Kuhmoisten arkkitehtuuria	16.09.2019, 17:57
Ei löytynyt Harmoisten kylältä enää surullisen kuuluisaa punaisten sotasairaalaa eikä edes verilöylystä kertovaa muistolaattaa, vaikka syytä olisi. Jos olisin kyennyt ikivanhalla Lumiallani nettiä selaamaan, olisi paljastunut, että sotasairaalana palvellut talo on purettu jo vuosikymmeniä sitten. Lisäksi netistä olisin löytänyt maininnan siitä, että Kuhmoisten vapauttamisen muistomerkki sijaitsee jossakin vähän syrjemmällä Putkiston kankaalla. Nettitietojen mukaan muistopaasi on pystytetty vuonna 1978 ja jostain syystä Hans Kalmia ei muistettu kutsua paikalle. Epäilen, että sattuneesta syystä myös Lauri Pihkala unohtui kutsuttujen listalta. Kuhmoisissa on arkkitehtonisesti merkittäviä historiallisia rakennuksia. Pienen ja köyhänkin pitäjän heti sisällissodan jälkeen 1923 valmistunut työväentalo on suorastaan mielenosoituksellisen komea. Se on osoitus siitä, että huomattavan paljon aatteen edustajia jäi ahkerasta yrityksestä huolimatta ampumatta. Myös 1930 valmistunut suojeluskuntatalo on komea. Se lienee pinta-alaltaan vähän lähistöllä seisovaa työväentaloa pienempi, mutta selvästi näkee, että sen suunnittelussa on ollut oikea arkkitehti asialla, toisin kuin aatekilpailijan rakennuksessa, joka lienee talkoilla tehty ja jonkin timpurin paperossiaskin kanteen suunnittelema; Alvar Aallon suosima Pilliklubi-5-askiahan ei tuolloin vielä ollut saatavilla. Kommentit (1)
Kerrassaan hirveän jännittävä Kups-Hjk	15.09.2019, 20:00
Olihan jälleen kerran hirveä peli, karmea peli, oikein pelien peli, kun Kups voitti ansaitusti vaikkakin niukasti Hjk:n. Tarkoitus oli tukea joukkuetta ja mennä paikanpäälle katsomaan, mutta sitten onneksi huomasin, että ottelu myös näkyi Jim-kanavalla. Kuopion sää oli niin synkkä ja syksyinen, että Keskuskentän kylmiössä terveys olisi ollut vaarassa. Kups on menettänyt viime vuosina kaksi Suomen cupin voittoa siihen, että loppuottelussa on joukkueen afroafrikkalainen pelaaja ajettu kentältä hyvin heppoisin perustein. Olen epäillyt syyksi rasismia. Rasismiepäilyni vahvistui tänään entisestään, kun Kupsin mustaamiestä potkaistiin selkeässä maalintekotilanteessa teräsnappuloilla oikein voimalla ns. arkaan paikkaan. Jim-kanavan asiantuntevat kommentaattorit totesivat yksimielisesti, että kyseessä oli selvä punaisen kortin paikka. Olen sitä mieltä, etttä katsomossa istuvalla Palloliiton tarkkailijalla tulisi olla mukanaan läppäri tai muu vastaava laite, jonka ruudulta hän voisi tarkastaa tilanteet ja korjata pahimmat tuomarivirheet välittömästi. Tänään oli se onnellinen tilanne, ettei erotuomarivirhe ratkaissut peliä. Kommentit (0)
Puuttuvat nimet	14.09.2019, 17:53
Eilen asiantunteva kommentaattori taas paljasti, että monta kertaa hyvä tarina ei ole niin värikäs kuin todellisuus. Appiukkovainaata olen pitänyt hyvin epäpoliittisena ihmisenä ja olen salaa mielessäni ajatellut asian johtuneen siitä, että Pariisin rauhansopimuksessa kiellettiin ne poliittiset voimat voimat, joita hän olisi voinut kannattaa. Tämä ei taida olla koko totuus, sillä ihminen voi ihan viisauttaan pysytellä sivussa poliittisista kiistoista ja pyrkiä puolueettomuuteen. Eilen kerroin, että hänen sukulaisiaan tapettiin punikkeina. Tänään opin paikanpäällä Kuhmoisten Harmoisten kylässä, että osa appiukon suvusta piilotteli henkensä kaupalla valkoisia punaisten ollessa kylässä vallassa. Kapinan aikaan Kuhmoisten pienessä pitäjässä ihmishenki oli halpa, sillä toista sataa asukasta pääsi siellä ainuvastaan. Tarkistin Sotasurmat-sivuilta, että sieltä kyllä löytyy Harmoisten työväenyhdistyksen puheenjohtaja Ville Salmisen nimi, mutta hänen poikaansa Mikkoa ei sivuilta löydy. Ilmeisesti on niin, että vaikka Sotasurmat-sivuilla on noin 40.000 nimeä, niin Kuhmoisten osalta sieltä puuttuu Mikko Salminen ja suonenjokelaisista puuttuvat tietojeni mukaan Esa Korhonen ja August Könönen. Könönen muuten lienee ainut, joka saatiin hengiltä paukkupatruunan paperitollolla. Mielestäni Sotasurmat-tiedostoa tulisi vielä täydentää. Kommentit (2)
Harmoisten sotasairaalan tapaus	13.09.2019, 18:09
Nyt selvisi, että olen vääristellyt historiaa ja loukannut vainajan kunniaa. Olen joskus kirjoittanut ja antanut ehkä ymmärtää, että Hans Kalm olisi johtanut Harmoisten punaisten sotasairaalan joukkomurhaa maaliskuun 10.1918, mutta ilmeisesti Kalm ei ollut tapahtumapaikalla, vaikka hänen pataljoonansa miehet murhat tekivätkin. Tapausten kulku oli seuraava: Kuhmoisten Harmoisten kylässä sijaitsi punaisten sotasairaala, jonne saapui neljä vapaussoturia, joiden joukossa oli myös myöhemmin urheilufilosofina tunnetuksi tullut Lauri Pihkala. Teloitukset aloitettiin välittömästi. Eloonjääneen punakaartilaisen mukaan ampujat kehottivat potilaita valmistautumaan siirtymään helvettiin, sillä kuolema tulee 5 minuutin kuluttua! Piiloutuneet sairaanhoitajat siirrettiin pihalle ja miespuoliset ammuttiin. Potilaat ammuttiin vuode vuoteelta edeten vuoteisiinsa. Myös sairaalassa olleista naisista kerrotaan kahden myöhemmin tulleen teloitetuiksi. Kaksi säästettiin sillä perusteella, että he osasivat ruotsia. Minusta tätä seikkaa on syytä korostaa maamme nuorisolle pakkoruotsin opetuksesta keskusteltaessa. Pakkoruotsista voi olla arvaamatonta hyötyä. Kaikkitietävä Wikipedia näyttää paljastavan murhamiesten nimet. "Puhdistusta" johtivat Artturi Paimela ja Lauri Pihkala, mukana olivat Kalmin pataljoonasta myös Albert Gyllenbögel ja Hans Holopainen.   Surullisen kuuluisa kapteeni Hans Kalm ei siis ollut sotasairaalan operaatiossa mukana. Myöhemmin Kalm jätti sotilasuran ja siirtyi operoimaan vaihtoehtoisen terveydenhuollon alalla. Hän oli mies, joka toi maahamme akupunktion jo 1930-luvulla. Sikäli Kalm näyttää kytkeytyvän sukuhistoriaani sikäli, että ihan äskettäin paljastuneen sukutarinan mukaan hän kävi ampumassa appiukkovainaani tädin miehen ja tämän 17-vuotiaan pojan.   Isä ja poika eivät olleet kapinatouhuissa mitenkään mukana, mutta ammuttu 55-vuotias isä oli toiminut kylän työväenyhdistyksen puheenjohtajana. Raskauttavana asianhaarana varmaankin pidettiin myös sitä, että punikkien oli annettu lainata torpan sahaa. Toinen perheen pojista näki ampumiset, mutta hänet jätettiin henkiin. Ilmeisesti hän ei ollut ollut mukana sahan lainalle annossa.    Kommentit (4)
Viipurin naistensairaala	12.09.2019, 17:27
Viipurin vuonna 1937 valmistunut naistensairaala on nykyään ilo silmälle. Muutama vuosi sitten se ei ollut ilo silmälle, vaan pikemminkin päinvastoin. Viipuri oli vielä kymmenisen vuotta sitten surkea paikka, mutta nyt se näyttää olevan ihan hyvä kaupunki yrittää elää, koska paikkoja on korjailtu. Putinin hallinto on saanut paljon myönteistäkin aikaan. Viipurin naistensairaalan historiaan liittyy sota-ajalta surullinen tapaus. Suurhyökkäyksen kaaoksessa joukkosidontapaikkana toiminutta sairaalaa ei ehditty kunnolla evakuoimaan, vaan lääkäri Otto Salonen määräsi ainoastaan kävelemään kykenevät potilaat ja aseistetut sotilaat poistumaan  ja lääkäri itse ja lääkintävääpeli Eino Varjola jäivät kahdeksan liikuntakyvyttömän potilaan seuraksi. Kun puna-armeijalaiset saapuivat paikalle, ampuivat he välittömästi sekä potilaat että hoitohenkilökunnan. Ainoastaan yksi potilas pelastui kertomaan tapauksesta jälkipolville, koska hän jäi luodeilta suojaan isokokoisen lääkintämiehen alle. Sota oli tuossa vaiheessa jo niin raakaa, että ilmeisesti hyökkääjät eivät enää ottaneet liikuntakyvyttömiä potilaita vaivoikseen. Sen sijaan lääkärillä ja lääkintämiehellä olisi varmaankin ollut hyödyllistä käyttöä myös Neuvostoliitossa. Mutta kyllä suomalaistenkin puolella osattiin. Teemu Keskisarja kertoo kirjassaan Raaka tie Raatteeseen, että Suomussalmelta pakenevat puna-armeijalaiset jättivät sotasairaalansa potilaat suomalaisten armeliaisuuden varaan, mutta armeliaisuutta ei sitten löytynytkään. Ilmeisesti hoitohenkilökunta ei ollut siinä tapauksessa jäänyt paikalle. Kommentit (1)

CCCP	11.09.2019, 18:33
Virastossamme on meneillään jo perinteiseksi muodostunut SM-liigaveikkaus, ja lupauduin ystävällisesti sekä juhlallisesti hankkimaan palkkion kisan tulevalle voittajalle Viipurin Kauppahallin vaatehtimosta. Kuvan voittopalkinto sai kuitenkin lievästikin sanottuna ristiriitaisen vastaanoton virastossamme. Itse perustelin palkintovalintaani sillä, että tuollainen ilmeisen hyvälaatuinen CCCP-logolla varustettu paita, joka on vieläpä tunnettua venäläistä valmistetta, on erinomaisen hyvä asuste esimerkiksi golfkentällä, jonka asian innokkaita harrastajia virastossamme on useita kappaleita. Tuollainen paita saa varmasti ansaittua huomiota golfpiireissä. Joku taas väitti ihan perustellustikin sitä, että palkintovalintani on yhtä mauton kuin hakaristi-logolla varustettu paita. Minusta vertaus kuitenkin ontuu, koska kyllä tuon paidan logon nimissä on ainakin eräiden laskelmien mukaan tehty selvästi enemmän ruumiita kuin hakaristi-logon  nimissä. Toisaalta tunnen ihmisiä, jotka kantavat tunnettua ristinmallista roomalaista kidutusvälinettä  häpeämättömästi rinnallaan, vaikka kyllä senkin logon alla on lyöty ihmisiä lihoiksi koko joukko. Ainakin toistaiseksi vielä selvästi enemmän, kuin puolikuu-logon nimissä, sillä 30-vuotinen sota, jossa shiat ja sunnit lyövät toisiaan lihoiksi, on vasta alkamassa muslimimaissa. Kommentit (0)
Mies joka antoi kasvot syövälle ja juovalle	10.09.2019, 18:06
Kauniisti kirjoittaa pakinoitsija Bisquit Ilta-Sanomissa äskettäin edesmenneestä viihdealan monitoimimiehestä Jukka Virtasesta. Hänen muistopakinastaan paljastuu myös se jokin ilta sitten ihmettelemä asia, että innokas jalkapallomies Virtanen oli tavallaan Kupsin miehiä. Ainakin hän oli sanoittanut joukkueen kannustuslaulun Banzain ja hän myös suostui vastaanottamaan arkkipiispa Leon lahjoittaman Kupsin kaulaliinan. Selitys Virtasen savolaismyönteisyyteen on ainakin Biquitin mukaan se, että hänen synnyinseutunsa Jämsänkoski kuuluu savolaisasutuksen kiilaan, joka kiertyy hämäläisalueelle pohjoisen kautta. Savolaiskiilan läntinen päätepiste on muuten Vimpeleen Savojoki, jonka asian jo joen nimikin säälimättä paljastaa. Savolaiskiilan historiallinen selitys ainakin hyvän tarinan mukaan on se, että sekä Nuijasodassa että Isossa Vihassa Pohjanmaan ja Hämeen miehet tapettiin niin anhittomiin, että savolaisia poikamiehiä joutui lähtemään uskoakseni aika vastentahtoisesti lohduttamaan sikäläisiä surevia leskiä. Bisquitin jutun voi lukea alla olevasta linkistä ja lukijan huomio kannattaa kiinnittää varsinkin siihen seikkaan, että muistopakinassa paljastetaan, ettei Virtanen suostunut ajamaan autoa eikä häntä voinut kuvitella tuhlaamassa aikaansa kodin pikkuremonttien parissa. Sellaisia sympaattisia miehiä on maassamme jokunen muukin. https://www.is.fi/viihde/art-2000006232997.html Lopuksi hiljennymme kuuntelemaan Jukka Virtasen muistoa kunnioittaen hänen sanoittamaansa Hottentottilaulua, joka lienee nykyään radiossa esityskiellossa ilmeisen rasismin vuoksi, mutta minusta se pentuna oli pelkästään jännittävä eikä afroafrikkalaisia ihmisiä halventava. https://www.youtube.com/watch?v=91mnOb9he4o Kommentit (0)
Käsivirheet pois	09.09.2019, 16:53
Vaan kylläpä kaatui taas Suomen jalkapalloilu eteenpäin myöhään eilisiltana Tampereen Ratinan tummentuvalla stadionilla. Maailman huippuihin lukeutuva Italia oli kyllä ottelussa selvästi parempi ja liikutteli palloa sirkusmaisella näppäryydellä, mutta poikamme juoksentelivat koko pelin ajan oikein suomalaisella sisulla pallon ja italialaisten perässä. Italian tekemä voittomaalikin tuli tuomarin suosiollisella avustuksella. Moni jalkapallosta jotain ymmärtäväkin oli sitä mieltä, ettei uutistenlukija Anna-Liisa Tiluksen aikamiespoika Sauli Väisäsen käsivirhe ollut rangaistuspotkun arvoinen rike. Jonkun olisi tehtävä jotakin jalkapalloa vaivaan sääntötulkintaongelman ratkaisemiseksi, sillä harva on se ottelu, jossa ei käsivirheistä kiistellä. Minulla on kaksi rakentavaa sääntömuutosehdotusta. Ensiksikin käsivirhe olisi aina rangaistava teko, kun pallo koskettaa kättä, mutta oikeudenmukainen rangaistus olisi, että tahattomista käsivirheistä seuraisi vain epäsuora vapaapotku ja vain tahalliset käsivirheet aiheuttaisivat rangaistuspotkun. Eilinenkin rankkarimaali olisi jäänyt tekemättä, jos seurauksena olisi ollut epäsuora vapari. Toinen vaihtoehto olisi se, että käsien käyttö sallittaisiin jalkapallossa samalla tapaa kuin nykyään jääkiekossa. Irlantilainen muunnelma lajista taitaakin sallia ainakin kohtuullisen käsillä koskemisen palloon. Luulen, ettei jalkapallon suosio maailmalla vähenisi, vaan pikemminkin lisääntyisi tämän peliä selkeyttävän sääntöuudistuksen seurauksena. Muuten jo Tahko Pihkala ihmetteli aikoinaan sitä, miten maailmassa voi olla urheilumuoto, jossa nuoret terveet miehet eivät saa käyttää käsiään. Tahkolla saattoi olla asiaan myös hänen rakastama maanpuolustuksellinen näkökulma. Kuitenkin hän ainakin vanhemmiten hyväksyi jalkapallon harrastamisen, mutta sillä edellytyksellä, että pojat harrastavat monipuolisesti liikuntaa 20 ikävuoteen asti ja sen jälkeen alan erikoislahjakkuudet voivat keskittyä pelkästään pallon potkimiseen. Tosin eteenpäin potkaisua Tahko ei hyväksynyt lääketieteellisistä syistä, kuten perusteltua onkin, sillä sellaiseen ihmisen jalkaa ei ole suunniteltu, vaan potkaisun piti Pihkalan mielestä tapahtua kantapäällä taaksepäin, joka suoritustapa ei vaaranna polviniveliä eteenpäin potkaisun lailla. Kommentit (0)

Uukuniemi, Käkisalmi ja Sortavala	08.09.2019, 20:41
Eilen korostin, että nykyään syrjäinen Uukuniemi oli aikoinaan vain hyvän hevosmatkan päässä Viipurista, joka oli kansainvälinen suurkaupunki. Se jäi korostamatta, että Uukuniemi sijaitsi lähempänä Käkisalmea, joka 1400-luvulla oli Novgorodin suurvallan toiseksi suurin kaupunki. Siihen aikaanhan nykyisen Suomen suurempi puolisko kuului Novgorodiin, mutta siitä ei nykyään huudella, koska Novgorodin seuraajavaltio Venäjä saattaa jossain tilanteessa kiinnostua vanhoista historiallisista rajoistaan ja huomauttaa, että periaatteessa Kuopiokin on vanha venäläinen kaupunki. Lopuksi korostettakoon vielä sitä, että nykyään syrjäinen Uukuniemeltä on vain 36 kilometrin päässä Sortavalasta, joka ennen oli huomattava suomalainen kulttuurikaupunki. Kaikki muistavat sortavalalaisen loistavan näyttelijän Lasse Pöystin, mutta harva tietää sitä, että saman kaupungin meijärin johtaja Alfonso Almi valittiin meijäriuransa jälkeen kansallisoopperan johtajaksi. Myös urheilukulttuurin alalla Sortavala niitti mainetta ja on hyvä muistaa, että esimerkiksi Sortavalan Palloseura eli nykyinen Kalpa on lähtemässä selvänä ennakkosuosikkina SM-liigaan. Kommentit (0)
Viipurin Vanhakaupunki	07.09.2019, 18:57
Olen tänään tutustunut Viipurin Vanhaankaupunkiin ja todennut, että piskuinen kansamme on vanha sivistyskansa. Muinaiset esi-isämme Viipurissa rakensivat jo pimeällä keskiajalla kauniita taloja, joita asutaan täyttäpäätä vieläkin eikä sisäilmaongelmista ole kuultukaan. Kunhan venäläiset saavat korjattua viimeiset Talvisodan pommitusten ja neuvostovallan aiheuttamat tuhot on saatu korjattua, tulee Viipurin Vanhakaupunki kilpailemaan turistikohteena Tallinnan Vanhankaupungin kanssa. Muuten yleinen käsitys on, että Uukuniemen pitäjä on toivottoman kaukana kaikesta. Aina asia ei ole ollut niin. Viipuri on ollut vain hevosmatkan päässä, ja mielestäni on ollut pelkkä sattuma, ettei kansainvälisestä suurkaupunki Viipurista tullut maamme pääkaupunkia Helsinki-nimisen kalastajakylän sijaan. Jos Aleksanteri I:n olisi ollut vähän fiksumpi, olisi hän tehnyt Pietarin esikaupunki Viipurista Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungin. Kommentit (0)
Johtava joukkuepelikansa	06.09.2019, 17:07
Suomalaiset nuoret miehet ovat oppineet peruskoulu-uudistuksen myötä puhumaan ja halailemaan toisiaan ja niinpä piskuinen kansamme alkaa olla erilaisissa joukkuelajeissa maailman johtava kansakunta. Eilenkin kaatui Euroopan mestaruudenkin jalkapallossa joskus voittanut Kreikka ansaitusti jännittävien vaiheiden jälkeen. Ihan tuli lapsuus mieleen, kun seurasin ottelua Uukuniemellä yönpimeydessä radio korvalla. Nyt tuntuu olevan jonkinlaiset mahdollisuudet siihen, että maajoukkueemme yltää EM-kisoihin ja siten kaikkien aikojen toiseksi parhaaseen saavutukseen jalkapallohistoriassamme. Tukholman olympialaisten suursaavutukseen emme varmaankaan vielä pysty. Silloinhan Suomi voitti ensiksi Venäjän ja sitten vielä Italian ja selvitti siten tiensä mitalipeleihin. Otavan Suuressa Tietosanakirjassa kerrotaan, että pronssipelissä Hollantia vastaan iski mitaliväsymys ja poikamme hävisivät 9-0. Nyt olen tosin saanut selville, ettei se ollutkaan mitaliväsymys vaan krapula, joka poikiimme iski. Nimittäin ruotsalaiset järjestäjät ilmoittivat, että Suomella on välipäivä ennen Hollannin kohtaamista ja niinpä pojat lähtivät vähän kiertelemään Tukholman yöelämää. Kun he palasivat reissultaan, ilmoittivat kisaisännät, että pronssipeli onkin seuraavana päivänä. Se oli sitä tyypillistä ruotsalaista v----lua. Kommentit (0)
Kuullun ymmärtämisestä	05.09.2019, 16:39
Jatkamme ruokalassa tapaamani veteraanitoimitsijan muistelusarjaa. Vuonna 1950 hän oli ollut mukana Tanskassa MM-melontakilpailuissa. Siellä Suomen 19-vuotias Thorvald Strömberg voitti 10.000 metrin maailmanmestaruuden, vaikka vastassa oli Ruotsin legendaarinen Gert Fredriksson, joka urallaan voitti peräti kuusi olympiakultaa. Strömberg saavutti ainoan olympiavoittonsa Helsingin kisoista. Melbournen kisat häneltä pilasi vatsatauti. Tanskassa Strömberg aloitti kympinkisan hirveällä vauhdilla ja Ruotsin melontahirmu oli jo alkumatkasta jäänyt sata metriä. Silloin veteraanitoimitsija kertoi huolestuneensa ja huusi Strömbergille, että "älä hosu". Strömberg, joka oli ruotsinkielinen lopetti kokonaan melomisen ja huusi rannalle, että "vad du sa".  Kaikesta huolimatta Suomen mies voitti maailmanmestaruuden ja joutui kilpailun jälkeen Tanskan kuninkaan käteltäväksi. Sekään ei mennyt ihan putkeen, koska Tanskan kuningas oli vinkaissut tuskasta, kun roima meloja oli tarttunut kuninkaalliseen käteen. Sen lisäksi, että kalastaja Strömbergin kädet olivat melomisen ja ammatinharjoittamisen yhteydessä venyneet niin, että ne ulottuivat polviin, oli niissä myös hirmuisesti voimaa. Kommentit (1)

400 ruusua ja Talvisota	04.09.2019, 16:32
Syntyjään jo monesti mainittu urheilutoimitsija veteraani oli Terijoen poika. Hän kertoi koko ikänsä vihanneensa hyviä itänaapureitamme, koska Kronstadin linnakkeen valtavat tykit alkoivat särkeä Terijokea heti Talvisodan ensimmäisenä päivänä. Tapauksen johdosta hän kertoi pitävänsä toisen urheilumiehen Erkki Palolammen kirjaa Kollaa kestää kunniapaikalla kodissaan. Mutta yhden kerran hän myönsi tilapäisesti muuttaneensa käsityksiään venäläisistä. Se tapahtui silloin, kun Helsingin olympialaisten avajaisissa stadionille marssi 400-henkinen Neuvostoliiton joukkue, jonka miehillä olivat valkoiset housut ja siniset takit ja naisilla siniset minihameet (epäilen ikämiehen muistin pettäneen tässä asiassa) ja valkoiset puserot. Jokaisella urheilijalla oli ruusu kädessään ja marssin aikana ruusut heitettiin katsojille. Silloin tämä herkkä karjalaismies myönsi purskahtaneensa vallan itkuun liikutuksesta. Hänen näkemyksensä mukaan Neuvostoliiton joukkue pyysi näin anteeksi sitä, että maa oli 13 vuotta aiemmin hyökännyt Suomeen ja esti näin suunniteltujen vuoden 1940 olympialaisten järjestämisen. Vanhana kyynikkona kuitenkin totean, ettei 400 ruusua vielä täysin hyvitä Talvisodan tapahtumia ainakaan kansainvälisen oikeuden näkökulmasta. Toimitsijaveteraani korosti vielä sitäkin, että Neuvostoliiton joukkueen johtaja oli haastattelussa korostanut, ettei urheilua ja politiikkaa tule sekoittaa toisiinsa, jota näkemystä hänkin kannatti. Vanhana kyynikkona korostan, että tuosta jalosta periaatteesta on kuitenkin sittemmin maailmalla tingitty ainakin jonkin verran. Kommentit (0)
Kuristaja	03.09.2019, 17:40
Voi olla, että eilen tapaamani urheilutoimitsijaveteraani sekoitti mielessään Itävallan ja Jugoslavian ja muistelikin Helsingin olympiakisoissa Suomen ainoaksi jäänyttä jalkapallo-ottelua, jossa vastassa oli Itävalta eikä Jugoslavia. Siinä ottelussahan maajoukkueemme pelasi poikkeuksellisen hyvin ja johti pitkään pitkään ottelua, vaikka hävisikin lopulta 3-4, kuten meille on muodostunut tavaksi. Ihan pelin loppuvaiheessa Vifk:n puolustajalle Stig-Göran Myntille sattui harmittava ajatuskatkos, joka ratkaisi ottelun. Pallo oli vierimässä päätyrajan yli suomalaisten maalipotkuksi, mutta Myntille sattui paha ajatuskatkos; hän pysäytti pallon ja syötti sen sitten maalin edessä seisovalle itävaltalaiselle, joka ei tietenkään erehtynyt. Pari päivää sitten edesmenneen innokkaan jalkapallomiehen Jukka Virtasen mukaan vielä olympiamaajoukkueemme saunaillassa 20 vuotta  myöhemmin 1952  maineikas liukutaklaaja ja elokuvaohjaaja Åke "Kuristaja" Lindman kävi kiinni Myntin rinnuksiin. "Mähän huusin, att låt det vara", kerrotaan kuumaverisyydestään tunnetun Lindmanin raivonneen puolustajatoverilleen. Tiettävästi kuitenkin Lindmanin lempinimi "Kuristaja" oli syntynyt jo ennen tätä tapausta. Eikä Kuristaja lempinimi edes liittynyt mitenkään jalkapalloiluun, vaan jääkiekkoon. Åke oli ainakin hyvän tarinan mukaan  seisonut katsomossa lähellä kaukalon laitaa ja joku erehtyi taklaamaan rumasti Lindmanin veljeä ja silloin kerrotaan Lindmanin tarttuneen taklaajaa kurkusta katsomosta käsin. Kommentit (1)
Tapasin Helsingin olympialaisten toimitsijan	03.09.2019, 17:41
Historian siipien havinaa oli tänään havaittavissa jo perinteiseksi muodostuneessa ruokapaikassani, jossa ikämies istahti pöytääni silmät loistaen ja lausui, että Kupsilla menee hyvin. Tämä kypsään 91 vuoden ikään ehtinyt veteraani paljastui kovaksi urheilumieheksi ja kertoi jopa olleensa toimitsijana Helsingin olympialaisissa. Siitä kiertyi keskustelu luontevasti veteraanin kuopiolaiseen ikätoveriin Aulis Rytköseen, josta urheilijavanhus kertoi seuraavan tarinan. Hän muisteli, miten Suomi pelasi olympialaisissa Euroopan toiseksi parasta jalkapallomaata Jugoslaviaa vastaan, ja siinä ottelussa Aulis Rytkönen sai pallon haltuunsa oman maalin edessä, luikerteli koko kentän halki ja harhautti vastustajan maalivahdin, joka lienee ollut kuuluisa Beora, väärään nurkkaan ja lirutti sitten pallon pömpelin perukalla. Koko täysi katsomo hurrasi ja huusi yhteen ääneen, että "juonikas savolainen". Tarina on muuten hyvä, mutta virallisen urheiluhistorian mukaan Suomi ei pelannut Helsingin kisoissa kuin yhden ottelun häviten silloin Itävallalle dramaattisten vaiheiden jälkeen 3-4. Tutkin maajoukkueen tilastoja ja ilmeni, että kuitenkin jo vuonna 1950 voitti Suomi Jugoslavian Olympiastadionilla 3-2. Voi olla, että vanha mies muisti tapauksen pikkuisen väärin. Tai sitten olympialaisten alla oli Suomella ja Jugoslavialla jokin epävirallinen harjoitusottelu, jota ei ole merkitty virallisiin tilastoihin. Tai sitten veteraani ei muistanut väärin, vaan virallinen urheiluhistoria salaa asioita. Nimittäin elokuvaohjaaja Lauri Törhösen muistelmateoksessa kerrotaan myös, että Suomi kohtasi Helsingin kisoissa Jugoslavian ja että tässä ottelussa tuleva näyttelijä ja elokuvaohjaaja Åke Lindman murskasi vastustajan parhaimman hyökkääjän polvilumpion, jonka vuoksi Unkari voitti olympialaisten loppuottelussa ilman parasta hyökkääjäänsä pelanneen Jugoslavian 2-0. Muuten Helsingin kisojen ensimmäisessä virallisessa ottelussaan Jugoslavia voitti Intian maalein 10-1 ja se oli ilmeisesti viimeinen virallinen maaottelu, jossa pelattiin kengittä. Intialaisilta nimittäin puuttuivat sittemmin pakollisiksi tulleet jalkapallojalkineet. Myöhemmin kengättömiä ei enää päästetty kentälle, vaikka ainakin intialaiset protestoivat voimakkaasti asiaa. Heidän mukaansa kenkiä ei tarvittu, koska pelikentällä lasinsirpaleita ei näkynyt. Ihan avojaloin hindunuorukaiset eivät kirmailleet, sillä heidän varpaansa oli kääritty jonkinlaisiin riepuihin. Kommentit (0)
Jukka Virtanen ja Kups	01.09.2019, 18:12
Teksti-tv:llä kerrottiin, että Jukka Virtanen on kuollut tänä aamuna pitkään sairastettuaan. Innokas jalkapallon harrastaja Virtanen oli Jämsänkosken Jyryn kasvatteja, mutta jostain merkillisestä syystä hän tuntui olevan myös Kupsin miehiä. Ainakin hän on sanoittanut Kupsin kannustuslaulun Banzain ja kun hän muutama vuosi sitten vieraili Kuopion kaupungintalolla arkkipiispan vieraana, luovutettiin hänelle muistolahjaksi Kupsin kaulaliina eikä hän siitä kieltäytynyt. Ainakin jotain siteitä Virtasella oli sikäli Kuopioon, että täällä hän kävi armeijan ja lisäksi hänen kuopiolainen veljenpoikansa Erkki Virtanen oli muutaman kauden Vasemmistoliiton kansanedustajana. Jukka Virtanen opittiin tuntemaan suurena humoristina, mutta jostain syystä hänen kuopiolaista veljenpoikaansa ei tunneta suurena humoristina. Eilen taas raikui Jukka Virtasen sanoittama Banzai-laulu Kupsin kunniaksi, kun joukkue voitti vieraissa Seinäjoella sikäläisen Sjk:n selvästi 1-3. Radioselostuksessakin jo myönnettiin, että Kups on vahva suosikki mestariksi, mutta itse olen tapani mukaan pessimisti, jollainen ei elämässään pety. Kups on kyllä voittanut molemmat pahat kilpailijansa Ilveksen ja Interin selvästi ihan vähän aikaa sitten, mutta se ei taida riittää, koska marginaalit ovat kuitenkin pienet. Luulen, että Kups menetti mestaruutensa jo kevään ensimmäisessä pelissä, jossa kapteeni Petteri Pennanen otti pallon syliinsä pelitilanteessa ihan viime sekunneilla, kun luuli kalastelleensa joukkueelle vaparin. Vapari tulikin sitten Ropsille, joka tasoitti siitä pelin ja kuopiolaiset menettivät tärkeät kaksi sarjapistettä, joiden turvin mestaruus olisi hyvinkin voitettu. Kommentit (0)
Täydellinen poliitikko	31.08.2019, 15:52
Politiikassa menestyminen edellyttää varsinkin sitkeyden ja hyvän onnen lisäksi vallan- ja kunnianhimoa sekä täydellistä itsekritiikin puutetta. Ville Niinistö on menestynyt politiikassa loistavasti ja eittämättä on vahva ehdokas setänsä seuraajaksi. Enkä ihmettele asiaa yhtään, kun luin Veera Luoma-ahon kirjoittaman teoksen Ville Niinistö - Löytöretkeilijä. Monesta poliitikosta kertovan kirjan olen lukenut ja yleensä niissä on löydetty tutkitusta edes jokin sympaattinen puute, joka tekee päähenkilöstä mielenkiintoisen tapauksen, mutta Niinistöstä ei kirjan perusteella juurikaan vajavaisuuksia löydy. Ehkä ainut on se, että hän on hieman kärsimätön joutuessaan tekemisiin hidasälyisten kanssaihmisten kanssa. Toinen vika miehessä on se, että jalkavamman vuoksi hän joutui lopettamaan lupaavan jalkapalloilijan uransa jo nuorena. Kuitenkin hän oli siinäkin asiassa niin taitava, että syrjäytti joukkueessaan Jonathan Johanssonin, josta sittemmin kehittyi maajoukkueen kantava voima. Niinistö on herrasmies, joka ei puhu kollegoistaan pahaa. Ainut, josta hän löytää pahaa sanottavaa, on Sanni Grahn-Laasonen, josta löytyy se poliitikolle harvinainen vika, ettei hän aina pidä lupauksiaan. Myös poliittisen kentän toiselta laidalta Paavo Arhinmäestä  löytyy jonkin verran huomautettavaa. Paavolla nimittäin oli paha tapa seurata tärkeiden neuvottelujenkin aikaan padilta suosikkijoukkueensa Chelsean pelejä. Niinistö on sen sijaan Tottenhamin kannattajia. Poliitikkojen karisman salaisuus on minua mietityttänyt ja luulen, että Niinistön suvun karisman salaisuus on suomalaislle harvinainen tuuheatukkaisuus ja muukin karvaisuus, joka todistaa meidän eläintenmaailmassa yksilön elinvoimaisuudesta. Ville Niinistökin oli jo lapsena niin karvainen, että jalkapallokentällä vastustajajuniorijoukkueiden vamentajat epäilivät häntä yli-ikäiseksi, koska 14-vuotiaalla kasvoi parta. Kommentit (0)

Suonenjoen sakaali- ja muita ihmeellisiä havaintoja

30.08.2019, 17:24

Kapitalistinenkin tiedemies on jo myöntänyt, että tänä kesänä Savossa Rautavaaralla on tehty maamme ensimmäinen havainto sakaalista. Mutta rautavaaralaisten on turha ylpistyä asian tiimoilta, koska itse voin kaksi sormea vaikka missä vannoa, että Suonenjoellapas on tavattu Suomen historian ensimmäinen sakaali. Tämä alla olevasta linkistä löytyvä tavallisesti luotettavan Ilta-Sanomat-lehden juttu reilun kolmen vuoden takaa todistaa mielestäni asian eittämättä: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001120897.html Suonenjokelaiset ovat hyviä tekemään havaintoja. Mansikkakaupungissa, tarkemmin sanottuna Suontee-järven rannalta on vuonna 1948  havaittu ainakin melkein maailman ensimmäinen avaruuslentäjä, eli avaruusilmailunpioneeri  Silvo Sokka, joka lensi omatekoiselle Silverstar-raketillaan noin kolmessa minuutissa Riistavedeltä Suonteeseen.  Tästä linkistä löytyvä aineisto eittämättä todistaa jotain todella merkillistä tapahtuneen Suonenjoella lokakuussa 1948: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/04/29/silvo-sokan-rakettilento-aikansa-somekohu-ja-valeuutinen?ref=ohj-articles Myös maailmanhistorian selkein ja varmin Ufo-havainto on tehty Suonenjoella Suonteen lähistöllä. Siihen tapaukseen voi tarkemmin tutustua tästä alla olevasta amerikkalaisesta videosta, joka mielestäni eittämättä todistaa tapahtuneen: https://www.youtube.com/watch?v=qR-UaD_0Kac