Oi etkö sa ihminen muistakaan

Lapsuudessani Suonenjoen Kärkkäälän kansakoulussa oli pääasiallisena opetusmetodina se, että joka jumalan päivä meidän tuli opetella uusi virsi. Tuota opetusmetodia olen joskus ylistänyt, koska monet Kärkkäälän kansakoulun kasvatit ovat menestyneet myöhemmin hyvin opintiellään. Tosin on niitäkin, jotka eivät sitten opintiellään menestyneet kovin hyvin, vaan pikemminkin päinvastoin. Heitä käyn nykyään usein tervehtimissä Valkeisenmäen hautausmaalla.

Tuo virsiasia ja varsinkin virsi 433, joka alkoi sanoilla "Oi etkö ihminen muistakaan sun aikas että on rahtu vaan, jok´ainut askel sun matkallas on askel kohti sun kuoloas" tuli eilen mieleeni, kun 50 vuoden jälkeen tapasin entisiä luokkatovereitani.

Minusta 50 vuotta on kulunut ihan hujauksessa, mutta siitä huolimatta havaitsin, että kaikki muut olivat hirveästi vanhenneet ja ainoastaan minä itse olin säilyttänyt nuorekkuuteni. Ajattelin jopa ehdottaa, että olisimme koulun pihalla järjestäneet kilpailun vauhdittomassa kolmiloikassa, koska luulenpa olleeni kisassa ihan kärkiporukoissa, mutta maltoin onneksi mieleni.

Tarkistin miten tuo virsi 433 nykyään kuuluu ja vanhana konservatiivisuuteen taipuvaisena herrana närkästyin, koska perinteinen Topeliuksen sanoitus on turmeltu, ja virren alku on muutettu muotoon "Oi etkö ihminen muistakaan on lahjaa aikasi päällä maan, jokainen askele matkalla vie kohti päivies loppua." Topeliuksen alkuperäisen sanoman jylhyys on näköjään täysin turmeltu.

Tallennan tuon riemuylioppilaskuvan sumeassa muodossa, koska joku nykyajan lättähattu voisi ihan hyvin nykytekniikan avulla muokata nuo ihmishahmot vaikka siveettömiksi kuviksi, jollaisesta asiasta olen tv-uutisissa kuullut.

Tietokilpailu

Tänään luokkani riemuylioppilaat kokoontuvat muistelemaan menneitä ja verestämään vanhoja silmiään. Itse olen lupautunut järjestämään tietokilpailun, jonka kysymykset julkaisen jo nyt ennakkoon.

Erinomainen historian lehtorimme Lauri Palomäki kertoi 52 vuotta sitten, että ainut vuosiluku, jonka hän vaatii muistettavaksi, on kuninkaan valtaa rajoittavan Magna Cartan solmimisvuosi ja hän myös edellytti, että kun vuosikymmeniä myöhemmin törmätään kadulla, niin hänelle täytyy ensimmäiseksi huikata tuo tärkeä vuosiluku. 

Tässä yhteydessä tosin pitää muistaa, että meillä Itä-Suomessa Novgorodissa, johon suurvaltaa nykyisen maamme suurempi puolisko kuului, kuninkaan valtaa ei tarvinnut rajoittaa, koska kuningasta ei ollut, sillä Novgorod oli sivistynyt tasavalta, jossa kuolemanrangaistus oli erittäin harvinainen ja jossa kansalaisia ei saanut kiduttaa. Me itäsuomalaiset voimme siis olla ylpeitä novgorodilaisesta taustastamme, ja siksi tietokilpailun alku keskittyy Novgorodin asioihin. Wikipedian mukaan Novgorodin suurvallan toiseksi suurin kaupunki 1400-luvulla oli Käkisalmi, joka sijaitsee puolen tunnin ajomatkan päässä Uukuniemestä.

Tietokilpailukysymykset ovat seuraavat:

1. Kuninkaan valtaa rajoittava Magna Carta sovittiin a) 1215 b) 1323 c) 1497 

2. Pähkinäsaaren rauhan rajasta sovittiin a) 1215 b) 1323 c) 1497 

3. Novgorodin valtiomuoto oli a) kuningaskunta b) oligarkkia c) tasavalta

4. Suomi ja Venäjä ovat olleet sodassa a) 0 kertaa b) 2 kertaa c) 11 kertaa

5. Ruotsi ja Tanska ovat olleet sodassa a) 0 kertaa b) 11 kertaa c) 30 kertaa

6. Tyylihuonekalutehdas Kutvonen valmisti huonekalut huvipurteen, jonka omisti a) Donald Trump b) Boris Jeltsin c) Saddam Hussein

7. Suonenjoella syntynyt tekstiilitaiteilija Sirkka Könönen ei ole suunnitellut eläinaiheista villapaitaa a) Donald Trumpille b) Boris Jeltsinille c) Bill Clintonille 

8. Erkki Jukarainen oli noin 200 kirjaa suomentanut valtionpalkinnon saanut kääntäjä, joka on suomentanut yhden seuraavista kirjoista a) Kummisetä b) Forrest Gump c) Tuulen viemää

9. Kenties seuratuin Suonenjoella syntynyt taiteilija on Tiina-Rakel Koponen. Paremmin hänet tunnetaan maailmalla nimellä a) Silvia Modig b) Rakel Liehu c) Rakel Liekki

10. Patrizio Lainà on a) koripalloilija b) kirjailija c) taloustieteilijä

11. Suonenjoella asui karjalaisevakkoja syksyllä 1944 a) 1000 b) 2500 c) 5000

12. Suonenjoella oli nuoruudessamme noin 10.000 asukasta. Nykyään asukkaita on a) 6.500 b) 7.500 c) 8500

13. Kun Iisvedelle laadittiin asemakaava vuonna 1913, suunniteltiin se a) 10.000 b) 20.000 c) 30.000 asukasta varten.

14. Enimmillään 1960-luvulla Suonenjoen ja Iisveden väliä liikennöi a) 12 b) 22 c) 32 linja-autovuoroa. (Montakos nykyään?)

15. Kuka suonenjokelainen urheilija on saanut kuvansa paraguaylaiseen postimerkkiin? a) Kalle Jalkanen b) Rauno Miettinen c) Liisa Suihkonen

16. Suonenjoella syntyneistä jalkapalloilijoista 70-80-luvun maajoukkueessa ei pelannut a) Reijo Vaittinen b) Ismo Korhonen c) Pekka Onttonen

17. Suonenjoella syntyneistä jalkapalloilijoista HJK:n kapteenina on toiminut a) Reijo Vaittinen b) Ismo Korhonen c) Pekka Onttonen

18. Rauno Miettinen ei voittanut kultaa Sarajevon yhdistetyssä, koska a) kaatui hyppynsä b) hyppäsi liian pitkälle c) epäonnistui täysin hiihdossa

19. Jalkasen suvun miehistä hiihdon Suomen mestaruuden on voittanut vain a) Kalle Jalkanen b) Aarne Jalkanen c) Erkki Jalkanen

20. Hotelli, jossa yövyimme vuoden 1974 Leningradin matkalla, oli a) Astoria, b) Europeiskaja c) Kivskaja

Valamon samppanja

Voi olla, että huomenna jatkan aloittamiani päihdekokeiluja sillä perusteella, että huomenna tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun tulin ylioppilaaksi, joten saavutan silloin riemuylioppilaan arvon ja aseman, jota aion juhlia asiaan kuuluvin menoin. Rouva olikin Uuden Valamon viinakaupasta ostanutkin jo juhlajuoman, eli tuollaisen kultaherukkasamppanjaputelin, jonka kyljessä komeilee risti, kuten oikein onkin. 

Idän kirkon puolella ei ole yhtä tiukkaa alkoholipoliittista linjaa kuin lännen kirkon puolella ja niinpä vaikka ortodoksiseen elämänrytmiin kuuluvat tiukat paastojaksot, jolloin alkoholista ja eläinkunnan tuotteista kieltäydytään, niin siihen kuuluvat vastavuoroisesti myös juhlat, jolloin ilonpito ja viini kuuluvat asiaan. Ortodoksikulttuurissa korostuu kohtuullisuus, mutta ei täyskieltäytyminen.

Tosin tässä yhteydessä on syytä muistaa, että eihän se Paavo Ruotsalainenkaan mikään vesipoika ollut ja että itse Lutherkin oli harras oluen ystävä. Sen sijaan lestadiolaisuuteen kuuluu tiukka alkoholin vastaisuus, ja niinpä meille koulussa vallan opetettiin, että Lars-Leevi pelasti aikoinaan lappilaiset juomasta itseään vallan tärviölle.

Itse tunnenkin sympatiaa lestadiolaisia kohtaan, koska ostin talvella itselleni Sievin kenkätehtaan nahkasaappaat, jotka ovat kalliit, mutta erittäin hyvää työtä. Epäilen, ettei Sievissä, joka on umpilestadiolaista seutua, kärsitä krapulapäivien tuotanto-ongelmista.

Munkkilonkero

Olen näköjään luopumassa nuoruuteni ihanteista. Nuorempana en edes kiroillut ja olin raivoraitis. Nyt on vaarana, että minusta tulee juoppo, koska maistoin elämässäni ensimmäisen kerran Gin Long Drink-nimistä päihdettä, jota kansa myös tietääkseni lonkeroksi kutsuu, jonka rouva oli luvattani ostanut Valamon luostarin viinakaupasta, ja kyseinen munkkilonkero oli pelottavan hyvää.

Tutkin kaverini Geminin kanssa lonkeron historiaa ja ilokseni huomasin, että kyseessä on tavallaan urheilujuoma, sillä tämä kansallisjuomamme syntyi hyvin erityisestä tarpeesta, ja sen historia kytkeytyy tiiviisti yhteen Suomen historian merkkipaaluun. Se nimittäin tuli maahamme vuonna 1952 Helsingin olympialaisia varten.

Taustalla oli se käytännön haaste, että Suomeen oli tulossa valtava määrä ulkomaisia olympiavieraita, ja maan ravintolakapasiteetti sekä baarimikkojen määrä olivat riittämättömät palvelemaan sellaisia katsomomassoja. Alko halusi luoda juoman, joka olisi nopeasti tarjoiltavaa ja siksi valmiiksi pullotettua, raikasta ja kansainväliseen makuun sopivaa. 

Lonkeron oli tarkoitus olla vain olympialaisten ajan myynnissä oleva sesonkituote. Suomalaiset kuitenkin ihastuivat juomaan niin lujaa, että Alkon oli pakko jatkaa sen tuotantoa kisojen jälkeenkin. Alkuperäistä, vuoden 1952 reseptillä valmistettavaa Hartwall Original Long Drinkiä valmistetaan yhä ginistä käymismenetelmän sijaan, mikä erottaa sen monista uudemmista "lonkeroista". 

Sikäli tuo Valamon Munkkilonkero eroaa olympialaisten urheilujuomasta, että se on valmistettu appelsiinistä eikä greippilimonadista tai Pommacista, kuten Helsingin kisojen aikana tehtiin.

Juche-aate

Tuosta eilen mainitsemastani Juche-aatteesta kertoo Wikipedia, että "Juche-aatteen keskeisimmät periaatteet ovat 1) riippumattomuus politiikassa, 2) omavaraisuus taloudessa ja 3) itseluottamus kansallisessa puolustuksessa. Juche-aate korvasi marxismi-leninismin Pohjois-Korean perustuslaissa valtiollisena ideologiana vuonna 1972."

Juche-aatetta on Pohjois-Koreassa sovellettu teoriasta käytäntöön vuosikymmeniä, mutta aatteen talouspoliittiset saavutukset eivät ole herättäneet maailmalla yleistä ihastusta tai kateutta, sillä Geminin mukaan 40 % 27 miljoonasta pohjoiskorealaisesta on aliravittuja ja synkimpien arvioiden mukaan jopa yli 3 miljoonaa heistä olisi kuollut nälkään. Nyt tosin tilanne on helpottumassa, koska Ukrainan sota on nostanut maan elintasoa, koska Venäjä tarvitsee liittolaisensa aseita ja sen ketteriä pikkusotilaita.

Juche-aate tuntuu pähkähullulta, mutta tässä yhteydessä palaa mieleeni Kuopion tilaisuus, jossa Pentti Linkolan elämänkerran kirjoittaja kertoi Linkolan maailmankuvasta ja muistanpa järkytykseni, kun monet minua paljon älykkäämmät ihmiset, varsinkin nuoret kauniit naiset, nousivat todistamaan sitä, miten suuri ajattelija Linkola onkaan, kun hän oli sitä mieltä, että suurin osa ihmisistä pitäisi tappaa, jotta maailma pelastuu.

Itsekin pyysin puheenvuoroa, jonka myös sain ja esitin, että jospa tappamisen sijasta kaikki tyttövauvat sterilisoitaisiin jo heti synnytyslaitoksella, jolloin ihmisiä ei tarvitsisi ryhtyä lahtaamaan kasapäihin. Minusta tuntui, että suuri osa yleisöstä, sukupuoli jääkööt mainitsematta, piti minua hirviönä.

Tässä lisätietoa Juche-aatteesta: : https://fi.wikipedia.org/wiki/Juche#HeroSection

Tunnetut Tuntemattoman sotilaan sotilaat

Jututin vuosia sitten jollain Kuopion Luonnonystäväin retkellä eilen mainitsemaani Suomen Työväenpuolueen puheenjohtajaa Juhani Tanskia, joka kertoi, että hänen punkalaitumelainen maanviljelijä isänsä oli ollut Väinö Linnan sotakaveri ja Tuntemattoman sotilaan Vanhalan esikuva. Tanskin isä oli ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen ja hän oli toiminut SMP:n kunnanvaltuutettuna, joka on yllättävä tieto, koska en ole pitänyt Suomen Maaseudun puoluetta hihittelijöiden puolueena.

Juhani Tanskin mukaan Punkalaitumelta löytyi myös Tuntemattoman sotilaan alikersantti Lahtinen, joka todellisuudessa oli Lehtonen. Hän toimi SKDL:n valtuutettuna, joka ei ole yllättävä tieto. Todellisuudessa Lahtinen ei siis kaatunutkaan, kuten kirjassa kerrotaan. Tanskin mukaan myöskin alikersantti Hietanen, joka todellisuudessa oli rymättyläläinen Santanen, säilyi sodassa hengissä, vaikka menettikin silmänsä.

Kirjallisuustutkimusteni tässä vaiheessa olen saanut selville, että kaaripyssysotilas A. Honkajoki oli oikealta sukunimeltään Männistö ja kotoisin Honkajoelta, joka selittää romaanihenkilön sukunimen. Linnan mestariromaanissa Honkajoki kertoo harrastavansa metsätaloutta, ts. käpyjenkeräilyä, mutta todellisuudessa hän oli jonkinlainen metsätilallinen. Todellisuudessa hän oli myös rauhanoloissa melkoinen humoristi.

Senkin tiedon olen tutkimuksissani löytänyt, että majuri Sarastien esikuva oli myöhemmin kenraalikuntaan ylennyt Pietari Autti. Lammion kaltaisena upseerina tunnettiin eräiden asiantuntijoiden mukaan myöhempi Kuopion piispa Malmivaara, mutta muitakin vaihtoehtoja Lammioksi on ollut tarjolla.

Miehistä uljain, eli karismaattinen joukkueen johtaja Koskela, ei ollut oikeasti hämäläinen pienviljelijä, vaan nilsiäläinen pienviljelijä Einari Kokkonen. Rokka oli sakkolalainen pienviljelijä Viljami Pylkäs - harmittaa, etten siellä päin liikkuessani käynyt Pylkäksen kotipaikkaa katsomassa, nythän se on palanut tai poltettu. 162 cm pitkä kainuulainen kk-mies Määttä oli Uuno Haikara Nivalasta. Rahikainen, naisten naurattaja ja kauppamies, oli Kauko Rummukainen Joensuusta.

Aika yllättävä lehtijuttu löytyy maolaisuutta ja ehkäpä myös Juche-aatetta harrastaneesta Juhani Tanskista, koska hän harrastaa innokkaasti myös joulupukkina olemista: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f8516519-d4af-4b97-a02c-4e1106793dbf

Juche-aate ja Lapinjärven tapaus

 

Suomalainen konsensus on välillä hieman ikävystyttävää ja pahimmillaan se ilmeni  jossain Eurovaalien tv-keskustelussa, jossa ilmeni, että sen lisäksi, että Vasemmiston Sylvia Modig ja Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen olivat jokseenkin kaikesta samaa mieltä, niin he myös muistuttavat vuosi vuodelta yhä enemmän toisiaan myös ulkoisesti. Naisia yhdistää myös se, että molemmat olivat kärähtäneet ratista. Minusta on riemastuttava asia se, että  maassamme on poliittisia voimia, jotka railakkaasti ovat eri mieltä kuin 99 % kansasta. Niinpä parasta tv-viihdettä ovat mikkihiiripuolueiden, joita myös pienpuolueiksi kutsutaan, vaalikeskustelut, sillä niissä keskusteluissa otetaan reippaasti kantaa maailman asioihin. Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että ensi kevään eduskuntavaalikeskustelu saattaa latistua, koska Kommunistinen Työväenpuolue on poistettu puoluerekisteristä. Havaitsin tämän asian, kun tutkin eilen mainitsemani Lapinjärven neuvostolentäjien tapausta. Kommunistisen Työväenpuolueen pää-äänenkannattaja Työkansan Sanomat raportoi nimittäin aikoinaan ansiokkaasti Lapinjärven muistomerkillä 10.8.2019 pidetystä muistojuhlasta, jossa muistettiin niitä ihmiskunnan vapauden puolesta henkensä antaneita Neuvostoliiton lentosotilaita, joiden pommituslento Berliiniin sijasta päätyikin onnettomien olosuhteiden seurauksena Suomen multiin 10.8.1941. Lehden mukaan Uudenmaan piirin varapuheenjohtaja Anneli Pennanen totesi tilaisuuden muistopuheessaan mm. seuraavaa: – Tänään on jälleen aika muistaa Lapinjärvelle pakkolaskun tehneitä neuvostolentäjiä, kuten vanhemmat toverit ovat joka vuosi väsymättä tehneet. Kiitos ensinnäkin teille muiston ylläpitämisestä. – Berliiniä pommittamaan lähteneet lentäjät olivat eittämättä urheita. Lähtökohdat tehtävälle eivät olleet suotuisat huolimatta siitä että koneet olivat aikansa huippua. Saksalaiset eivät edes uskoneet pommituksen olevan vaihtoehto, tästä kertoivat Berliinin pimentämättömät valot neuvostokoneiden päästessä perille. – Täällä lepäävät toverit eivät valitettavasti päässeet Berliiniin asti. Sattuman kautta lähtö viivästyi, mistä johtuen Viron ilmatorjunta otti koneen tähtäimeensä. Öljyvuoto ja yksi hajonnut moottori myöhemmin tehtiin päätös lähteä Suomen ilmatilan kautta takaisin. Kuten tiedämme, tuon koneen matka päättyi tänne Lapinjärvelle, mutta miehistön matka jatkui joko vankilaan tai tuonpuoleiseen. – Oliko heidän uhrauksensa turha? Ei, ei ollenkaan. Tupolev TB-7:n miehistö, ja kaikki muutkin työväenluokan puolesta kaatuneet neuvostosotilaat osaltaan edesauttoivat ei vain natsien perikatoa, vaan myös marxismi-leninismin sementoitumista ihmiskunnan vapauttavana tieteenä. – Niin kuin neuvostosotilaat  aikanaan, meidän tulee jälleen lukea ja opiskella Marxin, Engelsin ja Leninin teoksia suoraan lähteestä, eikä muiden tulkintoja. Meidän tulee pitää yllä marxismi-leninismin vallankumouksellista tiedettä, ikään ja terveyteen katsomatta. Meidän tulee tehdä näin, koska juuri sen vuoksi lentäjätoverimme lähtivät pedon kitaan vuonna 1941. Ja sen vuoksi kiitän heitä mitä syvimmin. Vaikuttava on tuo muistopuhe, mutta jos hakemalla siitä pitää jotain vikaa hakea, niin se on se, ettei Viron valtiota eikä Viron ilmapuolustusta enää tapahtumahetkellä ollut, vaan neuvostoliittolaisen koneen ampui alas Neuvostoliiton oma ilmapuolustus. Kommunistinen Työväenpuolue on poistettu puoluerekisteristä, mutta sen perinnettä näyttää ansiokkaasti jatkavan Suomen Työväenpuolue, jonka puheenjohtajana toimii kuopiolainen Juhani Tanski. Tanskin isä oli Tuntamattoman sotilaan Vanhalan esikuva. Vanhalalla oli tapana hihitellä kovasti mahtipontisille asioille, ja luulenpa, että häntä hihityttäisi kovasti Suomen Työväenpuolueen pää-äänenkannattajasta löytyvä ilmoitus pohjoiskorealaisen Juche-aatteen opintoyhdistyksestä. Minuakin ilmoitus hihitytti, koska muistin, että opiskeluaikaan keräsin Ruotsin kuningasperhettä esittäviä postikortteja ja Suuren Johtajan Kim Il Sungin Juche-aatteesta kertovia teoksia. https://kansanaani.org/wp-content/uploads/2026/04/KA-2026-2.pdf