Kups voitti ihan 5-0 16.07.2021, 15:37 

Eilen oli Keskuskentän ilmassa suuren urheilujuhlan ja helleenisen kirkkauden lisäksi myös raamatullisen pyhyyden tuntua, kun Kups kohtasi Konfferenssiliigan ottelussa armenialaisen Fc Noahin. Tässä yhteydessä on syytä paljastaa, että Fc Noah on suomennettuna Noakin jalkapallokerho, ja syytä on myös korostaa, että vierasjoukkueen yhden pelaajan selkämyksessä luki Ararat. Se lienee ollut tuon miehenpuolen nimi, vaikkakaan pelaajaluettelossa sitä ei mainita. Kuten jokainen, joka jotain maailmasta tietää, tietää, että Nooakin arkki juuttui Araratin laelle, vaikkakaan sitä ei ole vielä etsinnöistä huolimatta onnistuttu löytämään. 

Kups voitti ihan 5-0 ja luulen, että lopputulos oli katastrofi Kuopion jalkapalloilulle, koska nyt Kups joutuu Veikkausliigakiireiden lisäksi pelaamaan ainakin kaksi Euro-ottelua ja siitä ei hyvää seuraa, vaan tappioita kummassakin sarjassa. Kun muualla sivistyneessä maailmassa jalkapalloilijat keskittyvät tällä hetkellä kansainvälisiin otteluihin kaikessa rauhassa, niin Kups lentelee ympäri Eurooppaa. Pahaa pelkään, että Veikkausliigassa edes pronssimitali on vielä kovan työn takana. Eiliset Noakin pojat herättivät minussa sääliä. Ilmeisesti köyhän maan joukkue on joutunut pelailemaan vain aidoilla nurmikentillä ja nyt Kuopion muovinen viheriö oli heille vieras elementti. 

Armenia on hyvin köyhä maa, eli sen bkt on vain 5.000 €/asukas eli vajaat kahdeksasosa meikäläisestä. Siitä huolimatta maa yritti sotia vähän aikaa sitten paljon rikkaampaa naapuriaan öljyvaltio Azerbaidzania vastaan, jonka puolustusbudjettikin on enemmän kuin Armenian koko valtion budjetti. Siinä sodassa tapahtui se harvinainen asia, että islamilainen valtio voitti sodassa kristityn valtion. Yleensä kristittyjen jumala on ollut sodissa muslimien jumalaa väkevämpi. Armenia muuten on maailman vanhin kristillinen valtio. Siellä kristinuskosta tuli valtion uskonto ennen kuin Roomassa. Eilisen ottelun hienot maalit voi katsoa tästä linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=ygmWYqohFQA Kommentit (0) 

Karhumäen kentän muistopaalu 15.07.2021, 15:37 

Muistanpa vielä, miten olin 38 vuotta sitten Helsingin yleisurheilun mömmönkisoissa seuraamassa miesten keihään karsintaa. Ihmettelin, miten vahvoja olivat silloiset itsäsaksalaiset heittäjät. Kun he olivat heittovuorossa, kuului, miten keihäs oikein suhisi lentäessään. Se ei siis lentänyt hyvässä asennossa, mutta ns. tautia oli heitossa takana. Syitä asiantilaan saattoi vain ihmetellä. Kun nyt olen tänä kesänä katsellut eräiden saksalaisten keihäshirmujen suorituksia, olenollut kuulevani tutun suhinan. Syitä voi vain ihmetellä. Ainakaan suomalaisten keihäät eivät suhisseet vuoden 1983 mömmönkisoissa eivätkä suhise nykyäänkään. 

Mieleeni muuten jäi, miten suomalaisyleisö stadionilla r----teli Neuvostoliittoa edustanutta latvialaista Danis Kulaa ja virolaista heimoveljeämme Heino Puustetta, joka asia saattoi heitä loukata monestakin syystä. Suomalaisten esitykset olivat karsinnassa hyvin ponnettomia ja 80 metrin haamuraja jäi rikkomatta. 

Katselin eilen Joensuun kisojen keihään heittoa ja jotenkin ponnettomia olivat suomalaisten esitykset eivätkä keihäät suhisseet eivätkä lentäneet 80 metriä. Epäilen, ettei yksikään suomalainen selviä Tokiossa loppukilpailuun, koska Topias Lainetta ei voitu kilpailuun valita. Mielelläni olen tässäkin asiassa väärässä. Eilen kuuntelin netistä Tapio Rautavaaran kappaletta Olkoon näin, mutta katsoin myös hänen haastattelunsa, jossa mies kertoi, miten heitti Karhumäen kentällä 1943 koivukeppiä 80,92 eli pari metriä silloista maailmanennätystä pitemmälle. Koivukepin lento-ominaisuudet olivat huonommat kuin nykyisen keihään, joten asemasotavaiheen kunnossa ollut Rautavaara olisi ollut eilisessä Joensuun kisassa vahvoilla. 

Rautavaara kertoi, että valmentaja Kajan junttasi paalun haamukaaren putoamispaikalle ja epäili, että paalu saattaa olla vieläkin paikallaan. Jos itäraja vielä kerran aukeaa, niin aion välittömästi käydä tarkastamassa Karhumäen kentän tilanteen ja ainakin hiljentyä hetkeksi muistopaalun oletetulla sijaintipaikalla. Saatanpa laskea kukkalaitteenkin. 

Samalla reissulla käyn hiljentymässä myös Karjalan ensimmäisen olympiavoittaja Feodor Terentjefin, eli suomeksi Heikki Terosen, patsaalla Petroskoissa. Hänenkin elämänsä oli traaginen ja karjalaisten mukaan miehen kohtasi huono surma, kun häntä ei huolittu Innsbruckin olympialaisiin. Rautavaaran jutun voi kuunnella tästä: https://www.youtube.com/watch?v=fHxgJYtvvAM Kommentit (0) 

Olkoon näin 14.07.2021, 15:23 

Viime talvena tv:ssä näytettiin Heidi Köngäksen elokuva Nuoruustango, joka kertoi iloisen 70-luvun taistolaisnuorista, jotka kokoontuvat vuosikymmeniä myöhemmin lomakartanoon venäläisen ruoan laittokurssille. Filmissä oli kohtaus, jossa Ilja, entinen kova vallankumousnuori, joka oli sittemmin kääntänyt takkinsa niin perusteellisesti, että takin saumatkin olivat ratkeilleet ja joka oli lähdössä munkiksi Valamoon, istui rannalla ja soitti hanurilla jotain hyvin surullista sävelmää, joka tarttui mieleeni vallan korvamadon lailla. 

Korvamato häiritsi minua jopa siinä määrin, että kysyin sähköpostilla elokuvan ohjaajalta, että mikä sävelmä oli kyseessä. Hän ei osannut vastata, van kertoi, että Iljaa esittänyt Taneli Mäkelä oli vain alkanut soittaa jotain hänellekin tuntemattomaksi jäänyttä sävelmää. Tapaus palasi mieleeni, kun viidennen kerran katsoin muutama päivä sitten Kulkuri ja joutsen-elokuvaa, joka kertoo Tapio Rautavaaran ja Reino Helismaan kiertuevuosista. 

Elokuvan lopussa soi tuo korvamatoni ja tajusin, että kyseessähän on Rautavaaran vuonna 1964 levyttämä ja Helismaan sanoittama Olkoon näin, joka tunnetaan paremmissa piireissä Antonin Dvorakin säveltämänä nimellä Slaavilainen tanssi op 72 nro 2. Luulen, että Helismaa sanoitti Dvorakin sävelmän vähän ennen kuolemistaan keuhkosyöpään 21. tammikuuta vuonna 1965. Hän oli siis kuollessaan 52-vuotias ja laulun levyttänyt Rautavaara, jolla oli jo vanhan kokeneen miehen ääni, oli 49-vuotias eli ihan poikanen vielä. Hiljennymme kuuntelemaan tunnelmaan sopivaa musiikkia: https://www.youtube.com/watch?v=5rF2HbDMayQ Kommentit (1) 

Keihäänheittäjien kokoeroista 13.07.2021, 15:29 

Niin muuttuu maailma. Kun aikoinaan siirryttiin nykymalliseen huonosti liitävään keihäsmalliin, alkoivat varsinkin suomalaiset keihäänheittäjät muistuttamaan entisen ajan kuulantyöntäjiä. Pienet ja sähäkät miehet eivät enää pärjänneet. Vanhalla mallilla selvästi alle 180-senttiset Kinnula ja Nevala heittivät yli 90 metriä ja Karttulan Urheilijoiden vain 169-senttinen Jukka Miettinenkin viskaisi yli 85 metriä, joka lienee alle 180-senttisten maailmanennätys. 

Nyt kuitenkin nuorten Em-kisoissa 178-senttinen, 72-kiloinen ja 19-vuotias Topias Laine voitti mestaruuden tuloksella 81,67. Se saa minut miettimään, että löytyisikö joku porsaanreikä, jonka avulla Laine saataisiin mukaan olympiakoneeseen. Vaikuttaa nimittäin siltä, että isokokoisten Antti Ruuskasen ja Oliver Helanderin paikat eivät enää kovaa lajia kestä. Epäilen, että pienikokoisen Laineen paikat tulevat kestämään vielä pitkään, koska pienen miehen nivelet kestävät heittojen rasitusta paremmin. Vähän ihmettelen Topias Laineen koon salaisuutta, koska olen niin vanha mies, että olin Heinolan kaupungilla töissä hänen vaarinsa kanssa ja vaari oli noin 200-senttinen ja erittäin vanttera. Myös Topiaksen isä Yki oli hyvin isokokoinen heittäjä. Epäilen, että jos Topiaksella olisi vaarinsa raamit, niin urheilukenttiä jouduttaisiin kohta jatkamaan. 

174-senttinen Jorma Kinnunen kertoi muistelmissaan, että kun hän saapui ensimmäisen kerran nuorena miehenä kilpailemaan kotipitäjänsä urheilukentälle, ei kentän pituus riittänyt, vaan keppi lensi monta metriä kaurapellon puolelle ja niin minä Jorman tarinan ymmärsin, että kaurapelto esti uuden maailmanennätyksen syntymisen. Vaikka en ole mikään r-----i, niin en malta olla kertomatta, että kun Jorma Kinnunen näki kokoisensa Kenian 174-senttisen Julius Yegon ensimmäisen kerran harjoittelemassa suomalaisten opastuksella, hän tarinan mukaan oli vaatinut, että mies on lähetettävä kiireesti takaisin Afrikkaan. Niin ei tapahtunut ja niinpä muutama vuosi myöhemmin Yego voitti Pekingissä maailmanmestaruuden yli 92 metrin kiskaisulla. Luulen Topias Laineen pystyvän tulevaisuudessa vielä parempaan. Kommentit (0) 

 Kansakuntien tyylikkyyseroista 12.07.2021, 16:30 

Niinhän siinä sitten kävi, että parempi voitti viime yönä finaaliottelun, joka oikein onkin. Aamulla ottelun lopputulos oli uutisten pääaihe. Aikoihin on eletty. Minun nuoruudessani jalkapallon Em-kisoja ei juuri noteerattu julkisessa sanassa. Jos Päätalon Herkko eläisi ja jos olisi katsellut aamu-uutiset, olisi hän todennut, että kyllä taas humpuukilla rahastetaan. Mutta vaikka kyse olikin humpuukista, viimeöinen peli oli upea jännitysnäytelmä. 

Ja moni potkupallosta mitään ymmärtämätön, kuten esimerkiksi professori Matti Klinge, olisi saattanut seurata tapahtumaa pelkästään kulttuurihistoriallisena ilmiönä. Itseäni esimerkiksi alkoivat kiinnostaa italialaisten katsojien silmälasit, vaikka en näistä muotiasioista mitään ymmärräkään, vaikkakin siitä huolimatta tuomitsen kaikenlaiset muodit. Kuitenkin minustakin italialaisten silmälasit olivat hyvin tyylikkäitä ja luulen, että kohta meidänkin katukuvassa sellaisia tyylikkäitä italialaisia silmälasejä nähdään, vaikka ne maksavatkin noin 1.000 euroa ja vaikka niiden hinta Italian tehtaan liukuhihnan päässä on noin 0,20 euroa. Minusta, kuten varmasti myös Päätalon Herkosta, humpuukilla rahastetaan maailmassa tällaisellakin asialla. 

Mutta hämmästyttävät olivat eilen kamppailleiden kansojen tyylikkyyserot muutenkin, vaikkakin ne ovat kaventuneet selvästi vuosikymmenien saatossa. Jossain jalkapallohistoriikissa kerrottiin, että kun 60-luvun alussa Euroopan eri maiden huippuseurat alkoivat kohtaamaan toisiaan, niin tilanne oli sellainen, että kun italialaiset juoksivat kentälle, kentälle näytti juoksevan joukko filmitähtiä. 

Sen sijaan kun brittijoukkueen pelaajat tallustivat tupakoidaan tumppaillen viheriölle ja astelivat sen jälkeen asettelemaan tekohampaitaan villamyssyihin käärittyinä oman maalinsa taakse turvaan, niin kentälle ei lainkaan näyttänyt saapuvan filmitähtiä. Tosin eilen saattoi huomata kehitystä tapahtuneen myös Englannin hammashuollossa, sillä kaikilla maan pelaajilla näyttivät olevan omat hampaat suussaan. Vielä vähän aikaa sitten sen sijaan tilanne oli ihan toinen ja oli varmaankin kunnia-asia, että brittifutarin purukalusto muistutti nykyisten suomalaisten jääkiekkoilijoiden purukalustoa. Sellaisen asian varmaankin katsottiin englantilaisten kaivoskaupunkien kujilla olevan merkki kovasta jätkästä. Kommentit (0) 

Herrasmiehiä ja huligaaneja 11.07.2021, 17:55 

 Parempi voittakoot tämän illan finaalissa, mutta itse en suurena vääryytenä pitäisi, vaikka Englanti häviäisi. Englantilainen jalkapallokulttuuri ei minua miellytä. Edellisessä ottelussakin Wembleyllä tanskalaisia ei kohdeltu reilusti. Maalivahdin häiritseminen lasersäteellä on todella törkeää, joka voi aiheuttaa silmävamman. Itsekin olen törmännyt brittijalkapallohuligaaneihin toukokuussa 1985, jolloin Em-karsinnassa Suomi kohtasi Englannin Olympiastadionilla 30.000 katsojan todistaessa tapahtumaa. 

Peli päättyi 1-1, vaikka Suomi teki molemmat maalit. Jallu Rantanen vei Suomen johtoon ja pelin loppupuolella kotijoukkueen hidas, mutta kankea puolustaja teki maalin omiin. Suoritusta ei kannata vähätellä, koska Kupsin kasvatti maalivahti Kari Laukkanen oli vaikeasti ohitettava. Päällimmäisenä tuosta pelistä jäi mieleen joukko englantilaisia nuoria miehiä, joiden en usko olleen mitä sisäsoppilaitosten kasvatteja, jotka olivat tulleet tappelemaan suomalaisten kanssa. Onneksi he onnistuivat saamaan vastaansa vain joukon isokokoisia poliiseja, joille heistä ei ollut vastusta. 

Touhua katsellessani ihmettelin, että Englannin maassa on jotain mätää, kun se kykenee tuottamaan tuollaisia tyyppejä. Olin siihen asti kuvitellut brittien olevan herrasmiehiä. Epäilen, että Englannissa herrasmiehiä kasvatetaan vain yläluokan sisäoppilaitoksissa. Sisäoppilaitoksessa pyöreä pallo on kielletty ja vain soikea rugbypallo on sallittu. Vaikka rugby on hyvin väkivaltaisen näköinen peli, niin siinä on tiukat säännöt. Vastustajan vahingoittamisesta seuraa sääntökirjan mukaan elinikäinen pelikielto. Rugby on herrasmiesten peli, kun taas työläisten harrastaman jalkapallon puolella arvostetaan enemmänkin miehekkäitä kovia otteita eikä vastustajan vahingoittamisesta tule elinikäistä pelikieltoa vaan yleensä vain vapaapotku. Kommentit (0) 

Jaakkiman räjähtämätön lataus 10.07.2021, 18:22 

Tutkinpa tuossa Jaakkiman kristillisen kansanopiston virallista historiikkia ja siitä selvisi, että vähältä piti, ettei tuo upea funkkisrakennus lentänyt taivaalle Jatkosodan alussa kesällä 1941. Nimittäin kun suomalaiset joukot valtasivat rakennuksen, löytyi sen pannuhuoneesta valtava 980 kilon trotulilataus. Se olisi räjähtäessään tehnyt selvää jälkeä rakennuksesta ja sinne majoittuneista. Rakennuksen oveen oli sentään jätetty venäjänkielinen lappu, jossa kerrottiin rakennuksen olevan miinoitettu, vaikka tuskin sitä lappua osattiin siinä tohakassa suomentaa. Onneksi valtaajat ymmärsivät katkaista opiston lähistöltä löytyneen epäilyttävän sähköjohdon. 

Jaakkiman kristillisen kansanopiston vuonna 1929 valmistunut funkkisrakennus todistaa, että kyllä Suomessakin osattiin ennen rakentaa. Nelikerroksinen rakennus on perät 45 metriä pitkä ja 13 metriä leveä ja se on kestänyt ihan vatupassissa 90 vuotta, vaikka sitä on koetellut 50 vuotta bolshevikkivaltaa ja 30 vuotta venäläistä riistokapitalismia. Rakennus todistaa myös sen, että kyllä on Suomen hengellisillä liikkeillä ollut joskus paljon rahaa ja vaikutusvaltaa, kun on pystytty rakentamaan niin valtavan kasvatuskombinaatin, ettei sen kuva mahtunut edes kokonaisuudessaan kännykkääni, kun kävin sen toissa kesänä kuvaamassa. 

Alun perin kombinaatissa kasvatettiin karjalaisia kristittyjä nuoria, mutta nykyään siellä kasvatetaan pihan harrastusvälineistöstä päätellen urheilevia Venäjän Karjalan lapsia ja varhaisnuoria. Sillä varmuudella, jonka vain täydellinen tietämättömyys voi synnyttää, uskallan väittää, että Jaakkiman kristillisen kansaopiston taustalla on ollut varsinkin Kaakkois-Suomessa vaikuttanut Jaakkiman naapurissa syntynyt Uukuniemen herätys, jolla tyypillinen piirre olivat horrossaarnat, joiden pitäjänä kunnostautui etenkin uukuniemeläinen Helena Konttinen. 

 Epäilen myös, että Uukuniemen herätystä edusti myös kalakauppias Mikko Reponen, joka nousi syksyllä 1936 kesken Viipurin Tuomiokirkon jumalanpalvelusmenojen, jotka radioitiin, joten tapaus levisi koko kansan tietoisuuteen, julistamaan, että tämä ""Viipurin tuho on lähellä, kolmen vuoden kuluttua on tämä temppeli raunioina ja vieraan vallan sotajoukot marssivat kaupungin katuja." Kun poliisi tuli hakemaan häntä pois Reponen huusi vielä: "Nyt viedään Mikkoa, mutta kohta teitä kaikkia. Kirkostakaan ei jää kuin kivijalka." Ja niinhän siinä sitten kävi, että helmikuussa 1940 Viipurin 1400-luvulla rakennettu Tuomiokirkko pommittetiin ihan päreiksi, mutta vaikuttava matkailunähtävyys ovat nykyään sen rauniotkin. Mutta vaikuttava matkailunähtävyys on myös ihan vatupassissa oleva Jaakkiman kristillinen kansanopisto. Kommentit (0) 

Der Spiegel ja Krista Kiuru 09.07.2021, 18:33 

Aamukahvia juodessani kuuntelin puolella korvalla, kuinka Aamu-tv:n viisaat ja asiantuntevat keskustelijat räksyttivät hallitukselle ja varsinkin ministeri Krista Kiurulle huonosti hoidetusta koronan torjunnasta. Minuakin ainakin pikkuisen tympii se, ettei rajoituksia pureta, vaan kiristetään jälleen ja se, ettei Krista Kiuru estänyt perustuslakia uhmaten jalkapallotyperyksiä matkustamasta Pietariin ja mikä vielä pahempaa, ei estänyt heidän paluutaan Suomeen. 

 Ymmärrän täysin ministeri Kiuruun kohdistuvan kritiikin, koska hän on huonohko naisministeri sikäli, ettei esittele vaatekaappiaan naistenlehdissä eikä vaihda miestään eikä tee vaalivauvoja. Mutta kansainvälisissä arvioissa Kiuru lienee kuitenkin hoitanut korona-asian parhaiten maailmassa, mikäli yhtään on uskominen arvovaltaista Der Spiegel-lehteä, jota ei liene pidettävä minään punaviherfeministien äänitorvena, joten miksi sitä ei olisi uskominen. 

En tiedä missä määrin sosialistisessa mediassa levitellään valeuutisia, mutta nyt on Alpo Suhosen naamakirjaan ilmestynyt uutinen, jonka mukaan Der Spiegel-lehti on asettanut maailman valtiot paremmuusjärjestykseen koronan torjujina ja yllätys, yllätys, Suomi on voittanut kisan ainakin Spiegelin pisteytyksen mukaan täysin musertavan ylivoimaisesti. Suomen arvosana on 1,75 ja toiseksi tulleen Luxemburgin 2,0 ja pronssille jääneen Norjan 2,05. Sittemmin myös Iltasanomat on vahvistanut Alpo Suhosen levittämän tiedon, joten kyseessä ei liene vain sosialistisen median valeuutinen: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008113688.html Tanska ja eräät aasialaiset kuriyhteiskunnat seuraavat kisassa ihan Norjan kannassa, mutta esimerkiksi sivistysvaltiona pidetty Ruotsi on vasta sijalla 20. 

Itse epäilen, että länsinaapurimme on tietoisesti valinnut sen linjan, että vanhusten annetaan kuolla koronaan, koska se on kansantalouden kannalta suotavaa. Ruotsissahan harjoitettiin eugeniikkaa jo ennen kuin Hitleristä oli kuultu mitään. Lopuksi toteaisin, että vaikka Suomi ei Tokion kisoista saa todennäköisesti yhtään mitalia ja vaikka ennen niin menestyksekkäät ja eittämättä maailman parhaat moottoriurheilijamme ja mäkihyppääjämme eivät enää alkuunkaan pärjää, vaan enemmänkin herättävät sääliä esityksillään, niin pikkuisen meitä lohduttaa se, että menestymme ihan hyvin koronantorjunnan maailmanmestaruuskisassa. Kommentit (0) 

Tuomareiden mielivalta ärsyttää 08.07.2021, 15:31 

 Ottelun aikana jakamistani neuvoista ja ohjeista huolimatta suosikkijoukkueeni Tanska hävisi viime yönä, vaikka Englanti ei onnistunut tekemään ottelussa yhtään pelitilannemaalia. Pelin ratkaisijaksi nousi erotuomari, mutta en tuomitse häntä, koska parempi joukkue kuitenkin lopulta voitti. Mutta kohtuuttomalta tuntuu jalkapalloerotuomareiden valta ratkaista jalkapallo-otteluja. Se mahdollistaa monenlaiset väärinkäytökset, erilaisen korruption ja ymmärtääkseni myös prostituution. 

Eilenkin tärkeän Em-ottelun lisäksi tuomari ratkaisi myös mestaruustaistelun kannalta ratkaisevan tärkeän Kupsin ja Maarianhaminan naisten välisen pelin lopputuloksen ajamalla jo heti pelin alussa kuopiolaisten maalivahdin kentältä ja niin Kupsin naiset joutuivat pelaamaan melkein 80 minuuttia vajaamiehisellä joukkueella. 

Olen jyrkästi sitä mieltä, että jalkapalloerotuomareiden valtaa on rajoitettava. Esimerkiksi ulosajorangaistusten sijasta sääntöihin voisi ottaa lievähköissä ulosajotapauksissa käyttöön myös sen mahdollisuuden, että lopullinen ulosajo korvattaisiin vaikkapa puolen tunnin jäähyllä. Kyseenalaisissa rangaistuspotkutilanteissa, jollainen eilen ratkaisi voiton Englannille, rangaistuksena voisi olla vaikkapa epäsuoravapaapotku rikkeen tapahtumapaikalta, vaikka tapahtumapaikka sijaitsisi rangaistusalueella. 

Epäsuoravapaapotku olisi erinomainen vaihtoehto myös tahattomissa käsivirheissä; nythän tuomareilla on suuri mielivalta sen suhteen, seuraako käsivirhettä rangaistuspotku, vai katsotaanko käsivirhe läpi sormien. Kommentit (1) 

Tänään me kannustamme Tanskaa 07.07.2021, 15:52 

Vaikka on kulunut vasta vain viisisataa vuotta siitä, kun tanskalaiset kävivät hävittämässä Suomea ja vaikka tanskalainen Steen Christensen murhasi pari kymmentä vuotta sitten Helsingissä kaksi poliisia, niin aion tänään kannustaa Tanskan voittoon ja toivon myös kaikkien muidenkin suomalaisten niin tekevän. Nimittäin jos Tanska voittaa Euroopan mestaruuden, nostaa se entisestään Huuhkaja-joukkueemme arvostusta, koska poikamme kykenivät sentään voittamaan tulevan Euroopan mestarin ja vieläpä sen kotikentällä. 

Muutenkin tanskalaiset vaikuttavat olevan ihan kivoja, mikäli asiasta voi yhtään päätellä tv:ssä pyörivässä Riistametsällä-sarjasta, jossa kaksi hyväntuulista tanskalaista miehenpuolta valmistavat herkullisen näköisiä aterioita itse pyytämistään riistaeläimistä. Varsinkin toinen tanskalaisveijareista on koko ajan niin hyväntuulisen oloinen, että mieleni tekisi tarkastaa miehen piipun, jota hän koko ajan polttelee, latingin. Kyllä suomessakin tehdään ihan hyviä eräohjelmia, mutta niiden henki ei ole hyväntuulinen, vaan niissä tiukkailmeiset miehet vallan hampaat irvessä jahtaavat saalista eivätkä koskaan näytä sen jatkojalostusta. 

Muuten vaikka Steen Christensen on murhamies, niin varmaankin hän on ihan miellyttävä mies ja vieläpä kiivas urheilumies, koska sosialistisesta mediasta sain selville, että murhatapauksen jälkeen ilmaantuneista lukuisista suomalaisista vaimokandidaateista hän valitsi puolisokseen erään SM-tason hiihtäjäneitosen. Pari vihittiin tanskalaisessa vankilassa, joka asuinpaikka käynee sulhaselle vielä hyvinkin tutuksi, koska Tanskassa elinkautinen tuomio ainakin poliisimurhasta myös tarkoittaa elinkautista. Ymmärsin sosialistisen median maininnan SM-tason hiihtäjästä siten, että sillä tarkoitettiin Suomen mestaruustasoa eikä sadomasokismin tasoa. Kommentit (0) 

Pohjan Kruunu 06.07.2021, 15:18 

Koska minulta on varastettu kolme polkupyörää, niin omistan enää vain viisi polkupyörää, joista paras on Tunturi Retki-Super vm. 1978, mutta siinäkin on puutteina liian kapea ja kova satula, alaspäin kiertyvä ohjaustanko, joka pakottaa ajamaan kumarassa, lisääntymisterveyden vaarantava tanko sekä lukemattomat pienet vivut, vaijerit ja kahvat, joiden kunnossa pitäminen on hankalaa, koska olen enemmänkin humanisti enkä tekniikan mies. Mutta vielä minun pitäisi tässä elämässä yksi polkupyörä hankkia ja nyt tiedän, millaisen haluan. 

Olen lukemassa Teemu Keskisarjan Kyllikki Saari-kirjaa ja siinä saa paljon mainosta menopeli, jolla Kyllikki lähti hengellisestä tilaisuudesta viimeiselle polkupyörämatkalle, joka päättyi synkkään suohautaan. Vaasassa valmistettu Pohjan Kruunu näyttää täyttävän vaatimukseni. Siinä on vain yksi vaihde ja sekin eteenpäin eikä siinä ole lisääntymisterveyttä vaarantavaa tankoa eikä yhtään kahvaa, vipua tai vaijeria. Pohjan Kruunulla voi myös polkea nöyristelemättä selkä suorana. 

Kyllikin Pohjan Kruunu löytyi suonsilmään upotettuna, mutta kun se oli puhdistettu mudasta ja kun renkaisiin pumputtu ilmaa, oli se jälleen ajokunnossa ja epäilen pyörän edelleenkin olevan ajokuntoisena Kyllikin perikunnan hallussa. Vanhan hyvän ajan fillarit olivat sellaisia, että ne kestivät vuosikymmeniä. Juuri lehdestä luin, kuinka eräs kypsään ikään ehtinyt kotiäiti juoksi Nuorgamista Hankoon eikä siinä ollut ongelmia, mutta hänen aikamies poikansa ajoi juuri ostamallaan halvalla yksivaihteisella polkupyörällä hänen rinnallaan ja ajopeli oli ihan romu Hankoon saavuttaessa. 

Sen sijaan vanhan hyvän ajan Pohjan Kruunut kestivät mitä vain, vaikka saivat olla ulkona yöt. Sellaisen ulkona pidettävän pyörän minäkin vielä tulen hankkimaan, koska en aio siirtyä kunnallispolitiikkaan. Valtuustoonhan ei ainakaan Simo Salmisen Politiikkalaulun mukaan hevillä valita miehiä, joiden pyörä on ulkona yöt, kuten alla oleva säkeistö meille todistaa: Jurppii meitä kun teitä ei ojiteta ollenkaan Kunnan asioista muka Pentti hyvin huolehtii Vaikka pyörä on ulkona yöt https://www.youtube.com/watch?v=lY_zxL8roDc Kommentit (0) 

Rappasodan sankarit 05.07.2021, 15:05 

 Jo perinteiseksi muodostuneita Uukuniemi-juhlia vietettiin viime viikon loppuna. Pääjuhlassa dosentti Jyrki Paaskoski kertoi pitäjän historiasta ja sivusi tietysti myös juuri käsittelemääni aihetta, eli sitä, kuina Uukuniemellä tapahtui väestön vaihto 1600-luvun puolivälin paikkeilla, jolloin alkuperäiset ortodoksiasukkaat lähtivät Tveriin ja tilalle saapui savolaisia varsinkin Savonlinnan suunnasta. Suuri kysymys oli, että olivatko silloiset evakot sotapakolaisia vai vero- ja elintasopakolaisia. Tverissä oli vapaata viljelysmaata ruttoepidemian seurauksena ja veroastekin oli maltillinen Ruotsiin verrattuna. 

Nykyäänkin tilanne on verotuksen kannalta samankaltainen, koska muistaakseni Venäjällä tuloveroaste on 17 % ja meillä puolet enemmän. Paaskosken mukaan silloiset evakot lähtivät pakoon vainoja. Ortodoksiväestö oli tukenut Ruptuurisodassa, jota Rappasodaksikin meillä kutsutaan venäläisiä ja pelkäsivät kostoa. Se, minkä tuosta sodasta tiedän, opin pikkupoikana suonenjokelaistaustaisen Jussi Kukkosen harvinaisen julmasta kirjasta Rappasodan sankarit, joissa suomalaiset sankarit taistelevat r.....ä vastaan. Tosin kummalliselta tuntuu, että nämä r-----t puhuivat suomea. 

Rappasodan sankareista sai sen käsityksen, että sota oli raakaa puolin ja toisin. Suomalaiset sankarit esimerkiksi polttivat vainolaisia elävältä jonkin talon mukana ja joku vihulainen kerskui suomeksi kavereilleen leirinuotion äärellä, miten oli seivästänyt jonkun äidin ja tämän lapsen hengiltä. Meno oli maailmalla jo 400 vuotta sitten melkein samankaltaista kuin nykyääkin, vaikka sodankäynti oli siihen aikaan huomattavan paljon työvoimavaltaisempaa. Jyrki Paaskosken luennon Uukuniemen historiasta voi kuunnella alla olevasta linkistä kohdasta 28min. 45 sek. lähtien: https://www.youtube.com/watch?v=6ChCa5NpHuY Kommentit (0) 

Vallan kateeksi käy naapureiden urheilutaso 04.07.2021, 19:03 

Vallan kateeksi käy rakkaiden naapureidemme Norjan ja Ruotsin urheilutaso. Jos Suomi saattaa hyvällä arpaonnella saada tulevista Tokion olympialaisista yhden pronssin naisten nyrkkitappelusta, niin saamme kuitenkin ihastusta ja jopa kateutta tuntien seurata hyvien naapureittemme Norjan ja Ruotsin mitalisadetta. Karsten Warholmin 400 metrin aitojen huima maailmanennätys viittaa siihen, että mies voittaa halutessaan myös 400 metrin sileän ja 800 metriä. 

Sitä pitempien matkojen kullat vievät kaiken järjen mukaan Norjan Ingebrigtsenin veljekset sopimallaan tavalla. Norjalaisten juoksijoiden ylivoima alkaa olla yhtä musertavaa kuin heidän hiihtäjiensä - jotenkin sekä Norjan juoksijoiden ja hiihtäjien superihmismäinen ulkoinen olemuskin viittaa siihen, etteivät he ole tältä planeetalta. Ruotsi jyllää kenttälajeissa voittaen ainakin miesten kiekon ja seiväshypyn. 

Jos Daniel Ståhl vaivautuisi kuularinkiin, saattaisi hän voittaa kuulankin. Seiväshypyn voittaa ylivoimaisesti kaiken järjen mukaan Ruotsia edustava Armand Duplantis, mutta epäilen, että mies on niin nopea ja kimmoisa, että hän pärjäisi myös pikajuoksussa ja kaikissa hyppylajeissa. Eivätkä Norjan tai Ruotsin tähdet ole varmaankaan mitään ottaneet. 

Sen sijaan jotain oli ottanut Viron raskaansarjan painin mitalitoivo, koska hän on jäänyt kiinni dopingtestissä rintasyöpälääkkeen käytöstä. Toisaalta hän on voinut myös ottaa lääkettä rintasyöpäsairautensa hoitoon, jolloin hän saattaa hyvinkin osallistua kisoihin ja viedä kullan Viroon. Jos mies ei pääse osallistumaan kisoihin, saattaa se merkitä sitä, että Suomen Elias Kuosmanen voi hyvällä arpaonnella sijoittua jopa pisteille. Se, että miehisen ja jalon painiurheilun edustaja kärsii naistentaudeista ei ole ihan ainutkertainen tapaus. Nimittäin myös kuulantyöntö on hyvin miehekäslaji, mutta reilut pari kymmentä vuotta sitten erään suomalaisen huippumörssärin ura päättyi, kun hänen näytteestään löydettiin liikaa naisellista istukkahormonia. Kommentit (0) 

Rotestilaulajat 03.07.2021, 14:21 

Muistanpa, miten aikoinaan Abba-yhtiö toi Ruotsiin jokseenkin yhtä paljon vientituloja, mitä erilaiset puunjalostusyhtiöt toivat Suomelle vientituloja. Mutta nyt on Suomen paikka iskeä. Nimittäin vahvasti vaalalaistaustainen Karjalaisen siskosten muodostama Maustetytöt-yhtiö on matkalla maailman maineeseen, mikäli yhtään voi musiikkimakuuni luottaa ja miksi ei voisi luottaa. Kalle Päätalon humeettirasiassa alkoi jossain vaiheessa soimaan Lasihelmi-iskelmä siihen malliin, että mies piti viedä väkisin Hatanpään mielitautiparantolaan, ja itselleni saattaa käydä samoin, koska humeettirasiassani soi jo aika monetta päivää Maustetyttöjen rotestilaulu nimeltään Meni rahahommat pieleen. 

Se on hieno ja syvähenkinen ja mieltä ylentävä kappale. Seuraavaan iskelmälaulannan Em-turnaukseen, joita jostain syystä nimitetään Euroviisuiksi, tulee ilman muuta lähettää Suomea edustamaan Maustetytöt jollain rotestilaulullaan. Siitä alkaisi Maustetyttöjen matka Keski-Euroopan rahalavoille. Erityisesti minua viehättää maustetyttöjen siisti olemus ja se, etteivät he laulaessaan hypi ja keiku esiintymislavalla, kuten ulkomaalaisilla on tapana, vaan he ovat suomalaisen jäyhiä eivätkä yritä olla tekopirteitä, kuten monilla vokalisteilla Suomessakin on tapana.

He eivät turhia hymyile laulaessaan eikä heidän esityksissään olekaan mitään naurunaihetta, koska heidän laulujensa aihe on vakava. Lisäksi Maustetytöt laulavat laulujensa sanat selkeästi, joten tyhmempikin ihminen ne ymmärtää. Maustetyttöjen säveltaidetta voi ihastella tästä linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=AkZGSR8izHI Kommentit (0) 

Summan muistomerkit 02.07.2021, 13:10 

Nyt alkaa jo minustakin tuntua siltä, että olen täällä Uukuniemellä juuttunut jo liiaksi Summan juoksuhautoihin, mutta en malta olla kaivamatta esille kahta kuvaa, jotka neljä vuotta sitten otin Summan hurmekentältä. Sangen vaikuttava on tuo yllä oleva Summan tappotantereelle pystytetty muistolaatta. Mikäli kyrillisiä kirjaimia yhtään ymmärrän, laatan on vuonna 1991 pystyttänyt silloisen Neuvostoliiton inkeriläis- ja karjalaisjärjestöt. 

Nyt ymmärrän, miksi Neuvostoliiton karjalaisjärjestöt surivat kovasti Summan tapahtumia, koska sotivathan siellä suomalaiset ja tverinkarjalaiset toisiaan vastaan. Laatan pystyttämisen aikoihin Neuvostoliitossa kokeiltiin hetken demokratiaa ja sananvapautta, joten tuollaisetkin kirjoitukset hyväksyttiin eivätkä ne tuottaneet syytettä esimerkiksi pedofiliasta. Vaikka Neuvostoliitto oli ateistinen valtio, huomaa tekstin saaneen vaikutteita ortodoksisesta uskosta. 

Laatan viesti on seuraava: 1939-1940 TEILLE JUMALAN SUOMAN MAALLISEN ELONTIENNE LOPPUA SAAVUTTAMATTOMILLE JA ARMOTTOMIMMAN KENELLEKÄÄN TARPEETTOMIMMAN SODAN TAISTELUKENTÄLLÄ KAATUNEILLE - OMISTAMME SURUMME JA IKUISEN MUISTOMME. 

Jos Neuvostoliiton karjalaiset ja inkeriläiset heimoveljemme korostivat Talvisodan tarpeettomuutta, niin suomalaisilla saattaa olla sodan luonteesta toinen käsitys. Karjalaisten muistolaatan lähellä on vielä nyt ja varmaankin vielä tuhansia vuosia pystyssä räjäytetyn suomalaisen bunkkerin rauniot, jonka seinään meikäläiset ovat kirjoittaneet oman näkemyksensä Summan tapahtumista. 

Kirjoituksen henki on selkeästi toinen, kuin Neuvostoliiton inkeriläis- ja karjalaisjärjestöjen muistolaatassa. Bunkkerin seinässä on pieni pronssilaatta, jossa kerrotaan sama asia, mitä seinän tekstissä. Kummallista tuossa laatassa on se, että se on ammuttu seulaksi. Tämä siitä huolimatta, että Putinin määräyksen mukaan suomalaisten sotamuistomerkit on jätettävä rauhaan. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan venäläiset suhtautuvat suomalaisiin erittäin myönteisesti, mutta noista luodinjäljistä päätellen eivät kuitenkaan ihan kaikki. Luulen, että jos Suomessa venäläisten muistomerkkejä turmeltaisiin, herättäisi se laajaa paheksuntaa ainakin mediassa, joka ihan oikein olisikin. Kommentit (0) 

Karjalan Formula I-kisat 01.07.2021, 15:07 

Muistanpa, miten näyttelijä Kari Väänänen vuosia sitten kantoi huolta Kemijärven kuihtuvasta kaupungista ja esitti idean, että paikkakunnalle rakennetaan lentomäki, joka pelastaa Kemijärven kaupungin talouden ja siinä sivussa sadan kilometrin säteellä naapurikuntienkin talouden. En keksi yhtään kappaletta syitä sille, etteikö isohko hyppyrimäki hyvinkin voisi pelastaa koko Itä-Lapin ainakin taloudellisessa mielessä. Eilen minäkin yritin hahmotella Uukuniemen pelastusstrategiaa, mutta tänään ymmärsin, ettei minun kannata vaivautua asiassa. Uukuniemi näyttää pelastuvan ilman minunkin ideoitani. 

Nimittäin luin juuri sosialistisesta mediasta, että tuohon ihan lähelle rajan taakse Rautuun on valmistunut Formula I:lle kilvanajorata ja ensimmäinen MM-osakilpailu pidetään jo vuonna 2023. Ei ole Kemijärven hyppyri mitään tämän asian rinnalla. Yli sata miljoonaa euroa maksaneen Raudun-kilvanajoratahankkeen puuhamiehenä on Mihail Shelomov, joka on varmasti tehnyt ahkerasti töitä ja säästänyt kovasti sukanvarteen, jotta projekti on tullut mahdolliseksi. Asiaan on tosin saattanut helpottavasti vaikuttaa sekin, että mies on Putinin serkun poika. Rautu sijaitsee vähän Viipurin kaakkoispuolella ja luulen, että tyynenä kesäiltana Formula I:n ääni saattaa rikkoa Uukuniemen rauhallista elämän menoa. 

Jos suomalaiset suostuvat avaamaan rajanylityspisteen Parikkalaan, jonne on ainakin suunnitteilla Siperiasta asti moottoritie, olisi Uukuniemeltä vajaan tunnin matka seuraamaan Bottaksen ajoa. Luulen, että Formula 1 -kisat lisäisivät kovasti Uukuniemen matkailuyrittäjien liikevaihtoa, koska moni kisaturisti varmaankin pystyttäisi Sopu-telttansa Pyhäjärven rantahietikolle. 

Toinen ilouutinen Karjalalle on se, että venäläiset, jotka ovat kovia suunnittelemaan, suunnittelevat tiedekaupunkia Alhon kylään ihan Parikkalan lähelle rajan tuntumaan. Alhon kylä taitaa olla entistä Kurkijokea, josta Veikko Hakulinen oli syntyisin. Jos Parikkalan rajanylityspiste uskalletaan avata, saattaisi moni Alhon tiedekaupungissa vieraileva kansainvälisen tason huipputiedemies majoittua tänne Uukuniemi-hotelliin, jossa minäkin olen parhaillaan etätöissä. Kommentit (3) 

Woldemar Gröndahl 30.06.2021, 16:45 

Olen nyt etätöissä ihan itärajalla ja surulliselta tuntuu havaita, että ennen niin vireä Uukuniemen seutu on hyvää vauhtia autioitumassa. Jos joskus vielä itäraja avautuu, niin ehkä venäläiset uusrikkaat, jotka tykkäävät itäsuomalaiseen tapaan rantasaunoista, kovan viinan juomisesta ja pilkkionginnasta, saattaisivat nämäkin seudut pelastaa; muuten täällä tulevaisuudessa majailee talvisin vain susia ja karhuja. Vaikka itäsuomalaisilla ja luoteisvenäläisillä on yhteisen geeniperimän lisäksi paljon muutakin yhteistä, niin yksi suomalaista ja venäläistä elämänmuotoa ratkaisevalla tavalla erottava asia oli aikoinaan Mannerheim-linja. 

Köyhä Suomen valtio rakensi ennen sotaa 192 kpl bunkkereita Suomenlahden ja Laatokan väliselle reilun 100 kilometrin kaistaleelle. Yksi bunkkeri maksoi omakotitalon verran. Vanhemmissa seinät ovat metristä teräsbetonia, uudemmissa parimetriset. Sodankäynti muuttui jo siihen aikaan nopeasti työvoimavaltaisesta alasta pääomavaltaiseen suuntaan. 

Kuten eilen kerroin, Talvisodassa venäläiset, eli oikeammin tverinkarjalaiset paluumuuttajat, tulivat Summassa Mannerheim-linjan läpi, jolloin suomalaisten piti jättää koko puolutuslinja. Summan operaatiossa oli keskeisenä vaikuttajahenkilönä Puna-armeijan armeijakunnan komentaja kenraalieversti Vladimir Grendal. Nuorempana hänet tunnettiin Suomessa Woldemar Gröndahlina. Hän lienee marsalkka Mannerheimin jälkeen korkeimpaan sotilasarvoon kiivennyt suomalainen. 

Heti Talvisodan jälkeen venäläiset räjäyttivät kaikki bunkkerit, koska pelkäsivät suomalaisten tulevan vielä takaisin. Pelko ei ollut aiheeton, sillä niinhän pian tapahtuikin. Suomalaiset eivät hyötyneet tuhotuista linnoituslaitteista Jatkosodassa, joten turhaan kallista dynamiittia ei tuhlattu. 

Talvisodassa Grendalin aikamiespoika Boris Gröhndahl palveli Suomen armeijassa. Hän sai isänsä järjestämässä tykistökeskityksessä kranaattishokin, eli hänen mielensä siis järkkyi. Sota on monella tavalla surullinen asia. Gröhndahlin sotilassuvun tarinasta voisi joku itsensä pöhköksi opiskellut historian lisenssi tehdä väitöskirjan. Myös Woldemar Gröndahlin veli kohosi Puna-armeijassa kenraalin arvoon. 

Pikkupoikana luin kuopiolaissyntyisen tykistökenraali Vilho Petteri Nenosen muistelmat. Hän kertoi olleensa nuorena sota-aineiden opiskelijana Woldemar Gröndahlin kämppäkaveri. Kun Nenonen Talvisota-aikaan kuuli vastustajanaan olevan vanhan opiskelijatoverinsa, kertoi hän tunteneensa mielensä levolliseksi. Vieläkin mietin, mitä Nenonen tuolla lauseella tarkoitti. Kommentit (0) 

Tverinkarjalaiset 30.06.2021, 16:44 

Muutamassa paikannimessä Tverin lähteneiden evakoiden muisto sentään vielä elää Uukuniemellä. Sirkee lienee karjalainen väännös nimestä Sergei, Värtsi ehkä nimestä Feodor, Vasseli Vasilista ja Nitro-saaressa on varmaankin muinoin asunut vikkelistä käsistään kuuluisaksi tulleen entisen europarlamentaarikko Nitro Revon kaima. Myös Pyhäjärvessä olevan Kellokiven nimi on evakkolaisten peruja, koska sen lähistölle tarinan mukaan upotettiin Papinniemen ortodoksikirkon kello. Itse kelloa ei ole löydetty, mutta kellon kieli on sentään saatu talteen. 

Itse aion vielä tässä elämässä käydä Tverin Karjalassa tutustumassa seudun nähtävyyksiin ja elinkeinoelämään. Jokunen vuosi sitten siellä vieraili eräs uukuniemeläinen, joka kertoi vielä kuulleensa siellä sikäläistä karjalan kieltä. Eräskin mummo oli tullut valittamaan, että "voi noita meijän miehiä, kun ne juovat kuin vaskat". Tosin ihan kaikki tverinkarjalaiset miehet eivät juo kuin vaskat, koska ainakin Venäjän presidentti Vladimir Putin tunnetaan siitä, että hän pyrkii harrastamaan päihteetöntä elämää. Putin on suomalaisten mukaan sekä isänsä että äitinsä puolelta tverinkarjalaisia. 

Jokunen vuosi sitten ilmestyneessä Suomen historian teossarjan viimeisessä osassa kerrotaan Tverin Karjalasta, että sen menetykset toisessa maailmansodassa olivat hirvittävät. Osasyynä tapahtuneeseen saattaa olla se, että Talvisodassa Summan asemat murtanut divisioona oli koottu Tverin Karjalasta - tavallaan ne puna-armeijalaiset olivat eräänlaisia paluumuuttajia. Kommentit (0) 

Uiskot 28.06.2021, 14:42 

Suomen lukuisista Pyhäjärvistä suurin ja kaunein, eli Uukuniemen Pyhäjärvi, se siinä siintää isänmaan aamunkoitossa Hotelli Uukuniemen ikkunasta käsin kuvattuna. Tällä kertaa järvellä ei näy mitään vesikulkuneuvoja, mutta uskon, että aikoinaan satoja vuosia sitten tuolla selällä operoivat uiskoiksi kutsutut karjalaiset joukkoliikennevälineet. Uskon myös, etteivät näiltä rannoilta 1600-luvun puolivälissä Tverin suuntaan evakkoon lähteneet nousseetkaan evakkorekiin, vaan he nousivat evakkouiskoihin. 

Opiskelin eilen kirkkoveneen rakentamista ja opin senkin, etteivät kirkkoveneet alun perin olleetkaan kirkkoveneitä vaan uiskoja. Niitä käytettiin jo silloin, kun kirkoista ei oltu vielä kuultukaan. Ensimmäinen mainita uiskoista on ruotsalaisessa 1300-luvun alkupuolelta periytyvässä Eerikin kronikassa, jossa uiskon mainitaan olevan karjalaisten vesikulkuneuvon. Ilmeisesti karjalaisten uisko tuli ruotsalaisille tutuksi varsinkin Sigstunassa vuonna 1187. Eerikin kronikan mukaan karjalaiset kävivät silloin hävittämässä ruotsalaisten vanhimman pääkaupungin Sigstunan niin perusteellisesti, ettei kaupunki ole siitä vieläkään toipunut. Ruotsalaisten kronikka kertoo seuraavaa julmaa tarinaa muinaisista esi-isistämme: Karjalaiset aiheuttivat Ruotsissa suurta vahinkoa ja levottomuutta. Oli sitten tyyni tai myrsky, he tulivat mereltä salaa Sveanmaan saaristoon nousten ylös Mälarnille useimmiten saariston kätköistä etenevällä sotajoukolla. 

Kerran he saivat päähänsä polttaa Sigtunan. He polttivatkin sen niin perin pohjin, ettei kaupunki vieläkään ole toipunut. Siellä surmattiin arkkipiispa Johannes, mistä moni pakana riemuitsi. Siitä, että kristittyjen kävi niin huonosti, iloitsivat sekä karjalaiset, että koko Venäjänmaa. Se vahvisti heidän intoaan sotia." Uiskossa saattoi olla jopa 25 airoparia ja kyytiin mahtui jopa 100 matkustajaa ja luulen, että alukseen mahtui myös tarpeellisia kotieläimiä. Uiskon rakenteellinen huippunopeus oli noin 25 km/t, joten jos soutajia sopivasti vaihdettiin, saattoi tuollainen alus varsinkin apupurjeen avustamana pillilupi-5-askin kanteen suorittamieni laskelmien mukaan hyvinkin kulkea 200 km päivässä. Niinpä matka tuosta Hotelli Uukuniemen rannasta Moskovan lähelle Tveriin saattoi hujahtaa viikossa. Kommentit (0) 

Maailman suurin viljan viejä 27.06.2021, 18:36 

Jotain myönteisiäkin uutisia kantautuu Venäjältä. Helsingin Sanomissa kerrottiin, että ajat alkavat olla kuin tsaarin aikaan, sillä Venäjä on tällä hetkellä maailman suurin vehnän viejä. Itse olen tosin jostain lukenut, että Venäjä on myös maailman suurin viljan viejä. Sitä Hesari ei kertonut, että tällä hetkellä Venäjän vientitulot viljasta ovat paljon suuremmat kuin ennen niin kannattavasta asekaupasta. Olen joskus Karjalassa ihmetellyt, miten hyvännäköisiä peltoja on ollut siellä ihan käyttämättöminä.

Varsinkin Aunuksen seudulla näkyi valtavia peltolakeuksia kasvamassa rikkaruohoja. Asia selittyy varmaankin sillä, että vielä muutama vuosi sitten viljasta oli ylitarjontaa ja Etelä-Venäjällä vehnän kasvattaminen maksaa kymmenen centtiä kilolta ja Karjalassa 11. Muistelen, että ennen sotia Karjalassa kasvatettiin 40 % maamme leipäviljasta. Laatokan rannalla halla oli tuntematon asia ja niinpä Kurkijoella kasvatettiin menestyksellä maissia ennen kuin Hrutshevin maissiprojekteista oli kuultu mitään. Kurkijoella oli jopa yksi ruotsinkielinen kylä, jonne viljavana pidetyltä Pohjanmaalta oli muuttanut asukkaita pulavuosina nälkäpakolaisina. Kommentit (0) 

Suurta evakkoromaania kaivataan 26.06.2021, 16:01 

Monta kirjaa on karjalaisten evakkomatkasta kirjoitettu, mutta yhtä vielä puuttuu. Nimittäin en ole onnistunut löytämään kirjaa siitä evakkomatkasta, jonka karjalaiset tekivät 1600-luvun puolivälissä, kun he suurella joukolla muuttivat Suomen Karjalasta varsinkin Tverin Karjalaan pari sataa kilometriä Moskovasta luoteeseen. Luulisi, että tverinkarjalaisten joukosta saattaisi löytyä kirjailija, joka pystyisi aiheesta tuottamaan kunnon kirjan. 

Karjalasta muutti muuallekin Länsi-Venäjälle väkeä, mutta Tveriin päätyi silti noin 20.000 karjalaista ja heidän määränsä lienee kasvanut 1900-luvun alkuun mennessä lähes kymmenkertaiseksi, joten Tverissä asui enemmän karjalaisia kuin itse Karjalassa. Epäilen, että väestömäärään suhteutettuna 1600-luvun evakkoreissu koski yhtä suurta osaa väestöstä kuin seuraava evakkoreissu 300 vuotta myöhemmin. 

Valistunut arvaukseni on, että 1600-luvun karjalaiset suorittivat Tverin matkansa veneillä. Kaipa viikinkienkin käyttämät vesireitit silloin vielä muistettiin. Jotta jostain Uukuniemeltä pääsi Moskovan lähelle, niin kyllä siihen aikaan jonkin matkaa piti veneitä vetää myös maata pitkin, nykyäänhän suosittu laivaristeilyreitti on Moskovasta Pietariin ja sen voi tehdä koko matkan laivalla, koska Stalin kaivatti tarvittavat kanavat. Itsekin vielä aion tässä elämässä kulkea laivalla tuon reitin. Kommentit (0) 

Kokot loistavat 25.06.2021, 15:57 

Nähtäväksi jää, loistavatko kokot tänä iltana Pyhäjärvellä, mutta kyllä Karjalassa on ollut historian saatossa rikas kokonpolttoperinne ja monet kokot ovat täällä loistaneet. Nimittäin 1600-luvun loppupuolella ainakin professori Timo Vihavaisen mukaan noin 3.000 karjalaista teki polttoitsemurhan. Varsinkin Äänisniemellä asiaa harrastettiin innokkaasti. Se oli siihen aikaan jopa suoranainen uskonnollinen muotioikku, joka oli johtaa siihen, että veromaksajat olivat loppua. 

Jos nykyaikana polttoitsemurhia harrastettaisiin suhteessa yhtä innokkaasti, niin Karjalassa tähän ratkaisuun päätyisi noin 50.000 elämäänsä kyllästynyttä kansalaista. Tänä päivänä poliitikot olisivat asian vuoksi kovasti huolissaan karjalaisten huoltosuhteesta. Ihmettelen muuten, ettei meille koulussa uskonnonhistorian tunnilla ollenkaan kerrottu karjalaisten 1600-luvun polttoitsemurha-aallosta; ihan kuin tapahtuneessa olisi ollut jotain hävettävää. Ihmettelen myös sitä, ettei kukaan kirjailija ole käsitellyt tätä asiaa. Aihe olisi ollut omiaan vaikkapa juuri edesmenneelle Laila Hietamiehelle. Ehkäpä toivo täytyy nyt asettaa Teemu Keskisarjaan. Kommentit (0) 

 Jyrkkä ei Elokapinalle 24.06.2021, 13:14 

Olihan ahistava yö viime yö. Nähtäväksi jää tappaako helleaalto viikossa enemmän suomalaisia kuin korona kahdessa vuodessa. Eikä helpotusta ole luvassa ainakaan täällä itärajalla. Netti lakkasi eilen ilmastomuutoksen vuoksi toimimasta, mutta patteriradiosta kuulin säätiedotuksen ja siinä varoitettiin Itä-Suomea erittäin tukahduttavasta helteestä, hirmumyrskyistä, vaarallisen voimakkaasta uv-säteilystä, rankkasateista ja metsäpalojen vaarasta. Muistelen kuitenkin, ettei kaikkia vitsauksia mainittu, joten heinäsirkat tai paiseet eivät ilmeisesti ole uhkaamassa. 

Kaiken tämän jälkeen tuomitsen jyrkästi Elokapina-liikkeen mielenosoitukset, joilla pyritään kiinnittämään huomiota ilmastonmuutoksen seurauksiin. Ne ovat kyllä jossain määrin oikeansuuntaisia, mutta täysin riittämättömiä. Kyllä tässä tilanteessa, jossa Telluksen tilanne on katastrofaalinen pitäisi nuorten ja fiksujen ihmisten pystyä parempaan. Ihmettelen varsinkin vihreän sisäministerin Maria Ohisalon toimintaa. Kyllä hänen pitäisi asemansa puolesta olla nyt Mannerheimintien valtaajien kärkiporukoissa. Lööppien mukaan perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho onkin jo nähty mielenosoittajien joukossa ja se on oikein se. Kommentit (1) 

Onnea ja menestystä Tanskalle 23.06.2021, 15:15 

Niinhän siinä sitten kävi, ettei Suomi selvinnyt Em-turnauksessa jatkoon, mutta meille hävinnyt Tanska sen sijaan selvisi. Tanska oli viimeisessä ottelussaan pakkovoiton edessä ja niinpä se sitten kylmän rauhallisesti murskasi ratkaisuottelussa Venäjän 4-1 ja se riitti lohkon kakkossijaan. Venäjää nöyryytettiin tässäkin asiassa pahasti, koska se jäi lohkossaan viimeiseksi ja siis Suomenkin alapuolelle.

 Monessa maassa hallitus kaatuisi moisen asian vuoksi, mutta epäilen, ettei hyvässä itäisessä naapurissamme niin tapahdu, koska siellä asuu tervejärkinen kansa, joka on ymmärtänyt luopua jopa kesäaikapelleilystä, jota suomalaiset eivät ole ymmärtäneet tehdä. Itse tulen lopputurnauksen ajan kannustamaan Tanskaa. Luulen, että moni muukin suomalainen niin tekee. Jos asia menisi kansanäänestykseen, niin epäilen, että suomalaiset valitsisivat Tanskan muutenkin suosikkivaltiokseen, sillä sekä ruotsalaisista, norjalaisista, virolaisista ja venäläisistä meikäläisillä on jotain pahaa sanottavaa, mutta tanskalaisista on vaikea keksiä mitään pahaa sanottavaa. 

 Jostain syystä ei edes poliisimurhaaja Steen Christensen onnistunut pilaamaan tanskalaisten mainetta maassamme. Poliisien teloituksen jälkeen jopa moni suomalaisnainen halusi naimisiin Christensenin kanssa ja yksi jopa onnistui toteuttamaan haaveensa. Toivotan onnea ja menestystä sillekin liitolle; ehkä syvä rakkaus parantaa poliisien murhaajankin. Kommentit (0) 

Kongo - vahvojen ihmisten maa 22.06.2021, 15:33 

Niinhän siinä kävi, kuten epäilinkin, ettei Huuhkajista ollut kunnon vastusta Belgialle, joilla Fifan arvion mukaan on tällä hetkellä maailman paras jalkapallomaajoukkue. Suomalaiset onnistuivat koko ottelussa yhden ainoan kerran laukomaan kohti Belgian maalia, kun taas belgialaiset olisivat voittaneet murskalukemin, ellei meikäläisten maalia olisi vartioinut slovakialaistaustainen vahvistus Lukas Hradecký, joka on joukkueemme keskeinen vaikuttajayksilö ja myös ainut joukkueestamme, joka kykenee tunnistamaan kaikkien Euroopan valtioiden liput. 

Mutta ei olisi Belgiakaan maailman paras, ellei sillä olisi ollut aikoinaan Kongon siirtomaata. Nimittäin kaksi kentän fyysillisesti ylivoimaisinta vaikuttajayksilöä olivat taustaltaan kongolaisia. En ole mikään r-----i, mutta epäilen, että päiväntasaajan viidakoissa eläneet kansat ovat geeniperimältään hyvin vahvoja, koska niissä oloissa eivät ole heikot yksilöt selvinneet sukuaan jatkamaan. Tässä yhteydessä en malta olla mainitsematta sitä, että 1800-luvun loppupuolella Belgia orjuutti kongolaiset keisarinsa Leopold II:n johdolla ja surmasi siellä noin 10 miljoonaa alkuperäisasukasta ihan työvoimavaltaisilla menetelmillä. 

Myöhemmin massamurhaajavaltiot käyttivät massamurhateoissaan enemmänkin pääomavaltaisia menetelmiä. Vaikka Belgia on pikkuvaltio, kamppailee se historiansa pahuudessaan tasapäisesti eräiden suurvaltojen kanssa. Kongon kansanmurha on eittämättä yksi ihmiskunnan häpeällisimmistä asioista. Siitä huolimatta Kongon pojat näyttivät eilen ihan ylpeydellä pelaavan entisen orjuuttaja- ja massamurhaajaemämaansa riveissä vanhoja muistamatta. Kommentit (0) 

Suomi - Belgia 21.06.2021, 18:19 

Kirjailija Kalle Päätalon setämiestä talollinen Kalle Päätaloa lainatakseni en ole hiijen vissi siitä, miten illan ottelussa käy, mutta siitä olen aika hiijen vissi, että jos Suomi ja Belgia kohtaisivat kymmenen kertaa, niin keskimäärin Huuhkajat häviäisivät 4-0. Eittämättä Belgia on huima ennakkosuosikki, koska se on Fifan maailman rankingin ykkönen ja Suomi sijalla 57. Tässä yhteydessä kannattaa huomioida sekin, että hyökkääjä Romelu Lukakun arvoksi jalkapallokapitalismi näyttää määrittävän 100 miljoonaa euroa eli kolme kertaa enemmän kuin mitä koko Suomen joukkueen pelaajien arvoksi on laskettu. 

Mutta siitä huolimatta Suomi saattaa vaikka voittaa. Jos maat kohtaisivat 100 kertaa, niin poikamme saattaisivat hyvinkin voittaa kerran. Aina voi jotain yllättävää sattua ja ihmeitä tapahtua. Jos vaikka Belgialta ajettaisiin pari miestä kentältä, niin ottelusta saattaisi kehkeytyä hyvinkin tasaväkinen koitos. Viimeksi maat kohtasivat Olympiastadionilla 14 vuotta sitten ja silloinkin nähtiin ihme, sillä Suomi voitti 2 - 0. Tosin silloin Belgia oli uudistamassa maajoukkuettaan ja maa oli muistaakseni Fifan listoilla Suomen alapuolella. 

Toinen ihme oli sitten huuhkaja, joka valtasi kentän ja sen vuoksi ottelu oli seitsemän minuuttia keskeytettynä. Huuhkajalla ei ollut silloin vielä nimeä, mutta se nimettiin myöhemmin Bubiksi, koska se yleensä istui stadionilla samalla paikalla kuin urheilutoimittaja Bubi Wallanius. Bubi-huuhkajan perusteella Suomen jalkapallomaajoukkueesta alettiin käyttämään nimitystä Huuhkajat, joka on ihan hyvä nimi. Nykyään islantilaiset kannustavat jalkapallojoukkuettaan viikinkihuudolla, eli lyömällä kädet yhteen ja karjaisemalla HUH! Suomalaisetkin voisivat ottaa tuosta oppia ja ennen maaottelun alkamista huhuilla, että HUHUU ja samalla voisi räpytellä käsiä huuhkajan lailla. Olympiastadionin valtiaan Bubin uljasta lentoa voi ihastella tästä: https://www.youtube.com/watch?v=Q_ad8Iu7AJI Kommentit (0) 

Toistaiseksi tunnistamaton molekyyli 20.06.2021, 12:38 

Hurjia yleisurheilutuloksia kantautuu maailmalta. Yleisurheilun taso on viime aikoina noussut huimasti ja tulostaso alkaa olla jo DDR:n huippuvuosien tasolla. Median haastattelemat alan erikoisasiantuntijat arvelevat kehityksen johtuvan uudenmallisista piikareista ja kuulantyönnön sääntöjen vapaamielistymsiestä. Voihan se olla niinkin, mutta voihan se olla niinkin, että jossain lääkelaboratoriossa on kehitetty uusi suorituskykyä parantava molekyyli, josta kemiallista sisäruokintaa valvovat tahot eivät tiedä eivätkä osaa sitä etsiä. Se ei olisi ensimmäinen kerta dopinghistoriassa. 

Voi myös olla, että huippu-urheilussa on otettu käyttöön geeniteknologia. On puhuttu, että ellei DDR olisi mennyt konkurssiin, niin geeniteknologia olisi ollut urheilijoiden käytössä jo viime vuosituhannen lopulla. Luin tuossa jonkun kohukauneusalan yrittäjän kohupoikaystävän elämäkerran, kummankaan nimen päälle en nyt pääse ja kirjassa kerrottiin erilaisten kemiallisten aineiden myönteisistä vaikutuksista ja niiden vaarattomuudesta. 

Kohupoikaystävä oli jopa yhden lennon aikana popsinut 150 kpl hormonitabletteja ilman, että hän olisi huomannut haittavaikutuksia. Sen seikan hän oli tosin jostain homoneista havainnut, että kallon muoto muuttui ja hän kehottikin kirjassaan tarkkailemaan NHL-tähtien kallon muodon muutoksia. Sekin haittavaikutus dopingaineilla kohupoikaystävän muistelmien perusteella oli, että aineet lisäsivät kanssaihmisten aggressiivisuutta. 

Kirjasta saattoi lukea, että kohupoikaystävä joutui vähän väliä tappeluihin aggressiivisiksi muuttuneiden kanssaihmisten vuoksi. Se myönteinen vaikutus dopingilla kohupoikaystävän elämässä oli, että hän ilmeisesti lisääntyneen tarmonsa vuoksi menestyi erinomaisesti liike-elämässä ja kykeni ansioillaan hankkimaan esimerkiksi erittäin edustavia autoja. Kohupoikaystävä toimi yrittäjänä kuntosali- ja ravintoloiden järjestyksenvalvonta-aloilla ja löi rahoiksi, vaikka itse olen luullut, etteivät kuntosalit ole mitään kultakaivoksia ja ettei ravintoloiden ovella seisomisessa liiku isot rahat, vaan enemmänkin pienet kolikot. Kommentit (0) 

 Kuopion huolestuttava juomavesitilanne 19.06.2021, 13:56 

Tänään tulee olemaan erittäin jalkapallotäyteinen päivä. Telkkarissa näytetään kolme peliä ja Keskuskentällä voi seurata kaksi elävää jalkapallo-ottelua. Toisen jo näinkin. Siinä Kupsin B-juniorit kohtasivat Fc Lahden vastaavan yhdistelmän ja hävisivät 3-4. Kohta kiirehdin katsomaan Kupsin miesten ja Espoon Hongan vastaavan yhdistelmän ratkaisevan tärkeän Veikkausliigaottelun. Kuopion jalkapalloilun tulevaisuus huolettaa minua. Ei niinkään sen vuoksi, että Kupsin juniorit äsken hävisivät, vaan sen vuoksi, että Kupsin 15-16-vuotiaat nuorukaiset olivat vielä ihan pikkupoika, kun taas vastassa oli aikamiehiä. Silmämääräisesti arvioin kuopiolaispoikien keskipainoksi 34 kilogrammaa, ja minusta he näyttivät samanlaisilta, jollaisia oma ikäluokkani oli 12-vuotiaina. 

Epäilen, että Kuopion juomavedessä on jotain, joka hidastaa nuorten kasvua. Toisaalta se ei ole pelkästään haitallinen asia, koska tutkimusten mukaan hitaasti aikuistuvat menestyvät elämässään paremmin. Epäilen sen johtuvan siitä, että hitaasti varttuvat ehtivät koulussa opiskella kaikessa rauhassa pitempään, ennen kuin murrosiän pahin kuohuntavaihe pääsee yllättämään. Huomennakin on yksi peli Keskuskentällä ja aion luonnollisesti sen katsoa. Kävin jo varustautumassa ottelua varten ja ostin pitkän sadetakin, koska ukkoskuurojen riski on ilmeinen. Huomenna pelivuorossa ovat Kupsin teinitytöt ja aion seisoa kentän reunalla pitkä sadetakki ylläni. Luulen, että teinityttöjen äidit tulevat katselemaan minua mietteliään näköisinä. Kommentit (0) 

Frenckell ja Frenkel 18.06.2021, 16:37 

Kaikkea ei tiedä eikä muista internetkään. Jostain olen varmasti lukenut ja kaksi sormea vaikka missä voisin vannoa, että Algoth Niskan lisäksi toinenkin merkittävä yhteiskunnallinen toimihenkilö, eli Erik von Frenckell, olisi pelannut Tukholman kisojen silloisessa Huuhkajajoukkueessa, mutta netti ei suostu asiaa vahvistamaan. Erik von Frenckellin kansa muistaa parhaiten kohukaunotar Tabe Slioorin poikaystävänä ja siten myös Ruotsin prinssi Bertilin läheisenä sukulaisena eli napalankona. Sen lisäksi hän myös siinä ohessa hoiti pitkään Helsingin kaupungin pormestarin virkaa ja edusti maatamme pitkään Kansainvälisessä olympiakomiteassa. Myös siitä hänet muistetaan, että hän joi ensimmäisenä maassamme pullollisen Coca-Colaa 19. heinäkuuta 1952. Tapahtuman tuulilukemaa en kuitenkaan muista. 

Arvo "Poika" Tuominen kertoi muistelmissaan Neuvostoliiton ja ehkä koko maailman suurimman firman johtajasta Naftali Frenkelistä ja mainitsi hänen olleen taustaltaan ruotsia puhuvan suomalaisen. Tuomisen mukaan hän oli rauhallisesti ja hillitysti käyttäytyvä ihminen toisin kuin venäläiset yleensä, joten tämä piirre viittaisi vahvasti siihen, että hän olisi ollut suomenruotsalaisia ja näin todennäköisesti von Frenckellin sukua. Wikipedia tosin väittää jostain syystä hänen olleen silloiseen Turkkiin kuuluneessa Haifassa syntyneen juutalaisen, joten taas taitaa hedelmällinen tarina ja hedelmätön totuus olla sovittamattomassa ristiriidassa. 

Frenkel ei edennyt juoksupojasta maailman suuryrityksen eli Gulagin johtoon, kuten esimerkiksi Amerikassa on tapana, vaan hän eteni enemmänkin neuvostoliittolaisella tavalla. Mies aloitti tavallisena pakkotyövankina, joka kyllästyi ojennusleirien tehottomaan tuotantoon ja hankkiutui sitten koko Gulag-organisaation huipulle ahkeruutensa ja nokkeluutensa ansiosta. Hän oli kuollessaan kenraaliluutnantin arvoinen sosialistisen työnsankari, joka varmasti oikein onkin, koska olihan hän miljoonien ihmisten työnantaja. Kommentit (0) 

Seikkailijat 17.06.2021, 15:33 

Eilen taas kaatui maamme jalkapalloilu eteenpäin, koska Suomi hävisi Venäjälle hyvän peliesityksen jälkeen vain 1-0. Näin ollen Tukholman olympiakisoissa 1912 saavutettu voitto on edelleenkin meidän ainut voittomme hyvästä itäisestä naapuristamme silloin, kun on kilpailtu jalkapalloilun merkeissä. Viimeksi jäi kertomatta, että tuossa Tukholman ottelussa kentällä nähtiin kaksi merkittävää kansainvälistä seikkailijaa. 

Suomen hyökkääjänä pelasi ennen kaikkea Dannyn vaarina tunnetuksi tullut Algoth Niska ja Venäjän maalia vartioi aatelismies Pjotr Sokolov, josta vallankumouksen jälkeen pakeni Suomeen. Algoth Niskasta tuli sittemmin kieltolakiaikaan maamme johtava pirtukuningas, jonka värikkäistä ja häikäilemättömän uhkarohkeista seikkailusta on Kari Kallonen julkaissut kirjankin osuvalta nimeltään Algoth Niska - salakuljettajien kuningas. Tosin Niskalla oli myös humaanimpi puoli. Hän nimittäin salakuljetti sodan alla 150 Saksan juutalaista turvaan ja sai ansioistaan sodan jälkeen Israelin valtiolta muistopalmun Jerusalemiin. On puhuttu, että hän olisi saanut peräti muistolaatan, mutta sen edellytyksenä olisi ollut juutalaisten auttaminen ilman palkkiota. Niska kuitenkin peri palveluistaan kohtuullisen korvauksen. 

Suomen kansalaisuuden saaneesta aatelismies Pjotr Sokolovista tuli sittemmin Venäjän vastavallankumouksellisten voimien keskeinen vaikuttajayksilö. Talvisodan aikaan Heinolassa toimi propagandaradio, joka pyrki lähetyksillään heikentämään vihollisen taistelumoraalia. Tämän propagandaradion palveluksessa oli myös entinen Venäjän jalkapallomaajoukkueen maalivahti, mestarinyrkkeilijä ja vakoilijanakin kunnostautunut Pjotr Sokolov. Hän huuteli komealla bassolla entisille maamiehilleen lähetyksen aluksi, että "slushaitje, slushaitje, gavarit Finlandija (kuunnelkaa, kuunnelkaa, Suomi puhuu). Sotien jälkeen Sokolov pakeni Ruotsiin, vaihtoi nimensä ja säilytti henkensä. Putinin aikaan moinen ei varmaankaan olisi enää onnistunut. Kommentit (0) 

Suomi-Venäjä 16.06.2021, 06:52 

 Nähtäväksi jää, miten illalla Suomi-Venäjä-ottelussa käy, mutta tässä yhteydessä kannattaa palauttaa mieliin, että Suomi on onnistunut kerran kukistamaan Venäjän jalkapallomaaottelussa. Tämä tapahtui Tukholman olympialaisissa 1912, jossa silloiset Huuhkajat voittivat 2-1 ja selvisivät voiton ansiosta peräti välieriin. Välierissä Hollanti voitti väsyneet poikamme 9-0. Poikamme eivät olleet väsyneitä edellisestä pelistä, vaan olivat väsyneitä, koska olivat edellisen yön olleet kaupungilla hieman rentoutumassa, koska heille järjestäjät olivat ilmoittaneet, että välieräpeli olisi vasta seuraavana päivänä, mutta kun poikamme palailivat iltamyöhään kaupungilta, heille kerrottiin ottelun olevan jo seuraavana aamuna. 

Muinaista Neuvostoliittoa Suomi ei koskaan voittanut jalkapallossa. Ilmeisesti suomalaisten alitajunnassa vaikutti siihen aikaan Kannaksen suurhyökkäyksen ajalta periytyvä näkemys siitä, että ne jyrää meitin. Nykyisen maajoukkueemme on iältään sen verran nuori ja joukkueessa niin paljon ulkomaalaistaustaisia Suomen historiaa tuntemattomia pelaajia, että heillä ei ole tietoa mistään Kannaksen suurhyökkäyksestä. 

Tässä yhteydessä en malta olla kertomatta, että joskus iloisella 70-luvulla radion aamu-uutiset kertoivat, että Jerevanista kantautuu tieto, jonka mukaan Neuvostoliitto olisi voittanut jalkapallomaaottelussa Suomen 10 - 2. Asia jäi mieleeni sikäli, että Jerevanin radio oli siihen aikaan jonkinlainen vitsi, jonka myönteiset uutiset sikäläisistä saavutuksista olivat ajoittain kovasti liioiteltuja. Mutta niin ei tietenkään tässä potkupallotulosasiassa. Kommentit (0) 

Elä laakase, naatitaan 15.06.2021, 15:56 

Kaikki, jotka jalkapallosta jotain tietävät, tietävät, että joskus 1950-luvun alussa Aulis Rytkönen luikerteli Väinölänniemen kentällä pallon kanssa Hjk:n kankean puolustuksen läpi sekä kiersi maalivahdinkin ja juuri kun hän oli työntämässä pelivälinettään pömpelin perukoille, kajahti katsomosta falsettiin kohoava naisen kirkaisu, "Aalis, Aalis, elä laakase, naatitaan" Olen pitkään haaveillut, että minullakin olisi joskus tilaisuus noin huutaa ja eilen se tapahtui, kun Kups ja Inter kohtasivat ratkaisevan tärkeän jalkapallo-ottelun merkeissä. 

Kups johti ottelua pelin viime hetkillä, jonka vuoksi Inter panosti silmittömästi hyökkäykseen ja niinhän siinä sitten kävi, että pieni, mutta tuulennopea Kupsin nigerialaisvahvistus karkasi kankealta Interin puolustukselta, jonka jälkeen hän kiersi taitavasti maalivahdinkin ja oli juuri työntämässä pelivälinettään vastustajan pömpelin perukoille. Silloin ainakin mielessäni rääkäisin lauseen, jota olin vuosikymmeniä harjoitellut:"Elä laakase, naatitaan". 

Ehkä tämä tummahipiäinen Nigerian mies pelästyi eikä laakaissut vaan sijoitti pallon vuoren varmasti maalin tolppaan eikä maalia syntynytkään. Se oli ottelua selvästi hallinneelle Kupsille jo illan toinen tolppa. Kups voitti ottelun 1-0 pietarsaarelaisvahvistus Axel Vidjeskogin kaunokaisella - tuota nimitystä Iltalehti tästä ylänurkkalaukauksesta käytti. Se oli yksi Keskuskentän historian komeimmista täysosumista, ja se on katsottavissa tästä linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=UB9XYdpUmao Tänä aamuna tv-uutisten urheiluosiossa haastateltiin vierasjoukkueen kapteenia, jonka mielestä ottelu oli sangen tasaväkinen. On näköjään poliitikoille tyypillinen taipumus puhua muunneltua totuutta tarttunut jo kunnallisvaaleissa Vasemmiston listoilta äänivyöryllä Turun kaupunginvaltuustoon valittuun Timo Furuhjelmiin, sillä kyllä Kups oli eittämättä selvästi parempi joukkue ainakin tällä kertaa. Kommentit (0) 

Hallitus on vankka 14.06.2021, 16:37 

Vaikka aion katsoa kaikki jalkapallon Em-turnauksen ottelut ja vaikka joudun kohta kiirehtimään Kups-Inter-peliin, jossa joudun samalla kännykästä käsin katsomosta käsin katsomaan pari Em-peliä, niin en ole maamme innokkain jalkapallointoilija. Nimittäin luin vähän aikaa sitten Vasemmiston kansanedustaja Paavo Arhinmäen kirjan hänen jalkapalloharrastuksestaan ja kirja paljastaa säälimättä sen, että mies on minuakin hullumpi jalkapallohullu. Hän on nimittäin viime vuosikymmenien aikana ollut läsnä lähes kaikissa Suomen maajoukkueen otteluissa. 

Tosin vaikka hän on ollut pelipaikalla, niin kaikkea hän ei ole kuitenkaan paikan päältä nähnyt, koska mies eläytyy Huuhkajien peleihin sellaisella intensiteetillä, että aina ei terveys ole kestänyt. Esimerkiksi ratkaiseva Em-karsintaottelun Liechtensteinia vastaan jännitti miestä niin, että vatsa meni kuralle ja hän joutui suuren osan pelistä istumaan vessassa. Suomen ratkaisevan voittomaalin hän tosin näki kännykästä käsin pytyltä käsin. 

En viitsinyt kirjoittaa poliittisen ilmapiirin vuoksi Arhinmäen jalkapallokirjasta kuntavaalien alla, koska se olisi saattanut aiheuttaa maassamme hallituskriisin. Nimittäin Arhinmäki on lennellyt eri puolille maapalloa maajoukkueen mukana, esimerkiksi hän oli ainoana suomalaiskatsojana kannustamassa Huuhkajia Arabianniemimaalle suuntautuneella pelireissulla. Epäilen, että jos joku valistunut poliittinen toimittaja olisi tämän asian lukenut ennen vaaleja, uskon, että maamme media olisi pitkään käsitellyt aihetta, matkustiko hallituspuolueen kansanedustaja kansanedustajan toimen virkamatkoilla tienatuilla lentopisteillä. 

Paljon mahdollista, että niin on päässyt tapahtumaan, ainakin mikäli yhtään ihmisluontoa tunnen. Ainakin jo pelkkä epäily olisi antanut Iltalehdelle aiheen isoihin lööppeihin. Nyt kuitenkin eilisissä vaaleissa tapahtui se uskomattomalta tuntuva asia, että hallituspuolueet vaikeasta ajasta huolimatta lisäsivät kannatustaan noin prosentilla edellisiin vaaleihin, jotka olivat eduskuntavaalit, verrattuna. Yksikään merkittävä tiedotusväline ei ole asiaa huomannut. Siitä asiasta saisi näyttävän iltapäivälehden lööpin; vaikkapa että HALLITUS ON VANKKA ja sen suosio on vaikeasta ajasta huolimatta selkeässä nousussa. Kommentit (0) 

Sairauskohtaukset urheilussa 13.06.2021, 12:34 

Harvinaisen mieleen jääpä ottelu oli eilinen Suomen jalkapallomaajoukkueen ensiesiintyminen arvokisoissa. Harvoin näkee, että niin paljon huonompi joukkue voittaa eikä koskaan ennen ole jalkapallon arvokisoissa nähty yhtä dramaattista sairauskohtausta, mitä eilen nähtiin. Moni pelkäsi jo pahinta, koska sydänhierontaa ei anneta muuten vain. Onneksi elämä näyttää tässä tapauksessa voittavan. 

Olympiakisoissa on nähty yksi traagisempikin tapaus. Nimittäin tanskalainen pyöräilijä menehtyi Rooman olympialaisissa 1960. Hänen tapauksensa on jäänyt mysteeriksi. Hän kaatui ja löi päänsä, mutta ihan virallisissakin urheiluhistorioissa kerrotaan, että kuolema saattoi johtua myös lämpöhalvauksesta, joka taas saattoi johtua erilaisista lääkeaineista, joita löydettiin menehtyneen ruumiinavauksessa. Vainajan näytteistä löytyi amfetamiinia eli samaa ihmeainetta, joka tunnettiin myös Suomen hiihtopiireissä. 

Muistuupa tässä jostain syystä myös mieleeni vuoden 1998 jalkapallon mm-kisojen loppuottelu. Silloinhan Ranska voitti Brasilian helposti. Pelin jälkeen puhuttiin brasilialaisten olleen paniikissa, koska heidän tähtipelaajansa oli saanut vakavan sairauskohtauksen juuri ennen ottelun alkua pukuhuoneessa. Onneksi hänet saatiin elvytettyä vielä pelikuntoon, mutta parhaimmillaan hän ei ottelussa ollut. Silloin huhuttiin, että brasilialaistähti olisi myrkytetty, mutta vahvistusta tiedolle ei tullut. Toisaalta tässä yhteydessä kannattaa muistaa, että kun Suomen hiihtomaajoukkueen lääkekassi löytyi Ala-Tikkurilan huoltoasemalta, niin muistelen lukeneeni, että veridopingvälineistön lisäksi laukussa oli myös adrenaliinia ilmeisesti sen varalta, että jokin menee operaatiossa pieleen. Kommentit (0) 

Ulkomaalaistaustaiset 12.06.2021, 15:38 

Tuo sosialistisesta mediasta lainaamani kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ja kertoo myös syyn siihen, miksi parin tunnin kuluttua Suomi, isiemme maa, aloittaa ensimmäisen arvokisaottelunsa jalkapalloilun merkeissä. Mikäli Suomi äänestettäisiin takaisin, koostuisi maajoukkueemme Rissasista, Heiskasista ja Hyvärisistä eikä maajoukkueemme pelaisi arvoturnauksessa. Tässä yhteydessä on syytä palauttaa mieleen se, että parasta aikaa avausotteluaan pelaavan Sveitsin maajoukkueryhmässä on ainakin kosovolaisen parturini mukaan 11 kpl kosovolaisia pelaajia. 

Ja muistelenpa, että kun Ranska voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa muutamat mm-kisat sitten, niin avauskentällisessä ei pelannut muistaakseni yhtään perusranskalaista. Tuo sosialistisen madian kuva on tietysti vastaus erään poliittisen ryhmän vaalimainokseen, jossa oli samanlainen kunnan kerrostalon ulkomaalaisnimiä vilisevään asukasluettelo ja viittaus siihen, että asuntojonossa on etuiltu. 

Paljon mahdollista, että tuossakin kuvan luettelossa on entisiä kunnan vuokratalon asukkaita, mutta asiasta vastaavat viranomaiset eivät varmaankaan myönnä jonoissa etuilemista. Hieman minua häiritsee, ettei kuvan luettelossa mainita Hämäläisen nimeä. Nimittäin maajoukkueen keskikenttämies Nicholas Hämäläinen on tummahipiäisyydestään huolimatta melkein Savon poekia, koska hänen isänsä Tapio Hämäläinen pelasi Kuopion Kopareiden mestaruussarjajoukkueessa, kun olin nuori. Kommentit

 Kärkkäälän jylhää romantiikkaa 11.06.2021, 15:19 

 Eräs Kalevi pistäytyi juuri kylässä. Olen aina epäillyt, ettei Suonenjoen Kärkkäälän kylässä esiinny juurikaan romantiikkaa, mutta Kalevi kertoi, että ainakin ennen esiintyi. Nimittäin kun lähinaapurini Viljami pyysi Alinaansa vihille joskus vajaat sata vuotta sitten, niin silloin romantiikkaa esiintyi ainakin häivähdyksen omaisesti. Viljami muuten oli ainakin laulajatähti Erkki Junkkarisen serkku, ellei peräti eno ja hän kosi isänsä Kallen uuden vaimon aiemmasta liitosta olevaa tytärtä Alinaa, eli siis vähää vaille sisarpuoltaan. Alina vastasi myöntävästi ehdolla, että ylkä hankkii hänelle uudet kengät. Kyseessä oli siis tavallaan sen ajan järkiavioliitto. Viljami kipaisi heti jalkaisin ostamassa Suonejoen kirkolta 15 kilometrin päästä mielitietylleen varmasti mielestään tyylikkäät jalkineet. 

 Viljami ei kovin paljoa naisten muodista ymmärtänyt, joten homma ei mennyt ns. putkeen. Ylkä nimittäin osti kaksi kappaletta saman jalan kenkiä. Se ei tyydyttänyt morsianta, joka perustellusti vaati, että sulhasen tulee välittömästi käydä vaihtamassa ainakin toinen kenkä erijalkaiseksi. Ilmeisen rakastanut kosija teki työtä käskettynä ja niinpä hän käveli jalkaisin yhtenä päivänä yli 60 kilometriä. Kärkkääläiset ovat tunnetusti kovia urheilijoita ja tämä tarina vahvistaa tätä käsitystä. Tapauksesta tulee muuten mieleen Kalle Päätalon jossain kirjassa mainittu sanonta, jonka mukaan kiimaisen kilometrit ovat lyhyitä. Kommentit (0) 

 Hyönteiskato 10.06.2021, 15:52 

Tällaisenä poikkeuksellisen rikkaana sääskikesänä suomalaisen on vaikea uskoa, että suuri uhka ihmiskunnan tulevaisuudelle on hyönteiskato. Tämän kauhistuttavan asian opin, kun juuri lukaisin Erkki Tuomiojan vastailmestyneen kirjan Tulevaisuuden varjossa - selviääkö ihmiskunta. 

Teos on niin synkkää luettava, että vallan harmittaa, että kansan mielenkiinto päälle painavan maailmanlopun sijasta onkin kiinnittynyt pääministerin aamiaisin. Tuomioja kertoo esimerkiksi sen, että tutkijoiden mukaan luonnonsuojelualueillakin lentävien hyönteisten määrä on vähentynyt 75 %. Mies itsekin on ihmetellyt sitä, kesäisestä järvimaisemasta ovat hävinneet ennen niin yleiset hyönteisparvet. Ja tosiaankin itsekin tuon luettuna muistin, että minun nuoruudessani hyttysparvien oli tapana järjestää näyttäviä tanssiaisia, mutta enpä ole noita tanssiaisia pitkään aikaan havainnut. 

Kuten en myöskään kiiltomatoja, ja ennen isot ja pörröiset kimalaiset ovat kääpiöityneet ja muuttuneet muutenkin kituliaan näköisiksi. Tuomiojan mukaan hyönteiskadon syynä saattaa olla uusien teknologioiden tuottama sähkömagneettinen säteily. Tuo on näkemys, josta kaipaisin asiantuntijoiden tutkittua tietoa. 

Ennen aina naureskelin sähkölaitteiden säteilyä pelkääville ja korostin heille, että itse en ainakaan polkupyörändynamosta halua luopua, vaikka se levittääkin säteilyään ajajansa sukusolujen välittömässä läheisyydessä. Toisaalta yksi ihmiskunnan tulevaisuutta varjostava haaste on se, että ihmiset näyttävät olevan menettämässä kykynsä suvunjatkamiseen eikä senkään asian perussyytä ole luotettavasti selvitetty; ehkäpä selityksenä on sähkömagneettinen säteily, jota myös polkupyörändynamot levittävät. Kommentit (2) 

Bella Posso ja KTP 09.06.2021, 15:41 

Vieläkin askarruttaa Keskuskentällä Kupsin ja Tampereen Ilveksen naisjoukkueiden pelin jälkeen kajahtanut italialaisten kommunistien taistelulaulu. Se saattoi hyvinkin olla vierasjoukkueen taistelulaulu, sillä onhan Tampere historiassa ollut hyvin punainen kaupunki, jopa niin punainen, että vuoden 1906 selkeästi poliittisen yleislakon aikaan kaupungissa rettelöitsevät lakkolaiset painattivat punaiselle paperille ns. punaisen julistuksen, jossa he vaativat aika mahdottomia, eli esimerkiksi yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta maahamme. 

Tampereen punaisuudesta kertoo sekin, että jossain urheiluruudusssa Tampereen Ilveksen Veikkausliigajoukkueen päävalmentaja Jarkko Wiss vakuutti ihan vakavalla naamalla joukkueensa pelaavan työläisjalkapalloa. Tampere on kuuluisa työläiskirjailijoistaan, mutta minulle oli uutta, että siellä on myös työläisjalkapalloilijoita. Tarkistin varmuuden vuoksi netistä asian ja sain selville, ettei Bella Ciao ole ilvesläisten taistelulaulu. 

Sen sijaan se tavallaan on KTP:n, joka ennen työväenliikkeen konkurssia tunnettiin Kotkan Työväen Palloilijoina, taistelulaulu. Tässä yhteydessä on syytä korostaa, ettei KTP pelaa työläisjalkapalloa, vaan joukkue korostaa pelaavansa ahtaajajalkapalloa, joka sataman kasvateille onkin luonteva vaihtoehto. Tosin kotkalaisten taistelulaulu ei ole kovin verihurmainen, sillä alkuperäisessä italialaisversiossa kerrotaan, että "aamulla varhain kivääriin tartuin", mutta kotkalaisversiossa sen sijaan aamulla varhain tartutaan possoon, eli munkkipossuun, joka minusta kuulostaa makeammalta vaihtoehdolta. Kotkalaisviisun nimikään ei ole Bella Ciao vaan Bella Posso. Hiljennymme asiaan kuuluvalla hartaudella kuuntelemaan KTP:n taistelulaulua Bella Possoa: https://www.youtube.com/watch?v=HtHpw2dnQHk Kommentit (0) 

Bella Ciao ja Kups 08.06.2021, 16:04 

Kuten aiemminkin olen kertonut, on Kuopion Palloseuralla vahvat oikeistolaiset juuret, sillä onhan joukkue tavallaan tehtailija Saastamoisen yksityisarmeijan jatke. Tosin alkuaikoina nimenä ei ollut Kuopion Palloseura, vaan Kuopion Aktivistien Salainen Taistelujärjestö. Sen vuoksi tapahtui viime sunnuntaina Kups-Ilves-pelin jälkeen jotain todella yllättävää. Se ei ollut yllätys,että ensin kentän kaiuttimista kajahti ilmoille Kupsin naisjoukkueen perinteinen voittolaulu, eli Esa Pakarisen hieman hampaaton Meiltähän tämä käy. 

Mutta heti sen jälkeen alkoi Keskuskentän historiassa ensimmäisen kerran soimaan italialaisten kommunistipartisaanien taistelulaulu Bella Ciao. Asioilla on selityksensä ja olen miettinyt pääni puhki löytääkseni selityksen myös tälle asialle. Luulen, että selityksenä on Suomen naisjalkapallokenttien kautta aikojen paras pelaaja makedonialainen Gentanja Rochi. Hänet valittiin ottelun parhaaksi pelaajaksi, sillä hän teki Kupsin molemmat maalit, ja Bella Ciao kajahti kuulumaan heti sen jälkeen, kun kenttäkuulutus oli asiasta kertonut. 

Ehkä Gentanja on kyllästynyt vähän hampaattomaan Esa Pakariseen ja halusi kuulla jotain purevampaa. Tosin Rochi ei ole italialainen, vaan sieltä samalta suunnalta Makedoniasta, jossa myös elävät vahvat partisaaniperineet. Sitä pitsi hän lienee nähnyt Ermanno Olmin elokuvan Puukenkäpuu. Näin sen nelisen kymmentä vuotta sitten ja vieläkin muistan kohtauksen, jossa voitokkaat partisaanit laskeutuvat vuorilta vapauttamaan kylää ja joukkoja johtaa hyvin paljon Gentanja Rochin oloinen valtavankokoinen nainen kivääri kainalossa. 

Mielestäni kohtauksen taustalla soi Bella Ciao. Lopuksi hiljennymme kuuntelemaan tunnelmaan sopivaa musiikkia, josta kuopiolaiselle jalkapalloyleisöllä olisi paljon oppimista. Nimittäin kun Kups toissa kesänä voitti Suomen mestaruuden, oli tuhatpäinen yleisö seuraamassa ratkaisuottelua torilla isolta videoscreeniltä. Koska savolaiset ovat hämäläisten ja karjalaisten sekasikiöitä ja perineet hämäläisiltä jäykän kehonkielensä, oli tunnelma loppuvihellyksen jälkeen jäyhä kuin körttien Herättäjäjuhlilla. Sen sijaan tunnelma on paljon elävämpi tässä italialaisten samankaltaisessa toritapahtumassa. https://www.youtube.com/watch?v=FncIPsJLm6g Kommentit (0) 

Palautuminen 07.06.2021, 15:50 

Hyvin on kiekko pomppinut Leijonille koko Jukka Jalosen valmennuskauden ajan ja moni ottelu, jossa poikamme ovat olleet alakynnessä, ovat kääntyneet Suomen, isiemme maan, voitoksi. Mutta eilen Latvian turnauksessa, jota harhaanjohtavasti kutsuttiin mm-turnaukseksi, ei peli kääntynyt meidän voitoksemme, vaikka Suomen c-maajoukkue olikin pikkuisen parempi kuin Kanadan e-maajoukkue.

Tosin kysymys ei ollut pelkästään onnesta, vaan lopputulokseen vaikutti myöskin epäreilu ottelujärjestys. Nimittäin jostain merkillisestä syystä loppuottelu käydään heti välieräpelejä seuraavana päivänä ja niinpä nyt Kanadaa onnisti siinä, että joukkue sai huiliaikaa peräti neljä tuntia Suomea enemmän. Sillä seikalla saattoi olla huomattava etu näin tasaväkisessä kohtaamisessa. 

Mutta hirmuinen on nykykiekkoilijoiden palautumiskyky. Hirmuista vauhtia jaksetaan pitää illasta toiseen. Olisi mielenkiintoista tietää, että onko joukkueilla nesteytysvälineistö mukanaan turnausmatkoilla. Vaikka jääkiekkoilijat ovat isoja ja rotevia, niin heidän palautumiskykynsä on Lasse Virenin luokkaa. Kuten kaikki, jotka urheilusta jotain muistavat, muistavat, että Montrealin kisoissa Viren juoksi kovavauhtiset alkuerät sekä 10.000 metrillä että 5.000 metrillä ja voitti sitten molemmat loppukilpailut. 

Se ei kuitenkaan riittänyt, vaan vitosen kultajuoksua seuraavana päivänä mies oli voittaa maratoninkin; Virenin onneksi sillä matkalla ei ollut alkueriä. Olisi mielenkiintoista tietää nyt jo edesmenneen hiihtäjien juottomiehen Aku Kiurun näkemys keinoista, joilla urheilijoiden palautumiskykyä voisi parantaa. Akuhan kertoi, että hänellä oli aikoinaan sellaiset dropit, että niillä pistettiin ruumiitkin hiihtämään. Kommentit (0) 

Kerjäläisurheilijat 06.06.2021, 13:38 

Tämän päivän Helsingin Sanomissa paljastettiin syy siihen, miksi pieni täivaltion kaltainen Suomi pelaa tänään jo 12. kerran jääkiekon mm-turnauksen loppuottelussa, mutta sen sijaan Usa, Venäjä tai Saksa eivät pelaa. Urheilusivuilla oli juttu Heinon painijaveljeksistä ja kerrottiin, että he ovat suorastaan kerjäämällä yrittäneet rahoittaa olympialaisiin valmentautumisensa, mutta turhaa oli kerjääminen, sillä Tokioon veljekset eivät selviytyneet. 

Heinot kertoivat, että valkovenäläiset painijat olivat kyselleet suomalaisilta, joiden tiedettiin tulevan hyvästä ja rikkaasta maasta, että paljonko painija meillä tienaa. Vastauksen kuultuaan kyselijät olivat ilmoittaneet, että tuollaisilla korvauksilla he eivät suostuisi painimaan. Valko-Venäjän valtio nimittäin maksaa nykyään painijoilleen palkkaa 1.500 euroa kuussa, joka on iso summa maassa, jossa keskipalkka on 939 euroa kuussa. Valkovenäläisten keskipalkka on muuten paljon enemmän kuin venäläisten, joilla se on 480 euroa kuussa, vaikka bkt:llä mitattuna Venäjä on maista rikkaampi, mutta Venäjällä suurempi osa kansantuotteesta joudutaan imperialistien paineesta käyttämään maanpuolustukseen. 

Meillä keskipalkka on 2958 euroa, joten Valko-Venäjän systeemin mukainen palkka suomalaispainijoille olisi noin 5.000 € kuussa. Luulen, että jos suomalainen huippu-urheilija saisi moisen palkan, niin mitaleja sataisi ropinalla erilaisissa arvokisoissa. Suomalaiset huippujääkiekkoilijat ansaitsevat kuitenkin huomattavan hyvin ja sen vuoksi vastuuntuntoiset vanhemmat ohjaavat liikunnallisesti lahjakkaat lapsensa jäähallille, joka ymmärrettävää onkin ja sen vuoksi poikamme ovat taas loppuottelussa. Heinon veljekset tiesivät kertoa, että esimerkiksi Serbiassa Em-mitalin saavuttanut urheilija saa 35 ikävuoden jälkeen valtiolta kuukausittain 500 euron avustuksen, joka laskujeni mukaan Suomessa tarkoittaisi noin 2.000 euroa. Minulla on tunne, että Suomen kansa tulee hyväksymään sen, että seuraava kansalaispalkkakokeilu suoritetaan urheilijoiden keskuudessa. Kommentit (0) 

 Kenraaliharjoitus 05.06.2021, 13:06 

Toivoa sopinee, että vanha uskomus siitä, että huono kenraaliharjoitus ennakoi hyvää ensi-iltaa, pitää paikkansa. Rakkaat Huuhkajamme pelasivat eilen viimeisen harjoitusottelunsa ja omin korvin radiosta kuulin, että pieni, mutta sitkeä, Viro oli selvästi parempi Suomen kotikentällä ja voitti ansaitusti 0-1. Vähällä oli, etten pillahtanut itkuun ottelun päätyttyä. Suomi on sentään Fifan rankingissa 54. ja Viro vasta 104., joka tarkoittaa sitä, että veljeskansamme on melkein maailmankaikkeuden huonoin oikean valtion jalkapallomaajoukkue. 

Ainut valopilkku ottelussa oli, että omin korvin radiosta kuulin, että Rauno Sappinen oli kentän paras. Sappinen oli niitä harvoja kentälle päässeistä, joiden nimi kuulosti suomalaiselta, mutta valitettavasti hän on siitä huolimatta Viron kansalainen. Sappinen saattaa olla inkeriläistaustainen, mutta en löytänyt netistä vahvistusta asialle, koska jostain syystä maamme media ei ole koskaan miestä haastatellut. 

Sen sijaan Suomen joukkueen inkeriläistaustainen vahvistus EM-joukkueeseenkin valittu Robert Ivanov, jonka äidin sukunimi on Pakki, joka on sopiva nimi puolustajalle, ei päässyt eilen kentälle, vaikka häntä olisi tarvittu, sillä 197-senttinen hujoppi toisi kummasti tehoa kulmapotkutilanteisiin, joissa Huuhkajat ovat tällä hetkellä tehottomia. 

Muuten erikoiselta tuntuu se, että Suomen nykyinen maajoukkue selvisi suurturnaukseen, vaikka sen pelaajat ovat yksilötaidoiltaan eurooppalaisittain ajatellen lähinnä maakuntasarjatasoa. Kolme suomalaista on tosin Euroopan suurseuratasoa, mutta heitä ei jostain syystä ole saatu mukaan maajoukkueeseen. Parikymmentä vuotta sitten maajoukkueemme koostui Euroopan rahakentillä kunnostautuneista pelaajista, oli Litmasta, Hyypiä, Niemeä, Tihistä, Kuzhia ja Johanssonia. 

Vielä vaihtopenkilläkin istui maanosan huippujoukkueiden pelaajia, mutta siitä huolimatta suurkisoihin ei sillä porukalla selvitty. Kiitän ja ylistän lopuksi luokanopettajan koulutuksen saanutta päävalmentaja Markku Kanervaa, joka onnistui siinä, mikä jäi isolla rahalla palkatuilta ulkomaalaisilta huippuvalmentajilta tekemättä. Epäilen, että Kanerva on oivaltanut sen vanhan helsinkiläisen pelinäkemyksen, että kläägällä vaan sääreen, ellei mies muuten pysähdy. Eilen ikävä kyllä moisesta menettelystä virolaiset saivat ottelun ratkaisseen rankkarin. Kommentit (0) 

Täivaltiot 04.06.2021, 16:10 

Koska olen sovinnollisuuteen pyrkivä ihminen, niin pääsin eilen myös itseni kanssa sovintoon siinä asiassa, että katsoako pienpuolueiden vaalikeskustelu vain Suomi-Tsekki-ottelu. Katsoin yhtä aikaa molempia, mutta ääni oli pelkästään vaalikeskustelun ääni.Ihan hyvin asia onnistui niinkin. Ilmeisesti maamme mielenterveyspotilaiden avohoitojärjestelmä on jo niin pitkälle kehittynyt, että pienpuolueidenkin johtajat vaikuttivat jokseenkin normaaleilta kansalaisilta. 

Ja perinteiseen suomalaiseen tapaan myös itse vaalikeskustelu oli puuduttavan tylsä. Sellaisiahan ne tahtovat nykyään olla. Viimeisen kunnon mielipiteiden vaihdon näin noin kaksikymmentä vuotta sitten Heinolan torin vaalimainosten äärellä. Jäin vallan seuraamaan paikalle kerääntyneen miesjoukon vilkkaana vellovaa keskustelua, mutta sitten totesinkin, etteivät miehenpuolet väitelleet sittenkään politiikasta vaan viinapullosta. 

Urheilukielellä oli minusta jo etukäteen selviö, että perinteistä ruotsalaista jääkiekkoa harrastavan Suomen joukkue voittaa niukasti mutta varmasti, kuten se yleensä tekee ja niinhän se tekikin. Kiekkoleijonia katsellessa tulee mieleen Kalle Päätalon erään kirjan keskeinen vaikuttajahenkilö Pyrjähtämätön Einari. Siinä oli mies, joka ei hermostunut mistään ja sellaisia miehiä on maamme jääkiekkomaajoukkue nyt täynnä.

Ainut säännön vahvistava poikkeus näyttää olevan Iiro Pakarinen, mutta hänhän onkin Suonenjoen poikia - ei tosin Kärkkäälästä, sillä vain hänen tätinsä asuu Kärkkäälässä. Eilen jännitin varsinkin Venäjän ja Kanadan peliä ja toivoin hyvän itäisen naapurimme voittoa, jotta välieriin olisivat selvinneet Suomi, Saksa, Usa ja Venäjä, sillä sitten olisin voinut sunnuntai-iltana kirjoittaa, että täivaltio Suomi kukisti suur- ja supervallat jääkiekossa. Nimittäin muistelen, että ainakin huomattava saksalainen yhteiskunnallinen toimihenkilö kutsui eräitä Euroopan pieniä maita täivaltioiksi ja eiköhän se Stalin ja Rooseveltkin olleet samoilla linjoilla ainakin salaa mielessään. Kommentit (1) 

Parasta tv-viihdettä tulossa 03.06.2021, 15:40 

Latvian turnauksessa, jossa kilpaillaan jääkiekkoilun merkeissä, kohtaa Suomi, isiemme maa, Tshekin ja varmasti jännittävä ottelu on tulossa, mutta koska kyseessä on vain Latvian jääkiekkoturnaus, jota jostain syystä nimitetään harhaanjohtavasti jääkiekkoilun maailmanmestaruusturnaukseksi, vaikka sadat maailman parhaat tuon lajin harrastajat eivät voi osallistua kisoihin, vaan sen sijaan koettavat hankkia samaan aikaan kovalla työllä suurusta ja riepuja perheilleen NHL:n kaukaloissa, en katso tänään jääkiekkoa, vaan parasta mahdollista tv-viihdettä, eli pienpuolueiden suuren vaalikeskustelun, jota katsellessa voi jälleen kerran todeta, että maamme mielenterveyspotilaiden avohoitojärjestelmä toimii ja että tahaton komiikka on huumorin paras, vaikkakin vaikein muoto. 

Erityisen paljon lasken uuden Kristallipuolueen varaan, jonka toivon jatkavan vajaat 30 vuotta sitten toimintansa lopettaneen Luonnonlainpuolueen viitoittamalla tiellä. Luonnonlain puolueen kuningasajatus ainakin joissain vaaleissa oli, että maamme pitkäaikaistyöttömistä koulutetaan työllistämistuella 7000 joogalentäjää, jotka mietiskelyllään saattavat maamme asiat reilaan. Muistelen, ettei joogalentäjiä ollut silloin tarkoitus käyttää maamme ilmapuolustustehtäviin, johon heidän kykyjään tänään eittämättä kipeästi tarvittaisiin, koska suunniteltu hävittäjähanke maksanee maallemme kokonaisuudessaan noin 30 miljardia. 

En tiedä, miten joogalentäjät käytännössä olisivat aikoinaan maamme asiat reilaan saattaneet lentelyllään, mutta oletan, että se olisi voinut tapahtua jonkinlaisen maailmankaikkeuden kosmisen rakkauden energian avulla. Muistelen kaiholla myös noin reilun 30 vuoden takaista Eläkkeensaajien ja vihreän yhteisvastuun puoluetta, jonka jämäkkä, mutta rehellinen puheenjohtaja, joka avoimesti myönsi, ettei hän käsiteltävästä asiasta mitään ymmärrä ja joka oli ammatiltaan vahtimestari evp, toi esiintymisellän mieleeni siihen aikaan parasta brittihuumoria edustaneet Monty Python-elokuvat. Nykyään, kun näen telkkarissa Kummelin maisteri Parantaisen, palaa kyseinen puheenjohtaja, jonka muistelen olleen nimeltään Taisto Vaetoja, mieleeni. Kommentit (1) 

Teemu Keskisarja ja Kyllikki Saari 02.06.2021, 15:28 

Olen ajatellut, että jos joskus pääsen terveenä eläkkeelle ja voitan Lotossa, ajan polkupyörälläni Isojoelle selvittämään syyllistä Kyllikki Saaren murhaan. Tapahtuneestahan tulee kahden vuoden päästä kuluneeksi 70 vuotta, joten on korkea aika saattaa tähän Suomen kuuluisimpaan murhaan syyllinen lailliseen edesvastuuseen. Tässä yhteydessä kannattaa palauttaa mieleen se, että tapaus herätti aikoinaan niin paljon huomiota Suomen kansassa, että Kyllikin hautajaisissa oli läsnä yli 20.000 katsojaa eli enemmän kuin nykyään Suomi-Ruotsi-yleisurheilumaaotteluissa. 

Mutta enpä taidakaan rasvata turhaan pyöräni kettinkejä, koska kun aamulla napsuttelin telkkaria, niin Aamu-tv:stä sain kuulla Teemu Keskisarjan kertovan murhaan syyllisen nimen. Keskisarja on julkonut juuri asiasta korona-eristyksen aikana tekemänsä kirjan, jonka olen kyllä varannut kirjastosta, mutta en ole sitä vielä saanut. Vuosi sittenhän professori Juho Saari julkaisi Kyllikki Saaren tapauksesta kirjan, mutta professori Saari ei pystynyt niemään syylllistä Saaren murhaan, kuten dosentti Keskisarja pystyi. Keskisarjan mukaan kyseessä ei ollut tappo, vaan harkittu henkirikos eli murha ja syyllinen oli Kyllikin rippipappi, joka jo aiemminkin oli osoittanut poikkeuksellista aktiivisuutta seksuaalihässimisiin liittyvissä asioissa. Tapaus jäi Keskisarjan mukaan aikoinaan selvittämättä Keskusrikospoliisin lepsuuden vuoksi. 

Sitä hän ei mainitse, että eräs tavallinen maalaispoliisi kyllä tiesi syyllisen. Nimittäin vuosia sitten tv:ssä haastateltiin silloin jo pikkuisen vanhuuden höppänältä vaikuttavaa asiaan perehtynyttä sikäläistä entistä poliisia, joka ihan kakistelematta totesi, että se pappihan se oli murhaaja, sillähän oli muitakin naisten ahdisteluja kontollaan. Tuossa olisikin jollekulle itsensä pöhköksi lukeneelle lisenssille väitöskirjan aihe, eli hän voisi selvittää seksuaalista ahdistelua seurakuntaväen keskuudessa. Meillä kyllä ihmetellään katolisten pappien viehtymystä kuoripoikiin, mutta jostain syystä ei ihmetellä sitä, että joka pitäjässä taitaa olla juttuja liiaksi rippikoulutytöistä tykänneistä seurakunnan työntekijöistä. Teemu Keskisarjan haastattelun Aamu-tv:stä voi katsoa alla olevasta linkistä 2t 24min 45 sek. lähtien: https://areena.yle.fi/1-50655372#autoplay=true Kommentit (0) 

Jouko Kukkonen ja Kesäinen muisto 01.06.2021, 18:16 

Sosialistisesta mediasta saamani palautteen johdosta joudun jälleen kerran toteamaan, että olen eilen syyllistynyt ropakantaan. Vahvasti suonenjokelaistaustainen taiteilija Jouko Kukkonen ei tiettävästi harrastanutkaan säveltämistä, kuten aiemmin kirjoitin. Hyvin musikaalinen hän silti oli ja osasi soittaa mitä tahansa soittopeliä. Mutta ennen kaikkea Kukkonen oli sanoittaja. Varmuudella hän on sanoittanut Irja-tangon, mutta myös kuuluisa Irja-foxi on lähtöisin hänen kynästään ainakin hyvän sukutarinan mukaan, mutta ilmeisesti hän ei kuitenkaan ole sen säveltäjä. Saattaa olla ihan mahdollista, että Irjan sävelsikin 13-vuotias Kauko Käyhkö, kuten virallinen maamme kevyen musiikin historia kertoo. 

Jouko Kukkosen paras ja kaunein sanoitus on Kesäinen muisto, joka sävelmä soi suureen suosioon nousseen Markku Pölösen ohjaaman Onnenmaa-elokuvan taustalla. Tyhmempi ei sitä huomaakaan, vaan otaksuu jostain syystä elokuvan taustalla soivan Onnenmaa-nimisen iskusävelmän. Tässä yhteydessä on syytä ihmetellä, miten maineikkaita artisteja Suonenjoki on kyennyt tuottamaan kevyen musiikin saralla. Jalkas-Kari ja Junkkaris-Erkki olivat aikonaan vallan kansan suursuosikkeja, mutta unohtaa ei sovi myöskään Vepsäläis-Karia, Jauhias-Lauria tai Kukkos-Joukoa. Onnenmaa-elokuvan voi katso tästä linkistä: https://areena.yle.fi/1-143543 Kesäisen muiston voi kunnella Reijo Taipaleen esittämänä tästä linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=hUXinTCGBPM Kommentit (2) 

 Irja 31.05.2021, 16:24 

Tuossa viehättävässä kuvassa, joka tuo mieleen vanhat kotimaiset elokuvat, on kappale suonenjokelaista urheilu-, kulttuuri- ja jopa poliittista historiaa. Kuvassa viljan korjuuta näyttelevät rieponlahtelaisen yksinhuoltaja-piian Maija Könösen kauniit ja sitkeät lapset. Poika Salomon liittyy maamme urheiluhistoriaa, sillä hän oli aikoinaan maailman parhaita kestävyysjuoksijoita, joka olisi luultavasti voittanut Lontoon maratonin, jos Urheiluliiton herrat olisivat hänet kisaan päästäneet. 

Tytär Irja on taas huomattavan kaunis neito ja hän liittyy maamme kulttuurihistoriaan. Nimittäin ainakin suvussa kiertävän hyvän tarinan mukaan, Irjan serkku Jouko Kukkonen oli kovasti ihastunut kauniiseen serkkuunsa ja sävelsi ja sanoitti hänelle foxin nimeltään Irja. Tosin maamme virallinen musiikkihistoria väittää, että kappaleen sävelsi ja sanoitti 13-vuotias Kauko Käyhkö, mutta Könösten suvun piirissä tiedetään, jopa hinta, jolla Jouko Kukkonen tekijänoikeudet myi. Kukkosessa oli paljon taiteellista herkkyyttä, joka välillä ilmeni suoranaisena boheemiutena, kuten mandoliininsoittoa harrastavilla on monta kertaa tapana. 

 Ikävä kyllä hyvä tarina on monta kertaa ristiriidassa todellisuuden kanssa ja niin taitaa olla tässäkin tapauksessa, sillä Jouko Kukkonen oli ennen kaikkea sanoittaja, mutta hän ei tiettävästi säveltänyt. Lisäksi tutkimuksissa on selvinnyt, että Kukkonen on sanoittanut myös Irja-nimisen tangon ja voi olla, ettei samanniminen foxi olekaan lähtöisin hänen kynästään. 

Toisaalta itse en näe yhtään kpl syitä sille, etteivätkö molemmat sanoitukset ole Kukkosen. Runoilija-säveltäjä Jouko Kukkonen oli rieponlahtelaisen Jussi Kukkosen poika. Jussi aloitti työelämänsä renkinä, mutta lahjakkaana kirjoittajana eteni urallaan vallan Kainuun Sanomien päätoimittajaksi, josta asemastaan käsin hän vaikutti merkittävästi siihen, että Urho Kekkosesta tuli, mitä hänestä sitten tuli. Lopuksi kuuntelemme tunnelmaan sopivaa musiikkia: https://www.youtube.com/watch?v=kxApGz4hJYk Kommentit (0) 

Kirikön ristat kiildelöö 30.05.2021, 16:59 

Kalle Päätalon korvissa alkoi pian sodan jälkeen soida Lasihelmi-iskelmä siinä määrin, että hänet vietiin lopulta väkisin Hatanpään mielitautiparantolaan. Itselläni on soinut tämän tuo eilen mainitsemani Reppurin laulu ja saa nähdä, miten miehen vielä käy. Minua asiassa häiritsee varsinkin se, että en ymmärrä ainakaan täysin laulun sanoja. Valistunut arvaukseni on, että "kirikön ristat kiildelöö" tarkoittaa suomen kielellä, että "kirkon ristit kiiltelee". Ilmeisesti laulaja reppuri, jollaisesta käytettiin ennen suomettumisen aikaa myös nimitystä laukkuryssä ilman poliittista latausta, laulaa aunuksen kielellä, eli livviksi. 

Livviksihän lauleltiin myös Uukuniemellä 1650-luvulle asti, jolloin kielen puhujat muuttivat joukolla kauaksi Tverin Karjalaan. Muutos syystä on nykyään käsittääkseni vallalla se näkemys, että lähtijät olivat elintaso- ja veropakolaisia. Heitä ei miellyttäneet Ruotsin korkea veroaste ja lisäksi Tverin seudulla oli paljon joutilasta viljavaa peltoa tarjolla. Toinen näkemys on sillä kannalla, että savolaiset imperialistit suorittivat Uukuniemellä etnisen puhdistuksen. Samaan aikaanhan savolaiset valtasivat myös Ruotsin länsiosien metsät kaskimaikseen ja jatkoivatpa jotkut vallan Amerikkaan asti perustaen sinne Pohjois-Amerikan Yhdysvallat nimisen valtion. 

Paljon savolaisia muutti varsinkin Delawareen, jossa on myös vaikuttanut Bidenin presidentillinen suku. Kuuluisin sinne muuttaneista on Rampa-niminen miekkonen, jonka nimi myöhemmin muuntui Ramboksi. Mainetta on saavuttanut myös rautalampilaistaustainen Marttis-Jussi, joka ratkaisin USA:n itsenäistymisen. Tuon Reppurin laulun sanoittanut Kyösti Larsson, joka tunnettiin myöhemmin Larin-Kyöstinä, oli riikinruotsalaisten vanhempien jälkeläinen Hämeenlinnasta. Hän oli kaupungin lyseossa Eino Leinon luokkatoveri, joka asia saattoi vaikuttaa ruotsinkielisen pojan kielelliseen kehitykseen. Kummalliselta tuntuu, että hän ainakin Reppurin laulusta päätellen pystyi runoilemaan myös livvin kielellä. Larin-Kyösti ei ollut mikään hilpeä runoveikko, koska jossain välissä hän yritti itsemurhaakin ja oli sen jälkeen pitkään mielisairaalahoidossa. Taustalla lienevät olleet perinnöllisetkin syyt, koska hänen isänsä onnistui tekemään itsemurhan. Kommentit (0) 

Kuldakägözet kukkuu 29.05.2021, 09:18 

Itse voin todistaa, että Karjalan mailla kuldakägözet kukkuu jopa niin häiritsevässä määrin, että olen joskus harkinnut pumppuhaulikon hankkimista. Asia palautui mieleeni , kun telkkaria napsutellessani törmäsin ohjelmaan, joka sai minut päästämään useita selkäkeikkanauruja, vaikka pohjimmiltani olen raskas- ja jopa synkkämielinen mies. Kyseinen selkäkeikkanaurujen aiheuttaja oli TV 2:n Kohtuuttomuuksia-sarjan jakso Kiekkovaimoja, joka kertoi käsittääkseni tositapahtumiin pohjautuen kahdesta lappeenrantalaisesta jääkiekkoilijan rouvasta, joista toinen kertoi nähneensä 30 miljoonan dollarin rahakasan eikä ollut vieläkään tästä kokemuksesta täysin toipunut. 

Tosin epäilen, että tässä tapauksessa on joukossa ainakin vähän karjalaista tyhjän puhumista ja rehvastelua, josta jo kolmen vartin savolainen Väinö Tanner valitteli, kun yritti harjoittaa nuoruudessaan pari vuotta asianajotoimintaa Sortavalassa. 

Tv-elokuvan vaikuttavin kohtaus alkaa 14 minuutin kohdalla, jossa nämä pohjimmiltaan herkät ja taiteelliset karjalaisrouvat esittävät Oskar Merikannon Larin-Kyöstin runoon säveltämän kauniin Reppurin laulun, jossa kerrotaan seuraava: 

Karjalan mail kuldakägözet kukkuu, kirikön ristat kiildelöö, taljankka se illoin tanssiloih kutshuu, kandeleh hembieh helisöö. Suosittelen, että tämän illan Suomi-Saksa-jääkiekko-ottelun sijasta katsotte koko Jääkiekkovaimot-elokuvan tästä linkistä. Korostan tässä yhteydessä sitä, ettei Latviassa pelata oikeasti mistään jääkiekkoilun maailmanmestaruudesta, koska noin 100 parasta miestä ei ole tilaisuudessa paikalla, vaan he ovat tienaamassa elantoa vaimoilleen NHL:n rahakaukaloissa. https://areena.yle.fi/1-2868702 Kommentit (0) 

Paikallinen sopiminen 28.05.2021, 16:02 

Nykyään työmarkkinoille kaivataan kovasti lisää paikallista sopimista, mutta asia ei ole uusi keksintö. Paikallista sopimista yritettiin harrastaa jo vuonna 1904 Voikkaan paperitehtaalla, jossa naistyöntekijät alkoivat valittaa siitä, että eräs mestari ahdistelee heitä seksuaalihässimismielessä. Tehtaanjohto ei katsonut aiheelliseksi puuttua asiaan, koska ahdistelua harrastavan vallan Saksasta asti tuodun mestarin tilalle ei löytynyt pätevää henkilöä. Tilanne kärjistyi lopulta niin pitkälle, että työväentalolla pidettiin kokous, jossa valittiin kymmenen vahvaa miestä poistamaan pahennusta herättänyt mestari tehtaan alueelta. Tapahtumat etenivät niin pitkälle, että joku rohkea jo ravisteli mestaria rinnuksista, mutta tehtaanjohto ei antanut asiassa periksi. 

Johto varmaankin ymmärsi, ettei perimmäisenä syynä sittenkään ollut kysymys ahdistelusta, vaan siitä, kuka tehtaalla käyttää valtaa. Jupakan seurauksena tehtaalta erotettiin 25 pahinta huligaaniksi katsottua. Sen jälkeen konflikti johti siihen, että Kouvolan seudun tehtailla alkoi lakko, johon saattoi osallistua jopa 1800 työntekijää. Lakko päättyi kuitenkin työntekijäpuolen täydelliseen tappioon, koska lakkolaisten tilalle oli helppo palkata uutta henkilöstöä. Lopulta lakkolaiset palasivat vähin äänin takaisin töihin. Tosin kaikilta se ei enää onnistunut, koska 200 lakkoilijaa sai potkut ja heidät ajettiin pois tehtaan omistamista asunnoista ja myös koko paikkakunnalta. 

Ilmeisesti tapauksen loppunäytös nähtiin 14 vuotta myöhemmin, jolloin punaisten otettu vallan Kouvolan seudulla, 27 Kymiyhtiön virkailijaa ja työnjohtajaa tapettiin. Valkoinen lehdistö kirjoitti jo sodan aikana, että punikkien tekemät murhat kostetaan kymmenkertaisesti, mutta Kouvolan seudulla niin ei kuitenkaan tapahtunut, sillä työläisistä ammuttiin 275 ja vajaat 200 menehtyi vankileireillä. 

Tuo Voikkaan paperitehtaan naisten ahdistelutapauksen paisuminen laajaksi lakkoliikkeeksi ei ole ainutkertainen tapaus maamme historiassa. Nimittäin Jatkosodan jälkeen Tampereen kenkätehtaiden naiset aloittivat lakon samankaltaisesta asiasta. Eräältä naiselta olivat tekemiset jostain syystä loppuneet ja hän meni työjohtajalta kyselemään, että mitähän voisi seuraavaksi sitten tehdä. Työnjohtaja oli tokaissut, että raavi sitten vaikka sitä muuvvvatakin paikkaa. Tämän kuultuaan paikalla olleet naiset aloittivat heti spontaanin lakon, joka levisi sitten Tampereen muihinkin kenkätehtaisiin, kuten oikein olikin. Kommentit (0) 

Juuso ja rouvat 27.05.2021, 15:53 

Saattaa hyvinkin olla, että Juuso Waldenin kaltaiset patruunat saattaisivat nykyisenä sukupuolten tasa-arvoa korostavana aikana joutua vähintäänkin kiusallisen julkisuuden kohteeksi asenteillaan. Nimittäin Walden oli jyrkästi sitä mieltä, että naisen paikka on kotona. Tästä asiasta hän tosin joutui sota-aikana työvoimapulan vuoksi tinkimään, mutta 50-60-luvuilla, jolloin työvoimapula helpotti, palattiin entiseen. Walden katsoi, että rouvien paikka on kotona, koska niin rouvat voivat paremmin keskittyä lasten hoitoon ja paikkakunnan harrastuselämään. Niinpä konttoreissa työskentelevät rouvat irtisanottiin ja naimattomille ilmoitettiin, että jos he menevät naimisiin, työsuhde päättyy kuukauden kuluttua. 

Sen verran Juusosta löytyi inhimillisyyttä, että jos perheen omakotitalon rakentamisesta oli kulunut alle kolme vuotta, tai jos aviomies oli sairas tai opiskeli, rouva sai jäädä. Jäädä sai myös rouva, jonka mies oli tunnettu juoppo. Tässä yhteydessä kannattaa korostaa sitä, että kyllä puunjalostuskapitalisteilta löytyi sosiaalista mieltä muualtakin kuin Valkeakoskelta. 

Esimerkiksi 60-luvun alussa, jolloin Suomi ei ollut vielä maailman paras maa yrittää elää kuten nykyään, vaan pikemminkin nykymittareilla kehitysmaa, runoilija Hannu Itkosen Varkauden paperitehtaalla työmiehenä ollut isä kuoli hyvin nuorena. Äiti jäi puille paljaille kahden pojan yksinhuoltajaksi. Tuleva runoilija Jukka oli silloin vasta 11-vuotias. Sitten ovelle ilmestyi yllättäen Ahlströmin riistokapitalistisuvun edustaja, jonka suvun erään edustajan Varkauden punakaarti taisi lahdatakin kapinan aikaan, joka kertoi, että rouva Itkosen mies oli hyvä ja tunnollinen työmies ja että rouva Itkonen voi aloittaa työt tehtaalla kahden viikon kuluttua. Kommentit (0) 

Juuso Waldenin 90 astetta 26.05.2021, 15:38 

Puunjalostustoiminnan lisäksi Juuso Walden harrasti myös jalkapalloilua. Jalkapalloinnostus periytyi Juuson Englannin vuosilta. Hän oli siellä nuorena opiskelemassa bisneksen tekoa ja omaksui brittiläisen elämänmuodon. Juuson mukaan työpaikalla ensin syötiin alkupala, sitten puhuttiin 3 - 4 tuntia jalkapallosta, sen jälkeen mentiin lounaalle ja vasta sitten ryhdyttiin puhumaan bisneksestä. 

Waldenilla itsellään ei ollut mainittavaa menestystä urheilunsaralla, vaikka hän olikin lähes sairaalloisen innokas jalkapallomies. Tosin Valkeakosken tehtaan puulaakijoukkueeseen hänestä tehtiin keskushyökkääjä. Valintaan varmaankin vaikutti hänen asemansa tehtaan johdossa, mutta lisäksi myös eräs Waldenin harvinainen anatominen erityispiirre oli ratkaisun taustalla. Juuson jalkaterät nimittäin muodostivat 90 asteen kulman ja sitä pidettiin potentiaalisen hyvän keskushyökkääjän merkkinä. Ja tosiaankin, kun muistelen esimerkiksi Saksan legendaarista keskushyökkääjää Gerhard "Gerd" Mülleriä, niin kyllä hänenkin jalkateränsä muodostivat waldenmaisen suorankulman. Sen pesäpallosta Walden ei pitänyt ja hän kielsi työläisiltään sen pelaamisen. 

Eräs työmies kuitenkin rohkeni uhmata kieltoa, mutta hän joutui pelaamaan varmuuden vuoksi jossain Tampereen joukkueessa salanimellä. Walden kielsi työntekijöiltään myös kuulumisen ammattiliittoon, mutta muuten hän oli poliittisesti sikäli vapaamielinen, että hyväksyi Valkeakosken Hakan maalivahdiksi Suomen maajoukkueessakin pelanneen kommunistin. Ainakin hyvän tarinan mukaan tämä maalivahti, joka urheilu-uransa jälkeen toimi SKP:n toimitsijana, pyysi Tiedonantaja-lehdessä anteeksi sitä, että oli suostunut pelaamaan kapitalistin joukkueessa. Jukka Virtanen kertoo muistelmissaan, miten Waldenin hallintokaudella Yhtyneiden paperitehtaiden jalkapallomestaruusturnaus oli kova juttu. 

Myös hän itse osallistui kerran sellaiseen turnaukseen Valkeakoskella Jämsänkosken tehtaan joukkueessa. Pahaksi onnekseen Virtanen sattui ensimmäisen turnauspäivän iltana sammumaan patruuna Juuso Waldenin ikkunan alle. Siihen aikaan, jolloin patruunat vielä kantoivat kokonaisvaltaisen vastuun työläisistään, Juuso katsoi velvollisuudekseen selvittää, kuka oli tämä turnauksen hengen pilannut nuorukainen. Jämsänkoskelaiset valehtelivat tapauksen tutkinnassa, että tämä epäurheilijamainen palloilija oli joku Kaipolan tehtaan jätkä. Juuso uskoi ja kaipolalaiset lähetettiin kotimatkalle kesken turneen. Sen tapauksen jälkeen taiteilija Jukka Virtasen huumoria ei ole Kaipolan suunnalla ollenkaan arvostettu. Kommentit (0)

 Juuson lumi 25.05.2021, 15:34 

Suonenjoen puunjalostushistorian lisäksi olen opiskellut myös Antti Tuurin kirjoittamaa metsäjätti UPM-Kymmenen historiaa, jossa kerrotaan myös muiden puunjalostusteollisuusyhtiöiden historiasta. Tuurin kirja on asiallinen ja vakavamielinen, mutta kun siinä kerrotaan Waldenin suvun johtamasta Yhtyneistä paperitehtaista, törmätään huumorin parhaaseen, mutta vaikeimpaan muotoon eli tahattomaan komiikkaan. 

Juuso Walden oli tarkka talousmies ja niinpä ymmärtää sen, että hän ei hallintokaudellaan juuri ympäristöasioista piitannut, koska saasteiden torjunta olisi maksanut. Esimerkiksi Valkeakosken kaupunki kärsi vuosikymmeniä Juuson lumesta, eli sulfaattisellun tuotannon yhteydessä syntyneestä natriumsulfaatista, joka satoi valkoisena tuhkana kaupungin ylle kuin lumi. Juuson lumi likasi pyykit ja talojen ikkunat sekä syövytti autojen maalit ja peltikatot. On myös mahdollista, ettei Juuson lumi edistänyt myöskään asukkaiden terveyttä. 

Tavallaan Waldenin säästäväisyyden ympäristönsuojeluinvestoinneissa ymmärtää, koska hänen yhtiössään säästettiin myös paljon pienemmissä asioissa. Kun hänen firmansa talous oli välillä hyvinkin tiukoilla, Walden alkoi toteuttaa suomalaisten yhtiöitten perinteistä tiukkaa talouslinjaa. Niinpä esimerkiksi yhtiön konttorissa uudet lyijykynät ja pyyhekumit katkaistiin ja kirjekuoret määrättiin kääntämään ja käyttämään toiseen kertaan. 

Yhden hyvän yleisesti tunnetun tarinan Tuuri jättää jostain syystä Juusosta kertomatta. Waldenhan kantoi laajalti vastuuta Valkeakoskesta ja sen maineesta maailmalla. Niinpä kun Neuvostoliiton pääministeri Kosygin vieraili kaupungissa, Juuso määräsi, ettei vierailun aikana saa kuivata pyykkejä parvekkeella, kuten yleensä tapana oli. Muudan työläisvaimo ei määräyksestä kuitenkaan piitannut ja perusteli jälkeenpäin tapahtunutta sillä, että jos sen vertaiset pyykit olisivat vieraalle kelvanneet, tämä olisi saanut ne kyllä viedä. Kommentit (0) 

Veiston Suomen mestari 24.05.2021, 15:42 

Sen olen Suonenjoen Kärkkäälän kylän urheiluhistoriasta jo varmaankin ainakin muutamaan kertaan kertonut, että kylän urheiluhistorian sankaritarusto on pitkä ja paksu kuin gorillan käsivarsi. Senkin olen ehkä jo kertonut, että Kärkkäälän Heinäselältä ovat lähtöisin mm. Hjk:n kapteeni ja uskoakseni myös sen riveissä jalkapallon Suomen mestaruuden voittanut Pekka Onttonen ja Tps:n riveissä jääkiekon Suomen mestaruuden voittanut Aatu Hämäläinen. 

Sitä en ole varmaankaan ennen kertonut, että Heinäselällä asunut koristepuuseppä Niilo Jalkanen on voittanut vuosikymmeniä sitten Helsingissä pidetyt veistokilpailut eikä minulla ole yhtään kappaletta syitä epäillä, etteikö kisassa ollut kyseessä veiston Suomen mestaruus. Veiston Suomen mestaruutta varmaankin moni pitää suurempana saavutuksena, kuin jonkun hyödyttömän urheilumuodon Suomen mestaruutta. Muistelen, että joskus noin 50 vuotta sitten pitäjänlehti teki jutun Niilo Jalkasesta ja kertoi tämän kuvataiteellisesti lahjakkaan miehen mieluusti veistelevän vähäpukeisten naisten kuvia Kutvosen tehtaan sänkyjen päätyihin. Jalkaset ovat muutenkin tunnetusti taiteellista sukua; esimerkiksi Niilon veljenpoika oli nyt jo edesmennyt musiikkitaiteilija Kari Jalkanen, joka tunnetaan paremmin Kari Tapiona. 

Niilo Jalkasen veistomestaruudesta luin Suonenjoen puunjalostusteollisuuden ja varsinkin Kutvosen huonekalutehtaan historiasta kertovasta kirjasta Romppeita Suonenjoelta. Kirja on painoasultaan harvinaisen kaunis ja se kertoo monia mielenkiintoisia tarinoita paikkakunnan puunjalostusteollisuuden historiasta. Enpä ole aiemmin tiennytkään, että tulipalot ovat vuosien varrella ankarasti koetelleet Suonenjoen tehtaita ja luulen nyt ymmärtäväni, missä on keksitty se tarina, jonka mukaan konkurssi on hyvä bisnes, mutta ettei se kuitenkaan tulipaloa voita. Kommentit (0) 

Rakkautta vailla 23.05.2021, 17:22 

Venäläiset ovat taiteellista kansaa ja koska ilmiöillä on selitys, on ainain yksi selitys olemassa tällekin ilmiölle. Muinoin historiassa kun Euroopassa alettiin siirtyä kapitalismiin ja rikastua, niin Länsi-Euroopassa eliitti ryhtyi panostamaan kauppaan ja bisnekseen, mutta Venäjällä ei maantieteellisistä syistä näin tapahtunut, koska valtakunta oli eristynyt, vaan sikäläinen aateli alkoi bisneksen sijasta keskittyä harrastamaan ajankulukseen kulttuuria ja niinpä esimerkiksi maaorjista alettiin koota kuoroja ja teatteriryhmiä. Venäläisten taiteellisesta lahjakkuudesta todistaa Yle Areenasta löytyvä elokuva Rakkautta vailla, joka on vaikuttava katselukokemus. Se ei edes pyri katsojien viihdyttämiseen, mutta ajateltavaa se antaa sitäkin enemmän. 

Vaikka filmi kertoo 12-vuotiaasta koulupojasta, joka katoaa, sitä ei ole kuitenkaan tehty 12-vuotiaan ymmärryskyvylle, kuten meillä Lännessä on kaupallisista syistä tapana. Rakkautta vailla todistaa, että naapurissa on menty eteenpäin Putinin hallintokaudella ja se ainakin osaltaan selittää hänen kansansuosionsa. Nimittäin, jos 12-vuotias poika olisi kadonnut Jeltsinin hallintokaudella, jolloin Venäjällä kokeiltiin demokratiaa, olisi poikaa etsitty viemäreistä, koska siihen aikaan suurkaupunkien viemäreissä asusteli paljon kodittomia lapsia, nykyään sellaista ei enää tiettävästi tapahdu. 

Elokuvan ohjaajasta Wikipedia kertoo seuraavaa: "Andrei Petrovitš Zvjagintsev (ven. Андрей Петрович Звягинцев; s. 6. helmikuuta 1964 Novosibirsk) on venäläinen elokuvaohjaaja. Hänen tuotantoonsa kuuluu Isän paluu (2003), joka palkittiin muun muassa Venetsian elokuvajuhlien Kultaisella leijonalla. Elokuvillaan Karkotus (2007) ja Leviathan (2014) Zvjagintsev oli ehdolla Cannesin Kultaisen palmun saajaksi. Jelena vuodelta 2011 sai Cannesin elokuvajuhlilla tuomariston erikoispalkinnon.[1] Vuonna 2017 julkaistu elokuva Rakkautta vailla (Neljububov) voitti varsinaisen Cannesin elokuvajuhlien tuomariston palkinnon. Vuonna 2016 Zvjagintsevin elokuvat Isän paluu ja Leviathan äänestettiin BBC:n kyselyssä tämän vuosisadan 100 parhaan elokuvan joukkoon. Vastaajina oli 177 elokuva-asiantuntijaa eri puolilta maailmaa." Suosittelen, että jätätte vaikka yhden jääkiekko-ottelun katsomatta ja katsotte sen sijaan alla olevasta linkistä löytyvän elokuvan, jonka jälkeen ymmärrätte taas ehkä pikkuisen enemmän tätä elämää. https://areena.yle.fi/1-50111846 

 Moskovan kirjeenvaihtaja 22.05.2021, 12:58 

Käyttäkääpä hyvät ihmiset aikanne hyödyllisesti ja vaikka Suomi lähtee jälleen kerran vankkana ennakkosuosikkina Euroviisuihin, niin katsokaa viisujen sijasta tämä Yle Areenalta löytyvä dokumentti Moskovan kirjeenvaihtaja. Ohjelma kestää lähes kolme tuntia eli jokseenkin yhtä kauan kuin Euroviisu-lähetys. https://areena.yle.fi/1-50821642 Ohjelman nähtyään tuntee syvää kiitollisuutta siitä, että on saanut elää lähes 30 hyvää ja rauhallista vuotta itäisen naapurin kanssa. Itsekään en enää muistanut, miten 1990-luvun alussa Suomen tv:ssä Moskovan kirjeenvaihtajat selostivat suorassa lähetyksessä Moskovan katutaisteluja, joissa voiton perivät presidentti Jeltsiniä totelleet panssarivoimat, jotka suostuivat ampumaan tykeillään parlamenttitaloa, kun taas varapresidentti Rutskoin ilmavoimat eivät suostuneet varapresidenttiä tottelemaan eivätkä suostuneet pommittamaan Kremliä. 

Toivoa vain sopii, että rauhanajat jatkuvat ja että tyranni Putinilla on jäljellä vielä monia armorikkaita vuosia. Harvoin hyvän itäisen naapurimme historiassa on tapettu valtion toimesta niin vähän ihmisiä kuin Putinin hallintokaudella; ehkä Romanovien aikaan saattoi olla yhtä verettömiä kausia. Pahaa pelkään, että Putinin jälkeen piru on taas irti, koska sitten saattaa olla pitkän aikaa epäselvää siitä, kuka on seuraava tyranni. 

Moskovan kirjeenvaihtaja-dokumentti kertoo myös paljon myönteistä Neuvostoliiton ajasta. Neuvostovalta huolehti hyvin vieraistaan, kuten me kaikki Leningradin kävijät muistamme, mutta myös länsimaisista kirjeenvaihtajista kannettiin erinomaisesti huolta. Kun toimittaja Yrjö Länsipuron kissa katosi Moskovan suurkaupungissa, tarvitsi hänen mennä vain asuntonsa kattolampun alle ja kertoa, että "toveri majuri, kissani on kadonnut", niin puolen tunnin kuluttua soitti ovikelloa tuntematon mies kadonnut katti kainalossa. Kommentit (0) 

 Suvivirsi ja kuntavaalit 21.05.2021, 15:31 

Vaan eivät ole sukupuolineutraalit liikennemerkit kuntavaalien ainut kuuma aihe, vaan myös suhtautuminen Suvivirteen jakaa kansaa voimakkaasti, ainakin mikäli yhtään on uskominen toissailtaista kristillisdemokraattien vaalitenttiä. En politiikasta paljoa ymmärrä ja vielä vähemmän teologisista kysymyksistä, mutta se mielikuva minulle jäi Sari Essayahin puheista, että kunnanvaltuustot ovat kieltämässä Suvivirren laulamisen. Luulen, että kuitenkaan kysymyksessä ei ole Suvivirren kokonaiskielto kunnan alueella, vaan pelkästään se, ettei sitä pitäisi esittää koululaisten kevätjuhlassa, koska se saattaa loukata eräiden evoluutio-oppia kannattavien koululaisten tai heidän vanhempiensa vakaumusta ja järkeä. 

Ymmärrän edellä kerrottua näkemystä, koska käsittääkseni evoluutio-oppi kuuluu maamme koulujen viralliseen opetusohjelmaan ja jos joku opettaja syvistä omantunnonsyistä alkaisi opettamaan luomisoppia täytenä totuutena ainakin muuten kuin Suvivirren yhteydessä, niin sitä ei hyvällä katsottaisi, koska se saattaisi kannustaa viattomia ihmisentaimia pois kriittisestä ajattelusta. Sovinnollisuuteen pyrkivänä ihmisenä, minulla olisi rakentava ehdotus pohdittaviksi kaikille maamme jämäköille kunnallispoliitikoille. 

Esitän, että maamme kunnavaltuustot päättävät, että Suvivirttä laulettaisiin koulujen kevätjuhlissa vain ensimmäiset 1,5 säkeistöä, jossa korostetaan auringon merkitystä elämän synnylle ja kuuluu seuraavasti: Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen Nyt siunausta suopi taas lämpö auringon Se luonnon uudeks luopi, se kutsuu elohon Taas niityt vihannoivat ja laiho laaksossa Puut metsän huminoivat taas lehtiverhossa. 

Tämän jälkeen Suvivirren loppuosuus sitten vain hyräiltäisiin porukalla yksituumaisesti ilman sanoja. Tässäkin asiassa olisi meidän syytä ottaa oppia Idästä, josta yleensä totuus kuten myös aurinko tulee, ja muistaa, että Neuvostoliiton konkurssin jälkeen sen kansallishymniä ei enää laulettu julkisissa tilaisuuksissa muutamaan vuoteen vaan pelkästään hyräiltiin. Myöhemminhän Suuri ja mahtava sai uudet poliittisesti neutraalimmat ja hyväksyttävämmät sanat. Kommentit (0) 

 Sukupuolipositiiviset liikennemerkit 20.05.2021, 17:55 

Vaan eivät ole räjähtelevät lepakot näiden kunnallisvaalien pääkeskustelun aihe, kuten muistaakseni edellisissä vaaleissa olivat, vaan näissä vaaleissa keskustellaan sukupuolineutraaleista liikennemerkeistä. Nimittäin pari iltaa sitten taitavana demagogina ja talousmiehenä tunnettu Jussi Halla-aho oli tv-tentissä ja vaikka en politiikasta mitään ymmärrä, jäi minulle tentistä se käsitys, että maamme kuntien kuralla olevaa taloutta voitaisiin helpottaa kehitysavusta ja sukupuolineutraaleista liikennemerkeistä luopumalla. Sitähän Halla-aho ei ääneen sanonut, mutta kuitenkin kyllä kansa tietää, että hän tarkoitti liikennemerkkikannanotollaan sitä, että punavihreiden huulipunatyttösten hallituksen yksi vouhotushanke on liikennemerkkien sukupuolineutralisoiminen. 

Tosin huulipunatyttöset eivät ole mitenkään asiaan vaikuttaneet, vaan tietääkseni hankkeen taustalla ovat Sipilän hallituksen kovat jätkät ja EU. Kehitysavun lakkauttamista en kannata, vaan kannatan sen huomattavaa korottamista siten, että ainakin nälkä ja lukutaidottomuus sekä muu rutiköyhyys poistetaan maailmasta välittömästi. Siihen ei tarvita edes verojenkorotuksia, vaan riittäisi, että edes neljännes nykyisistä asevarustelurahoista käytettäisiin kansainväliseen sosiaaliturvaan. 

Mutta liikennemerkkien sukupuolineutralisaatiota vastustan Jussin kanssa ihan vilpittömästi ja olen valmis menemään asiassa jopa Halla-ahoa pitemmälle. Niinpä suunnittelen, että ostan paksun mustan tussin ja ryhdyn sukupuolipositivisoimaan liikennemerkkejä piirtämällä niihin selkeät sukupuoliset symbolit. Niiden piirtämiseen minunkin taitoni riittävät, vaikka lienenkin maassamme ainut, joka on jäänyt kansakoulussa laiskanläksylle, koska en osannut piirtää vaahteranlehteä. En osaa muuten vieläkään vaahteranlehteä piirtää, koska on se niin vaikea hahmottaa, mutta sukupuolisymbolit on helppohahmottaa. Kommentit (0) 

Männeen poloven Hyvärinen lähti 19.05.2021, 15:30 

Eilen kiiri suru-uutinen Kuopion jalkapallorintamalta. Kupsin legendaarinen Männeen poloven Hyvärinen, eli oikealta nimeltään Markku Hyvärinen, lähti eilen autuaammille pallokentille 78-vuotiaana. Hyvärinen oli jalkapallon huippulahjakkuus, joka ehti lyhyeksi jääneellä urallaan pelata maajoukkueessakin ja hän on ainut kupsilainen, joka on voittanut Mestaruussarjan maalintekijätilaston. Valitettavasti miehen ura päättyi jo kohtuuttoman nuorena, koska hän liukastui ottelussa mainoslehtiseen ja loukkasi polvensa niin pahoin, ettei sitä 60-luvun lääketieteen keinoin enää saatu kuntoon. Tuon loukkaantumisen seurauksena miestä alettiin kutsua Männeen poloven Hyväriseksi. 

Hyvän kuopiolaisen katsomolegendan mukaan silloin, kun eurooppalaista jalkapalloa yritettiin 1960-luvun lopulla juurruttaa Yhdysvaltoihin ja kun sinne perustettiin jäähdyttelevistä maailman huipuista New York Cosmos-joukkuetta, myös Markku Hyväriselle soitettiin ja tarjottiin paikkaa joukkueen riveissä itsensä Pelen rinnalle. Hyvärinen torjui tarjouksen sanomalla mukamas, että "etten minä nyt jouva, minä oun mänössä Kuopioon Savon Sanomille töehin". Tuo katsomolegenda ei ole ihan koko totuus tapahtumien kulusta, mutta se totuudensiemen tarinassa kuitenkin on, että Hyvärinen sai hyvän työpaikan Savon Sanomista. Voin itse silminnäkijänä todistaa asiassa. 

Nimittäin heinäkuussa 1968 Suonenjoen Pallon D-juniorit kohtasivat Sm-karsinnoissa Kupsin vastaavan yhdistelmän huonolla menestyksellä ja Männeen poloven Hyvärinen oli tekemässä tästä ottelusta juttua maakunnan ykköslehteen. Eniten häntä kiinnosti Supan riveissä pelannut täyskaima Markku Hyvärinen. Itse pelasin Supan keskushyökkääjänä. Keskushyökkääjän tulee olla nopea, tekninen ja itsekäs. Itse en ollut nopea enkä tekninen, mutta sitä suuremmalla itsekkyydellä yritin korvata edellä mainitsemani puutteeni. Täytyy myöntää, että en oikein onnistunut Kupsia vastaan, koska epäurheilijamaisesti käyttäytyneet kuopiolaiset eivät antaneet meidän suonenjokelaisten koskea montaa kertaa palloon koko ottelun aikana ja silloinkin yleensä vain tehdyn maalin jälkeisissä aloituksissa. Siitä huolimatta sain ainoan kerran tässä elämässä kuvani Savon Sanomiin ja ellen ihan väärin muista, niin melkein etusivulle. Kommentit (0)