Kalastaja-keräilijäksi

Siirryn tänään virkamiehestä kalastaja-keräilijäksi. Tässä elämäntilanteeseeni sopivaa hyvää musaa suosikkivokalistini esittämänä. Ja mikä parasta esitys tapahtuu sillä kalliimmalla tavalla eli väristysten kera https://www.youtube.com/watch?v=AxZmWgPzfvY .

Tyynyyn tukehtuminen

 

Mielenkiintoisia asioita löytyy Venäjän yksinvaltiaiden historiasta ja varsinkin siitä, miten hankalista yksinvaltiaista on päästy eroon.

Suomalaiset ovat esimerkiksi suhtautuneet erittäin kunnioittavasti ensimmäiseen Suomea hallinneeseen tsaariin Aleksanteri I:een, vaikka hänkin oli murhamies. Aleksanteri I pidettiin humaanina hallitsijana, mutta itseäni on mietityttänyt se, että kaikesta humaaniudestaan huolimatta hän lienee ainut Venäjän tsaareista, joka on murhauttanut isänsä.

Hänen isänsähän oli Paavali I, joka todennäköisesti kuoli salamurhan uhrina, ja historian tutkijat näyttävät pitävän selvänä, että poika Aleksanteri oli mukana asiassa.

Olen lukenut joskus Olavi Paavolaisen äskettäin matkakertomuksia Neuvostoliitosta ajalta juuri ennen Talvisotaa. Paavolainen vieraili pitkällä matkallaan myös Leningradissa museoksi muutetussa Hatsinan palatsissa ja hän kertoo säpsähtäneensä törmätessään siellä sotahullun ja muutenkin ilmeisen hullun tsaari Paavali I:n huudahtukseen: "Yhdeksän sotamiestä voi lyödä kuoliaaksi, kunhan kymmenes jo osaa temput."


Tuon perusteella ymmärrän pitkälle humaanina tunnetun tsaari Aleksanteri I:n toimintaa, vaikka en voi sitä vieläkään täysin hyväksyä. Historian tutkijat taitavat nykyään taipua sille kannalle, että Paavali I tukehtui nukkuessaan tyynyynsä ja ettei kyseessä ollut suinkaan tapaturma. Tässä yhteydessä kannattaa muistaa, että Paavalin I:n isä Pietari III ei tukehtunut tyynyynsä vaan virallisen selityksen mukaan kuolinsyynä olivat peräpukamat.

15 miljoonaa kranaattia

Putin se vain jatkaa päättäväisesti laajennetun itsemurhansa suorittamista ja nyt on vuorossa Itä-Ukrainan särkeminen tuhansiksi päreiksi. Ja hyvinhän se onnistuu Neuvostoliiton konkurssipesän jättämillä välineillä.

Nimittäin noin 30 vuotta sitten oli huolena se, että mitä tehdä varastoihin jääneiden 15 miljoonan 152 mm:n haupitsin kranaattien kanssa, koska ne olivat silloin melkoisia ongelmajätteitä. Nyt niille, kuten myös Neuvostoliitolta jääneille 20.000 tykille on löytynyt hyötykäyttöä.

Itse asiassa noilla välineillä pystyisi muuttamaan kaikki Ukrainan kaupungin soraläjiksi, mutta epäilen, että sota rajoittuu vain Itä-Ukrainaan. Kun Itä-Ukraina on kokonaisuudessaan vallattu, tuulettavat venäläiset erikoisen sotilasoperaationsa loistavaa voittoa.

Luulen, että Länsi on mielissään tapahtuneesta, koska uskotaan, että Putin on sitten saanut kasvonsa pelastettua ja hyväksytään, että sota pysyy vuosia jäätyneenä konfliktina kuten Gruusiassakin tapahtui.

Mutta talouspakotteista Länsi ei luovu ja niinpä Venäjän talous romahtaa jälleen kerran ja maa päätyy sisällissotaan, jossa ottavat yhteen Putinin Kansalliskaarti ja sitä vastassa on armeija ja FSB. Putinin terveys ei sitä kestä, vaan hän menehtyy äkillisesti. Kuolinsyyksi ilmoitetaan kouristelevat peräpukamat, kuten muistaakseni myös Tsaari Pietari III:n yllättävän poismenon yhteydessä vajaat 300 vuotta sitten.

Tosin eivät Pietarin peräpukamat olleet pääsyy tapahtuneeseen, vaan syynä oli se, että150-senttisen tulevan Katariina Suuren rakastaja Orlov löi silloista yksinvaltiasta tuhkakupilla päähän.

Ihmisen ja r-ZZän sekasikiö

Muistanpa, miten eilen mainittu naivistinen taiteilija Martti Huuhaa Innanen vielä 1990-luvulla ihan häpeämättömästi uskalsi kertoa, että suomalainen on ihmisen ja r-ZZän risteymä. Nykyäänhän tuollaisen sanominen käynnistäisi rikosprosessin, joka varmasti oikein olisikin.

Toisaalta Innasen mielipiteessä on vinha perä. Itsekin olen kymmeniä kertoja käynyt itärajan takana ja ihmetellyt, miten sikäläinen alkuperäisväestö näyttää ihan itäsuomalaiselta. Se eroavuus on kuitenkin tutkimuksissa löytynyt, että samanlaisesta geeniperimästä huolimatta itärajan takana esiintyy allergiaa kahdeksan kertaa Suomea vähemmän - olisiko niin, että siellä asuntokanta ei ole niin homeen pilaamaa kuin meillä.

Muutama vuosi sitten kävi Pietarin Zenitin kakkosjoukkue pelaamassa Kuopiossa ja huvittavaa oli todeta, että pietarilaiset näyttivät ihan savolaisilta ja kuopiolaiset taas olivat valtaosin afrikkalaistaustaisia.

Peliä katsellessani ymmärsin sen, miksi raviurheilussa hevoset jaetaan kylmä- ja lämminverisiin. Samanlainen jako olisi saatava myös jalkapalloiluun, koska pohjoisen kansojen fyysiset ominaisuudet eivät riitä tasapäiseen kilpailuun etelämaalaisten kanssa pelattaessa - sen sijaan moukarinheitossa mustat miehet eivät meille pärjää.

Pietarin Zenith tunnettiin ainakin ennen hyvin rasistisena joukkueena eikä se hyväksynyt vähänkään tummempia pelaajia joukkueeseensa. Niinpä Zenithin menestys kansainvälisillä areenoilla on ollut vaatimatonta.

Sen sijaan joukkueen faniporukka on saavuttanut mainetta erinomaisina huligaaneina. Kannattajajoukkion kannustus huuto tarkoittaa suomennettuna jotain sellaista, että "Pietarin Zenithin kannattajilla seisoo aina", joka kertoo paljon tuon joukkion luonteesta.

Vasili Loponen - käymälätarkkailija

En ole kuvataiteellisesti kovin lahjakas, vaan pikemminkin päinvastoin, koska olen tiettävästi ainoana maassamme jäänyt kansakoululaitoksemme historiassa laiskanläksylle piirustuksesta, koska minun paperilleni vaahteranlehti ei hahmottunut oikein.

Siitä huolimatta olen sillä varmuudella, jonka vain täydellinen tietämättömyys voi synnyttää, sitä mieltä, että eilisessä jutussani mainittu Martti Innasen maalaus vuodelta 1989 nimeltään "Vasili Loponen, Petroskoin rautatieaseman käymälän vanhempi tarkkailija", osoittaa suoranaista neroutta.

Työnsankari Loposen olemuksesta kuvastuvat eletyn elämän jäljet. Hän on varmasti tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran käymäläalalla ja edennyt nuoremmasta käymälätarkkailijasta lopulta työnveteraanina esimiestehtäviin eli vanhemmaksi käymälätarkkailijaksi, ja sarkapuseron miehustaa koristava mitali todistaa vuosikymmenien moitteettomasta palveluksesta.

Miehen olemus on niin karheanlämmin, että hänestä voisi tehdä vaikkapa pehmolelun lapsille. Otsan juonteetkin ovat taiteellisesti symmetriassa tyypillisen venäläisen piippalakin lipan kanssa. Tukan ja parran harmaus on juuri samaa sävyä kuin mahorkkasätkän sauhu.

Innasen maalauksissa meitä suomalaisia ja venäläisiä yhdistää taipumus nenänkaivuuseen ja kummankin kansan edustajista on joka kymmenes kuvattu sormi sieraimessa, ja Vasili Loponen sattuu olemaan juuri se kymmenes. Kuitenkaan se tapa ei miestä pahenna, sillä kukapa ei nenän kaivelusta tykkäisi.

Vasili Loposeen voi tutustua tästä http://tampereelta.blogspot.com/2011/03/martti-huuhaa-rajayttaa.html .

Vasili Shulzhenko - taiteilijanero

Vaikka entisestä hyvästä itäisestä naapurimaastamme onkin nyt omasta syystään tullut hylkiövaltio, jonka suuntaan kukaan sivistynyt ihminen ei enää virtsaakaan, niin kannattaa kuitenkin muistaa, että venäläiset ovat taiteellisesti lahjakasta kansaa.

Vaikka en ymmärrä mitään taiteesta tai taiteen filosofiasta, niin rohkenen silti väittää, että mielestäni venäläinen Vasili Shulzhenko on kuvataiteellinen nero samaan tapaan kuin suomalainen hengenheimolaisensa Martti Innanen. Koska kaikessa kirjoittelussa on pyrittävä lakia tarkkaan noudattamaan, pyrin kunnioittamaan Shulzhenkon tekijänoikeuksia enkä liitä kuvia hänen töistään tähän yhteyteen, mutta mielestäni alla oleva jokseenkin laillinen videon pätkä kertoo taiteilijan tuotannosta paljon.

Mielestäni Vasili Shulzhenko on mestarillisesti huomannut arjen ympäristöstä sellaisia kauneusarvoja, joita en ole itse tullut ajatelleeksi. Esimerkiksi videolla näkyvä maalaus nimeltään Yleinen käymälä on vaikuttavuudessaan samaa luokkaa kuin Martti Innasen maalaus Vasili Loponen, Petroskoin rautatieaseman vanhempi tarkkailija. Tämäkin työ löytyy Internetistä sopivilla hakusanoilla; kannattaa etsiä.

Vasili Shulzhenko ei ole mikään sosialistinen realisti, koska hän sallii itselleen huomattavia taiteellisia vapauksia, jotka poikkeavat arkitodellisuudesta. Videolla vilahtava venäläinen kylämiljöö vääristelee pahasti todellisuutta, koska Lenin patsas muistuttaa enemmänkin Budhaa ja koska patsaan takana vesiä ilmeisesti laulellen laskeva miehenpuoli ei vastaa tositapahtumia. Luotettavien antropologisten tutkimusten mukaan venäläiset eivät kuseksi nurkkiin, vaan se on enemmänkin suomalaisten harraste.
Shulzhenkon töitä esittelevä video löytyy tästä linkistä:
https://www.youtube.com/watch?v=qNRo2L358_8

MOSSE

 Vanhoja automiehiä saattaa ilahduttaa tieto, jonka mukaan Mossen valmistus on alkamassa uudelleen. Lapsuudessani ei meidän köyhällä kylällä juuri muita merkkejä näkynytkään.

Aivan oikeassa on siis tämä sosialistisesta mediasta löytämäni savoalisen autokauppiaan Mosse- mainos, jonka mukaan ko. merkki on eniten levinnyt Suomen maanteille. Muutakin huumorileikkiä mainoksessa esiintyy, kun siihen oikein syventyy.

En muuten muista Mossesta muita pilkkarunoja, mutta Skodasta muistan. Toisen mukaan Skoda on perheauto verraton, isä työntää, äiti ajaa, lapset pitää pohjaa, mummo kerää muttereita, vaari lasinsirpaleita.

Toisen ivamukaelman suositteli Skodan seuraavasti: "Osta Skoda, se on neljä pyörää ja loota, jota voi purkaa ja koota."

EARTA

Pietarissa sijaitseva Erarta-modernin taiteenmuseo on paikka, jossa satunnaisen matkailijan kannattaa käydä sitten joskus, kun oikeudenmukainen rauha on palannut Ukrainaan. Siellä vierähtää helposti vaikka koko päivä.

Olympiavuonna 2014 Erarta hätkäytti vapaamielisyydellään, koska siellä oli nähtävillä tämä yhteiskuntakriittinen työ. Ilmeisesti nykyinen tyranni Putin oli silloin vielä liberaaliuteen taipuvainen. Silloin kun hän astui ensi kertaa virkaansa, puhuttiin, että hän oli keskivertovenäläistä vapaamielisempi ja että hän oli esimerkiksi toivonut radikaalin Kasparovin voittoa konservatiivisesta Karpovista näiden otellessa shakin maailmanmestaruudesta.

Tuo kuvan työ, jossa olympiarenkaista on tehty tankin pyörät on harhaanjohtava, koska Venäjällä olympialaiset ovat rauhanjuhla ja naapurivaltioon hyökätään vasta kisojen jälkeen.

HAKARISTIMUKIT

Astuessani jokunen vuosi sitten sisälle Keski-Suomen ilmailumuseoon pisti hakaristimuki heti silmääni. Harva on se kuvio maailmassa, joka herättää yhtä paljon tunteita, kuin tuollainen hakaristi. Tosin nykyään hakaristin kanssa kilpailee pahamaineisuudessa Z-merkki ihan tasapäisesti.

Ainakin Saksassa, Venäjällä ja Israelissa hakaristi on lailla kielletty. Suomessa niin ei ole, mutta olen taipuvainen ajattelemaan, että Keski-Suomen ilmailumuseo tekisi nykyisen maailmanpoliittisen tilanteen huomioiden ulkopoliittisesti viisaan teon, jos siirtäisi nuo mukit pois näkyviltä. Ihan hyvin vaikkapa joku venäläinen toimittaja saattaa tehdä Suomen natsimenneisyydestä kohujutun.

Museoväki tietysti perustelee mukitarjontaansa sillä, että alkuperäisellä Suomen ilmavoimien tunnuksella ei ole mitään tekemistä natsien kanssa ja näkeehän sokea Reettakin, että ristin asento on ihan eri kuin natseilla. Tosin kyllä saksalaistenkin hakaristi puolueen historian alkuvaiheissa maksasi samalla tavalla kyljellään. Vasta myöhemmin se alkoi makaamaan kärjellään meille tuttuun tapaan. Tosin sitäkin asiaa voi olla vaikea selittää satunnaiselle juutalais- tai venäläisturistille.

Hitleristä ei ollut vielä mitään tietoa, kun tuollainen perinteinen onnea tuova kuvio valittiin ilmavoimiemme tunnukseksi. Suomen valkoiselle armeijalle ensimmäisen koneen lahjoittanut kreivi von Rosen käytti hakaristiä omana tunnuksenaan ja hakaristi oli maalattu ensimmäisen Suomen armeijan koneen siipiin jo ennen luovutusta. Se merkki ei tuonut tälle koneelle onnea, koska se syöksyi jäälle jo kuukauden kuluttua. Lentäjä ja tähystäjä kuolivat.

Muuten kreivi von Rosen ja 20-luvulla Ruotsissa asunut saksalaislentäjä Herman Göring olivat jotenkin sukua toisiinsa väärän koivun kautta ja saattaa olla, että Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue sai puoluelogonsa vaikutteita ruotsalaiskreiviltä, jota olen kuullut natsihenkiseksi mainittavan.

POSI-TV

Eivät ole Johan Bäckman, Leena Hietanen, Janus Putkonen tai Ano Turtiainen ainoat maassamme, jotka elävät Ukrainan tapahtumien suhteen vaihtoehtoisessa todellisuudessa valtaväestön kanssa, sillä eilen Helsingin Sanomissa oli iso kriittinen juttu Ilkka Tiaisesta, joka on saanut tv-toimiluvan Posi-tv:lleen. Hesari ihmetteli, miten toimilupa voidaan myöntää mediayhtiölle, joka kyseenalaistaa koronarokotukset ja Venäjän hirmuteot Ukrainassa.

Lehtijutun innoittamana kävin Posi-tv:n nettisivulla ja näpäytin sattumanvaraisesti yhtä siellä nähtävillä olevaa uutislähetystä ja kuinka ollakaan siinä Ilkka Tiainen juuri kertoili Ukrainan armeijan tekemistä julmuuksista Butsassa.

 

Ilkka Tiainen tuli aiemmin tutuksi Suomen kansalle, kun hän yllättäen ilmoittautui pari vuotta sitten mukaan Keskustan puheenjohtajaehdokkaaksi. Silloin hän korosti vankkaa kepulaisuuttaan kertoen olevansa jo seitsemännen polven kepulainen - isän puolelta neljännessä ja äitinsä puolelta kolmannessa polvessa. Kaiken kruununa hän epäili, että hänet olisi pantu alulle Kepun puoluekokousmatkalla.

 

Tiainen valittiin viime kuntavaaleissa Alavuden valtuustoon Keskustan listoilta, mutta sittemmin hän loikkasi Ano Turtiaisen perustamaan Valta Kuuluu Kansalle puolueeseen ja toimii nyt sen varapuheenjohtajana.

Tähän asti Tiaiset ovat kunnostautuneet etenkin urheilu- ja kulttuuririntamalla, mutta nyt suku näköjään kunnostautuu myös politiikan rintamalla. Ilkka Tiainen on kertonut olevansa eteläpohjalainen evakkojen jälkeläinen, mutta en ole päässyt selvyyteen, mistä päin Karjalaa hänen sukunsa on lähtöisin.

 

En kuitenkaan keksi yhtään kappaletta syitä, etteikö hän voisi ihan hyvin olla Uukuniemen Tiaisia, sillä ainakin mies ulkonäöltään näyttää hyvin uukuniemeläiseltä. Pohjanmaallehan iso osa uukuniemeläisistä evakoista asutettiin ja niinpä esimerkiksi Seinäjoella syntynyt runoilija Arja Tiainen on uukuniemeläistä sukua. Arja Tiaisen sanoittama Paratiisi on muistaakseni Maamme-laulun ja Säkkijärven polkan jälkeen Yleisradion soitetuin musiikkiesitys.

 

Hiljennymme kuuntelemaan tarinaan sopivaa musiikkia https://www.youtube.com/watch?v=FJG76l345E4 .

VAALIVILPPI

Janus Putkosen päätoimittama UMV-lehti vaikuttaa antavan täyden tukensa Ano Turtiaisen Valta Kuuluu Kansalle-puolueelle, joka näyttää olevan maamme ainut Venäjän politiikkaa kannattava ja koronarajoituksia vastustava eduskuntapuolue.

Venäjän politiikan tukeminen saattaa olla ihan puolueen rahoituksen kannalta perusteltu ratkaisu, mutta koronarajoitusten vastustaminen tuntuu pähkähullulta asialta, koska koronaan on ilmeisesti kuollut enemmän ihmisiä kuin ensimmäisessä maailmansodassa.

Koronan vähättely saattaa olla Turtiaisen poliittisen tulevaisuuden kannalta tärkeä asia. Näyttää nimittäin siltä, että sekä UMV että VKK ovat monissa näkemyksissään Trumpin linjoilla, joka jo kertaalleen voitti USA:n presidentin vaalit taistellessaan erilaisia salaliittoja vastaan. Ja vaikka Trump viimeksi hävisi presidentin vaalit, oli hän silti lähellä palata valtaan vallankaappauksen avulla, kun sai ison osan kannattajistaan uskomaan tapahtuneeseen vaalivilppiin.

Vaalivilppisalaliitto ei ole jäänyt varjostamaan vain USA:n vaaleja, vaan dosentti Erkki Johan Bäckman on näköjään jopa julkaissut kirjan Vaalivilppi Suomessa, joka perustuu vuoden 2021 kuntavaaleissa tapahtuneeseen vaalivilppiin, josta maamme valtamedia on täysin vaiennut.

Ilmeisesti vaalivilppi selittää sen, miksi kansanedustaja Ano Turtiaista ei valittu Juvan kunnanvaltuustoon. Bäckman on kokenut vaalivilppiasiantuntija, koska hän on toiminut tarkkailijana Itä-Ukrainan vaaleissa. Bäckmanin kirjaan voi tutustua tässä linkissä https://www.suomalainen.com/products/vaalivilppi-suomessa

MAAILMAN VAHVIN VALUUTTA

Dosentti Bäckmanin kanavan haastattelun lopuksi, jonka voi katsoa toissailtaisesta päivityksestäni, Janus Putkonen kertoi taistelun jatkuvan rakkauden puolesta ja se on hyvin kauniisti sanottu. Lisäksi hän kertoi haastattelussa Itä-Ukrainassa taisteltavan myös sananvapauden, joka Suomessa on vaarassa, puolesta ja sekin kuulostaa hyvältä.

Itsekin olen huolissani suomalaisen sananvapauden tilasta, koska kun Suomi oli viime vuoden tutkimuksessa maailman sananvapausindeksissä sijalla kaksi, niin tänä vuonna olemme pudonneet jo sijalle viisi. Romahdus selittynee sillä, että Hesari sai syytteen, kun paljasti sen valtiosalaisuuden, että maamme puolustusvoimien signaalitiedustelu sijaitsee Tikkakoskella. Sen asian tosin olin itse ainakin lukenut jo vuosia sitten jostain kirjasta ja uskon myös mahdollisten suurvaltavihollistemme lukeneen saman kirjan.

Ilmeisesti loppuvuodesta maamme sananvapauden tilanne on jatkanut romahdusmaista laskua, koska Janus Putkonen uskaltaa päätoimittaa UMV-lehteään vain Venäjän hallitsemasta Itä-Ukrainasta, sillä alkuvuodesta tehdyn sananvapausmittauksen mukaan Venäjä on sananvapauskilpailussa sijalla 150 heti Kongon jälkeen, mutta ilmeisesti maamme on vajonnut asiassa vielä alemmaksi.

Kävinpä uteliaisuuttani vilkaisemassa Putkosen päätoimittaman UMV-lehden, jonka virallinen nimi lienee Uusi Mitä Vittua-lehti, uutistarjontaa ja hyvä oli, että kävin. Nimittäin nyt kun euron arvo laskee tänä vuonna ennusteiden mukaan peräti kuusi prosenttia, niin nyt tiedän, miten inflaatiolta voi helposti suojautua, sillä tavallisesti luotettava UMV-lehti kertoo, että rupla on maailman vahvin valuutta. Niinpä nyt pitänee kiireen vilkkaa rynnätä pankkiin vaihtamaan vähät euro-säästönsä rupliksi.

PÄÄTOIMITTAJA PUTKONEN

Kerrassaan erinomaisen mielenkiintoinen tapaus on Luhanskin ja Donbasin suunnalla vaikuttava Janus Putkonen, joka on ainut länsimainen toimittaja Itä-Ukrainan separatistialueella. Sieltä käsin hän toimii myös internetissä julkaistavan UMV-lehden päätoimittajana. Aiemmin lehti tunnettiin nimellä MV-lehti ja sitä aiemmin nimellä Mitä Vittua-lehti, joka lehden nimi saa ilmeeni mietteliääksi.

Eilisen juttuni linkistä löytyy Putkosen haastattelu noin tunnin kohdalta lähtien ja jos parempaa tekemistä ei keksi, kannattaa kuunnella Putkosta, jotta ymmärtää taas vähän paremmin maailman menoa ja varsinkin venäläisten näkemystä maailman menoon.

Koska tahaton komiikka on huumorin paras, vaikkakin vaikein muoto, ja hyvään tahattomaan komiikkaan törmää harvoin, niin tahattomaan komiikkaan törmää kaikesta aiheen traagisuudesta huolimatta Putkosta kuunnellessaan.

Päätoimittaja Putkosen haastattelu on tehty neljä päivää ennen erikoisen rauhanturvaoperaation alkamista. Hän korostaa, että Venäjän maa-armeija on ylivoimaisesti maailman paras ja että jos tarvetta on, niin Venäjältä tulee sellaisia kolonnia, jollaisia suomalaiset eivät usko olevan olemassakaan.

Sikäli Putkonen oli väärässä, että kun Ukrainan erikoista rauhanturvaoperaatiota on kestänyt kymmenen viikkoa, niin Venäjän maa-armeija ei ehkä sitten olekaan ihan maailman paras.

Sen sijaan siinä hän on oikeassa, että Venäjältä tuli sellaisia kolonnia, joita eivät suomalaiset, eivät ainakaan asiasta kuullut sotilasasiantuntijat, uskoneet olevan olemassakaan. Yksi kolonna oli peräti tiheä 60-kilometrinen kolonna, joka sitten vain yllättäen hävisi jonnekin Kiovan kehätieltä.

DOSENTIN OMA KANAVA

Dosentti Erkki Johan Bäckman syyttää valtamediaa valehtelusta varsinkin Ukraina-asiassa, joten asian tilan korjaamiseksi laitan tähän linkin Bäckmanin omalle Youtube-kanavalle, jossa voi alkuperäisessä ja väärentämättömässä muodossa seurata, kun hän keskustelee toisen antifasistin Leena Hietasen kanssa Ukrainan tilanteesta neljä päivää ennen Venäjän erikoisoperaation alkamista.

Sikäli Bäckman ja Hietanen ovat oikeassa, että he vakuuttavat, ettei Venäjä tule hyökkäämään, sillä niinhän siinä sitten muutama päivä myöhemmin kävikin, ettei Venäjä hyökännyt, vaan käynnisti vain erikoisoperaation, jossa termissä paino on sanassa erikoinen.

Bäckman korostaa ohjelmassaan myös sitä, että jos sota alkaisikin ei siitä tule oikeaa sotaa, koska ukrainalaiset kusevat heti housuunsa ja heittävät pois aseensa. Tässä ennustuksessa dosentti ei käsittääkseni ole täysin onnistunut. Bäckman korostaa myös sitä, ettei Venäjä ole aloittamassa mitään sotaa, vaan päin vastoin Nato on monellakin rintamalla hyökkäämässä Venäjälle.

Yhteenvetona toteaisin lopuksi, että ohjelmaa katsoessani tuli mieleen, että tahaton komiikka on huumorin paras vaikkakin vaikein muoto. Mieleen tuli myös se, että jokin hyvä psykologi voisi koettaa selvittää, mistä Bäckmanin, Hietasen ja ohjelmassa myös kuultavan Janus Putkosen käyttäytymisessä on kysymys.

Ohjelma näkyy tästä linkistä https://www.youtube.com/watch?v=r0v8FHOo3ZQ .

NATSINENÄ

Olenpa mielenkiinnolla katsellut Youtubesta dosentti Erkki Johan Bäckmanin omaa nettikanavaa ja olen nyt vakavasti huolestunut Länsimaiden poliittisesta tilanteesta, koska sen käsityksen olen Bäckmanilta saanut, että fasismi on valtaamassa Suomen kuten muunkin läntisen maailman.

Suomen eduskunnassa näyttää tällä hetkellä olevan ainoastaan yksi selkeästä fasismin vastainen kansanedustaja, tosin hän on kyllä sitäkin vankempi juvalainen Ano Turtiainen, jolla poliittisten saavutusten lisäksi on ollut myös maastavedon maailmanennätys muistaakseni sarjassa alle 120 kilogrammaa.

Länsimaiden ulkopuolisesta maailmastakin voi olla vakavasti huolissaan, koska äskeisessä Ukrainan sotaa koskevassa YK:n äänestyksestä ilmeni, että maailman valtioista Venäjän lisäksi ainoastaan Eritrea, Pohjois-Korea, Syyria ja Valko-Venäjä ovat selkeästi fasismia vastaan.

Ukrainan erityinen rauhanturvaoperaatio on myös osoittanut, että varsinaiseen fasismin vastaiseen aseellisen kamppailuun on vaikea värvätä vapaaehtoisia, sillä tiettävästi vain Syyriasta ja Eritreasta on löytynyt runsaasti fasismin vastaiseen taiteluun halukkaita nuoria miehiä; venäläiset ja valkovenäläisetkin näyttävät mielellään jättävän fasismin vastaisen käytännön taistelun muiden huoleksi. Muistanpa, miten minun nuoruudessani rauhanvoimat marssivat maailmassa jyrmyin askelin, mutta nykyään rauhanvoimat marssivatkin sandaalit läpsyen.

Jos jollekulle sattuu olemaan epäselvää se, että kuka on fasisti ja kuka antifasisti, niin kannattaa kääntyä entisen toimittajan Leena Hietasen puoleen, joka tässä Bäckmanin kanavalla kertoo, miten hänellä on kerrassaan erinomainen natsinenä, joka heti pystyy tunnistamaan fasistit.

https://www.tiktok.com/@hanzfin/video/7085035795895127301

PUTININ NÄKÖINEN

Sähkömies kävi ja ihmetteli, miksi seinällämme on kunniapaikalla rouvan maalaama Putinin kuva. Enpä ollut ennen edes huomannut, että rouvan isotäti Emma Kuikka näyttää ihan hylkiövaltio Venäjän nykyiseltä tyrannilta.

Sähkömiehen huomio vahvistaa näkemystäni siitä, että Putinin sukujuuret ovat Uukuniemen seudulla. Nykyäänhän asiasta ei enää kehdata huudella, mutta vielä jokin aika sitten eräät suomalaiset olivat ylpeitä siitä, että Putinin isovanhempien kerrottiin olevan Tverin Karjalasta, jonne uukuniemeläisiä muutti 1600-luvun melskeissä pilvin pimein ja joukossa oli jokunen Kuikka-niminen miehenpuoli.

Putinin uukuniemeläistaustaepäilyjä tukee sekin, että tiettävästi hänen uskoakseni hyvin vaatimaton kesämökkinsäkin sijaitsee Uukuniemen tuntumassa rajan takana.

Mutta toisin kuin Putin, niin Emma Kuikka oli hyvä ihminen. Talvisodan syttyessä hän otti huolehtiakseen muutamasta velivainajansa täysorvoksi jääneistä lapsista. Ja hyvin huolehtikin, vaikka pakolaisten asema ei ollut silloinkaan kaksinen.

Kerran kävi jopa niin, että Emman ainoa lehmä ulosmitattiin veloista. Ulosottomiehen vierailun jälkeen Emmalle jäi rahaa vain 6 mk 20 penniä, jotka sitten lapsiliudan vanhin poika, jota Tanuksi kutsuttiin, pyysi itselleen.

Sen jälkeen hän otti korttipakkansa ja lähti kylille. Aamuyöstä hän sitten palaili reissustaan lehmää taluttaen. Emma oli harras Uukuniemen herätysliikkeen jäsen, ja minusta edellä kerrottu tapaus on todella Jumalan ihme.

VALEHTELU VENÄJÄLLÄ

Seuratessani sosiaalisessa mediassa Ukrainan sotaa olen havainnut, että selvä neuvostovastaisuus nostaa päätään maassamme, josta kehityksestä yksi todiste on se, että suomalaiset näyttävät olevan sitä mieltä, että Venäjän ylin johto valehtelee ihan aina.

Minusta edellä kerrottu näkemys ei pidä paikkaansa, sillä venäläiset eikä edes Venäjän ylin johto ei valehtele aina. Esimerkiksi vanhan tarinan mukaan kaksi laukkukauppiasta, joista nykyään käytetään tavallisesti myös toista hyvin loukkaavaa nimitystä, kohtasivat muinoin jossain Karjalan poluilla ja toinen kysyi toiselta, että " a mihin sie oot menossa".

Toinen vastasi, että "a mie oon menossa Arkangeliin", jolloin toinen muuttui mietteliään näköiseksi ja tuumasi, että " a nyt sie valehteletkin, sie ootkin menossa Arkangeliin".

Tarinan opetus on se, että jos kertoja haluaa olla oikein ovela, niin välillä kannattaa puhua tottakin, koska se se vasta hämääkin vastapuolta. 

KAMAZ

Olen yrittänyt avoimista lähteistä selvittää syytä Venäjän ilmavoimien vaisuuteen, sillä onhan erikoista se, ettei edes voiton päivän pääparaatin ylilentoa onnistuttu suorittamaan.

Monet asiantuntijat näköjään väittävät, että ylilento peruuntui, koska pelättiin Moskovaan tuodun Stingereitä tai koska epäiltiin, että joku lentäjä saattaisi ampua ohjuksen Putinin eriöön.

On myös epäilty, että venäläisiltä ovat koneet tai lentäjät loppuneet, koska menetykset Ukrainassa ovat olleet suuret. Tosin Ukrainan mukaan alas olisi ammuttu Venäjän noin 2.000 sotakoneesta vasta noin 190, joten kyllä niitä vielä pitäisi olla paljon jäljellä.

Itse pitäisin parhaana selityksenä Venäjän ilmavoimien vaisuuteen erään rekkakuskin kertomuksen paljastusta. Tämä Scanian kuljettaja oli nimittäin vertaillut tapaamansa venäläisen kollegan kanssa ajokkiensa ominaisuuksia.

Kamazilla ajanut venäläinen oli ollut kerrassaan ihmeissään siitä, että Scanian moottorilla oli ajettu jo yli miljoona kilometriä, kun Kamazin moottori pitää vaihtaa jo 200.000 kilometrin jälkeen. Kamazilla ajettaessa pitää myös aina kolmen tunnin ajon jälkeen pitää tauko ja antaa moottorin jäähtyä, joka asia kuulosti Scania-miehestä erikoiselta.

Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että Venäjällä on kyllä paljon hävittäjiä jäljellä, mutta moottorit ovat niistä lennetty loppuun Syyrian ja Ukrainan erikoisissa operaatioissa.

Muuten ainakaan autojen moottoreiden tiheään tapahtuvat vaihdot eivät ole vain huono asia, sillä vuonna 1969 Pihtiputaalla ammuttiin kerralla neljä poliisia. Paikkakunnan viides poliisi pelastui, koska hän oli vaihdattamassa poliisiautona toimineeseen Popedaan uutta moottoria, koska edellinen oli kestänyt vain 50.000 kilometriä.

LENTOPELKO

Antti Tuurin Rukajärvi-sarjasta on mieleeni jäänyt, että kun Ylä-Savosta koottu joukko-osasto kokoontui sodan päätyttyä syksyllä 1944 Iisalmen torille jäähyväisparaatiin, niin joku lupsakka savolainen koiranleuka huusi yleisön joukosta, että "paljonhan teitä vielä jäekin".

Tämä asia pulpahti mieleeni, kun seurasin Venäjän armeijan jäljellä olevien rippeiden voiton päivän paraatia Punaisella torilla. Vielä kuitenkin ainakin 11.000 fyysisesti tervettä sotilasta löytyy entisestä hyvästä itäisestä naapuristamme.

Ilmavoimat loistivat kuitenkin poissa olollaan syistä, joita voi vain arvailla. Vaikea uskoa Venäjän sotilaskoneiden loppuneen, koska Wikipedian mukaan maalla pitäisi olla yli 2.000 taistelukonetta. Voi olla, että virallinen selitys ylilennon peruutukselle pitää paikkansa eli sää oli liian huono, koska aurinko paistoi ikävästi lentäjien silmiin.

En usko, että Ukrainan hyökkäyksessä olisi vielä menetetty kuin mitätön osa koneista, koska sosiaalisen median mukaan Venäjä on Ukrainassa runsaan kahden kuukauden aikana tehnyt vain 2.700 taistelulentoa, kun esimerkiksi Länsi teki Persianlahden sodan aikana kuukaudessa 100.000 taistelulentoa ja menetti taisteluissa 52 konetta.

Yksi syy venäläisten lentäjien ilmeiseen lentopelokkuuteen saattaa olla se, että Venäjän ilmatorjunnan väitetään olevan maailman tehokkainta, mutta eri aselajien yhteistoiminnassa on havaittu puutteita.

ÄIDIN SYDÄN

 Tähän päivään sopivasti hiljennymme nyt kuuntelemaan suosikkivokalistiani Jori Otsaa, joka esittää sillä kalliimmalla tavalla, eli väristysten kera, Äidin sydämen. Jos joku minua musikaalisempi havaitsee esityksessä taiteellisia puutteita, niin mielestäni syvä tunne kompensoi taiteelliset puutteet täysin.

Äidin sydämen teki meille suomalaisille tutuksi upea virolainen oopperalaulaja Georg Ots, joka oli uimarina vähintäänkin aiemmin mainitsemani uukuniemeläisen Matti Juho Hämäläisen luokkaa. Ots oli uimarina Viron mestari, mutta hänen huomattavin uintisaavutuksensa oli, että hän selviytyi uimalla hengissä rantaan, kun häntä kuljettanut laiva ajoi miinoitukseen syyskesällä 1941.

Miinoja olivat sekä suomalaiset että saksalaiset laskeneet estääkseen Tallinnan evakuoinnin. Wikipedian mukaan neuvostolaivat purjehtivat Jumindan miinoihin 28. elokuuta 1941.

Tutkijoiden arvion mukaan miinakentällä kuoli tuhansia sotilaita ja siviilejä, suurimpien arvioiden mukaan 15 000. Suuri osa kuolleista oli siviilejä. Jumindan miinasulussa tuhoutui yhdessä yössä yli 50 alusta. Evakuointiosastoon kuuluneista neljästä suuresta kuljetusaluksesta ainoastaan yksi pääsi perille. Pellingin saaristoon huuhtoutui suuri määrä ruumiita.

Amerikkalaisten tutkijoiden mukaan toisessa maailmansodassa tuhoutui miinoihin 534 laivaa. Näistä n. 10% tuhoutui kahdessa päivässä Tallinnan edustalla Jumindan miinakentässä.

https://www.youtube.com/watch?v=IUIzSYZrk1U

CRAWL-TYYLI

Niin paljon löytyy uukuniemeläisestä uintisankarista Matti Hämäläisestä asiaa digiarkistosta, että jos olisin historian opiskelija, niin miehessä olisi ainesta vaikka graduksi asti.

Lokakuussa 1928 Hämäläinen lähetti Kanadasta kirjeen Karjala-lehdelle, joka julkaistiin myös monissa muissa lehdissä. Kirjeessään hän kertoi Ontario-järven 25 mailin uintikilpailusta, jossa kukaan osanottaja parista sadasta matkaan lähteneestä ei selvinnyt maaliin asti. Hämäläinenkin joutui keskeyttämään suonenvedon vuoksi.

Pari päivää myöhemmin järjestettiin kilpailu 3-4 mailin pikamatkalla, jolla Hämäläinen sijoittui kymmenenneksi, joka on ihan hyvä saavutus maratonuimarille noin lyhyellä matkalla.

Kirjeessään Hämäläinen paljastaa, että hän ei enää polskikaan koiraa, vaan on omaksunut Amerikassa uuden crawl-tyylin. Epäilen, että crawl-tyylillä lyhyellä matkalla matka taittuu puolta nopeammin kuin koiraa polskimalla.

Itse muuten uiskentelin pentuna, vaikka laihuuteni vuoksi kellumisominaisuuteni olivat silitysraudan luokkaa, kilometrikaupalla sammakkotyylin muunnelmalla, jossa uin periteistä sammakkoa selälläni. Silloin tarvitsi vain nenän pysyä vedenpinnan yläpuolella ja matkanteko oli helppoa.

MATTI HÄMÄLÄISEN EPÄONNISTUNUT VOITELU

Ihan putkeen eivät menneet uimasankari Matti Hämäläisen kilpailut Amerikan rahavesillä ainakin, mikäli on yhtään uskominen 26.9.1929 ilmestynyttä Rauman lehteä ja miksi ei olisi.

Se kertoo, että Ontario-järven 15 mailin kilpailuun osallistui noin 200 kilpailijaa, joista maaliin selvisi vain noin 10 kilpailijaa. Lehden mukaan miesten kilpailun voitti joku amerikkalainen, jonka nimeä lehti ei mainitse, mutta sen sijaan naisten kisan voittaneen ruotsalaisen Martta Noreliuksen nimi vaivaudutaan kertomaan.

Matti Hämäläinen joutui keskeyttämään kylmän veden vuoksi ja se synnyttää minussa epäilyksen, että hän epäonnistui voitelussa. Nimittäin ennen Amerikan matkaansa Hämäläinen suhtautui huvittuneesti varsinkin naisuimareihin, joka käyttävät uidessaan erilaisia hyvän hajuisia rasvoja, joiden hän uskoi houkuttelevan Ontario-järven ankeriaan ja nahkiaisen kaltaisten kalojen ahdistelemaan uimareita.

Hämäläisenkin olisi kannattanut voidella itsensä ennen starttia, koska esimerkiksi arktisissa oloissa simpukoita sukellelleet Tulimaan alastomat alkuperäisasukkaat suojasivat itsensä valaan rasvalla kylmyyttä vastaan.

KOHTALON PURSI

 19. 4.1928 kertoi Laatokka-lehti, että uintisankari Matti Hämäläinen työskenteli Sortavalan maalaiskunnan Rytyn asemamestarina ja että lähiseudun asukkaat järjestivät juhlan sen kunniaksi, että paikkakunnan suuripoika oli lähdössä kilpailumatkalle Amerikkaan puolustamaan Suomen uintimainetta.

Perikarjalaiseen tapaan juhlassa pidettiin lukuisia isänmaallis- , uskonnollis- ja jopa maahenkisiä puheita ja esitettiin samanhenkisiä musiikkiesityksiä. Kyynisenä aikanamme moinen ihanteellinen juhla vaikuttaisi monista varmasti jopa tahattoman koomiselta, mutta itse haluaisin, että kaunopuheisuuteen tulisi maassamme panostaa enemmän.

Oppia voisi ottaa vaikkapa Hämäläis-Matin läksiäisjuhlan kaunopuhujasta, joka toivoi, että kohtalon pursi liukuisi salakarien ohi tuoden miehen entistä ehompana takaisin kotoisille tantereille jatkamaan Rytyssä aloitettuja töitä. Kuokittu pelto kaipaa pian kylväjää. Työsarka jäi kesken myös hengen vainiolla. Ristikylän nuorisoseura jää ohjaavaa kättä vaille, mutta kun lähtijä jälleen syksyllä saapuu, toivoi puhuja hänen jatkavan aloitettua sarkaa.

MATTI HÄMÄLÄINEN JA UUSI-SUOMI

Uukuniemeläinen mestariuimari Matti Juho Hämäläinen osasi hyödyntää aikansa mediaa. Tavallisesti luotettava Uusi Suomi-lehti kertoi 14.4.1928, että toimitukseen oli ilmestynyt suurta huomiota herättänyt kestävyysuimari Matti Hämäläinen ja kertoillut mielellään tulevan kesän suunnitelmistaan.

Hän oli juuri lähdössä osallistumaan erään menestyneen purukumitehtailijan järjestämään kestävyysuintitapahtumaan Ontario-järvelle. Hämäläisen kestävyysominaisuudet huomioon ottaen kyseessä oli hänelle enemmänkin uinnin pikamatka, koska matka oli vain noin 24 kilometriä.

Hämäläisen mukaan palkintorahoja oli jaossa peräti 50.000 dollaria, joista voittajan osuus oli 30.000. Se on huomattava summa, koska T-Ford maksoi vuonna 1924 vain 300 silloista dollaria eli 4000 nykyeuroa. Arvioin karkeasti, että nykyrahassa kisan voittajan palkinto on noin 400.000 euroa.

Vaikka kilpailumatka oli Hämäläiselle lyhyt, niin mies kuitenkin korosti lehdelle kisan vaativuutta, koska edellisenä kesänä yli 200 uimarista vain kolme selviytyi maaliin asti. Uimareille aiheuttivat ongelmia varsinkin ankeriaan tai nahkiaisen kaltaiset kalat, jotka imeytyivät kiinni kehoon. Naurahtaen Hämäläinen arveli kalojen käyttäytymisen syyksi varsinkin naisten käyttämät hyvän hajuiset rasvat, jotka houkuttelevat kaloja.

PUTININ SYÖPÄ

Kaikista maailman merkittävistä tietotoimistoista ainoana on KSML:n, eli Keskisuomalainen konsernin, johon myös Savon Sanomat kuuluu, nettisivu osannut kertoa, että Putinilla on syöpä ja että hän on menossa leikkaukseen.

Nettisivulla tiedetään myös kertoa, ettei Putin syistä, joita voi vain arvailla, luovuta Venäjän perustuslain mukaisesti leikkausajaksi valtaansa pääministerille vaan entiselle turvallisuuspalvelun päällikölle Nikolai Patrusheville. Venäjällä kunnon tyrannin ei siis tarvitse piitata perustuslaista, koska muuten hän ei olisikaan tyranni.

Uutinen on synnyttänyt Ukrainaa käsittelevillä sosiaalisen median sivuilla äärimmäisen vilkkaan keskustelun. Erityisen huomion arvoista keskustelussa on, että se paljastaa suomalaisten olevan erittäin ystävällistä ja auttavaista kansaa. Nimittäin hyvin moni suomalainen on ilmoittanut olevansa halukas Putinin leikkauksen avustustehtäviin siitä huolimatta, että monet heistä korostavat, ettei heillä ole mitään lääketieteellistä koulutusta.

https://www.ksml.fi/uutissuomalainen/4578515?fbclid=IwAR3l-oO2b7550QXTuR-XQlY2RFZTW_KRxgwltBTmQz6mnJsVZm_TF_ulq1I

KUIVAHARJOITTELU

Mestariuimari Matti Juho Hämäläisestä tuli aikansa julkkis maailmanennätysuitinsa jälkeen ja digilehtiarkisto paljastaa, ettei hän suinkaan ujostellut antaa lehdistölle lausuntojaan. Kesällä 1928 Karjalan Ääni haastatteli miestä tämän suunnitellessa maailman ensimmäistä Englannin kanaalin edestakaisin uintia.

 

Valmentautumismenetelmistään Hämäläinen kertoi, että koska talvisin ei Karjalassa ollut mahdollista harjoitella uintia, hän on korvannut sen kuivaharjoittelulla siten, että hän makaa sängyssä ja tekee uintiliikkeitä. Talvisin hän myös pyrki lihottamaan itsensä, koska lihavuudesta oli hyötyä kylmässä vedessä uitaessa.

 

Talvisin Hämäläinen myös pyrki hiihtoharjoittelulla korvaamaan uintia. Tietääkseni nykyajan huippu-uimarit eivät enää juurikaan hiihtele. Sen sijaan vielä 1960-luvulla Suomen silloista jalkapallomaajoukkuetta kutsuttiin hiihtäjiksi, koska jalkapalloiluun soveltuvia sisähalleja ei vielä ollut, treenasivat silloiset Huuhkajat talvisin hiihtämällä. Menetelmä oli tehokas, koska 60-luvulla suomalaiset hiihtäjä-jalkapalloilijat voittivat kaksi kertaa peräti Pohjoismaiden mestaruuden, joka nykyään tuntuu uskomattomalta saavutukselta.

 

Kun Karjalan Äänen toimittaja tiedusteli Matti Hämäläiseltä, että millä tyylillä hän ennätyspitkät uintimatkansa suorittaa, paljasti mies polskivansa ns. koiraa, mutta että alaraajojen osalta hän suorittaa sovellettuja rintauintiliikkeitä. Tästä tuleekin mieleeni, että uintikisoissa kilpaillaan nykyään mitä kummallisimmilla tyyleillä, mutta jostain syystä koiratyylikilpailuja ei järjestetä. Mielestäni Uukuniemen Urheilijat, jonka seuran veryttelypuvussa nytkin tätä kirjoitan, voisi järjestää Pyhäjärvellä Matti Hämäläisen muistouinnit ja kilpailutyylinä olisi nimenomaan koirauinti.

UUKUNIEMELÄINEN SANKARIUIMARI

Elokuussa 1927 kohautti uukuniemeläinen Matti Juho Hämäläinen koko urheilevaa maailmaa uimalla Valamosta Sortavalaan 26 tunnissa 9 minuutissa. Uintimatkaa siunaantui peräti 42 kilometriä, sillä Hämäläinen ui välillä viisi kilometriä harhaan. Hämäläisen suoritusta pidettiin pituusuinnin maailmanennätyksenä, sillä Englannin kanaalin ylittäjät uivat vain 32 kilometriä.

 

Hämäläisen suorituksen arvoa lisää se, että eräillä kohdilla Laatokan vesi oli vain kymmenasteista. Siitä huolimatta sankariuimarin peräsuolen lämpötila oli peräti 38,1 astetta, kun se hänen rantauduttuaan mitattiin. Lehtitietojen mukaan loppumatkasta Hämäläistä kannusti sortavalalaisten uimarineitosten muodostama saattue ja voi ihan hyvin olla, että he mittasivat sankarinsa peräsuolen lämmön, vaikka lehti ei sitä kerrokaan.

 

Matti Juho Hämäläisen uintiura ei päättynyt edellä kerrottuun maailmanennätysuintiin, sillä 28.4.1928 Suomen Kuvalehti uutisoi, että Hämäläinen on matkustamassa Kanadaan osallistuakseen siellä pitkänmatkan uintikilpailuihin.

 

Lehti myös paljasti, että uimari aikoo paluumatkasta pistätyä Englannissa, riisuutua ja käydä sen jälkeen uimalla Ranskassa ja palata sitteen yhtäkyytiä noutamaan Englantiin jääneet vaatteensa.

Olen ennenkin väittänyt, että uukuniemeläiset ovatkin oikeasti savolaisia eivätkä karjalaisia ja Matti Juho Hämäläisen kertoma uintisuunnitelma vahvistaa teoriani uukuniemeläisten savolaisuudesta, koska asiassa vastuu jää hyvin pitkälle kuulijalle.