Tähtelä, joka kunnostautui Venäjän vallankumouksen jälkeisessä sisällissodassa Puna-armeijan riveissä. 

Myös Kallen veljen pojanpoika Yrjö Tähtelä nousi valtakunnalliseen maineeseen, mutta ei lentäjänä vaan näyttelijänä. Murhattu pääministeri Olof Palme ei ollut pelkästään Suomen Suhosia, vaan hän oli myös suomalaista aatelissuku von Borneja. Suvun edustaja Ernst von Born toimi Jatkosodan päättyessä Suomen vt. pääministerinä ja hän kertoi radiossa kansalle siitä, että aseleposopmus oli solmittu Suomen ja Neuvostoliiton välille. 

Muistelen, että hänelle sattui sellainen erehdys, ettei puheessaan ei mainittu sitä, että Suomi oli sitoutunut ajamaan saksalaiset maasta ja niinpä Puna-armeija jatkoi suomalaisten tulittamista vielä aselevon jälkeenkin jonkin aikaa. Olen muuten koettanut selvittää, mille paikalle Olof Palme ammuttiin Tampereella toukokuussa 1918, mutta selvyyttä asiaan en ole saanut. Nimittäin Olof Palmen saman niminen setä ammuttiin Tampereella huhtikuussa 1918. Ampumispaikka oli Kalevankankaan hautausmaa, jossa ruotsalainen vapaaehtoisprikaati hyökkäsi todella äärimmäisen urhoollisesti, mutta myös äärimmäisen tyhmästi päin kirkontornista tulittavaa punikkien kuularuiskua. Kommentit (0) 

Bernadottet ja Seppäset 18.08.2021, 12:58 

Yhtenä syynä siihen, että kunnioitin läsnäolollani Rautalammin vanhaa emäpitäjää oli se, että museossa oli myös tietoa Ruotsin metsäsuomalaisista, jotka etupäässä olivat savolaisia, jotka 1600-luvulla muuttivat Ruotsin saloille kaskiviljelijöiksi. Metsäsuomalaisten jälkeläisillä on ollut merkittävä asema Ruotsin historiassa ja asema on entisestään vahvistumassa, koska maan tulevan hallitsijan prinsessa Viktorian aviomies on tietääkseni taustaltaan Savon Seppäsiä. Tosin museonhoitaja ei pystynyt vahvistamaan tietoani, mutta minulle ei ole yhtään kappaletta syitä epäillä, etteikö naapurin ranskalaistaustainen Bernadotten hallitsijasuku ole vaihtumassa savolaistaustaiseksi Seppäsen hallitsijasuvuksi. En tiedä, mistä päin Savoa Ruotsin Seppäset ovat lähtöisin, mutta Rantasalmen suunnallahan niitä Seppäsiä vieläkin on ja lisäksi kannattaa muistaa, että kaikkitietävä Wikipedia tietää, että rantasalmelaisilla on ollut merkittävä rooli aiemminkin Ruotsin kuningassuvun vaiheissa. 

Ja näin Wikipedia kertoo asiasta: Adolf Fredrik Munck af Fulkila (29. huhtikuuta 1749 Rantasalmi – 18. heinäkuuta 1831 Massa-Carrara, Italia) oli suomalainen Fulkilan kreivi, Ruotsissa aateloitu hovimies. Kun Kustaa III päätyi ensimmäistä kertaa pitkän tunnusteluvaiheen jälkeen yrittämään lemmenhetkeä puolisonsa kuningatar Sofia Magdalenan kanssa, yritys päättyi ongelmiin. Eräässä Munckin tarkkaan dokumentoidussa raportissa (myös kuninkaan henkivartijoiden vahvistama) mainitaan, kuinka kuningas pyytää hänet makuuhuoneeseensa auttamaan itse aktissa, joka on päätynyt historian kirjoihin. 

Raportti sekä lukuisat riippumattomat aihetodisteet ovat antaneet aihetta huhuille, että Munck olisi itse asiassa ollut itse myöhemmin syntyneen kruunuprinssin Gustav IV Adolfin isä. Selvää on, että myös Munckin ura sai kipinän episodin jälkeen. Oltuaan alun perin hovitallimestari hän kiipesi nopeasti asteikossa ja tuli ylitallimestariksi, vapaaherraksi, kreiviksi, käskynhaltijaksi ja Ritarikunnan ritariksi. Lisäksi Munck sai ottaa vastaan suurenmoisen lahjan kuningattarelta, kuningattaren kuvalla varustetun ja briljantein koristellun kellon. 

Suomen kansallisbiografiassa esitetyn arvion mukaan tutkijat ovat kuitenkin yleisesti vapauttaneet Munckin näistä epäilyistä, koska sekä Munckin oman selostuksen että muiden lähdetietojen perusteella kuningas oli kruununperijän isä, vaikka esimerkiksi kuninkaan äiti, leskikuningatar Lovisa Ulrika ja kuninkaan veli, Kaarle-herttua uskoivatkin muuta[1]. Munckin kohtaloksi puolestaan koituivat liiketoimet väärennettyjen Fahnehjelmien kanssa. 

Aidot Fahnehjelmit olivat seteleitä, muodollisesti suunnattuja sotakassan täyttämiseen ja niitä painettiin Suomen Porvoossa Venäjän sodan aikaan 1788–1790. Väärennettyjä seteleitä puolestaan tuotettiin Munckin toimesta Drottningholmissa. Hänen apurinaan toimi Charles Appelkvist, ja myös kuningas on saattanut olla sekaantunut toimintaan. Väärennykset kuitenkin huomattiin, ja kuninkaan kuoleman jälkeen 1792 Munck joutui pakenemaan maasta. Hän kuoli myöhemmin surkeissa oloissa Italiassa. Munck af Fulkilan suvusta löytyy myös toinen Ruotsin hovissa viihtynyt, hovineiti ja Ruotsin prinssi Oscarin puoliso Ebba Munck. Kommentit (0) 

Inkerinsuomalaiset - vaiettu kansa 17.08.2021, 16:41 

Kaikkien satunnaisten Rautalammin suunnalla liikkuvien matkailijoiden kannattaa huomioida, että sikäläisessä museossa on vielä elokuun loppuun asti näyttely otsikolla: Inkerinsuomalaiset – Lea ja Santeri Pakkasen sekä Meeri Koutaniemen näyttely vaietusta kansasta. Aiemmin näyttely on ollut esillä Helsingissä ja hieman ihmettelin, miksi se seuraavaksi saapui Savoon ja niinpä lähdin paikanpäälle selvittämään asiaa. Oletin jopa, että näyttely on Rautalammin hienossa kulttuurimuseossa sen vuoksi, että tänä vuonna tuli laskujeni mukaan kuluneeksi tasan 300 vuotta siitä, kun joukko inkeriläisiä venepakolaisia saapui Savoon. 

Muutama Savoon soudellut venepakolainen oli sukunimeltään Koivistoinen, mutta Kuopiossa luennoimassa käynyt uskontotieteen professori Juha Pentikäinen kertoi, että ainakin yksi Inkeristä tulijoista oli Pentikäisiä. Rautalammin museolla minulle selvisi, että näyttely on siellä sen vuoksi, että inkeriläistaustainen toimittaja Santeri Pakkanen ja hänen kirjailijatyttärensä Lea Pakkanen asuvat nykyään Rautalammilla. Näyttelystä ilmeni myös, että inkeriläisten tarina on harvinaisen julma, ja koska yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, niin liitän tähän juttuun tuon Meeri Koutaniemen ottaman kuvan, vaikkakin kännykkäotokseni siitä loukkaa sen taiteellisia arvoja. Hän vieraili kuvausmatkalla Siperiassa, jonne suuri osa inkeriläisistä aikoinaan päätyi. 

Jossain sosiaalisessa mediassa epäiltiin tuota järkyttävää kuvaa lavastetuksi, mutta sitä se ei ole. Vuosikymmeniä vanhat haudat ovat jossain päin Siperiaa paljastumassa, koska tulvavesi huuhtoo hautausmaiden maata jokeen. Arktisessa ilmastossa kuvan kenkä on säilynyt ihan uuden näköisenä ja hyvin kiillotettuna. 1990-luvun alussa inkeriläiset pääsivät muuttamaan Suomeen eikä vastaanotto lama-ajan Suomessa ollut aina hyvä. Esimerkiksi tyttöjä kiusattiin venäläisiksi huoriksi ja tiedänpä tapauksen, että eräs kiusattu suuttui asiasta niin, että joutui sairaalahoitoon. Hän oli loukkaantunut varsinkin siitä, kun häntä väitettiin venäläiseksi. Kommentit (0) 

 Hyvä taide herättää tunteita 15.08.2021, 10:18 

Nyt ymmärrän, että hyvä taide herättää suuria tunteita. Tietooni on juuri saatettu, että vuosia sitten tuo herttainen Kostamuksen muistomerkki kärsi vaurioita, kun joku sikäläinen lättähattu heitti sitä pullolla sillä seurauksella, että Kekkosen silmälasit rikkoontuivat. Kuvan patsas ylentää mieltäni suuresti. Se on käsittääkseni taideteos, joka on täysin Perussuomalaisen puolueen taidepoliittisen linjauksen mukainen, sillä se ei ole mikään postmodernistinen veistos, josta tavallinen kansa ei ymmärtäisi mitä se esittää.

Kyllä minäkin taiteellisesti harvinaisen lahjaton ihminen, joka jäin jopa vaahteranlehden piirtämisestä kansakoulussa laiskanläksyyn, ymmärrän, että Kekkonen ja Kosygin ne siinä neuvottelevat ystävällisessä ja varmasti myös luottamuksellisessa hengessä Kostamuksen kaivoksen ja kaupungin perustamisesta. Tyylisuunnaltaan veistos ei ole itärajan takana paljon harrastettua sosialistista realismia, vaan pikemminkin sosialistista romantiikkaa, koska se antaa ymmärtää, että valtiomiehet istuisivat pyhähousuisillaan pihkaisen kannon päällä, jota ei varmaankaan koskaan tapahtunut, sillä he olivat järkimiehiä eivätkä he olisi pihkanneet pyhäpöksyjään. Ei ainakaan Kosygin, joka oli naimisissa ja jonka eukko olisi säksättänyt asiasta. Kekkosen tilanne oli toinen, koska hän oli jo leskimies Kostamusta perustettaessa. 

Venäläiset väittivät, että he perustivat Kostamuksen ennen kaikkea osoittaakseen ystävyyttä Suomelle, koska heillä olisi ollut kymmenen kannattavampaakin rautakaivoksen paikkaa tiedossaan. Niin saattoi ihan hyvin ollakin, mutta minusta Kostamus on ollut hyvä bisnes myös hyvälle itänaapurillemme. Nimittäin Kostamuksen rautaesiintymä on 18 kilometriä pitkä, 1,5 kilometriä leveä ja 400 metriä syvä. Malmi on 30 prosenttista ja nykyvauhdilla malmia riittää 200 vuodeksi. Jos jokainen tuotettu rautakilo tuottaisi 10 centtiä voittoa, tuottaisi kaivos 10 miljardia euroa voittoa vuosittain pillilupi-5-askin kanteen suorittamani roknoosin mukaan. Sellainen on ihan hyvä bisnes roknoosini mukaan. 

Mielestäni 70-luku oli kansallemme hyvää aikaa, vaikka moni nykyinen kapitalistinen tiedemies muuta väittää. Kostamuksen rautakaivos perustettiin aikana, jolloin hyvässä naapurissamme noudatettiin sosialistista suunnitelmatalousjärjestelmää ja hyvin tuo valtava kaivos suunniteltiinkin, koska tietooni ei ole tullut, että se olisi aiheuttanut yhtään kappaletta ympäristötuhoja, joten hyvin toimi siihen aikaan sosialistinen suunnitelmatalous. 

Kuitenkin olen kuullut, että kun Kostamuksen avajaisia juhlittiin, osoitti sosialistinen järjestelmä myös ongelmansa. Nimittäin eräs silminnäkijä on kertonut, että avajaisjuhlasalin tutki miinaharavalla omin käsin itse KGB:n johtaja Juri Andropov, josta myöhemmin tuli vallan Neuvostoliiton päämies. Tehtävien delegointi ei tästä asiasta päätellen naapurissa oikein toiminut. En usko, että silloinen CIA:n johtaja George Bush olisi omin käsin suostunut tarttumaan miinaharavan hantaakiin. 

Suomalaiset pitivät Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosyginistä ja Wikipedian mukaan lupaavan nuoren demaripoliitikko Erkki Tuomiojan mukaan ”Kosyginia leimasi aito vaatimattomuus, asioihin paneutuminen ja uutteruus, kun taas Brežnevin hallitsevat ominaisuudet olivat mukavuudenhalu, sentimentaalisuus ja turhamaisuus”. Tuomiojan mukaan Kekkosen voi sanoa jopa ystävystyneen Kosyginin kanssa, kun taas suhde Brežneviin jäi etäisemmäksi. 

Jostain olen kuitenkin lukenut, että Kosygin, joka oli Pietarin poikia ja oli nuorena työskennellyt metallitehtaalla, jossa oli paljon suomalaisia, ei pitänyt suomalaisista. Pahaa pelkään, että hän tunsi, etteivät suomalaiset pitäneet venäläisistä. Epäilen, etteivät suomalaiset työmiehet tunteneet varsinaista ryssävihaa, vaan enemmänkin halveksuntaa venäläisiä kohtaan, joka asenne ei ikävä kyllä ole vieläkään täysin hävinnyt maastamme. 

Vaikka Kosygin oli tolkun miehen maineessa, oli hänelläkin omat heikkoutensa. Hän nimittäin vetäytyi pitkälle alkoholisoituneena eläkkeelle 76-vuotiaana. Hän oli juuri sitä ennen ollut seuraamassa Moskovan kisojen soutukilpailuja, joissa Pertti Karppinen toi kultaa, yhdessä Kekkosen kanssa. Kosygin oli innokas soutelija ja ainakin tarinan mukaan vähän eläkkeelle siirtymisensä jälkeen hän löytyi hukkuneena veneensä alta. Tarina ei kerro, oliko sepallus auki suomalaistapaan. Kommentit (0) 

Lenin Puolassa 14.08.2021, 14:38 

Juuri puoluekokoustaan viettävää Perussuomalaista puoluetta ei ehkä yleisesti yhdistetä huumoriin, mutta minäpä sen teen. Nimittäin entinen kansanedustaja Simon Elo on julkaissut kypsässä 35 vuoden iässä poliittiset muistelmansa ja kirjassa oli jokunen niin hauska juttu, että minäkin perussuomalaisen synkkä ihminen päästin oikein selkäkeikkanaurun. 

Kerronpa esimerkin. Timo Soini innostui kertomaan saunassa seuraavaa: Pysähtyneisyyden aikaan pääsihteeri Brezhnev vieraili Puolassa ja ajan hengen mukaisesti isännät olivat vierailun juhlahuoneeseen tilanneet paikalliselta taiteilijalta ajan hengen mukaisen teoksen "Lenin Puolassa". Leonidin katsellessa työ paljastettiin ja yllättäen sen havaittiin esittävän ajan hengen vastaisesti vuoteella makaavaa alastonta naista ja hieman sivummalla oli eräs miehenpuoli kiskomassa saappaita jaloistaan. 

Puolan puoluejohtaja Gomulka suuttui ja karjui taiteilijalle, että mitä ihmettä tämä oikein oli maalannut ja vaati selitystä sille, kuka on tuo nainen. Taitelija paljasti, että nainen on Leninin vaimo Nadezhda Krupskaja ja että mies on KGB:n johtaja Juri Andropov. Vastaus ei ainakaan täysin tyydyttänyt Gomulkaa, joka halusi tietää, että missä itse Lenin on. Taiteilija vastasi siihen, että "Lenin on Puolassa".

Soinin historian tiedoissa lienee ollut aukko Neuvostoliiton menneisyyden suhteen, koska Andropov oli vasta seitsemänvuotias Leninin kuollessa. Luulen, että saappaita kiskova mies oli puolalaissyntyinen Feliks Dzeržinski, joka johti Neuvostoliiton ensimmäistä salaista poliisia, josta käytettiin nimitystä Tseka. Dzeržinski oli sivistynyt aatelismies ja hyvä perheenisä, joka jaksoi iltaisin leikkiä lastensa kanssa, vaikka joutui tekemään kovia työpäiviä kiduttaessaan ja surmatessaan omin käsin epäiltyjä vallankumouksen vastustajia. Kommentit (0) 

Lucas Rangel 13.08.2021, 17:52 

Viime sunnuntaina itkin ja kirosin Keskuskentän laidalla Kupsin tehottomuutta, sillä vaikka vastassa oli Veikkausliigan kolmanneksi paras joukkue Fc Lahti ja vaikka Kups oli selvästi parempi, päättyi peli tasan 2-2, sillä Kupsin kärkimies brasilialainen Lucas Rangel ei lukuisista maalipaikoistaan huolimatta saanut verkkoa tötterölle. Ajattelin jo, että tunkeudun Kupsin pukuhuoneeseen ja ilmoitan, että ellei ishiasvaivani olisi viime aikoina selvästi pahentunut, olisin heti valmis korvaamaan Rangelin Kupsin kärkimiehenä, mutta sen sijaan olisin valmis lahjoittamaan reppuni Rangelille, jonka avulla hänkin varmaan saisi pelivälineen toimitettua pömpelin perukoille. 

Eilen seurasin itkien ja kiroten Kupsin peliä Kazakstanissa Veikkaus-Tv:ltä ja todella huonolta näytti. Kups oli jo kaksi maalia tappiolla, mutta sitten Lucas Rangel vaihdettiin kentälle. Vaikka hän mielestäni ei taaskaan juuri vakuuttanut otteillaan, niin kuitenkin hän teki varttitunnissa päällään kolme maalia ja niinpä Kups voitti. Tapauksesta tuli mieleeni 60-luvun urheilusivun juttu, jossa kerrottiin, että KTP:n Arto Tolsa oli todella surkea; tosin hän teki ottelussa kolme maalia, mutta mitään muuta hän ei tehnytkään. 

Niinpä Kupsin Eurotaival jatkuu ja ikiaikainen unelmani siitä, että Fc Barcelona juoksee Keskuskentän muoviolle, melkein toteutuu, sillä ensi viikolla Kuopio ja Berliini kohtaavat toisensa, mutta ikävä kyllä ei Kuopion muoviolla, vaan Helsingin Olympiastadionin viheriöllä. Nähtäväksi jää, nähdäänkö ensi viikon peli Veikkaus-Tv:llä. Astana-Kups-pelin parhaat palat näkee tästä: https://www.youtube.com/watch?v=R088mgIgCfQ Kommentit (0) 

Möttönen 12.08.2021, 15:48 

Tuo eilen mainittu Lasse Lehtisen ja Seppo Hovinsota-ajan viihteestä kertova ohjelma Hengen asein antoi ihan mielenkiintoisia yksityiskohtia maamme historiasta. En esimerkiksi tiennyt sitä, että Jatkosodan aikainen erittäin tunnettu isänmaallista sotapropagandaa levittänyt korpraali Möttönen, eli näyttelijä Einari Ketola oli näkemässä, kun hänen isänsä ammuttiin punikkina. 

Tarkistin asian Sotasurmat-tietokannasta ja tosiaankin sen mukaan 5.5.1918 mestattiin työmies Kalle Frestadius Lappeenrannassa. Olen pitänyt Einari Ketolaa (alk. Frestadius) savolaisena, koska hän hallitsee savon murteen täydellisesti, mutta ilmeisesti hän onkin Karjalan poikia, koska on syntynyt Impilahdella ja asui Lappeenrannan puolessa kapinan aikaan. Vuoden 1918 tapahtumat selittänee sen, miksi kommunistit inhosivat Einari Ketolaa ja hänen korpraali Möttös-hahmoaan sodan jälkeen. 

Työläisnäyttelijä Ketolahan oli mitä selkein luokkapetturi, koska isänsä punikkina ampumisesta huolimatta hän osallistui sotapropagandan levittämiseen. Täyttä varmuutta tosin en tiedä työmies Kalle Frestadiuksen punikkiudesta, koska Lappeenrannan suunnalla keväällä 1918 ihmishenki oli halpaa. Keskeisessä roolissa seudun tapahtumissa oli tuomari Toivo Tapanainen, joka jakeli nappituomioita oikein innokkaasti. Jopa niin innokkaasti, että Mannerheim antoi hänelle myöhemmin erityiskiitoksen, joka varmasti oikein olikin, koska ei kukaan ihan normivirkamies kykene ammuttamaan 500 ihmistä. 

Heinolassa tunsin erään kokoomuspoliitikon eläkkeellä olevan upseerin, jonka vaari oli ollut töissä Rutolan sahalla Lappeenrannan lähellä ja hän kertoi kapinan aikaisista Rutolan tapahtumista. Sahan työmiehet perustivat punakaartin lähinnä estääkseen sahan polttamisen. Kun valkoiset vapauttivat Lappeenrannan, ammutti tuomari Tapanainen yhtä vaille kaikki sahan 38 työmiehestä. Ammuttujen joukossa oli myös kokoomuspoliitikon vaari. Se teloituksesta hengissä säilynyt työmies säilyi hengissä, vaikka luoti meni päästä läpi ja hän nousi myöhemmin ylös joukkohaudasta. Häntä voitu enää toista kertaa ampua, koska kirjanpito olisi mennyt jotenkin sekaisin. Kommentit (0) 

 Lääkärit ja piristeet 11.08.2021, 15:38 

Lasse Lehtinen ja Seppo Hovi turinoivat perjantai-iltana tv:ssä sotavuosien viihdetarjonnasta ohjelmassa nimeltään Hengen asein ja korvaani särähti, kun he kertoivat, että sota-aika synnytti mahamme huumeongelman ja että esimerkiksi Kuopiossa syntynyt Juhani Ahon veljenpoika kirurgian professori ja Mannerheim-ristillä palkittu lääkintäeversti Simo Brofeldt oli morfinisti. Ilmeisesti monet vaativat leikkaukset tehtiin siis piristeiden voimin. Brofeldt kuoli ihan liian varhain eli syksyllä 1942 vasta 49-vuotiaana, mutta Wikipedian mukaan huumeet eivät aiheuttaneet kuolemaa. 

Brofeldtin tapaus palautti mieleeni, että myös tuolla lapsuuteni kotiselkosissa kuoli kunnanlääkäri ihan yllättäen suhteellisen nuorena ja kylällä huhuttiin, että hän olisi ottanut liian vahvan annoksen piristeitä, joita oli tottunut sotilaslääkärinä käyttämään rintaman vaativissa oloissa käyttämään jaksamisen apuna. Kunnanlääkärin työ oli raskasta ja kehitysalueella oli siihenkin aikaan huutava lääkäripula varsinkin hyvistä lääkäreistä. Tämä yllättäen kuollut kunnanlääkäri oli hyvin pidetty, mutta hänen kollegansa ei ollut hyvin pidetty, vaan enemmänkin häntä pidettiin hulluna. 

Kylällä huhuttiin, että oli naispuolisella potilaalla mikä vaiva tahansa, vaikka kurkku kipeänä, niin aina hänen piti riisuuntua alasti. Eräälle naispotilaalleen hän oli kuulemma todennut arvostavaan sävyyn, että neidillä on sitten erittäin kaunis p---u . Tätä tarinaa ei kerrottu arvostelevassa vaan huvittuneessa sävyssä. 

Nykyäänhän iltapäivälehdistö onneksi huomioisi näyttävästi tämänkaltaisen lääkintätoimen harjoittamisen. Jostain syystä tämä hulluna pidetty lääkäri siirtyi sittemmin yllättäen harjoittamaan lääkärintointaan muuanne ja hänen tilalleen valittiin seuraaja, joka hänkin oli lievästi sanottuna vähemmän luottamusta herättävä henkilö. Kun eräs koulukaverini oli loukannut jalkapallossa kätensä ja meni sitä isänäsä seurassa näyttämään uudelle lääkärille, tämä kaivoi yllättäen pistoolin työpöytänsä laatikosta ja ampui ilmeisesti varoitusmielessä kerran lattiaan. Ilmeisesti hän osoitti mieltään sen vuoksi, että moisen pikkuvaivan takia häntä suvaittiin häiritä. Kommentit (0) 

Talouselämä ja Tokion menestys 10.08.2021, 15:29 

Maamme talouselämä on huolissaan maamme urheilumenestyksen hiipumisesta, mikäli yhtään on uskominen Taloussanomat -lehteä, jonka nettiversiota silmäillessäni huomasin lehden sivuilta linkin Ilta-Sanomien juttuun, jossa kritisoitiin Tokion suomalaismenestystä. Tavallaan ymmärrän maamme talouselämän huolen. Muistan, miten muinoin, kun suomalaiset olivat yksi maailman johtavista urheilukansoista, korostettiin sitä, että meikäläisten hyvä urheilumaine myös edistää suomalaisten tuotteiden myyntiä ulkomailla. 

Tuossa näkemyksessä oli varmasti vinha perä, koska muistan, miten siihen aikaan, kun DDR oli maailman johtava urheilumahti, itäsaksalaiset Watrburg- ja Trabant -merkkiset auton olivat maailmankuuluja huippumerkkejä. Ja muistanpa senkin, miten mediassa kerrottiin Sarajevon talviolympialaisten suomalaisten suurmenestyksen, joka tapahtui siitä huolimatta,tai ehkä siitä johtuen, että erään pahansuovan silminnäkijän mukaan suomalaisjoukkueen majapaikka muistutti lähinnä teurastamoa, jälkeen, että Sarajevon voittojen aiheuttaman kansallisen ilon seurauksena maamme bkt nousi ainakin prosentin. Ehkäpä niin tapahtuikin, mutta saattoi myös olla, että maamme historian viimeisin yleislakko, joka tapahtui heti Sarajevon menestysolympialaisten jälkeen, saattoi syödä olympiahuuman aiheuttaman bkt:n nouseman. Kommentit (0) 

 D-alkuinen ruma sana 09.08.2021, 15:41 

Urheiluliiton herrat hymistelivät tänä aamuna telkkarissa tyytyväisinä sitä, miten maamme urheilijat venyivät yli odotusten Tokiossa. Ja niinhän se olikin. Tosin suomalais-ugrilaiseksi kansaksi Suomi menestyi aika huonosti, koska väkilukuun suhteutettuna kisojen paras maa oli Unkari ja ilmeisesti Virokin oli ihan kärkiporukoissa. Suomi sen sijaan oli mitalitilaston 85. ja yhden sijan edellä samassa sarjassa kilpailevaa Burkina Fasoa. Nimittäin sekä Suomi, isiemme maa, että Burkina Faso kilvoittelevat rehellisten kansojen sarjassa. 

Kuten kaikki, jotka jotain maailmasta tietävät, tietävät, että kun maailmnlaajuisesti tutkittiin, missä maassa kadonnut lompakko varmimmin palaa takaisin omistajalleen, voitti kilpailun Suomi. Burkina Fasosta maailmalla tiedetään vain se, että burkina faso tarkoittaa paikallisella kielellä lahjomattomien maata, joten burkinafasolaiset ovat kaiken järjen mukaan hyvin rehellisiä ihmisiä suomalaisten tapaan. 

Pahaa pelkään, että näiden kansojen rehellisyys selittää sen, että ne löytyvät Tokion mitalitilastosta sijalla 85 ja 86. Kun katseli epärehellisyydestä tunnettujen kansojen edustajien menestystä, niin väkisinkin tuli mieleen d-alkuinen sana, jota ei saa turhaan lausua huippu-urheilun yhteydessä, koska sen lausuminen saattaa johtaa oikeustoimiin. Voimaa ja räjähtävyyttä vaativissa lajeissa tulostaso oli ihan muinaisen DDR:n tasoa. 

Ja juoksu-urheilussa tehtiin hirmuisia tuloksia eivätkä voittajat näyttäneet edes hengästyneiltä. Mutta saattaahan se olla niinkin, että geeniteknologia on tullut jo huippu-urheiluunkin. Tiede-lehdessä kerrottiin kymmenisen vuotta sitten, että ellei DDR olisi mennyt konkurssiin, olisi g-alkuinen ruma sana ollut käytössä jo viime vuosituhannen puolella. Kommentit (2) 

Rukajärven tiellä 08.08.2021, 10:29 

Tavallaan ajankohtainen tuo kuva vuosien takaa, sillä ties monennenko kerran näkyy tänä iltana joltain kanavalta Rukajärven tie -elokuva. Tuota kuvaa katsellessa voi ymmärtää, miten ihana oli poikiemme pyöräillä ja taistella tuossa maisemassa. Suorituskeskeinen länsimainen ihminen tietenkin saattaa ahdistua tuosta kuvasta, jossa tuhannet kukat saavat vapaasti kukkia, mutta itse olen hyvin itäinen ihminen enkä ahdistu ollenkaan siitä, ettei kukaan ole vaivautunut tuota kukkaketoa hakkaamaan maahan. 

Minun, itäisen ihmisen, silmä lepää ja levoton mieli rahoittuu tuota maisemaa ihastellessa. Sen sijaan, että ihminen hukkaisi lyhyttä elämäänsä ruohon leikkaamiseen, niin sen sijaan voi kaikessa rauhassa ihastella tuota luonnon monimuotoisuutta ja samalla pohtia elämää ja sen tarkoitusta sekä sitä, missä oikein aikoo iäisyytensä viettää. Tuo rakennusjätekasakaan ei minua häiritse, koska siinä ympäristöystävällinen rakennusjäte on vain palaamassa luonnon suureen kiertokulkuun muuttumalla uudeksi kasvupohjaksi kukkasille. 

Sitä paitsi ruoho on nykyään rajan takana Karjalassa tärkeä tuotannontekijä. Siellä on nyt siirrytty sosialistisesta suunnitelmatalousjärjestelmästä perunatalousjärjestelmään, ja moni mitätöntä eläkettä nauttiva mummo, vanhoja miehiähän Karjalassa ei juuri ole, voi laiduntaa lehmäänsä tuollakin laitumella, ja hyödyllinen lemmikki tuottaa mummolle maitoa sekä luonnonmukaista lannoitetta perunamaalle ja niin elämä jatkuu. Muistanpa, miten Keijo Korhonen jossain muistelmateoksessaan kertoi vienankarjalaisesta rutiköyhästä mummosta, jolle hän yritti jollain tekosyyllä tarjota rahaa. Mummo ei suostunut rahaa ottamaan, vaan vakuutti, että "mie en mittään tarvihe, miulla on kuoppa täynnä kartoffeleita". Pottua kutsutaan rajan takana kartoffeliksi. Kommentit (2) 

Tokio ja Isoviha 07.08.2021, 14:32 

Vaikka Suomi, isiemme maa, kaksinkertaisti mitalimääränsä viime kesäolympialaisista ja vaikka kahden pronssin lisäksi maamme sai monia hyviä sijoituksia, niin siitä huolimatta mieleeni palaa se, kuinka Tiilikais-Pekka alkoi Budabestin Em-kisoissa Nevalan viimeisen heiton jälkeen, joka varmisti, että Suomi jäi mitalitta, nyyhkyttämään ja muistelemaan Talvisotaa. Itse sen sijaan Lasse Etelätalon äskeisen viimeisen heiton jälkeen nyyhykytän ja muistelen Talvisodan sijasta Isoavihaa, joka oli sentään paljon Talvisotaa pahempi katastrofi. 

Sen tajusin, kun äsken luin Helsingin Sanomien ansiokasta juttua asiasta. Nimittäin, jos Suuren Pohjansodan ja siihen liittyvän Isonvihan menetykset suhteutettaisiin aikaamme, niin maamme nykyisen väkiluvun tulisi vähentyä miljoonalla. Tosin kaikkia ei sentään tapettu, vaan ainakin 20.000 suomalaista vietiin orjiksi Venäjälle. Nykyväestöön suhteutettuna vietyjä olisi 200.000. Tosin pieni osa, eli ehkä pari tuhatta, orjiksi viedyistä palasi takaisin kotiin, kuten Topeliuksen Koivu ja tähti -sadussakin kerrotaan. 

Helsingin Sanomien mukaan Venäjällä lienee paljon ihmisiä, joiden sukutarina kertoo heidän sukunsa tulleen orjina Suomesta. Myös Suomessa tunnetaan tällaisia tarinoita ja ainakin oman sukuni tarinan mukaan silloin suomalaisten asuttaman Pietarin alueelle asunut Tuomas Koivistoinenkin otettiin orjaksi ja vietiin Kuurinmaalle nykyisen Latvian alueelle. Siellä Tomppa kuitenkin kyllästyi olemaan orjana ja hukutti työnantajapuolen edustajan ja pakeni Savon selkosiin. Mielenkiintoinen yksityiskohta tuossa tarinassa on se, että ainakin yhden version mukaan työnantajapuolen edustaja hukutettiin tervatynnyriin, joka kuulostaa vähän liian hyvältä jutulta ollakseen totta. 

Vielä olympiaurheiluun palatakseni, niin mielestäni maamme urheilumestys osoittaa vain sen, että täällä asuu rehellinen ja järkevä kansa, joka ei tuhlaa vaivalla kerättyjä verorahoja kilpaurheiluun, joka on humpuukia eikä ainakaan kilpaurheiluun liittyvään lääketieteelliseen tutkimukseen. Sitä paitsi, mikäli Suomi luetaan Pohjoismaihin, niin maamme ei ollut Pohjoismaista huonoin, vaan vaikuttaa siltä, että Islanti jää kokonaan ilman mitaleita. 

Eilen jännitin kovasti naisten keihäänheittoa, koska tiesin Islannissa olevan erään kovakätisen tytön, mutta onneksi hän ei ollut mukana, tai ei ainakaan voittanut hopeaa, jolloin Islanti olisi ohittanut Suomen mitalitilastossa. Jos sen sijaan Suomi lasketaan Baltian maihin, johon ryhmään se ehkä paremminkin lukeutuu, niin siinä porukassa maamme jäi huonoimmaksi, koska Liettuakin voitti ainakin yhden hopean, jota asiaa liettualaiset ehkä pitävät häpeänä. Kommentit (0) 

Luottotoppari 06.08.2021, 16:44 

Olympiakisoja suuremman tunne-elämyksen tarjosi minulle eilinen Kupsin ja Astanan välinen ottelu Euroopan rahakentillä. Kazastanilaiset eivät suostuneet pelaamaan Kuopion jalkapallopyhätössä, koska ilmeisesti katsoivat Keskuskentän halventavan lajia ja ottelu siirrettiin Olympiastadionille. Onneksi huomasin, että peli näkyi Veikkaus-tv:llä ja pääsin seuraamaan tapahtumia livenä. Kups oli joukkueista tällä kertaa parempi ja johti pitkään, mutta urheiluhenkinen erotuomari antoi ottelun lisäajan lisäajan lisäajan jatkua niin kauan, että vieraat pääsivät pelin viimeisellä potkulla tasoittamaan pelin. 

En ottanut tuomarivirhettä vakavasti, koska se oli vain hieno loppuhuipennus tapahtumalle. Paljon mahdollista, että viikon päästä vieraissa Kups on taas parempi ja sen seurauksena 300.000 euroa rikkaampi, jolla summalla kasaisi jo afrikkalaisnuorukaisista Suomen maajoukkueen tasoisen yhdistelmän ensi kesäksi. Pikkuisen harmittaa se, että tasoitusmaaliin johtaneen virheen teki Kupsin a-nuorista suoraan miesten joukkueen luottotoppariksi nostettu 20-vuotias Taneli Hämäläinen. Nuorukainen pääsi ensimmäisen kerran Veikkausliigaotteluun kevään ensimmäisessä pelissä ja on sen jälkeen ollut niin vakuuttava, että on pelannut käsittääkseni lähes täydet ajat joka pelissä. 

Eilenkin Hämäläinen pärjäsi ihan hyvin vastustajan maajoukkuetason miehille, vaikkakin Tanelin verkkainen hämäläistyylinen askellus välillä mietityttää, että riittääkö nuorenmiehen nopeus Keski-Euroopan rahakentillä. Kuitenkin veikkaan Hämäläisen olevan seuraava kuopiolainen miesten maajoukkuemies ja ehkä hänen rinnallaan maajoukkueessa pelaa nykyään Kupsissa pelaava hyvä iso mies Diogo Tomas, joka ei ole kuitenkaan kuopiolaisia vaan syntyjään Oulun poikia. Hänen isänsä on Portugalista ja sieltähän tulee loistavia jalkapalloilijoita. Eilisen pelin kohokohdat voi katsoa tästä: https://www.youtube.com/watch?v=Pvovm4y-QTs Kommentit (0) 

Adolf Ehrnrooth ja Uukuniemi 05.08.2021, 15:33 

Kenraali Adolf Ehrnroothin kuoleman jälkeen hänen kerrottiin olleen Tyrjän sankarin. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että hän oli enemmänkin Uukuniemen sankari, koska hän haavoittui erittäin vaikeasti 1.7.1941 Uukuniemen Parikan kylässä, joka sijaitsee nykyisen rajan takana muutama kilometri Niukkalasta kaakkoon. Silloinen majuri Ehrnrooth johti ratsuväen punaiset housut jalassa joukkojen rynnäkköä kohti vihollisen raskasta tykkipatteria kohti, jonka hän ajatteli kaapata suomalaisille ja huonostihan siinä sitten kävi, kuten tästä linkistä löytyvä tarina ja kuva tapahtumapaikasta kertoo: https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/ view/-/id/1286/country/9/area/27/ 

Tässä yhteydessä kannattaa korostaa sitä, ettei Ehrnrooth ollut missään tapauksessa se pataljoonan komentaja, joka menetti joukkojensa ja hermojensa hallinnan Uukuniemen Ristlahden taistelussa, vaikkakin uukuniemeläisen tarinaperinteen mukaan hän liittyy Ristlahdenkin tapaukseen. Nimittäin haavoittumisensa jälkeen hän palasi palvelukseen ja kerran hänen puhutteluunsa määrättiin joku jermu, joka ei ollut suostunut tekemään kunnia Ristlahdessa epäonnistuneelle pataljoonan komentajalle. 

Kun Ehrnrooth pyysi jermua selittämään tekonsa, niin tämä kertoi Ristalahden tapahtumien olleen käyttäytymisen taustalla. Perustelut kuultuaan Ehrnrooth ainakin uukuniemeläisen tarinaperinteen mukaan sorautti lyhyen ytimekkäästi: "Harkitsen kunniamerkkiä". Ehrnrooth tuli kansalle tunnetuksi hieman mahtipontiselta kuulostavasta sotilaallisesta puhetyylistään ja esimerkiksi ainakin hyvän tarinan mukaan poliisit kerran pysäyttivät ylinopeutta ajaneen kenraalin ja tiedustelivat tältä, onko tätä aiemmin rangaistu. 

Siihen puhuteltava vastasi sotilaallisesti: "Ei ole rangaistu. Palkittu on". Luulen, että kenraali oli liikenteessä kermanvärisellä Mercedes-Benz-merkkisellä autolla. Nimittäin kuulemani tarinan mukaan, kun Ehrnrooth ikämiehenä nai tanskalaisen kreivittären, halusi rouva hankkia itselleen auton. Niinpä aviomies saapasteli mikkeliläiseen autokauppaan ja lausui sotilaallisesti, että "rouvani haluaa ostaa kermanvärisen Mercedes-Benz-merkkisen henkilöauton". 

Myyjä meni vähän hämilleen poikkeuksellisen täsmällisestä ostohalukkuuden ilmaisusta ja alkoi selittämään, että asia ei ole aivan noin yksinkertainen, koska Mercedes-Benz -merkkisiä autoja on monenlaisia; on isoja ja vähän isompia ja on automaattivaihteisia ja manuaalivaihteisia ja hinnatkin vaihtelevat jossakin määrin. Siihen Adolf Ehrnrooth totesi edelleenkin sotilaallisen täsmällisesti, että "rouvani haluaa ostaa kermanvärisen Mercedes-Benz -merkkisen henkilöauton; tekniset yksityiskohdat jätän myyjän ratkaistaviksi". Kommentit (0) 

Vésteinn Hafsteinsson, ihmemies 04.08.2021, 15:33 

Hirmuinen on hyvien läntisten naapureidemme venymiskyky voimaa ja räjähtävyyttä vaativissa olympialaisten heittolajeissa. Ruotsalaiset ottivat yllättäen miestenkiekonheitossa peräti kaksoisvoiton ja äskeisessä moukarikisassa tuli norjalainen täydestä tuntemattomuudesta ja vaikka hän tässä vaiheessa jäi vielä hopealle, niin ottaen huomioon sen, että varsinkin moukarikilpailujen tulosluettelo tulee voimakkaasti elämään seuraavan kymmenen vuoden aikana, ennen kuin se saavuttaa lopullisen lainvoiman, saattaa Norja voittaa kultaa tässäkin lajissa. 

Aiemmin olen esittänyt sitä, että K-P Kyrö valittaisiin maamme johtavaksi yleisurheiluvalmentajaksi, jolloin Suomi arvioni mukaan nousisi noin neljässä kuukaudessa maailman huipulle, mutta nyt esitän, että maamme johtavaksi yleisurheiluvalmentajaksi valitaankin islantilainen Vésteinn Hafsteinsson, jolla on vahvat näytöt. Hän on onnistunut hetkessä nostamaan valmentamansa tanskalaisen kuulantyöntäjä Olsenin, virolaisen kiekonheittäjä Kanterin, ruotsalaiset kiekonheittäjät Ståhlin ja Pettersonin sekä norjalaisen moukarinheittäjä Henriksenin maailmanhuipulle. 

Suomen köyhällä Urheiluliitolla ei luultavasti ole varaa palkata islantilaista ihmemiestä, mutta uskon, että kansalaiskeräyksen turvin Halfsteinsson saadaan houkuteltua maahamme. Itsekin olen valmis lahjoittamaan viisi euroa käytettäväksi tähän tärkeään hankkeeseen, jos vain joku organisoi kansalaiskeräyksen. Itse jopa uskon, että pyylevyyteen taipuvaisten suomalaisten joukosta löytyy naapurimaita enemmän potentiaalisia heittolajien olympiavoittajia. 

 Wikipedia tietää kertoa Vésteinn Hafsteinssonista seuraavaa: Vésteinn Hafsteinsson (s. 12. joulukuuta 1960) on islantilainen kiekonheittäjä, joka on urheilu-uransa jälkeen toiminut valmentajana. Omalla aktiiviurallaan Vésteinnin paras saavutus kansainvälisistä arvokilpailuista on 1992 Barcelonan olympialaisten 11. sija. Hän osallistui vuosina 1983–1995 viidesti MM-kisoihin, mutta jäi joka kerta karsintoihin. 1984 Los Angelesin kisoissa Vésteinn jäi kiinni nandrolonin käytöstä[1]. Hänen ennätyksensä on vuonna 1989 Selfossissa heitetty 67,64.[2] Tulos säilyi Islannin ennätyksenä vuoteen 2020 asti.[3] Aktiiviuransa jälkeen Vésteinn on valmentanut monia kiekonheittäjiä ja kuulantyöntäjiä. Vuosina 1997–2000 hän toimi kotimaansa Islannin yleisurheilun olympiajoukkueen päävalmentajana ja 2001–2002 Islannin yleisurheilun lajipäällikkönä. Vuosina 2003–2006 hän toimi Tanskan heittolajien päävalmentajana. Hänen henkilökohtaisia valmennettaviaan ovat olleet muun muassa tanskalainen kuulantyönnön moninkertainen arvokisamitalisti Joachim Olsen, virolainen kiekonheiton olympiavoittaja ja maailmanmestari Gerd Kanter[4] ja ruotsalainen kiekonheiton maailmanmestari Daniel Ståhl[3]. Vuosina 2007 ja 2008 Vésteinn valittiin Viron vuoden valmentajaksi[5]. Kommentit (0) 

 Mitalien tuplaantuminen 03.08.2021, 15:43 

Johtavaa Urheiluliiton Herraa Jan Vapaavuorta haastateltiin painimolskin vierellä ennen Arvi Savolaisen ottelua, joka onkin hänelle sopiva haastattelupaikka, koska hänellä on rikosrekisteristä päätellen vankka kamppailu-urheilutausta ja Urheiluliiton Herra oli hyvin tyytyväinen Suomen kisamenestykseen. Kovasti onkin maamme parantanut asemiaan kansainvälisellä urheilurintamalla, koska viime kesäkisoista Riosta Suomi sai vain yhden pronssin ja nyt on saatu jo kaksi pronssia, joten maamme urheilutaso on nyt kaksi kertaa parempi kuin edellisten kesäolympialaisten aikaan. Ja tiedä vaikka lisää menestystä olisi vielä tulossa, koska käsittääkseni vahva mitalitoivomme Lizzie Armanto ei ole vielä edes ollut tulessa lajissaan, jonka nimen päälle en nyt pääse ja jonkalajin nimeä en osaisi lausua, vaikka sen tietäisinkin. 

Uskon, että lähes kaikki naapurimaamme seuraavat Suomen olympiamenestystä ihastusta ja jopa kateutta tuntien. Ruotsi, Norja ja Tanska tosin tulevat saamaan vielä aika monta kultamitalia lajeissa, joiden nimen tiedän ja osaan lausua ja sekä Viro että Latvia ovat jo saaneet kultamitalinsa, mutta tärkeää on havaita se, ettei näillä mailla ole ollut sellaista selvää eteenpäin menoa urheilumenestyksessä kuin Suomella, isiemme maalla. 

Hieman ihmettelen sitä, miksi Suomessa pitää johtavaksi Urheiluliiton Herraksi valita aina joku persaukeinen poliittinen broileri. Minusta Suomessa pitäisi johtavaksi Urheiluliiton Herraksi valita vaikkapa pankkiiri Ari Lahti, joka nyt hukkaa rahojaan ylläpitämällä kallista jalkapallojoukkuetta sen sijaan, että rahoittaisi vaikkapa 20 lupaavan nuoren yksilöurheilijan harrastusta. Suomessa ei nimittäin ole valtiojohtoista urheilu- ja dopingjärjestelmää, joka näyttää olevan toimivin tapa tuottaa olympiamenestystä, joten Suomessa on panostettava urheilun organisoinnissa yksityisten kapitalistien hyväntahtoisuuteen.

Tietysti jos nykyinen punavihreä hallitus päättäisi siirtyä vaikkapa työllisyyspoliittisena toimena valtiojohteiseen urheilu- ja dopingjärjestelmään, uudeksi Uheiluliiton Herraksi olisi ilman muuta valittava entinen työläishiihtäjä K-P Kyrö, jonka uskon nostavan maamme urheilun maailman huipulle samalla tavalla neljässä kuukaudessa kuin SMP lupasi aikoinaan poistaa työttömyyden maastamme. Kommentit (0) 

Ympyräsuinen 02.08.2021, 15:31 

Herrojen herkkuna pidetty ympyräsuisiin lukeutuva nahkiainen, joka elää tietääkseni ruumiita syömällä, elää meressä ja nousee vain silloin tällöin harvakseltaan jokiin kutemaan. Mutta poikkeuksiakin on, ja minulle on kerrottu, että tuossa ihan lähellä virtaavassa ojassa, jota kutsun Hapelähteen ojaksi, koska se virtaa kaunehimmilla kaarisilloilla varustetun Hapelähteen puiston läpi, olisi nähty nahkiaisen toukkia. Ne tuskin ovat sinne tyhjästä ilmestyneet, vaan kyllä ainakin minun varman mielipiteeni mukaan toukkien ilmestymiseen tähän ojaan tarvitaan myös aikuisia nahkiaisia. Niinpä aina ruokapaikkaani ojan vartta kävellessäni tarkkailen, näkyisikö matalassa ja ainakin välillä sangen kirkasvetisessä ojassa nahkiaisia, mutta enpä ole nähnyt. 

Mutta tänä kesänä olen havainnut kymmenisen senttiä syvässä vedessä ahvenia, joka minusta osoittaa luonnon ihmeellisyyden, sillä vaikea uskoa, että ne olisivat ojaan nousseet Kallavedestä, sillä ojassa on esteinä keinotekoisia koskia ja välillä se kulkee pitkiä matkoja tunneleissa maan alla. Ahvenia on sekä pieniä ja sitten vielä paljon pienempiä eli ilmeisesti tämän kesäisiä pikkuahvenien poikasia. Oma teoriani on, että kalat ovat ilmaantuneet vähävetiseen ojaan sorsien nokissa. Sorsia ojassa kahlailee runsaslukuisesti ja ehkä ahvenenkutua on kulkeutunut niiden nokissa ojan yläjuoksulle. Ihmeellinen on luonto. Kommentit (0) 

Kuukaupin pamaus 01.08.2021, 16:17 

Lähde SA-kuva Lasse Lehtinen ja Seppo Hovi rupattelivat toissa iltana tv:ssä sota-ajan kulttuuri- ja viihdehistoriasta ja kertoivat senkin, miten Säkkijärven polkka pelasti Viipurin kaupungin suurtuholta. Kun suomalaiset valtasivat kaupungin 29.8.1941, alkoi siellä tapahtua merkillisiä räjähdyksiä, joita epäiltiin aluksi aikapommeiksi, mutta sitten keksittiin, että kyseessä olivat radiomiinat ja niiden häiritsemiseksi radiossa soitettiin Säkkijärven polkkaa kolmisen kuukautta. 

Ohjelmassa kunnia Viipurin pelastamisesta annettiin Säkkijärven polkalle, mutta se kulttuurihistoriallisesti arvokas tieto jäi kertomatta, että kyllä välillä radiossa soitettiin miinojen häiritsemiseksi Saariston Sirkkaakin. Jo ennen Viipurin pamauksia pamahti Antreassa Kuukaupin sillalla radiomiina, joka surmasi peräti neljä suomalaisupseeria. Tunnetuin räjähdyksen uhreista oli Helsingin Yliopiston hallinto-oikeuden professori reservin majuri Tapio Tarjanne, joka oli toiminut mm. Urho Kekkosen väitöstilaisuuden vastaväittelijänä. 

Muut kuolleet olivat insinöörikapteeni Eino Karttunen, poliistarkastaja reservin luutnantti Toivo Kemppinen ja sotilasvirkamies Hugo Tolonen, joka siviilissä toimi tiemestarina. Kuukaupin tuhoisa radiomiina oli kätketty sillan toiseen maapenkkaan ja niinpä suomalaiset suorittivat kaivauksia myös sillan toisen pään maapenkassa, vaikka sinne oli tutkimusten estämismielessä näyttävästi ulostettukin ja sieltä löytyi 600 kilon trotyylilataus, jonka radiokoneisto ei ollut toiminutkaan. Miinan purki silloinen pioneeriluutnantti Lauri Sutela, josta sittemmin tuli kenraali ja puolustusvoimain komentaja.

 Asiantuntijat selvittivät, että radiomiinan toimintaa pystyi häiritsemään sopivilla musiikkiesityksillä ja sen jälkeen Säkkijärven polkkaa ja Saariston Sirkkaa soitettiin niin kauan, että uskottiin miinojen paristojen kuluneen loppuun. Viipurissa kuitenkin räjähti 17 latausta, mutta esimerkiksi vieläkin pystyssä oleva Viipurin vesitornin 27 miinaa jäi räjähtämättä. Yhteensä Viipurista löytyi trotyylipanoksia 4325 kiloa, joten pahaa jälkeä ne olisivat räjähtäessään tehneet kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa kaupungissa. Itse kävelin muutama vuosi sitten jo käytöstä poistetulla Kuukaupin sillalla ja jo silloin se oli sen verran huonossa kunnossa, että epäilen sen tulevaisuudessa vielä vaativan lisää kuolonuhreja. Kommentit (0) 

Voi itku 31.07.2021, 18:06 

Varsinkin yleisurheilu tarjoaa järkyttävän suuria tunne-elämyksiä. Tänään minua ilahdutti se, että tv-selostaja pillahti onnesta itkuun, kun Suomen tyttö pääsi juoksukilpailuissa melkein loppukilpailuun. Sinne hän olisi selvinnyt, mikäli olisi sijoittunut välierässä pari sijaa paremmin. On hyvä, että tunneköyhänä pidetty suomalainenkin mies osaa itkeä. Tapaus palautti mieleeni ensimmäiset kristallin kirkkaasti muistamani yleisurheilun arvokisat, joita radiosta kuuntelin Pekka Tiilikaisen ja Paavo Noposen selostamina. Kyseessä olivat Budabestin yleisurheilun EM-kilpailut, jotka menivät Suomelta, isiemme maalta, vallan poskelleen. Yhtään mitalia ei tullut. Jostain syystä maamme valmennustietous ei silloin ollut ajan tasalla. 

Budabestin aiheuttaman kriisin jälkeen Suomessakin alettiin noudattaa samoja menetelmiä kuin muualla, ja niinpä muutama vuosi myöhemmin Suomi voitti Neuvostoliiton, jota pidettiin maailman johtavana urheiluvaltana, maaottelussa Sotshissa ja maaottelun jälkeen uusien valmennusmenetelmien lisäämällä tarmolla urheilijamme jaksoivat vielä hajottaa sikäläisen hotellinkin. Budabestin kisojen viimeinen laji, josta odotettiin kipeästi kaivattua mitalia, oli keihäänheitto. 

Kun olympiavoittaja Nevalakin epäonnistui viimeisessä suorituksessaan ja jäi neljänneksi, pillahti Tiilikais-Pekka itkuun ja alkoi muistelemaan muita kansamme kärsimyksiä, varsinkin Talvisotaa, vaikka minusta siitä tapauksesta oli kulunut jo ikuisuus, kuten olikin, eli jo 26 vuotta. Muuten Estonian uppoamisesta on nyt kulunut saman verran ja tuntuu, että se tapahtui eilen. Iltasanomat kertoi kisojen jälkeen, että syy keihäsmiesten epäonnistumiseen oli, että Kinnunen ja Nevala oli nähty kilpailua edeltävänä iltana yökerhossa. Maineensa menettäneet keihäshirmut eivät purematta nielleet valeuutista ja kun he samana syksynä törmäsivät Olympiastadionin pukuhuoneen käytävällä kyseisen jutun kirjoittaneeseen toimittajaan, vaativat he uutiseen oikaisua Pauli Nevalan muistelmien mukaan niin, että Jorma Kinnunen, joka ei ole kovin pitkä mies, nosti kiukuspäissään toimittajan kravatista ilmaan. 

Ainakin sillä kertaa hillitymmin käyttäytynyt Nevala yritti rauhoitella tilannetta ja pyysi, että Kinnunen olisi laskenut miehen alas, mutta Kinnunen vain tokaisi, ettei hänellä ole mitään kiirettä sätkyttelijän alaslaskemiseen, koska yökerhojen avautumiseen oli vielä aikaa. Keihäshirmujen oikaisupyynnön johdosta, Ilta-Sanomat myönsi kirjoittaneensa perättömiä, tosin päällekarkauksen kohteeksi joutunut toimittaja kertoi olleensa oikaisuun pakotettu. 

 Tosin toinenkin versio tapauksen kulusta on olemassa. Sen mukaan keihäskaksikko olisi nostanut toimittajan roikkumaan pikkutakistaan pukuhuoneen naulakkoon ja kun tämä varttitunnin roikkumisen jälkeen oli luvannut oikaista perättömät uutisen, olisi hänet autettu alas. Mielestäni jonkun itsensä pöhköksi lukeneen urheiluhistorian dosentin olisi selvitettävä tapahtumien todellinen kulku. Kommentit (0) 

Ja taas olin väärässä 30.07.2021, 15:30 

Ja taas olin väärässä. Melkoisena urheilun erikoisasiantuntijana pidin urheilukielellä sanottuna selviönä, että Kupskin häviää Pultavan taistelun, kuten hakkapeliitoillemme kävi kolmisen sataa vuotta sitten. Mutta niin ei käynytkään, ja harmi, etten nähnyt peliä. Yleensä kansainväliset ottelut pystyy katsomaan netin ilmeisten laittomien yhteyksien kautta, mutta eilen se ei minulta onnistunut, vaan jouduin turvautumaan twitteriin ja teksti-tv:on, mutta hirmuisen jännää se oli silti. 

Tosin välillä ihmettelin, mitä järkeä siinä on, kun jännitän hirmuisesti sitä, miten upporikkaan savolaisen pankkiirin palkkaamat Kupsin muukalaislegioonalaiset pärjäävät jonkin ukrainalaisen oligarkin palkkaamille Pultavan muukalaislegioonalaisille. Epäilen tosin, että eilen tilanne oli se, että kuopiolaisten muukalaislegioonalaiset olivat isompipalkkaisia, koska Ukraina on käsittämättömän köyhä maa. Bkt/asukas on yli kymmenen kertaa pienempi kuin Suomessa. 

Ukrainalainen mansikanpoimija tienaa Suonenjoen mansikkapelloilla kuukaudessa saman verran kuin kotimaassaan vuodessa. Venäjänkin bkt on nelinkertainen Ukrainaan verrattuna, joten ihan väärässä ei ollut se itäukrainalainen mummo, joka tv-uutisissa ihasteli Venäjän suuruutta ja rikkautta. 

Jos hyvin käy, niin ensi torstaina Kups saa pelata poikkeusluvalla Keskuskentällä Kazakstanista tulevaa Astanasia vastaan, jonka pelaajien markkina-arvo internetin mukaan on 12 miljoonaa euroa, kun taas köyhien kuopiolaisten arvo on vain neljä miljoonaa. Suomalaisten bkt/asukas on kuitenkin kolminkertainen kazakstanilaisiin verrattuna, joten vierasjoukkueen pelaajia voi ihmetyttää ja selkäkeikkanaurattaa Keskuskentän kansainvälisen Tv-tornin arkkitehtuuri, joka ei viesti kuopiolaisten hyvinvoinnista. Kommentit (0) 

Tulihan se 29.07.2021, 15:31 

Ja taas olen ollut väärässä, kun olen vähätellyt Suomen, isiemme maan, menestymismahdollisuuksia Tokiossa. Matti Mattsson ui upeasti pronssia etuperinuinnissa eikä urheileva maailma päästele enää selkäkeikkanauruja maamme urheilumenestykselle. Nyt vaikuttaa jopa vahvasti siltä, että Suomen uimareiden kunnonajoitus on osunut nappiin ja voi olla, että lisää uintimitaleja on meille tulossa. Tässä yhteydessä on syytä palauttaa mieliin, että vain neljännesvuosisata sitten Suomi oli yhdessä Pohjois-Amerikan Yhdysvaltojen kanssa maailman johtavia uintikansoja eikä asiaa selittänyt silloin maamme 160.000 järveä, vaan selityksenä oli valmentaja Kari Ormo. 

Hän nosti maamme uimarit maailman huipulle ja epäilen, vaikka en uinnista mitään ymmärräkään, että Jani Sievinen ja Antti Kasvio olisivat vieläkin silloisilla ajoillaan mitalikamppailussa mukana. Siten syistä, joita voin vain arvailla, valmentaja Ormo sai potkut ja Suomen uimarit putosivat suurkisoissa sijoille ynnä muut. Ehkäpä Ormon valmennusopit on taas otettu käyttöön, ja mielenkiinnolla odotan Ari-Pekka Liukkosen esityksiä. Mieshän alkaa olla jo veteraani-iässä ja mukana viimeisissä kisoissaan ja hänellä on paljon pelissä. Jos Liukkonen menestyy, niin urheilukielellä on selviö, että hän voi uintiuransa jälkeen siirtyä kansanedustajaksi. Ja jos kultaa tulee, Liukkonen on vahvoilla Sauli Niinistön seuraajaksi. 

Uintiurheilussa on kiitettävästi erilaisia lähtöjä, kuten erilaisia etu- ja takaperinuinteja, mutta tasapuolisuuden nimissä olympialaisiin pitäisi saada mukaan vielä koira-, kissa-, kylki- ja käsipohja uintimuodot. En malta olla mainitsematta, että Suonenjoen Rieponlahden suojeluskunnan uinimestaruuskilpailussa ennen järjestön kieltämistä mestaruuden voitti muudan uintitaidoton suojeluskuntalainen. Käsipohjaa hän ei tosin uinut, vaan hän vauhditti menoaan potkimalla jaloillaan vauhtia pohjasta käsin. Kommentit (0) 

Maamme 28.07.2021, 15:30 

Niinhän siinä kävi, että Mamme-laulu kuullaan näissäkin olympiakisoissa. Tosin laulu kuullaan ilman siihen vakiintunutta kertosäettä, koska kansallislaulumme soitetaan virolaisversiona sen vuoksi, että Viron naiset voittivat kultaa jossain miekkailun joukkuekilpailussa. Mikä astalo oli kyseessä, en uskalla ottaa kantaa, kun en hallitse lajin hienouksia, mutta jonkinlaista sapilasta siinä ottelijat heiluttivat. 

Sen sijaan en ole virallisista mitalitilastoista löytänyt vahvistusta sille, että heimoveljemme unkarilainen olisi jo näissä kisoissa voittanut miekkailukultaa, kuten pari iltaa sitten väitin telkkarista todistaneeni. Mielestäni kuitenkin hyvin tulisenoloinen heimoveli silloin löylytti kultamitaliottelussa vastustajansa mennen tullen ja minusta näytti siltä, että rivakka heimoveljemme huitaisi sapilaallaan vastustajaansa kolme kertaa siinä ajassa, jossa loivaliikkeisenoloinen vastustaja huitaisi sapilaallaan vain kerran. 

Eilen ainut suomalainen mitalitoivo, eli lupaava 40-vuotias nyrkkeilijärouva, esiintyi ensimmäisen kerran kehässä ja voitti tiukan väännön jälkeen. Pahaa kuitenkin pelkään, että seuraava ottelu jää hänen viimeisekseen, koska vastaan tulee tosi kova kiinalainen, joka on rankattu sarjassaan toiseksi parhaaksi. 

Toivottavasti olen tässäkin asiassa väärässä, sillä jos hän ei voita, saattaa Maamme-laulun pitempi versio jäädä kuulematta näissäkin kisoissa. Eilistä ottelua, jossa kaksi naista takoi nyrkeillä kilpaa toistensa päitä, katsoessa tuli mieleen, että jos liian suuriksi paisuneita olympialaisia pitäisi jotenkin supistaa, niin en suurena vääryytenä pitäisi sitä, että laji, jossa pyritään aiheuttamaan toiselle aivovamma, poistettaisiin kisaohjelmasta. Tosin ymmärrän kyllä, että nyrkkeilyyn on historian saatossa kytkeytynyt myönteisiäkin asioita. 

Esimerkiksi alla olevassa propagandafilmissä, jonka nimenä on Puukottelu pois, nyrkkeily itsepuolustukseksi, korostetaan sitä, että lähimmäistä ei pidä lyödä puukolla vaan nyrkillä. Filmissä esiintyy pääosassa Valle Resko, joka edusti maatamme sekä vuoden 1928 Amsterdamin että vuoden 1948 Lontoon kisoissa heikohkolla menestyksellä. https://elavamuisti.fi/aikajana/nyrkkeilypropagandaa Ainakin hyvän tarinan mukaan, kun Resko sai Lontoossa arvan perusteella ensimmäisessä ottelussa vastaansa tuntemattoman unkarilaisen Laszlo Pappin, hän oli vallan riemuissaan, koska vastaan tuli lyhyt vääräsäärinen unkarilainen. Hänen sanansa Lontoon kisojen ottelun ensimmäisen ja toisen erän välisellä tauolla ovat jääneet maamme urheiluhistoriaan. Kun nuori avustaja jakeli 38-vuotialle nyrkkeilijäveteraanille ohjeitaan ja varoitteli unkarilaisen oikeasta koukusta, totesi Resko karjalan murteella tylysti, että "elä sie poika tule issääs neuvomaan." Ne ovat niitä kuuluisia viimeisiä sanoja. Kommentit (0) 

Ristlahden muistomerkit 27.07.2021, 15:45 

 Idän ja Lännen joukkueiden välisessä ottelussa Uukuniemen Ristlahdessa 1614 luultavasti ratkaistiin se, että kirjoittelen tätä Suomeen kuuluvassa Kuopion kaupungissa enkä vanhassa venäläisessä Kuopion kaupungissa. Itse asiassa tuo vuoden 1614 taistelu oli enemmänkin rajakahakka, johon otti osaa vain satoja miehiä. Siihen aikaan sodankäynti oli vielä hyvin käsityövaltaista, joten henkilövahingot olivat vaatimattomat, vaikkakin tapahtuman historiallinen merkitys oli suuri. 

Sen sijaan ihmiskunta on vuosisatojen saatossa kehittynyt hyvää vauhtia ja niinpä kun seuraava Ristlahden taistelu käytiin heinäkuussa 1941, olivat henkilövahingot jo satoja kertoja suuremmat, koska sodankäynti oli teollisen kehityksen myötä muuttunut tehokkaammaksi. Sitä Suomen virallinen sotahistoria ei kerro, mutta uukuniemeläinen kansanperinne kertoo, että eräs suomalainen pataljoonankomentaja menetti Ristlahden taistelun kaaoksessa sekä joukkojensa että hermojensa hallinnan ja antoi lujan komennon, että "pelastukoot ken voi". 

Ensimmäistä kertaa samainen upseeri ei silloin menettänyt joukkojensa hallintaa, sillä niin tapahtui myös vuonna 1936 Berliinin olympialaisissa, joissa hän oli Suomen joukkueen johtotehtävissä. Hän yritti soveltaa maamme olympiaedustajiin silloin muodissa ollutta preussilaista kuria, mutta ei onnistunut asiassa täysin. Nimittäin preussilainen meininki ei sovellu suomalaisiin miehiin eikä ainakaan suomalaisiin keihäänheittäjiin ja niinpä olympiavoittaja Matti Järvinen esitti asialle haisevan vastalauseen ja kävi yöaikaan tekemässä ns. luonnollisen tarpeensa urheilujohtajan sotilassaappaaseen. 

Tapauksesta käynnistettiin tiukat tutkimukset ja skandaalin aiheuttaja saatiin selville. Tarinan mukaan, joka ei ilmeisesti pidä paikkaansa, häväisty urheilujohtaja olisi potkaissut saappaallaan me-mies Järvistä selkään sillä seurauksella, että tämä jäi vammaisena keihäskisassa viidenneksi. Ilmeisesti Järvistä ei tekonsa vuoksi virallisesti rangaistu mitenkään. Siihen aikaan käyttäytymisasioissa oltiin vapaamielisempiä kuin vaikkapa 1960-luvulla, jolloin esimerkiksi eräs maamme huippuhiihtäjä sai neljän kuukauden kilpailukiellon pelkän pontikankeiton vuoksi. Rangaistus suoritettiin uskoakseni kesäaikaan. 

Vaikka vuoden 1614 Ristlahden taistelu oli vain pelkkä rajakahakka, on sen kunniaksi pystytetty peräti kolme muistomerkkiä. Yllä olevan kuvan patsas paljastettiin Uukuniemen kirkon viereen vuonna 1982. Alla olevan kuvan muistomerkki löytyy syystä, jota en ole saanut selville, rajan takaa Kurkijoelta. Siinä on samat kuvat kuin Uukuniemen merkissä, mutta teksti on venäjää. Kolmannen muistomerkin 1930-luvulla pystytetty kivipaasi, jonka pronssilaatat evakuoitiin Talvisodan jälkeen ilmeisesti rauhansopimuksen vastaisesti Suomeen, seisonee edelleen alkuperäisellä tapahtumapaikalla Ristlahdessa, mutta sitä en ole koskaan nähnyt. Kommentit (0) 

Mypa 26.07.2021, 16:34 

Katoavaista on mainen kunnia. Sen sain lauantaina todeta, kun kuopiolaisten pikkupoikien eli Kufun, vieraaksi saapui II-divisioonan ottelussa Mypa eli Myllykosken Pallo. Mypa on suomalaisen jalkapalloilun suurseura, jonka riveissä ovat pelanneet sekä Jari Litmanen että Sami Hyypiä ja joukkue voitti aikoinaan Suomen mestaruuden lisäksi kolme kertaa Suomen Cupin. Mutta ei ole Mypa enää suomalaisen jalkapalloilun suurseura, vaan se on tällä hetkellä sarjataulukossa lohkonsa viimeinen, eli on putoamassa hyvää vauhtia III-divisioonaan. 

Tiukan vastuksen kuopiolaiset pikkupojat kuitenkin siltä tällä kertaa saivat, koska Kufu voitti vain 1-0, vaikka on lohkossaan hyvää keskiluokkaa. Mypan otteita seuratessani muistin myös toisen entisen suomalaisen jalkapalloilun suurseuran, eli Porin Pallotoverit, joka ennen konkurssiaan ehti vaihtaa nimensä Porin Jazziksi. Porilaiset voittivat Suomen mestaruuden kaksikin kertaa 1990-luvulla, mutta nyt Porian Jazzia ei enää ole olemassa. 

Tässä yhteydessä kannattaa muistaa, että vuonna 1993 Jazz kohtasi Porissa mestaruuden ratkaisseessa ottelussa Mypan, ja ottelua oli seuraamassa peräti 11 193 katsojaa; Pori oli siihen aikaan jokseenkin Kuopion kokoinen kaupunki. Kuopion yleisöennätys on Kpt:n ja Kupsin ottelusta vuodelta 1981, jolloin paikalla oli 7412 maksanutta. Tosin kuopiolaisen katsomolegendan mukaan vuonna 1969 Kupsin ja Elon ottelussa olisi ollut yli 8.000 katsojaa, mutta silloin ei ihan kaikkia katsojia laskettu ymmärtääkseni veroteknisistä syistä.

Nykyään on tilanne päinvastoin, sillä eismerkisi eilen Kupsin pelissä oli laskujeni mukaan yleisöä 1200, mutta virallisen tilaston mukaan puolet enemmän. Mainittakoon siunatuksi lopuksi kuitenkin, että iloisella 1920-luvulla kommunistien vappujuhlassa Väinölänniemellä, jossa yleensä vain urheillaan, oli Etsivän Keskuspoliisin salaisen tarkkailijan mukaan yli 7.000 katsojaa, jotka olivat kokoontuneet kuuntelemaan kansanedustaja Ville Vainion (alk. Karjunen) puhetta, jossa tämä käsitteli porvariston sukupuolisia perversioita. Kommentit (0) 

Suomalais-ugrilaista mitalijuhlaa 25.07.2021, 11:36 

Klaus Härön mainion Miekkailija-elokuvan innoittamana seurasin viime yönä olympialaismiekkailua ja totesin, että kyseessä on näyttävä urheilumuoto ja erityisen näyttävä oli 190-senttinen vaalea virolaisneito, joka voitti suomalais-ugrilaisille kansoille kisojen ensimmäisen mitalin, kun hän pronssiottelussa kukisti valtavan ulottuvuutensa turvin paljon lyhyemmän venäläisvastustajan. 

Asetelmasta tuli ihan mieleen Härön elokuvan kohtaus, jossa pikkuinen virolaistyttö voitti Neuvostoliiton koululaisten mestaruuskisojen joukkuekilpailun loppuottelussa puolta pitemmän venäläisnuorukaisen - tosin asetelma oli nyt päinvastainen. Ennustan virolaisneidolle menestystä myös Keski-Euroopan rahakkailla mallimarkkinoilla. Eikä suomalais-ugrilainen mitalisade rajoittunut tähän. 

Nimittäin myöhemmin yöllä todella tulinen unkarilainen voitti ylivoimaisen esityksen jälkeen olympiakultaa varmistaen näin sen, että suomalais-ugrilaiset kansat käsittääkseni ovat kisojen mitalitilastossa toisena Kiinan jälkeen. Eikä suomalais-ugrilaisten kansojen mitalisade pääty tähän, koska ainakin unkarilaiset tulevat voittamaan vielä ainakin erilaisissa vesilajeissa monta kultaa, vaikka Unkarissa on tietääkseni vain yksi järvi. 

Suomessa on järviä yli satatuhatta kpl, mutta epäilen, ettei edustajamme saa ainakaan vesilajeista yhtään mitalia; tosin purjehtijoillamme ja kahdella uimarillamme on pienet menestymisen mahdollisuudet. Mutta onneksi voimme juhlia tositen Pohjoismaiden ja toisten suomalais-ugrilaisten kansojen valtaisaa mitalisadetta. Kommentit (0) 

Häpäisy 24.07.2021, 11:35 

 http://www.koivistoinen.net/media/uukuniemenmuistomerkki.jpg Sota-arkisto on siirtänyt 170.000 sota-ajan valokuvaa vapaasti käytettäväksi internettiin osoitteeseen http://sa-kuva.fi/webneologinfin.html?fbclid=IwAR3EA3xqM3ZEqQXvWqF3KXPZX2Htzn6OfkSN2Hik-JJ6wbyYHDNdcGZoEmw . 

Sanalla Uukuniemi sieltä löytyi mm. tuo kuva, jonka alatekstinä lukee "R----en häpäisemä Ristlahden sankarihauta." Väite taitaa olla vähän ns. ropakantaa eikä kestä tarkempaa tarkastelua; nykyistä hyvää itänaapuria voinee syyttää aiheesta monestakin ilkeydestä, mutta sitä ei pystyne syyllistämään tuon muistomerkin turmelemisesta. Nimittäin luulen, että kuvan muistomerkin pronssilaatat poistivat Talvisodan jälkeen Uukuniemen omat miehet, jotka eivät varmaankaan pidä itseään r----nä. Itse tosin olen kyllä sitä mieltä, että kyllä me kaikki Pähkinäsaaren rauhan rajan itäpuolen alkuperäiset asukit voisimme ihan hyvin pitää itseämme r---nä, sillä geneettinen perimä itärajan takaisten alkuperäisten asukkaiden kanssa on hyvin samanlainen. Kieli, uskonto ja elämänasenne ovat erilaisia, mutta geenit ovat samanlaiset. Eikä siinä asiassa ole mitään hävettävää. Itärajan takaa löytyy monien mielestä maailman kauneimmat naiset, vahvimmat miehet sekä parhaat kirjailijat kuten myös shakin pelaajat. 

Olen kuullut, että rauhan tultua voimaan, uukuniemeläiset ottivat tuon muistomerkin laatat parempaan talteen eikä asiasta paljoa huudeltu. Olen kuulustellut paikkakunnan väestöä tapauksen johdosta, mutta kukaan ei ole paljastanut, kenen riihen alla pronssilaatat makasivat viitisen kymmentä vuotta. Vuonna 1982 laatat löytyivät yllättäen ja nyt ne ovat nähtävillä Uukuniemen kirkonmäen Ristlahden taistelun muistomerkissä. 

Teon laillisuus lienee ollut vähän kyseenalainen. Ihan hyvin Molotov olisi voinut vaatia ne rauhansopimuksen perusteella takaisin itselleen, koska laatat kuuluivat Neuvostoliiton haltuun siirtyneeseen kiinteistöön ja koska pronssia tarvittiin esimerkiksi panssarivaunujen valmistuksessa. 

Toisaalta pieniä olivat uukuniemeläisten rauhansopimuksen rikkomiset verrattuna siihen, että maan ylin johto ilmeisen isänmaallisista syistä vastoin totuutta väitti, että kesällä 1944 Saksasta saadut aseet oli jo kertaalleen saksalaisille maksettu; muuten Neuvostoliitto olisi vaatinut nekin rahat. Tuo vuonna 1614 Uukuniemen Ristlahdessa käyty itä-länsi-ottelu, jossa Hannu Munckin johtamat lännen joukot onnistuivat voittamaan sissipäällikkö Maksima Räsäsen kipparoiman idän joukkueen, ratkaisi esimerkiksi sen, että kirjoitan tätä nyt Suomeen kuuluvassa Kuopion kaupungissa. Sen sijaan jos Maksima Räsäsen johtama karjalaisten ja venäläisten yhdistelmäjoukkue olisi voittanut, olisi luultavasti Kuopiokin nyt vanha venäläinen kaupunki Viipurin tapaan. Kommentit (0) 

Pultava 23.07.2021, 15:41 

Vaikka en usko, että kuopiolaiset ovat r-----a, niin siitä huolimatta hienoista epäluuloa oli havaittavissa, kun Kups ja FcC Vorsklan Poltava kohtasivat eilen sateisella Keskuskentällä, koska ottelun tuomaristo koostui valkovenäläisistä, joilla on yhteinen kieli ukrainalaisten kanssa. Ilmeisesti yleisön asenteisiin vaikutti myös se, että entisen Neuvostoliiton osavaltioiden kuvitellaan olevan läpeensä korruptoituneita. 

Itse en epäillyt tuomareiden tasapuolisuutta, koska tietääkseni ainakin Venäjän palloilusarjoissa tuomaristo on aika puolueetonta, koska vakiintuneen käytännön mukaan molemmat joukkueet maksavat tuomareille, joka sitten takaa heidän tasapuolisuutensa. Minusta eilinen peli oli hienoa jalkapallotaidetta ja valkovenäläinen tuomaristo tilanteen tasalla. 

Ottelun tuomari osoitti melkoista kansalaisrohkeutta, koska uskalsi antaa hieman kyseenalaisesta käsivirheestä rangaistuspotkun vierasjoukkueelle, jonka seurauksena se meni ottelussa 2-1 johtoon. Mutta tuomari osoitti hienoa urheiluhenkeä siinä, että hän antoi ottelun lisäajan lisäajan lisäajan jatkua siihen asti, kunnes Kups onnistui survomaan väkisin tasoitusmaalin. 

Joukkueiden seuraava kohtaaminen on sitten Pultavassa ja pikkuisen pelkään, että historia toistaa itseään. Viimeksi suomalaiset kävivät taistelemassa Pultavassa kesäkuussa 1709, tosin silloin kyseessä oli suomalaisten ja ruotsalaisten yhdistelmäjoukkue, joka kärsi murskatappion Venäjälle, jonka yhtenä syynä oli se, että ruuti oli märkää, koska sade oli päässyt sen kastelemaan. Sen hävityn ottelun jälkeen Ruotsi ei ollut enää suurvalta, mutta Venäjä oli. 

Toivottavasti Kupsin ruuti pysyy kuivana. Pultavan taistelusta ruotsalainen Teemu Keskisarjan kolleega Peter Englund on tehnyt ihan hyvän kirjan. Se ei ole hänen pääteoksensa, vaan pääteos on Ruotsin armeijan sotahistorian sankaruudesta kertova teos Voittamaton. Voittamaton on yksi maailman paksuimmista kirjoista ja paksuudessaan sen muistaakseni voittaa vain Italian armeijan sankaruudesta kertova kirja, jonka nimen päälle en nyt pääse. Kups-Poltova pelin tähtihetket voi katsoa tästä linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=SCDCJj_phv4 Kommentit (0) 

Olliver Hawk ja pikkulintu 22.07.2021, 15:32 

Viime yönä tuli tv:stä mielenkiintoinen dokumentti hypnoositaiteilija Olliver Hawkista, joka 60-70-luvuilla yksi Hymy-lehden esille nostamista superjulkkiksista. Jos joku gradun aihetta miettivä opiskelija ei vielä ole sopivaa aihetta keksinyt niin Olavi Hakasalo, eli Olliver Hawk, jolla nimellä hänet paremmin tunnettiin, saattaisi olla hyvä tutkimuskohde. Itsekin pikkupoikana seurasin arvovaltaisesta Hymy -lehdestä mielenkiinnolla miehen tempauksia ja harmittaa, että vaikka mies kierteli esiintymässä ympäri maatamme, niin Suonenjoelle hän ei koskaan ehtinyt. 

Mielelläni olisin hänen koehenkilökseen ilmoittautunut, mutta uskon, että minulle olisi käynyt samalla tavalla kuin maajoukkuejääkiekkoilija Timo Sutiselle, jota yritettiin itsehypnoosin keinoin saada uskomaan, että hän on parempi kuin yksikään haalistunut punanuttu. Sutinenhan purskahti selkäkeikkanauruun kesken kaiken ja pilasi koko homman. 

Olliver Hawk uskoi moniin yliluonnollisiin asioihin ja jopa sopi kaverinsa kanssa, että hän, joka ensiksi kuolee, tulee lintuna kertomaan asiasta. Hawk menehtyi sydänkohtaukseen kesken jäähyväisesityksensä Kemissä ja ilmeisesti piti kaverinsa kanssa tehdyn sopimuksen. Dokumentissa kaveri kertoo, miten jo ennen kuin hän sai tiedon Hawkin kuolemasta, lensi hänen asuntoonsa sisälle keltainen pikkulintu, jonka kaveri myös onnistui kuvaamaan. 

Tapaus kuulostaa ihan älyttömältä hölynpölyltä ja suhtaudun Skepsis ry:n aktiivina tapaukseen lievästikin sanottuna kriittisesti, mutta kummallista on, että olen itsekin kaksi kertaa elämässäni törmännyt samankaltaiseen ilmiöön. Vanha itäsuomalainen uskomushan on, että vainajan sielu siirtyy lintuun ja siksi hautakiviin on tapana lisätä lintuja. Lapissa ei sen sijaan lintuihin uskota, vaan siellä ainakin jätkät muuttuvat kuollessaan poroiksi. Varsinkin gradun aiheen miettijöille tiedoksi, että Yle Areenalla on nähtävissä kaksikin todella mielenkiintoista ohjelmaa Olliver Hawkista: https://areena.yle.fi/1-50513746 https://areena.yle.fi/1-50141614 Kommentit (0) 

Naisliikunnan juhlaa 21.07.2021, 15:31 

Ruotsin jalkapalloilijanaiset murskasivat Tokiossa kultamitalisuosikkina pidetyn USA:n 3-0 ja se lienee alkusoittoa Pohjoismaiden mitalisateelle, jota Helsingin Sanomat tänään ennusti. Ruotsi, Tanska ja Norja tulevat kahmimaan monta kultaa, tosin Suomella ja Islannilla saattaa mennä hieman heikommin. Itse asiassa nyt alkaa tuntua vahvasti siltä, ettei Suomi saa mitaliakaan, ellei sitten Suomea edustava Amerikassa asuva rullalautatyttö, jonka nimen päälle en yllättäen pääse. 

Hyvällä arpaonnella Heinäveden Hyrskeen kasvatti lupaava 40-vuotias nyrkkeilijätyttö saattaa myös yltää pronssille. Eilen Urheiluruudussa valitettavasti mitalitoivona pitämäni uimari Ari-Pekka Liukkonen valitti huonoa kuntoaan ja vaikutti olevan tyytyväinen, jos selviää lempimatkallaan alkueristä jatkoon. 

Nyt vaikuttaa vahvasti siltä, että aion tänä kesänä keskittyä naisliikunnan seuraamiseen, koska siltä rintamalta saattaa monenlaista menestystä tulla Suomelle, isiemme maalle. Ja muutenkin naisliikunta tarjoaa elämyksiä. Viikko sitten olin seuraamassa Kupsin ja PK-35: naisten mestaruustaistelun kannalta ratkaisevan tärkeää ottelua ja koin katsomossa poikkeuksellisen suuren urheilullisen tunne-elämyksen. Nimittäin Kupsin vantterahko, vaikkakin lyhyehkö, tyttö taklasi kylmän rauhallisesti vastustajan paljon isomman tytön irti pallosta ja laukoi sitten pelivälineen rangaistusalueen rajalta tarkasti alanurkkaan. 

Sellainen toiminto on vielä ihan tavallista jalkapallorintamalla, mutta sen jälkeen hän vielä hyppäsi suorin vartaloin ja mielestäni vielä vähän kerienkin täyden voltin ja putosi täysin horjumatta jaloilleen. Sellainen ei ole tavallista jalkapallorintamalla ja kyseisen tytön tulisi vahvasti harkita vaihtoa naisjalkapallosta naisvoimistelun puolelle. Kommentit (0) 

Vladimir Suuri 20.07.2021, 16:25 

Eikä vieläkään päästä vodkasta eroon, sillä muistanpa, miten oppikoulun toisella luokan historian tunnilla kerrottiin, miten Kiovan Venäjää vuosina 980-1015 hallinnut Vladimir Suuri, jota sittemmin alettiin sattuneesta syystä kutsua myös Vladimir Pyhäksi, havaitsi, että venäläisille pakanoille olisi hyvä löytää jokin sopiva uskonto. Finaalikierrokselle valinnassa selvisivät ortodoksinen usko ja islam. Vladimir, joka oli viisas mies, valitsi ortodoksseni uskon, koska se suhtautui myönteisesti alkoholiin. 

Hän tarinan mukaan totesi, että "Venäjän ilo juopotelle, sitä ilman ei voi olla." Minusta tuohon lehtori Maunulan, jota jostain syystä myös Punttiseksi kutsuttiin, kertomaan tarinaan sisältyy melkoisesti Neuvostovastaista neulanpistopolitiikkaa, josta Kekkonen siihen aikaa kansaa varoitteli. Leimaahan tarina hyvän itänaapurimme kansan juoppouteen taipuvaiseksi. 

Juuri ennen Putinin hallintokauden alkamista uskomuksessa saattoi olla perääkin. Kun ensimmäisen kerran kävin vanhassa Valamossa, joka tapahtui ennen kuin Putin alkoi raitistamaan kansaa kovalla kädellä, en ollut missään nähnyt niin paljoa erilaisia viinan myyntipisteitä kuin Valamon luostarin portilla. 

Koulussa ei ilmeisesti siveellisyyssyistä kerrottu sitä, että oli hilkulla, ettei me itäsuomalaiset olla nykyään muslimeja. Nimittäin islamissa Vladimir Suurta viehätti myönteinen suhtautuminen moniavioisuuteen. Kristinuskohan kannustaa pitäytymään yksiavioisuuteen, mutta islamissa sallitaan miehelle monta vaimoa. Esimerkiksi Valdimir Suurella itsellään oli noin 5 kpl virallisia vaimoja ja noin 300 kpl jalkavaimoja. 

Vladimirin tapauksessa viinan himo ilmeisesti voitti muut himot. Jos Venäjästä olisi tullut muslimivaltio, olisi sieltä tuotu Itä-Suomeen islamin usko. Vladimir Suuren valinnan seurauksena itäsuomalaiset käännytettiin ensiksi ortodokseiksi. Länsi-Suomen väki sen sijaan olisi käännytetty ruotsalaisten toimesta kristityiksi, ja sen seurauksena Itä- ja Länsi-Suomen välinen raja, jota myös osuvasti romurajaksi nimitetään, olisi nykyistäkin selvempi. Kommentit (0) 

Huumorimies Anastas Mikojan 19.07.2021, 15:35 

Eilen mainitsemani Neuvostoliiton kauppaministeri Anastas Mikojan oli suuri humoristi, mikäli yhtään on uskominen Lauri Hokkasen juuri ilmestynyttä kirjaa Kenen joukoissa seisoin - Taistolaiset ja valtioterrorin perintö ja miksi ei olisi uskominen. Nimittäin Mikojan selitti, että tsaarin aikaan ihmiset joivat määrätietoisen humalahakuisesti, koska halusivat unohtaa kurjan elämänsä. Sen sijaan sosialistisessa yhteiskunnassa objektiivisia syitä juomiseen ei enää ollut olemassa. Vodkaa juotiin kyllä yhä enemmän, mutta se oli nyt sosialismin rakentamista, tapa lujittaa sosialismin rakentamista, tapa lujittaa sosialismin puolustusta imperialismia vastaan. 

Mikojanin näkemys kuulostaa hieman erikoiselta, mutta näkemykselle löytyy vankka selitys ja se on sellainen, että Suomikin kantaa ainakin osavastuun venäläisten juoppoudesta. Nimittäin 1930-luvulla Stalin havahtui siihen, että torjuakseen Ukrainaa ja Leningradia uhkaavan vaaran, Puna-armeijaa tuli vahvistaa 40-50 divisioonalla. Rahaa hankkeelle ei kuitenkaan ollut saatavilla, mutta sitten generalissimus Stalin oivalsi, että valtion tuloja olisi helppo lisätä lisäämällä vodkan myyntiä. 

Siihen asti bolshevikit olivat pitäneet juoppoutta suurena ongelmana ja sitä vastaan taisteltiin kovin ottein. Pontikan keitosta saattoi saada kymmenen vuoden vankilatuomion ja julkisella paikalla juopottelusta vuoden. Stalinin johdolla Neuvostoliitossa alettiin sitten menestyksellä taistelemaan maanpuolustuskykyä ehkäisevää raittiutta vastaan lakkauttamalla raittiusjärjestöt ja perustamalla uusia viinatehtaita. 

Kampanja menestyi ja uusia divisioonia pystyttiin perustamaan viinarahoilla. Varmasti myös valtion huoltosuhde parani, koska venäläiset miehet kuolivat ennen kuin pääsivät eläkkeelle. Jossain vaiheessa venäläiset miehet poistuivat tuonilmaisiin keskimäärin jo 53-vuoden iässä, mutta Putinin raittiuskampanjoiden myötä sikäläiset miehet kuolevat nykyään 66,4 vuoden kypsässä iässä, eli he ehtivät nauttia eläkkeestään reilun vuoden. Keskimääräinen eläke naapurissa on nyt noin 200 €/kk. Kommentit (0) 

Mikojanin veljekset 18.07.2021, 17:12 

Tavallaan tuo eilen mainitsemani Anni-niminen lentolaite liittyy Kuopioonkin. Nimittäin pari iltaa sitten Kups voitti armenialaisen Fc Noahin ihan 5-0 ja armenialainen Artjom Mikojan oli Mikojan-Gurevits-hävittäjien, eli kavereiden kesken vain Mig-hävittäjien, toinen suunnittelija. Lentokoneinsinööri Artjom Mikojan ei ole kuitenkaan suomalaisille yhtä tuttu kuin hänen isoveljensä Anastas Mikojan, joka toimi vuosikymmeniä Neuvostoliiton korkeimmassa johdossa. Hän oli Kekkosen hyvä ja tärkeä kaveri, koska hän vastasi naapurin ulkomaankauppa-asioista. 

Anastas Mikojan oli ovelan miehen maineessa, ja hänet tunnettiin Kaukasuksella monella eri nimellä, jotka kertovat miehen luonteesta paljon. Armeniassa häntä kutsuttiin ”georgialaiseksi kintoksi”, joka sillä suunnalla tarkoittaa jonkinlaista ilveilijää, Georgiassa ”armenialaiseksi fakiiriksi” ja Azerbaidzanissa yksinkertaisella, mutta vähemmän mairittelevalla nimellä ”Juudas”. 

Ovela ja älykäs hän varmaan olikin siitä päätellen, että hän yhtenä harvoista Stalinin lähipiirin miehistä selvisi normaalille eläkkeelle. Lentokoneinsinööri Artjom Mikojan oli isonveljensä tavoin hyvin älykäs mies, koska hänen suunnittelemansa hävittäjät pärjäsivät hyvin amerikkalaisille. Suomalaisetkin saivat tämän asian todistaa toukokuussa 1954, jolloin Mig-17-hävittäjät yllättivät nopeudellaan amerikkalaisen kuusimoottorisen B-47 pommikoneen, joka oli vakoilulennolla Neuvostoliiton yllä. 

Vakoilukoneen 900 km/tunnissa olleen huippunopeuden piti riittää sen ajan Puna-armeijan koneille, mutta niin vain kävi, että Migit koneen tavoittivat sen ja Suomen puolella Sallan yläpuolella ne onnistuivat tykeillään vaurioittamaan sitä pahasti, vaikkakin se selvisi Englantiin kotikentälleen. Suomessakin silloin puhuttiin tapauksesta ainakin Uudessa Suomessa, mutta ilmeisesti maamme rajavalvonta ei silloin vielä ollut kovin tehokasta, koska maamme viranomaiset vakuuttivat kansalle, että ukkonen se vain jylisi Sallan Onkamojärven yllä. Kommentit (0) 

Mig-15 ja Uukuniemi 17.07.2021, 15:03 

Tietooni on saatettu, että Uukuniemelle ollaan perustamassa kotiseutumuseota, jonne kerätään pitäjän historiaan liittyvää esineistöä. Tavallaan tuo Annin kuva liittyy hankkeeseen, vaikka tyhmempi ei sitä heti huomaakaan, mutta minäpä kerron. Kuvan Anni on Keski-Suomen ilmailumuseon pihalla oleva Mig-17-merkkinen lentolaite, jonka museo on saanut lahjoituksena. Paikkakunnan päiväkotilapset saivat sen maalata ja valita sille nimen ja nimeksi valittiin jostain syystä Anni. Mig-17 ei liity Uukuniemeen, mutta hyvin paljon samannäköinen Mig-15 liittyy. 

Nimittäin tammikuussa 1954 syystä jota voi vain arvailla erän neuvostoliittolainen Mig-15-hävittäjä harhautui Suomen puolelle ja syöksyi polttoaineen loppumisen vuoksi Rautjärvellä metsään. Lentäjä kuitenkin pelastautui heittoistuimen avulla. Hevosmiesten tietotoimisto on tiennyt kertoa, että maahan syöksyneen koneen suomalaiset havaitsivat ja löysivät heti, mutta venäläisille koneen löytymisestä kerrottiin vasta päivien kuluttua, jolloin kone oli ehditty perusteellisesti tutkia ja muun muassa oli havaittu, että koneen tykissä olivat kovat piipussa. 

Senkin hevosmiesten tietotoimisto on kertonut, että heittoistuimella pelastautunut koneen lentäjä Gennadi Perezhokin sai yöpyä viimeisen yönsä maassamme herrasmiehen lailla ja arvonsa mukaisella tavalla Imatran upseerikerholla ennen itänaapurin noutopartion saapumista. Puhutaan, että venäläinen noutopartio mukiloi epäonnisen lentäjän jo suomalaisten nähden. Ehkä miehen epäiltiin yrittäneen loikkausta. Pahaa pelkään, että Imatran mukilointi oli urheilukielellä vasta verryttelyä. Vähän myöhemmin neuvostoliitosta tuli neljä rekka-autoa noutamaan hävittäjän kappaleita. 

Minulle kerrotun tarinan mukaan suomalaiset rajavartijat olivat valvomassa koneen palasten etsintää ja silloin eräs uukuniemeläinen rajavartija oli ilmeisessä epähuomiossa polkaissut erään koneen mittarin niin syvälle hankeen, että se jäi etsijöiltä löytämättä. Ainakin hyvän tarinan mukaan uukuniemeläinen rajavartija naulasi löytämänsä Mig-15-mittarin saunansa seinälle, jossa se on vieläkin. Saattaa olla, että kyseessä oli jonkinlainen lämpömittari, joka sopiikin hyvin saunan seinälle. Olen kuitenkin jyrkästi sitä mieltä, että nyt olisi hyvä aika siirtää tuo mittari Uukuniemen kotiseutumuseoon. Luulen, ettei asiaan enää liity mitään ulkopoliittisia ongelmia. 

Tosin esimerkiksi 1970-luvulla tilanne oli toinen. Muistanpa, miten eräs savolainen pienviljelijä-metsuri oli löytänyt maastosta neuvostoliittolaisen tekokuun palasen. Hän ajatteli muuttaa löytönsä rahaksi ja yritti myydä sitä USA:n suurlähetystölle. Amerikkalaiset innostuivatkin asiasta ja jopa niin paljon, että ilmoittivat asiasta maamme Suojelupoliisille. Viimeinen saamani tieto tapauksesta on, että asiasta nostettiin maanpetossyyte, ja oikeudenkäynti pidettiin suljetuin ovin.  Kommentit (0)