Korona-elvytys	19.03.2020, 16:55
Sekä Usa:ssa että Suomessa on koronan aheuttaman taantuman elvytykseen luvattu käyttää noin 1000 euroa asukasta kohti. Se on iso määrä rahaa, mutta jostain syystä valtion velkaantumisesta ei nyt kukaan kanna huolta. Eikä meillä Suomessa syytä huoleen olekaan, koska olemme hyvin vakavarainen kansa. Nimittäin suomalainen saa eri lähteistä rahaa keskimäärin noin 40.000 euroa vuodessa, kansallisvarallisuutta meillä on non 200.000 euroa nokka kohti ja valtion velkaa vain 20.000 jokaista asukasta kohti. Eläkerahastoissakin on noin 40.000 € per Suomen kansalainen. Sen sijaan USA:ssa on meno huimempaa. Siellä liittovaltion velkaa on asukasta kohti kolme kertaa Suomea enemmän ja uutta velkaa otetaan kiivaaseen tahtiin, vaikka monien asiantuntijoiden mukaan noususuhdanne on menossa, jolloin vanhojen talousoppien mukaan velkoja pitäisi maksaa pois ja rahaa pistää säästöön huonojen vuosien varalle. Muistaakseni jo Sanassa neuvotaan tekemään samoin. Ilmeisesti presidentti Trump kuitenkin ajattelee, että jos rahat loppuvat, sitä painetaan lisää, joka saattaa olla ihan oikea tapa toimia, koska inflaatiota ei näytä tulevan ja tuskinpa rahaa lainanneet kiinalaisetkaan tulevat amerikkalaisten velkoja väkisin perimään. Kommentit (0)
Tonni käteen - känni toteen	18.03.2020, 16:57
Donald Trump kertoi ennen viime presidentinvaaleja, että hän on siksi niin rikas, koska hän on erittäin älykäs ihminen. Niin varmasti onkin, koska ihan tyhmä mies ei olisi keksinyt luvata lahjoittaa juuri tulevien vaalien alla, että hän antaa valtion budjetista tuhannen taalan shekin jokaiselle amerikkalaiselle. Se on paljon enemmän kuin mihin suomalaiset ovat vaalien alla tottuneet, koska meillä jaellaan korkeintaan muoviämpäreitä eikä valtio niitäkään tietääkseni kustanna ainakaan suoraan budjetistaan. Tosin Trump ei ole tuollaista asiaa ensimmäiseksi keksinyt, vaan jo iloisella 1970-luvulla taistolaisopiskelijoiden järjestö SOL organisoi kampanjaa, jolla vaadittiin valtiomonopolikapitalistiselta valtiolta tonnia käteen jokaiselle opiskelijalle ylimääräistä tukea. Neuvostovastaisten kansalaisten suussa tonni käteen-vaatimus muuttui muotoon tonni käteen - känni toteen. Täysin yksimielistä yhteisrintamaa ei tonni käteen-kampanjalle saatu, koska eräät olivat sitä mieltä, että rikkaiden jälkeläiset eivät tonnia tarvitse, mutta köyhälistöopiskelijoille voisi antaa jopa enemmän. Mainittakoon, että SOL:lin johtoon kuului silloin silloisen Pohjoismaiden Yhdyspankin johtajan Mika Tiivolan poika, mutta muistelen, että Björn Wahlroos ei ollut enää kommunisti vaan kapitalisti. SOL järjesti SYP:n johtajan pojan johdolla myös pankkiautomaattien valtauksia, jolla pyrittiin lieventämään opiskelijoiden asuntopulaa. Donald Trump on osoittanut kerrassaan erinomaista neroutta karnevalisoidessaan supervaltion presidentin viranhoitoaan, mutta mielestäni hän voisi pistää omassa tonni käteen -kampanjassaan vielä enemmän sirkukseksi ja jakaa rahat kansalle helikoptereista käsin eri puolille valtakuntaansa. Se olisi sosiaalisesti oikeudenmukaisempi tapa, koska rikkaimmat amerikkalaiset tuskin vaivautuisivat rämpimään pitkin metsiä seteleiden perässä, vaan sitä harrastaisivat enemmänkin ne, joilla on todella rahan nuusa. Kommentit (0)
Kaksi sankarillista ympäristöaktivistia	17.03.2020, 17:50
Eilen tuli TV 1:n historiasarjassa ohjelma otsonikadosta, joka oli lähellä aiheuttaa melkein maailmanlopun viime vuosituhannen lopulla. Silloinhan täysin yllättäen paljastui, että maapalloa auringon ultraviolettisäteilyltä suojaava otsonikerros oli lyhyessä ajassa supistunut yli 30 %. Jos silloin ei olisi pystytty tekemään kovia päätöksiä nopeasti, niin voisi olla, ettei tässä oltaisi koronaa pelkäämässä. Ohjelman voi katsoa Areenalta tästä linkistä: https://areena.yle.fi/1-50163692 Kaksi suurta sankaria otsonikerroksen pelastamisessa 1980-luvulla olivat Margaret Thatcher ja Ronald Reagan, joka asia saattaa kuulostaa yllättävältä, kun ottaa huomioon heidän muun toimintansa. Thatcher oli koulutukseltaan kemisti, joten siitä koulutuksesta oli hyötyä ihmiskunnan olemassaoloa uhkaavan vaaran ymmärtämisessä. Eikä Reagankaan ollut pelkkä B-luokan näyttelijä, kuten yleisesti naureskeltiin, vaan hän oli sentään high schoolin, eli suomalaisittain, lukion keskinkertaisesti läpäissyt mies. Reaganin tiedeasioiden neuvonantaja olisi tyytynyt otsoniongelmassa vain suosittamaan ihmisille aurinkolaseja ja aurinkovoiteita. Muusta luomakunnasta tämä tiedeasiantuntija ei tuntenut huolta. Onneksi hänen esimiehensä Reagan, ihosyövän sairastanut mies, oli ainakin tässä asiassa tervejärkisempi. Usa ja Englanti ostivat rahalla kehitysmaat luopumaan halvoista freoneista ja kansainvälinen sopimus niistä luopumisesta saatiin sovittua. Nähtäväksi jää pystyvätkö Thatcherin ja Reaganin nykyiset seuraajat Trump ja Johnson vastaaviin sankaritekoihin ilmastonmuutosasiassa.  Pelkään, että sivistysporvaristo on katoava laji maapallollamme. Kommentit (1)
Lehmän virtsaa ja ryykitikkuja	16.03.2020, 20:15
Raju on ollut ajan riento viime päivinä. Eipä olisi viikko sitten uskonut, että Suomi on kohta valmiustilassa ja yli viiden henkilön kokoontumiset ovat kiellettyjä. Ja kaikenlaiset villit huhut asiaintilasta vellovat sosialistisessa mediassa ja hallitus on käsittääkseni puuttumassa disinformaation levittämiseen, joka oikein onkin. Sosialistisessa mediassa mm. levitetään tietoa, että lehmän virtsan juominen estää koronan tarttumisen. Epäilen, ettei asiasta ole luotettavaa tieteellistä näyttöä ja pääministeri Sanna Marin voisi ottaa julkisuudessa kantaa asiaan. Hopeavettä tai mustaa salvaa ei ole vielä ehditty esittää koronan torjunnan välineiksi, mutta eiköhän sekin vielä nähdä. Mutta Kalle Päätalon ystävien keskustelupalstalla on sosialistisessa mediassa sen sijaan ollut ihan asiallista tietoa koronaan liittyvistä ongelmista. Esimerkiksi Kuopion sataman suunnalla esiintyy kaupoissa nuusaa vessapapereista, mutta Päätalon ystävät ovat opettaneet vessapaperin nuusasta kärsiviä kansalaisia veistämään itselleen Päätalon tuotannosta tutuksi käyneen ryykitikun. Parhaan ryykitikun voi veistää katajasta tai pihlajasta. Mikäli henkilön omat kädentaidot eivät riitä oman henkilökohtaisen ryykitikun veistämiseen, voi ryykitikun korvikkeena käyttää vaikkapa katajaista voiveistä, jonka välineen minäkin tunnistan, vaikka en mikään kotitalousihminen olekaan. Voiveistä parempi olisi kuitenkin ruokaöljyllä voideltu taikinalusikka, mikä se sitten onkaan. Minulle taikinalusikka on tuntematon tarvekalu, sillä kuulun viimeiseen ikäluokkaan, jonka pojilla ei ollut kotitalouden opetusta. Kommentit (0)
Mers	15.03.2020, 20:07
Kovasti on tyhjä olo, koska maailma tuntuu pysähtyneen ja vaikka kuinka napsuttaa teksti-tv:tä, mitään järjellisiä urheilutuloksia ei löydy. Ja koko kevään olen odottanut Kuopiossa Isänmaallisen seuran äärimmäisen mielenkiintoista tilaisuutta, jossa Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arsenin piti kertoa Suomen ortodoksikirkosta idän ja lännen välissä, mutta sekin on peruttu koronan vuoksi. Olisin halunnut keskustella asiantuntijan kanssa vaikkapa siitä, että miksi vuonna 1917, kun Suomi itsenäistyi, maassamme oli Euroopan korkein lukutaitoaste ja Venäjällä maailman alhaisin. Olisin halunnut kysyä, että miksi idässä kirkko ei opettanut kansaa lukemaan kovalla kädellä, kuten meillä - meillähän ei päässyt naimaankaan ilman lukutaitoa. Nythän tosin tilanne on muuttunut naapurin eduksi, koska viimeisimmän Pisa-tutkimuksen mukaan Venäjän koululaiset ovat suomalaisia parempia lukutaidossa. Ja ilmeisesti naapurissa koululaiset joutuvat lukemaan jopa läksyjä, koska kun professori Timo Vihavainen kävi Kuopiossa puhumassa Talvisodan alkamisesta ja häneltä kysyttiin, että tietävätkö venäläisnuoret tästä rajakahakasta, niin Vihavainen vakuutti, etteiväthän ne paljoa tiedä, mutta kuitenkin enemmän kuin Suomen nuoriso. Ajankuluksi luin tuossa Yliopisto-lehteä ja siinä kerrottiin, että koronaan kuolee 2-3 % sairastuneista, mutta se ei sittenkään ole kovin vaarallinen sairaus, koska vuonna 2012 Saudi-Arabiasta keksitty mers tappaa 30 % varmuudella. Korona saattaa olla siis vasta verryttelyä urheilukielellä ilmaistuna. Normaali lenssu vie ainuvan ainoastaan muutamalta promillelta sairastuneista. Monilta asiantuntijoilta on tivattu kantaa koronaan ja fiksuimman vastauksen antoi juuri maaliin tullut ampumahiihtäjä Mari Eder, joka vastasi, että urheilusta saatan tietää jotain, mutta politiikasta en tiedä mitään, enkä varsinkaan kansanterveydellisistä asioista. Hän neuvoi kysymään asiasta niiltä, jotka ovat perehtyneet asiaan vähän laajemmin kuin naapurin Pena. Mari Ederin vastaus oli niin fiksu, että toivottavasti hän ymmärtää politiikasta kuitenkin sen verran, että ymmärtää asettua ehdolle seuraavissa eduskuntavaaleissa. Hän nimittäin näyttää ymmärtävän korona-asiaakin selvästi keskivertokansanedustajaa enemmän, mikäli viimeistä televisioitua eduskuntakeskustelua on yhtään uskominen. Kommentit (0)

Korona ja Tokion olympialaiset	14.03.2020, 17:40
Jo kapitalistinenkin tiedemies mies on myöntänyt, että korona-epidemian huippu saavutetaan noin puolen vuoden kuluttua. Yksi pienimmistä tautiin liittyvistä ongelmista on, että miten käy Tokion olympialaisten. Ihan hyvin nekin saatetaan joutua perumaan monien muiden joukkotapaamisten tavalla. Mahdollinen Tokion kisojen peruminen saattaa pelastaa Suomen urheilumaineen. Vaikuttaa nimittäin vahvasti siltä, että meille ei noista olympialaisista olisi tulossa yhtään mitalia. Se olisi ainutlaatuista maamme urheiluhistoriassa. Sen sijaan rakkaat naapurimme Ruotsi ja Norja kyllä tulevat kahmimaan kahmalokaupalla menestystä, mutta se välttämättä suomalaisia ilahduta. Kaksi pientä mitalitoivoa meillä sentään on ja he ovat nyrkkeilijät Mira Potkonen ja Krenar Aliu, mikäli he vain onnistuvat kisapaikan itselleen karsintojen kautta hankkimaan. Kisapaikan saaminen on viime aikoina ollut suomalaisille melkoinen riemun aihe, jota uutista on tiedotusvälineissä on hehkutettu enemmän kuin lapsuudessani olympiavoittoa. Mira Potkonen on syntynyt Heinävedellä ja lienee sikäläisen Heinäveden Hyrskeen kasvatteja. Raskaansarjan nyrkkeilijä Krenar Aliu on Kosovon pakolaisia. Kosovolaiset ovatkin lahjakasta urheilijakansaa. Noora-Lotta Nezirinkin isä on Kosovosta ja kun Sveitsi menestyi yllättäen viimeisimmissä jalkapallon MM-kisoissa, oli joukkueen avauskentällisessä seitsemän Kosovolaista - niin ainakin kosovolainen parturini minulle vakuutti. Kommentit (2)
Kummola ja korona	13.03.2020, 19:59
Neuvostoliittolaisen suomenkielinen toimittaja Rudolf Sykiäinen kuvasi Brezhnevin aikaista naapurimaamme ripeää talouskasvua ja muutakin kehittymistä jutulla, jonka otsikkona oli, että Raju on ajan riento. Mutta niin on raju ajan riento myös korona-epidemian osalta. Tauti on vasta rantautunut maahamme, mutta siitä huolimatta sekä vessapaperi että urheilutoiminta on maassamme loppumassa. Myös muualla maailmassa varsinkin urheilu on kokenut kovia. Sen ainoan kerran kun Huuhkajamme selvisivät jalkapallon arvokisoihin, uhkaa turnausta ainakin siirto vuodella eteenpäin. Lähipäivinä ratkeaa, miten kevään jääkiekon MM-kisojen käy. Huonosti epäilen niille käyvän, ellei sitten oikea äijien äijä Kalervo Kummola pysty asioita hoitamaan. Kummola on mies, joka uskaltaa uhmata yleistä mielipidettä. Vielä pari iltaa sitten hän vaikutti pitävän lenssukohua vouhotuksena ja olin salaa ymmärtämättömässä mielessäni jokseenkin samaa mieltä. Pelkäämättömyys ja yleisen mielipiteen uhmaaminen on Kummoloilla ihan geeneissä. Muistelen jostain, luultavasti Matti Pitkon pakinasta lukeneeni, että kokoomuslaisen Kalervo Kummolan seppänä työskennellyt kommunistivaari oli ainut valkeakoskelainen, joka uskalsi olla eri mieltä Juuso Walldenin kanssa. Kommentit (3)
Korona	12.03.2020, 17:48
Yllättäviä asioita näyttää korona-virus aiheuttavan maassamme. Tänäänkin valtion virastojen internet-yhteydet takkusivat pahasti kyseisen viruksen vuoksi, jonka ei pitäisi tietojeni mukaan olla mikään tietokonevirus. Selityksenä yhteyksien takkuamiselle oli ilmeisesti se, että liian moni virkamies seurasi hallituksen tiedotustilaisuutta aiheesta, joka oikein onkin, koska hyvien virkamiesten tulee olla perillä siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Vilkkaalla mielikuvituksella varustettuna henkilönä uskon jo nähneeni, miten koronan pelko jo näkyy maassamme. Ainakin Kuopiossa ihmiset vaikuttavat mielestäni välttävän ulkona liikkumista ja väenkokouksia.  Ymmärrän tilannetta, koska kymmenisen vuotta sitten maailmalla liikkui Sika-influenssa ja 8000 suomalaista sen sairasti, ja olin yksi heistä. Tauti oli helvetillinen ja välillä tuntui, että olin päästä ainuvastani. Maamme ensimmäiset sika-influenssa tapaukset todettiin Suonenjoella. Ehkä ulkomaalaiset mansikanpoimijat selittivät asian. Olin ensimmäisiä sairastuneita enkä edes silloin tiennyt, mistä oli kysymys. Myöhemmin totesin taudin tunnusmerkkien täsmäävän omiin oireisiini. Kuume tosin jäi jonkin verran alle 41,5, johon lukemaan sen pitäisi sioilla nousta enkä ymmärrä, miksi itselleni ei niin käynyt.   Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että sata vuotta sitten riehui maailmalla espanjantaudiksi kutsuttu lintuinfluenssa, jonka eräiden tutkimusten mukaan sairasti jopa miljardi ihmistä, joista eräiden tutkimusten mukaan kuoli 100 miljoonaa eli paljon enemmän kuin maailmansodissa yhteensä. Nähtäväksi jää, miten meidän oikein käy. Maailmantalous saattaa hyvinkin kärsiä koronasta ja siitä luonto kiittää. Kiinassa on jo nyt ilma kummasti puhdistunut. Epäilen myös, että mikäli tauti riistäytyy täysin käsistä, suonenjokelaisilla mansikkaisännillä saattaa olla vaikeuksia tyydyttää työvoimatarpeensa. Kommentit (2)
Presidenttien jatkokaudet ja Tereškova	12.03.2020, 17:49
Venäjän presidentille puuhataan poikkeuslailla jatkoaikaa, joka ei ole yllättävä uutinen, koska meillä suomalaisillakin on lähihistoriassa kokemusta moisesta asiasta. Käsittääkseni jatkoaikapyrkimys vahvistaa hyvän itäisen naapurimme perinteistä parhaiten toimivaa hallintomallia eli tyranniaa.   Tyranniahan on ihmiskunnan kehittämistä hallintojärjestelmistä historiallisesti vanhin, yleisin ja normaalein. Monta kertaa tyrannia on ollut myös tehokkaasti toimiva hallintojärjestelmä. Siitä hyvänä osoituksena Venäjä, joka perustettiin reilut tuhat vuotta sitten Laatokan rannalla kolmen suomaisen ja kahden slaavilaisheimon toimesta, ja muutamassa sadassa vuodessa siitä kehittyi tormakoiden tyrannihallitsijoidensa johdolla ihmiskunnan historian suurin valtakunta.   Yllättävää naapurin hyväksi havaitun tyrannihallintojärjestelmän vahvistamisessa on se, että aloite Venäjän duumassa, joka sikäläistä parlamenttia tarkoittava sana tulee suomen kielen sanasta tuumata, tuli kenraalimajurin ja maailman ensimmäisen naisavaruuslentäjän Valentina Tereškovan suusta, joka edustaa maansa parlamentissa sikäläistä Kansallista Kokoomusta eli Yhtenäinen Venäjä-puoluetta.   Minut yllätti asiassa varsinkin se, että 83-vuotias Valentina Tereškova on vielä ihan ketterä mummo. Hän on vieraillut maassamme monta kertaa ja kun hän seuraavan kerran tulee, niin aion kysyä häneltä pitkään mieltäni askarruttanutta asiaa. Nimittäin kosmonauttien valmistumisrituaaleihin kuuluu ennen lennolla lähtöä käydä pissillä saman puun juurella, jolla Juri Gagarin pissi ennen ensilentoaan ja aion Valentinalta kysyä, että kävikö hänkin suorittamassa tämän rituaalin.   Valentina Tereškovalla on paljon yhteistä meidän suomalaisten kanssa, sillä hänen isänsä Vladimir Tereškov taisteli yhdessä suomalaisten kanssa Lemetin motissa. Panssarivaununjohtaja kersantti Tereškov katosi taistelun aikana jäljettömiin. Hänen katoamisestaan näyttää netissä olevan monenlaista versiota, ja kun olot Gorbatshovin kaudella naapurissa vapautuivat, Valentina Tereškova sai luvan pystyttää isälleen kauniin muistomerkin, joka sijaitsee jossain suomalaisille matkailijoille tutun Murheen ristin lähistöllä, mutta en ole sitä etsinnöissäni onnistunut löytämään.   Panssarikersantti Vladimir Tereškovin muistomerkkiin voi tutustua tässä linkissä: https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/ app/sights/view/-/id/806/country/9/area/70/   Kommentit (0)
Volgan lautturien laulu	10.03.2020, 17:08
Hieman minua ihmetyttää tuossa Volgan lautturit taijemaalauksessa se, että miesporukka on suorittamassa ilmeisen yksinkertaista vetotehtävää, johon soveltuisi jokin vetoeläin, kuten esimerkiksi hevonen tai härkä paremmin. Uskon, että Suomessa moinen työ olisi annettu hevosten hoidettavaksi. En usko, että ilmiön selityksenä on venäläisten tyhmyys, koska laaja kansainvälinen tieteellinen tutkimus todistaa, että suomalaisten ja venäläisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on tarkalleen sama eli 96. Siinä ei ole yhtään ihmettelemistä, koska varsinkin itäsuomalaiset ja venäläiset ovat geeneiltään samaa suomalaisugrilaista väkeä, vaikka kieli ja kulttuuri onkin eri. Repinin taijemaalauksen miekkoset ovat Volgan rannalta jostain Moskovan läheltä ja sana Moskovakin on muinaisten esi-isiemme antama ja juontaa juurensa sanasta moska. Itse luulen, että talousjärjestelmän erot selittävät sen, miksi miehet Volgalla suorittivat hevoselle kuuluvia vetotehtäviä. Venäjällä oli kehittynyt maaorjuusjärjestelmä ja niinpä halpaa maaorjatyövoimaa voitiin käyttää lotjien vetureina eikä kalliita hevosia kannattanut vaarantaa moisessa hommassa. Suomen maanviljelysolot olivat niin kehittymättömät, ettei täällä päässyt syntymään edes maaorjuutta, joka seikka nykyäänkin hankaloittaa maamme talouselämää, koska täällä puuttuu henkilökunnalta maaorjuuden opettama nöyryys. Lopuksi hiljennymme kuuntelemaan aiheeseen soveltuvaa taijemusiikkia eli Volgan lautturien laulua hyvän mieskuoron esittämänä. Sekin yhteinen piirre meillä ja venäläisillä on, että kumpikin kansakunta on tuottanut hyviä mieskuoroja, joissa esiintyy upeita bassoja. Esimerkiksi ruotsalaiset ovat enemmänkin tenoripuolen miehiä. Päästetään voittamattoman puna-armeijan kuoro ääneen: https://www.youtube.com/watch?v=uNb54rwDQJM Kommentit (0)

Repinit ja Kakariset	09.03.2020, 21:12
Ilja Repinin sukulaisia asuu nykyäänkin Suomessa, mutta he ovat tietääkseni taiteilijan veljenpojan jälkeläisiä. Ilja Repinin poika Juri on jo kuollut. Isä Ilja on pojastaan Jurista maalannut yllä olevan muotokuvan. Myös Juri oli taiteellisesti lahjakas, mutta hänen taiteellinen lahjakkuutensa ilmeni enemmänkin suoranaisena boheemiutena. Hänen boheemiutensa meni jopa niin pitkälle, että hän käytti maalauksessa tarvittavia kemikaaleja myös sisäisesti. Välillä hän asusteli jopa siltojen alla ja yritti elättää itsensä kaupittelemalla ohikulkijoille maalauksiaan. Sitä jostain lukemaani tietoa, jonka mukaan Juri Repin liikuskeli kesät talvet kengittä, en ole onnistunut kaikkitietävästä Internetistä varmistamaan. Netistä löytyy Mikko Porvalin Rautasormus-kirjasta lainattu luku, jossa kerrotaan, että tsaarin kamarineiti Anna Vyrubova olisi sponsoroinut Juri Repiniä tämän elämän ehtoopuolelle. Mies eli elämäntavat huomioiden hämmästyttävän vanhaksi, koska hän kuoli vuonna 1954 77 vuoden ikäisenä pudottuaan yömajan neljännen kerroksen ikkunasta. Yleensä ikkunasta ei pudota vahingossa. Muillakin maailmanhistoriaan vaikuttaneilla venäläisillä on lähisukua Suomessa. Ainakin hyvän tarinan mukaan Kakaristen suku oli alun perin nimeltään Gagarin. Saman hyvän tarinan mukaan, kun maailman ensimmäinen avaruuslentäjä Juri Gagarin vieraili 1962 maassamme, hän olisi käynyt tapaamassa Oulussa asunutta serkkuaan nimeltään Kakarinen. Gagarinin Suomen vierailun aikana hänestä otettiin eräs mieleeni jäänyt valokuva, jossa kosmonauttisankaria kuljettanut bussi on pysähtynyt ja maailman ensimmäinen avaruuslentäjä on antamassa ylen tienpenkalla. Kosmonautti kärsi siis maanpinnalla helposti matkapahoinvoinnista, joka avaruuden oloissa voisi muodostua kohtalokkaaksi vaivaksi. Toisaalta voi olla, ettei kyseessä välttämättä ollut autokyydin aiheuttama pahoinvointikohtaus. Kylillä nimittäin puhutaan, ettei Jurikaan ollut mikään vesipoika. Sen asian kyllä ymmärtää helposti, koska tuon ajan raketit olivat sen verran epäluotettavia, ettei niiden kyytiin selvin päin uskaltanut lähteä. Gagarin muuten jätti venäläiseen avaruuslentämisperinteeseen viehättävän rituaalin. Kun hän oli linja-automatkalla Vostok 1-merkkiseen menopeliinsä, pyysi hän autoa pysähtymään. Sillä kertaa sankarilentäjä ei kuitenkaan puklannut, vaan hän pissi erään puun juurella ja sen jälkeen kaikki avaruuteen lähtevät kosmonautit suorittavat saman rituaalin saman puun juurella.   . Kommentit (0)
Ilja Repinin taijemaalaus	08.03.2020, 16:21
Kannattaa seurata miesten 50 kilometrin kilvanhiihtoa, sillä samalla oppii paljon myös taidehistoriasta. Tänään Holmenkollenin kisojen asiantuntijana toiminut Lapin mies Sami Jauhojärvi totesi, että Venäjällä on yksi kova Ilja-niminen kilpahiihtäjä, mutta että sen lisäksi hän muistaa erään toisenkin Iljan, eli Ilja Repinin, joka on tehnyt taijemaalauksen nimeltään Volgan lautturit. Sen jälkeen pääselostaja ja hänen apuselostajansa pohtivat, että onko Repin maalannut myös hiihtoaiheisia taijemaalauksia, mutta eivät muistaneet yhtään kappaletta sellaisia. En minäkään muista Repiniltä hiihtoaiheista taulua, mutta ennen työhuoneeni seinällä oli Pekka Halosen kyisestä aihetta käsittelevä työ. Volgan lautturit lienee maailman toiseksi tunnetuin maalaus, sillä se häviää niukasti Mona-Lisalle, vaikkakin Repin työssään vääristää törkeästi historiaa. Volgan lautturit eivät olleet mitään nälkiintyneitä resupekkoja, vaan he olivat Venäjän työväen luokan eliittiä, nuoria riuskoja miehiä. Sellaisiahan ovat vielä nykyäänkin kuljetusalalla työskentelevät ja maamme satamien ahtaajatkin vaikuttavat kuvista päätellen isoilta ja riskeiltä Helvetin enkeleiden kaltaisilta miehiltä, joka asia saa ilmeeni mietteliääksi ja tuo mieleen Marlon Brandon kuuluisaksi tekemän elokuvan Kirjava Satama. Volgan lautturit eivät siis edusta sosialistista tai mitään muutakaan realismia, vaan se on ropakantaa, jolla kuvataan tsaarin Venäjää, jossa suuri ryysyköyhälistö vetää yhteistä venettä, jonka perässä ainakin  maalauksen perusteella istuu muutama harva. Repin inhosi tsaarin valtaa, mutta niin hän inhosi myös bolseviikkikomentoa ja jäi asumaan Suomeen, vaikka häntä isollakin rahalla houkuteltiin Neuvostoliittoon. Vesikuljetuksilla oli Venäjällä aikoinaan suuri merkitys ja niin se on sitä vieläkin. Muistuupa mieleeni, miten Krimin valtauksen jälkeen Putin vihasi, että hän voisi käyttää ydinasetta Tanskaa vastaan. Taustalla oli pelko siitä, että Tanskan salmet suljetaan talouspakotteena venäläisiltä laivoilta ja sen seurauksena Pietarissa ja Moskovassa olisi ollut kohta vaikeat ajat, koska 70 % näiden kaupunkien huollosta kulkee Tanskan salmien läpi.  Kommentit (0)
Kirjasalon tasavalta	07.03.2020, 19:07
Tuo eilen mainittu Kirjasalo on historiallisesti niin merkittävä paikka, että siinä olisi ainesta vaikkapa elokuvaksi. Nimittäin Venäjän vallankumouksen sekasortoisissa oloissa Kirjasalo julistautui itsenäiseksi alueeksi, jota ainakin huumorimielessä kutsuttiin Kirjasalon tasavallaksi. Tasavallan pinta-ala oli tosin vain 30 km2 ja asukasluku 400, mutta maasta se pienikin ponnistaa ja tässä yhteydessä kannattaa muistaa, että Vatikaaninkin pinta-ala on vain 0,4 km2 ja asukasluku 900. Kirjasalon tasavallalla oli, kuten itsenäisellä valtiolla kuuluukin olla, oma armeija, lippu, kansallislaulu nimeltään Nouse Inkeri ja mikä tärkeintä, oma postimerkki, jolla lienee nykyään huomattava keräilyarvo. Pitkäikäinen ei Kirjasalon tasavallasta tullut, koska se oli olemassa vain heinäkuusta 1919 joulukuuhun 1920.  Ilmeisesti kirjasalolaiset olivat sen verran realisteja, ettei heidän ja heidän suomalaisten tukijoiden tarkoituksena ollut itsenäinen valtio, vaan alueen liittäminen Suomeen. Tasavallalla ehti puolentoista vuoden aikana olla kaksi johtajaa Santeri Termonen ja Jukka Tirranen, jotka eivät ole jääneet historiaan. Sen sijaan historiaan on jäänyt tasavallan sotilaskomentaja everstiluutnantti Yrjö Elfvengren, joka aloitti uransa tsaarin armeijassa, mutta joutui vaikeuksiin ja vankilaan, kun häntä epäiltiin keisarinnan murhan suunnittelusta. Venäjän vallankumous pelasti hänet ja mies jatkoi sotimistaan Suomen valkoisten riveissä ja Suomen sisällissodan jälkeen hän jatkoi ammattinsa harjoittamista Venäjän sisällissodassa ja kohosi peräti kenraalimajurin arvoon. Bolsevikkien voiton jälkeen Elfvengren jatkoi sitkeää taistelua neuvostovaltaa vastaan, josta wikipedia kertoo seuraavaa: Kesäkuussa 1921 Elfvengren perusti Varsovassa Boris Savinkovin kanssa Isänmaan ja Vapauden Suojelun Kansalaisliiton, jonka tehtävänä oli neuvostovallan kukistaminen. Elfvengrenin vastuulla oli Luoteis-Venäjällä, Suomessa ja Baltiassa tapahtuva salainen toiminta. Vuonna 1922 järjestö yritti ampua Neuvosto-Venäjän ulkoasioiden komissaarin Georgi Tšitšerinin Genevessä, mutta hanke epäonnistui. Elfvengrenin on väitetty olleen osallinen myös neuvostodiplomaatti Vatslav Vorovskin salamurhaan vuonna 1923 Lausannessa. Elfvengren erosi liitosta vuonna 1923 ja seuraavana vuonna Boris Savinkov vangittiin Moskovassa, jonne tämä oli salaa saapunut. Elfvengren toimi tämän jälkeen liikemiehenä Helsingissä, mutta muuten hänen viimeisien vuosiensa toiminnasta ei ole paljoa tietoa. Vuonna 1925 Elfvengren matkusti salaa Venäjälle, mutta paljastui ja vangittiin. Hänet ammuttiin vuonna 1927 Moskovassa.   Olen sitä mieltä, että Kirjasalon tasavallan lisäksi myös Elfvengrenin elämä ja teot olisivat hyvä elokuvan tai jopa väitöskirjan aihe. Kommentit (0)
Kalle Jalkasen haudalla	06.03.2020, 18:50
Joulun alla toteutin pitkään hautomani suunnitelman ja kävin tutustumassa ihan Lappeenrannan keskustassa sijaitsevaan sankarihautausmaahan. Vaikka tämä kalmisto on yksi maamme suurimmista, siellä on harvinaisen selkeät opasteet. Niinpä löysin helposti Suonenjoen ainoan olympiavoittajan Kalle Jalkasen haudan ja pystyin varmistamaan, että olympiavoittaja on saanut hautakiveensä hänelle kuuluvat olympiarenkaat. Sillä tavalla on maassamme tapana kunnioittaa olympiavoittajia heidän kuolemansa jälkeen. Kallen viimeinen leposija sijaitsee noin kymmenen metriä hautausmaan Wäinö Aaltosen veistämästä vaikuttavasta muistomerkistä Helsingin suuntaan. Kalle Jalkanen kaatui syyskuussa -41 Inkerinmaalla Kirjasalossa kahden miinan räjähtäessä. Jalkanen asui viimeiset vuotensa Lappeenrannassa ja hänet on sen vuoksi haudattu sinne eikä Suonenjoelle. Pidetyn olympiasankarin kuolema kostettiin surmaamalla neljä sotavankia. Ansiokkaan urheilijan kuolema harmitti pataljoonan komentajaa majuri Mäntylää niin kovasti, että hän määräsi hetkeä aiemmin otetut vangit ammuttaviksi. Jalkasen joukkueen johtaja Tukia sai teloituksen suoritettavakseen. Hän ei saanut miehiään tätä hirmutyötä tekemään, joten vänrikki itse joutui lainaamaan erään jääkärin konepistoolia. Sodan jälkeen tapausta tutkittiin sotarikoksena. Majuri Mäntylä sai teosta neljä ja puoli vuotta vankeutta, mutta konepistoolia käyttänyt vänrikki jätettiin tuomitsematta. Kommentit (0)
Arvokasvit horsma ja voikukka	05.03.2020, 17:31
Luin 50 vuoden tauon jälkeen Onni Palasteen kirjan Minä desantti, joka kertoo suomussalmelaisen Eetu Heikkisen tarinan, josta tosin romaanissa käytetään jostain syystä toista nimeä. Hän jäi jatkosodassa haavoittuneena sotavangiksi ja lupautui vankileiriltä koti-ikävän vuoksi ja nälkäkuolemalta välttyäkseen desantiksi.  Heikkisen mukaan ruokapula vankileirillä oli niin kova, että vangit söivät horsmakeittoa, joka ei ollut mitenkään maittavaa eikä ravitsevaa, vaan enemmänkin tikkuista. Ilmeisesti horsmaa syötiin itärajan takana muuallakin kuin vankileireillä, koska desantti Juntunen kertoi nähneensä jopa julisteen, jossa itse generalissimus Stalin esitettiin nauttimassa horsmasoppaa. Nettitietojen mukaan horsma kelpaa syötäväksi silloin, kun se on vielä alle 30-senttistä. Kasvin ravintoarvoista en päässyt nettiselaillulla selvyyteen, mutta ravitsevaa sen täytyy olla, koska ainakin Kärkkäälän karhujen tiedetään olevan horsmalle persoja ja karhuhan on kaikkiruokainen kuten ihminenkin. Omien kokemusteni mukaan horsma on hyvin helppohoitoinen ja satoisa ravintokasvi ja ihmettelen, miksi suomalaiset eivät nälkävuosina turvautuneet horsmaan, vaan nakersivat pettua ja jäkälää, joista jälkimmäinen on vielä myrkyllistäkin, ellei sitä kunnolla liota. Toinen neuvostoliittolainen pula-ajan korvikekasvi oli voikukka, josta valmistettiin kumia. Jostain luin, että voikukkaviljelmiltä saatiin kumia peräti 400 kiloa hehtaarilta. Luulen, että venäläinen voikukka on kuitenkin eri lajia kuin meikäläinen rikkaruoho. Muuten joskus vanhoina hyvinä aikoina pohjoiskorealainen delegaatio vieraili Helsingissä ja isännät kysyivät heiltä, että mitä he haluaisivat viedä kotimaahansa, niin joku rohkeni pyytää, että voisivatko he saada sen tienvarsilla kasvavan tavattoman kauniin koristekasvin siemeniä kotiin viemisiksi. Saattoi olla, että delegaatio ymmärsi voikukan arvon ravintona ja kumiteollisuuden raaka-aineena. Korealaiset ovat fiksua kansaa, sillä esimerkiksi jokin laaja kansainvälinen tutkimus paljasti, että eteläkorealaiset maailman älykkäin kansa ja peittosivat tässä kilpailussa jopa kiinalaiset. Suomalaiset olivat tapansa mukaan tässäkin kisassa sijalla yms., mutta pikkuisen kuitenkin israelilaisten edellä, joka minut yllättää. Kommentit (0)

Näläkäsen lattaamo	04.03.2020, 17:23
Elämme synkkiä aikoja. Ilmastonmuutos ahdistaa, kun näyttää siltä, että pessimistit ovt jälleen kerran olleet täysin väärässä ja että ilmastonmuutos eteneekin nopeammin, mitä ilmastovouhkaajat pelottelivat. Syyrian sotku sen kun vain pahenee ja ainut valopilkku on se, että eilen pääuutislähetyksessä kerrottiin, etteivät kumiveneissä henkensä kaupalla värjöttelevät, joita kreikkalaiset merivartijat hutkivat pitkillä sapilailla, olekaan pakolaisia, kuten tyhmempi luulisi, vaan he ovatkin nykyään siirtolaisia. Jotain hauskaa maailmasta sentään löytyy, kuten nyt esimerkiksi Suonenjoelle ilmestynyt uusi puarhuone, jollaisia muualla baareiksi kutsutaan, jonka nimi näyttää olevan Näläkäsen lattaamo. Lisäksi jonkun paikallisen parturiliikkeen ovella oli houkutteleva kyltti, jossa luki "PÄITÄ LEIKATAAN". Ja paras uutinen on se, että Kuopiossa pyritään vastaamaan väestön ikääntymisen asettamaan haasteeseen, antamalla jokaiselle synnyttäjälle muoviämpäri. Se varmasti aktivoi monen lapsentekohommiin.  Kommentit (0)
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat baarit	03.03.2020, 20:01
Eilen jatkoin Sub-kanavan ohjelmatarjonnan seuraamista ja seurasin vahvasti myötäeläen ratkiriemukasta Kekkonen tulee-elokuvaa. Luulen elokuvan, että tapahtumat sijoittuvat kulttuurihistoriallisesti merkittävän Kittilässä sijainneen kuuluisan Allin baarin liepeille. Liikuin joskus niillä seuduilla ja vieläkin harmittaa, että en pistäytynyt tapaamassa legendaarista Allia.   Allin baarin pitäjä oli paikallinen sinnikäs Lapin nainen ja matkailuyrittäjä, joka kuulemma omisti kaksi järveä ja yhden joen. Lisäksi hän tarinan mukaan kunnostautui ampumalla hirvikiväärillä baariinsa pyrkinyttä murtomiestä. Baarin ulko-ovessa toivotettiin matkailijat ystävällisesti tervetulleiksi lapulla, jossa sanottiin lappilaisella suoruudella, että "JA NURKKIIN EI KUSEKSITA."   Sen sijaan minulla on ollut onni vierailla toisessa kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa baarissa, eli Sonkajärven Jyrkän baarissa.  Ylä-Savossa pyöräillessäni noin 40 vuotta sitten keskeltä ei mitään löytyi baari. Pihalla seisoi punainen ruskeapilkkuinen Lada, jonka katolla oli juppimainen suksiboxi. Ilmeisesti metsurin työkaluja oli siinä kätevä kuljettaa. Vaikka mieli teki, en uskaltanut valokuvata ajopeliä, koska epäilin jopa fyysisen turvallisuuteni saattavan vaarantuvan.   Jyrkän baarissa ikääntyneet pienviljelijä-metsurit joivat olutta suureen janoonsa. Halusin kahvin ja pullan. Pullaa ei ollut, mutta kahvit luvattiin keittää. Baarin pääartikkeli oli keskiolut. Jututin alkuperäisväestöä. Minulle kerrottiin, että vastikään tiloissa oli järjestetty baariseminaari.   Idean isä oli taiteilija M A Numminen, joka oli eksynyt paikkaan ja ihastunut ikihyviksi. Hänen ajatuksensa oli järjestää baariseminaari, jossa teemana oli suomalaisen keskikaljabaarikulttuurin kehittäminen. Hauskaa ja kosteaa oli ollut ja M A oli ollut harvinaisen mukava mies. Myöhemmin hän julkaisi kirjankin maamme kaljakuppiloista ja Jyrkän sylkylä oli teoksessa kunniapaikalla.   Jyrkän baarissa minulle kerrottiin, että naapurissa asusti kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkkä. Hänen kanssaan oli tullut ongelmia. Miina oli tehnyt pihalleen ns. tuulenkatselulaitteen ja koska naapurin omenapuut varjostivat kyseistä tuulenketselulaitetta, hän oli käynyt vähän karsimassa puita. Naapuri oli kutsunut poliisit paikalle ja tilanne oli kärjistynyt niin pitkälle, että kuvataiteilja oli purra jurskauttanut erästä vanhempaa konstaapelia polvesta. Pienviljelijä-metsurit eivät voineet asiaa hyväksyä.   Muuten kun kävin pari kymmentä vuotta sitten tiedekeskus Heurekassa, oli Sonkajärvellä toimintansa lopettanut Jyrkän baari yllätyksekseni kokonaisuudessaan siirretty sinne näytteille. Se edusti mukamas katoavaa kansankulttuuria, kuten varmaan edustikin.                   Kommentit (2)

Kaksi kuuluisaa Aarnoa	02.03.2020, 18:55
Eilen nähtiin ties monennenko kerran telkkarissa Kaappari-elokuva, tällä kertaa Subilla, eikä turhaan, koska minusta se on mainio elokuva, jossa fakta ja fiktio sekoittuvat juuri sopivasti. Faktaa elokuvassa oli aikoinaan ainakin sen verran, että oikea kaappari Aarno Lamminparras loukkaantui, koska hänet esitettiin epäedullisessa valossa. Pahaa elokuvasta tykkäsi tiettävästi myös toinen Aarno, eli säveltäjä Aarno Raninen, joka uskoi joutuneensa manageri Huopasen esikuvaksi. Huopasta esittänyt Juho Milonof onnistui luomaan kuvan sietämättömän itsekeskeisestä ihmisestä, jollaisia nykyään kutsutaan narsisteiksi. Tosin kyseinen miehenpuoli ei elokuvassa ole nimeltään Raninen, vaan Huopanen. Fiktiota Kaapparissa edusti se, että elokuvan keskeisen vaikuttajahenkilön, eli liikenneministerin, sukupuoli oli vaihtunut verrattuna reaalitodellisuuteen. Todellisuudessa keväällä 1978 liikenneministerinä oli vähäpuheinen ja totinen sekä aina ministerimäisesti huolestuneen oloinen SKDL:n Veikko Saarto. Kaappari-elokuvan fiktiivisen naispuolisen liikenneministerin esikuva lienee ollut myöhemmin sisäministerinä toiminut SDP:n Kaisa Raatikainen, joka vuonna 1986 johti Mikkelin pamaukseen johtanutta poliisioperaatiota vaihtelevalla menestyksellä. Vaikka Kaapparii onkin suosikki filmejäni, niin se vika elokuvassa on, että siinä tupakoidaan niin häiritsevässä määrin, että katsojankin terveys terveys tuntuu vaarantuvan. Innokas tupakkamies oli varsinkin elokuvan manageri Huopasta, jonka esikuvaksi siis epäiltiin Aarno Ranista, esittänyt Juho Milonof. Tupakointiharrastus osoittautui myöhemmin kohtalokkaaksi Raniselle, koska hän menehtyi muutama vuosi elokuvan valmistumisen jälkeen tupakoinnin aiheuttamassa tulipalossa. Säveltäjä Aarno Raninen on muuten kunnostautunut myös elokuvanäyttelijänäkin, sillä hän esitti Mikko Niskasen Nuoruuden Savotoissa kuoleman sairasta Kalle Päätalon enoa Matti Neulikkoa, joka hyvin sairaanakin yritti sinnitellä parkkuulanssilla. Pöllipinon viereen kuolevan Neulikon rooliin Ranisen aika riutunut olemus hyvin sopikin. Kommentit (0)
Desantin veli	01.03.2020, 18:16
Kommentaattori tiesi kertoa, että toissailtana jutussani mainitun Minä desantti-kirjan päähenkilön veli olisi ollut suonenjokelaisia. Tieto oli minulle aivan outo ja uusi ja mieleeni muistui tapaus syksyltä 1976, jolloin olin veteraanien mukana Petroskoissa. Silloin kadulla käppäillessäni minut pysäytti ystävällinen vanha herra, joka kertoi tietävänsä, että minä olen Suonenjoelta ja voisinko viedä terveiset hänen velipojalleen Suonenjoen vanhainkotiin. Muistelen, että velipojan sukunimi olisi ollut Kaipainen, etunimen päälle en nyt enää pääse. Petroskoi oli siihen aikaan Tamperetta suurempi kaupunki, jossa taisi olla 240.000 asukasta, ja niinpä tuntuu merkilliseltä sattumalta, että kadulla minut pysäyttää tuiki tuntematon mies, joka tietää mistä olen kotoisin ja jonka veli vielä sattui olemaan suonenjokelaisia. Siihen aikaan itänaapurissa oli ainakin joissain asioissa hyvä kuri ja järjestys, jos satunnaisen matkailijankin tausta pystyttiin noin hyvin selvittämään. Muistan, että 70-luvulla entinen Suonenjoen lyseon opettaja kapteeni evp. Valtteri Makkonen oli käynyt Leningradissa ja hänkin oli törmännyt merkilliseen sattumaan. Sota-aikaan Makkonen oli jonkinlainen propagandisti, jonka tehtäviin kuului huudella kovaäänisellä linjojen yli, että "tulkaa hakemaan voita leivällenne" tms. syvällistä, ja kerran kävi niin, että punapanssari ampui Valtterin äänenvahvistamisen tuhannen päreiksi. Ja kuinka ollakaan, kun kapteeni evp. istui Leningradin ravintolassa, törmäsi hän sikäläiseen sotaveteraaniin, joka kertoi olleensa juuri se mies, joka ampui kalliin kovaäänisen tuhannen päreiksi. Pieni on siis maailma tai sitten naapurissa oli niin hyvä kuri ja järjestys, että tällaisia tapauksia onnistuttiin järjestämään. En muuten tuntenut Suonenjoen vanhainkodissa asuvaa Kaipaista ja terviisit jäivät viemättä. Jos Kaipainen sattuu lukemaan tätä, niin meneehän ne terviisit näinkin perille. Muuten se suonenjokelainen desantin veli ei ollut Kaipaisia, kuten aluksi kuvittelin. Kommentit (0)
Kuopiolaisen palloilun päällekäisyysongelma	29.02.2020, 19:54
Eilen Kuopion Palloseura kohtasi 1065 katsojan todistaessa Kuopio-hallissa Rovaniemen vastaavan yhdistelmän Suomen cupissa jalkapalloilun merkeissä ja vaikka Rops on yleensä ollut kuopiolaisille kova vastus, loistivat ottelun jälkeen tulostaululla tulikirjaimin kotijoukkueen voittolukemat 4-0, vaikka Kups pelasi vahvasti junioripitoisella joukkueella. Kups pelasi näin 17. perättäisen tappiottoman ottelun, joka lienee joukkueen, ellei koko Suomen tai jopa koko Pohjoismaiden ennätys. Täsmälleen samaan aikaan klo 18.30 alkaen ihan Kuopio-hallin vieressä Kuopion jäähallissa kohtasi vahvasti kuopiolainen, mutta vahvasti sortavalalaistaustainen Kalpa, jonka nimi todellisuudessa kokonaisuudessaan on Kalevan Pallo, joka nimi todistaa joukkueen kalevalaisista juurista, SM-liigaa ylivoimaisesti johtavan Oulun Kärpät jääkiekkoilun merkeissä yli 4100 silmäparin todistaessa tapahtumaa ja voitti jännittävien vaiheiden jälkeen jatkoajalla 4-3. Täsmälleen samaan aikaan kohtasi Kuopioon rekisteröity Savo Volley Akaa Volleyn lentopalloilun merkeissä joukkueiden harhaanjohtavista nimistä huolimatta kotimaisessa lentopalloliigassa ja voitti puhtaasti 3-0, vaikka Akaa on koko kauden kiikkunut sarjan kärkiporukoissa. Ottelua seurasi peräti 725 katsojaa ja se on paljon lentopallo-ottelulle. Selitys yleisömäärään on se, että kuopiolaiset ymmärsivät pelata kotiottelunsa Iisalmessa asti. Jonkun olisi tehtävä jotakin kuopiolaista palloilua vitsaavalle päällekkäisyysongelmalle. Kommentit (0)
Toiseksi kuuluisin desantti	28.02.2020, 17:04
Jos Kerttu Nuorteva on kuuluisin Suomeen tulleista desanteista, niin toiseksi kuuluisin oli tunnettua taiteilijasukua ollut Boris Repin. Jostain luin, että Boris olisi ollut peräti Ilja Repinin poika, mutta itse äänestäisin sen puolesta, että hän oli Iljan veljenpoika. Boris Repinen tapauksessa olisi vaikkapa Teemu Keskisarjalle hyvä kirjanaihe. Boris Repin oli syntynyt Terijoella, eli samalla seudulla, jossa oli myös kuuluisa Repinin ateljee. Hän oli Suomen kansalainen ja joutui Jatkosodassa Suomen armeijaan. Vaikka Repinin suku ei ollut mitenkään neuvostomyönteistä, niin siitä huolimatta Boris loikkasi linjojen yli naapurin puolelle. On hieman epäselvää, voiko Boris Repiniä pitää desanttina, koska hän tiettävästi palasi vakoilijana Suomeen luistellen eikä laskuvarjolla, kuten desanttien tapana oli. Epäonnekseen luistelijadesantti törmäsi Helsingin raitiovaunussa hänet tunteneeseen suomalaiseen sotilaaseen ja vähän myöhemmin poliisi pidätti hänet. Miehen loppuvaiheet ovat minulle epäselvät. Erään version mukaan hän teki itsemurhan sellissä, mutta on myös tietoja joiden mukaan hänet olisi teloitettu Malmin metsikössä, jonne monen desantin tie päätyi. Ainakin Malmin hautausmaalla olevassa teloitettujen fasismin vastustajien muistomerkissä lukee myös Boris Repinin nimi, kuten tämäkin kuva todistaa https://gramho.com/media/2122742532084657176 . Kommentit (3)
Menolippu Australiaan	27.02.2020, 18:39
Ei kelvannut Kerttu Nuortevalle Australian lippu, vaikka häneen rakastunut vastavakoilun kuulustelija ja tuleva oikeustieteen professori Paavo Kastari sitä hänelle tarjosi, mikäli hän laulaisi kaiken. Kastarin ehdotus ei ollut outo eikä uusi, sillä jo vuonna 1929 Etsivä Keskuspoliisi kustansi Jalmari Rasi-nimiselle kommunistitoimitsijalle Australian lipun ja väärennetyt henkilöllisyystodistukset, kun hän suostui yhteistyöhön. Suomessa Rasi olisi saanut pelätä henkensä puolesta toverikostoa, mutta ei Australiakaan hänelle paljoa lisävuosia suonut, koska hän menehtyi jo 38-vuotiaana sydänkohtaukseen. Hänen kuolintodistuksensakin väärennettiin kuolinpaikaksi Etsivä Keskuspoliisin ja kirkkoherran viraston yhteistyöllä Suomen Nokia. Tosin voi olla mahdollista, että Rasi jatkoi elämäänsä ja väärennetty kuolintodistus oli osa henkilösuojeluohjelmaa. Tukholman menolippu ei Nuortevalle kelvannut, koska hän kertoi kaupungin olevan Neuvostoliton vakoilukeskus. Hän varmaankin epäili, että siellä loikannut vakoilija olisi äkkiä päässyt ainuvastaan. Asia saattoi olla, kuten Nuorteva pelkäsi, mutta ihmeelliseltä kuitenkin tuntuu, että loikkari Arvo "Poika" Tuominen sai elää Tukholmassa ihan rauhassa. Epäilen, että nykyinen Venäjän tiedustelupalvelu ei olisi yhtä lempeä. Herääkin epäilys, että oliko Tuominen mahdollisesti jopa kolmoisagentti. Muuten joku itsensä pöhköksi lukenut historian lisenssi voisi tehdä väitöskirjan Ruotsiin päätyneestä suomalaissyntyisestä Puna-armeijan majuri Hjalmar Frontista. Hän aloitti sotilasuransa Suomen punakaartissa, jatkoi sitä menestyksellä Neuvostoliiton sotilasakatemiassa, mutta loikkasi sitten Stalinin vainoja pakoon Japaniin ja sieltä sitten sotien jälkeen Ruotsiin. Hjalmar Front julkaisi 1970-luvun alussa kaksi mielenkiintoista teosta elämästään nimillä Kremlin kiertolaisia ja Neuvostokomennuksella Siperiassa, mutta kolmas osa jäi kesken, kun hän kuoli Tukholmassa vatsanpuruihin. Arvovaltaisen Nyrkki-Posti lehden mukaan kyseessä olisi sittenkin ollut vain vatsasyöpä. Kommentit (0)

Maailman huonoin vakooja	26.02.2020, 17:38
Donner-sarja jatkui eilisiltana Teemalla ja nyt nähtiin vuonna 2009 valmistunut elokuva Kuulustelu, jonka olen nähnyt muutaman kerran aiemminkin, mutta filmi on niin hyvä, että se kestää useammankin katselun. Elokuva kertoo hyvin traagisesta vakoilija Kerttu Nuortevan tapauksesta. Kerttu Nuorteva oli tunnetun sivistyssuvun kaunis edustaja, joka syntyi Usa:ssa, mutta muutti perheensä mukana sieltä Neuvostoliittoon jo 20-luvalla. Kertun isä oli lehtimies ja poliitikko Santeri Nuorteva, joka joutui tsaarin aikaan muuttamaan Suomesta Amerikkaan majesteettirikoksen vuoksi, eli hän ilmeisesti oli kirjoittanut rumasti Venäjän hallitsijasta. Muita kuuluisia Nuortevan suvun edustajia oli Santerin veli kokoomuslaisen Uuden Suomen pakinoitsija Olli, eli Väinö Nuorteva ja Ollin poika on vieläkin elävä ympäristötieteiden professori Pekka Nuorteva. Veljesten äiti oli Venäjän juutalaisia. Kertun äiti taas oli pohjalaisen mestaripainija, näyttelijä ja poliisimestari Iivari Tuomiston sisko. Kerttu Nuorteva oli siis monipuolisesti lahjakasta sukua, mutta vakoojana hän oli lähes maailman huonoin, jolta ei mikään vakoilutoimi onnistunut. Hän loukkasi jalkansa laskeutuessaan laskuvarjolla Suomeen, ensimmäiselle leiripaikalleen johonkin liiteriin häneltä unohtuivat venäjänkieliset suklaalevypaperit, venäläinen keksipaketti, huulipuikko ja venäläinen Suomen kartta. Unohteluun saattoi vaikuttaa juuri alkaneet kuukautiset. Helsingissä hän vei laukkuun pakkaamansa venäläisen radiolähettimensä säilöön pesulaan, ja tietenkin se herätti pesulanväessä niin paljon epäilyjä, että poliisi oli odottamassa, kun hän palasi noutamaan laukkuaan. Kerttu Nuortevan huonomuistisuus oli niin häkellyttävää, että epäilen että kyseessä oli tahallisuus tai ainakin freudilaiset alitajuiset lipsahdukset. Ehkä hän halusikin jäädä Suomessa kiinni. Ehkä hän oletti ainakin alitajuisesti, ettei Uuden Suomen pakinoitsija Ollin kaunista veljentytärtä tulla ampumaan, kuten ei ammuttukaan. Kommentit (0)
Sankarikorpraali	25.02.2020, 17:11
Panu Rajalan Mika Waltari-kirjasta paljastuu, että Hangon suunnalla oli välirauhan aikaan muitakin jännittäviä tilanteita, kuin eilen kertomani. Kirjailija Waltari vietti reipasta kirjailijaelämää eikä siis ollut mikään vesipoika, mutta hänen boheemiutensa oli sangen vaaratonta luokkaa verrattuna velipoikaan Samuli Waltariin. Samulin oli niin mahdotonta sopeutua normielämään, että hän hakeutui armeijaan upseeriksi, koska ei juoppoudeltaan mihinkään muuhun pystynyt.  Tästä ammatinvalinnasta sitten seurasi se, että hän oli yksin muuttaa koko Toisen maailmansodan historian. Samuli oli nimittäin Välirauhan aikaan vartioimassa  Hangossa rajaa ja erään ryyppyputken jälkeen hän komensi miehensä tulittamaan tykillä venäläisten päämajaa. Eräs tervejärkinen korpraali rohkeni epäröidä pystymakkurissa toikkaroineen luutnantin määräystä ja tämän vuoksi Samuli Waltari ampui tätä niskuroijaa pistoolillaan. Korpraali ehti kuitenkin heittäytyä syrjään ja luoti vihelsi vain kahden kranaattia tykille kantaneen tykkimiehen välistä. Samuli Waltari vapautettiin tapauksen jälkeen tehtävistään. Toistakymmentä vuotta sitten kerroin tämän tapauksen blogillani ja esitin, että tuntemattomaksi jääneen korpraalin henkilöllisyys olisi selvitettävä ja hänelle olisi nimettävä Mannerheim-ristin ritariksi. Vuosia myöhemmin jutussani tuntemattomaksi jääneen sankarikorpraalin pojanpoika ilmoitti, että hänen vaarinsa Lars Holmström oli perään kuuluttamani sotilas. Lars Holmström kertoo tapauksesta kirjassaan Välirauhan ja jatkosodan päiviä ja öitä. Kommentit (0)
Carl von Haartman ja rajarauha	24.02.2020, 18:41
Eilen mainittu näyttelijänäkin kunnostautunut upseeri Carl von Haartman eli seikkailurikkaan elämän, josta hän kertoo muistelmateoksessaan Antaa Haartmanin yrittää. Läheltä piti, ettei hän jäänyt kerrassaan lähtemättömällä tavalla maamme historiaan, koska hän oli lähellä sytyttää Jatkosodan jo vuoden etuajassa. Nimittäin välirauhan aikaan Haartman toimi Hangon rajakomendanttina - Hankohan oli silloin osa Neuvostoliittoa. Tilanne rajalla oli kireä ja kerran tapahtui niin, että suomalainen sotilas katosi mystisellä tavalla. Tietoja tapahtuneesta kyseltiin myös naapurin puolelta, mutta puna-armeijalaisilla ei ollut havaintoja kadonneesta suomalaisesta. Toimen miehenä Haartman puuttui tapahtumien kulkuun ripeästi. Hän järjesti niin, että suomalaiset kaappasivat kaksi naapurin sotilasta. Taisi vielä olla, että miehet vallan kolkattiin. Tekohan oli tietysti kaikkien lakien ja hyvien tapojenkin vastaista eikä toimenpiteelle ollut valtiovallan hyväksyntää. Kohta tapauksen jälkeen Neuvostoliitosta tuli tiedustelu, onko kahdesta heidän kadonneesta sotilaasta mitään havaintoa suomalaisten puolella. Suomalaiset vakuuttivat olevansa asiasta täysin tietämättömiä. Sitten yllättäen naapurin puolelta tuli ilmoitus, että kadonnut suomalainen sotilas oli yllättäen löydetty jostain Leningradin läheltä. Tämän jälkeen suomalaisetkin pystyivät kertomaan ilouutisen, että myös kaksi puna-armeijan miestä oli onnistuttu löytämään Suomesta. Kadonneita vaihdettiin ilmeisen vähin äänin, koska virallisessa historiassa asiasta ei löydy tietoa. Kommentit (0)
Hughes ja Haartman	23.02.2020, 20:10
Toissa iltana kerroin aikansa maailman rikkaimmasta miehestä Howard Hughesista, jolla oli samanlainen taipumus tykästyä sairaalloisesti johonkin elokuvaan kuin itselläni, mutta on minulla sekin yhteinen piirre maailman rikkaimman miehen kanssa, että molemmat olemme suhteellisen säästäväisiä. Maailman rikkain mies Hughes painoi kuollessaan 40 kilogrammaa, vaikka oli 186-senttinen ja lisäksi hänellä oli valtavan pitkä tukka, koska hän ei haaskannut rahaa partureihin, johon haaskuuseen itse olen syyllistynyt. Mutta eihän maailman rikkaimmaksi pääse, ellei elä nuukasti. Kiinnostus lentäviin laitteisiin yhdistää minua myös Hughesiin. Hän meni kiinnostuksessaan niin pitkälle, että valmisti toisen maailmansodan aikaan sen ajan suurimman lentolaitteen, eli kahdeksan moottorisen lentoveneen, jonka lentoon lähtöpainoksi suunniteltiin peräti 180 tonnia. Rakennusprojekti onnistuikin sikäli, että lentovene onnistui irtoamaan veden pinnasta ja lentämään 20 metrin korkeudessa kolme kilometriä. Kyseistä lentolaitetta on halventavasti väitetty kuusilaudoista kyhätyksi, mutta kyllä se todellisuudessa tehtiin koivuviiluista. Metallia ei USA:n valtio suostunut rakennusprojektille antamaan, koska alumiinia tarvittiin muihin sodankäyntityökaluihin. En nyt onnistu keksimään yhtään seikkaa, joka yhdistäisi Hughesin Kärkkäälän kylään, kuten Forrest Gumpin osalta helposti keksin, mutta kesäpitäjääni Uukuniemeen Hughes kytkeytyy. Nimittäin elokuvista ja ilmailusta kiinnostunut Hughes ohjasi ilmailuaiheisia elokuvia ja niistä kuuluisin on vuonna 1930 valmistunut Hells´Angles, joka harhaanjohtavasta nimestään huolimatta ei kerro moottoripyöräkerhosta vaan ensimmäisen maailmansodan sotilasilmailusta. Ilmeisesti rikollisjärjestö Helvetin Enkelit keksivät itselleen nimen tuosta elokuvasta. Tässä elokuvassa näyttelee saksalaisen ilmalaivan kapteenia Carl von Haartman, joka kymmenisen vuotta myöhemmin toimi Kollaalla taistelleen pataljoonan komentajana. Hänen alaisuudessaan palvelivat esimerkiksi Marokon Kauhuksi kutsuttu komppanian päällikkö Aarne Juutilainen ja Valkoiseksi Kuolemaksi kutsuttu tarkka-ampuja Simo Häyhä, mutta myös suuri joukko Uukuniemen miehiä, joista yli 40 haudattiin Uukuniemen kirkon viereen. Kommentit (0)
Apple ja kemiallinen kastraatio	22.02.2020, 18:45
Ei ymmärtänyt eilisessä elokuvassa Forrest Gump, joka oli vähän syntymässään saamapuolelle jäänyt, ettei hänen satumaisia katkarapuvoittojaan sijoitettu suinkaan hedelmäfirmaan, vaan Appleen, joka harhaanjohtavasta nimestään huolimatta toimii ihan muulla alalla. Wikipedia näyttää kertovan virheellisesti Appelan logon syntytarinan. Haukatun omenan kuvan kerrotaan juontavan juurensa aikaan, jolloin Appelan perustaja Steve Jobs työskenteli omenafarmilla. Sillä varmuudella, jonka vain täydellinen tietämättömyys voi synnyttää, väitän, että haukattu omena liittyy Alan Turing tapaukseen. Turingiahan pidetään elektronisen tietokoneen keksijänä. Hän oli suuri tuntematon englantilainen sotasankari, joka toisen maailmansodan aikana kehitti tietokoneen murtamaan saksalaisten salattuja viestejä. Alan Turingin ongelma oli se, että hän oli homo, eli miehimys, kuten Suomessa siihen aikaan tuollaista taipumusta myös kutsuttiin. Tuollainen taipumus ei silloin ollut mitenkään myönteinen asia, ei varsinkaan salaisen palvelun puolella, vaan vielä 1950-luvulla sivistyneessä Englannissakin se kuului rikoslain piiriin. Alan Jobs sai valita vankilan tai kemiallisen kastraation väliltä ja hän päätyi jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Valinnan seurauksena hänelle alkoivat kasvaa rinnat. Vuonna 1954 hänet löydettiin huoneestaan kuolleena viereltään puoliksi syöty omena, johon oli ruiskutettu syanidia. Täyttä varmuutta ei ole siitä, oliko kyseessä murha vai itsemurha. Salaisen palvelun piirissä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Tämä tapahtuma palauttaa mieleeni sadun Lumikista ja seitsemästä kääpiöstä. Kommentit (0)

Forrest Gump	21.02.2020, 18:43
Tänä iltana tulee tv:n neloskanavalta jälleen kerran Forrest Gump-elokuva, joka on nähty telkkarissa arvioni mukaan eri kanavilla noin 20 kertaa, mutta aionpa sen jälleen kerran katsoa, koska se on mielestäni maailman paras elokuva, vaikka alan asiantuntijat ovat eri mieltä ja pitävät parhaana Kummisetää, jolla onkin ollut merkittävä vaikutus kulttuuriimme, sillä se opetti suomalaiset potkimaan toisiaan. Minussa on sikäli yhteistä aikanaan maailman rikkaimpana pidetyn Howard Hughesin kanssa, että me molemmat ollaan sairaalloisesti kiinnytty yhteen ainoaan elokuvaan. Howardilla se oli Jääasema Zebra ja minulla Forrest Gump. Minun elokuvani on hyvin humaani ja hauska filmi verrattuna Jääasema Zebraan. En ole kielimiehiä, mutta epäilen, että nimellä Forrest Gump saattaa olla jokin humoristinen piilomerkitys, jota en ymmärrä. Amerikassa nimi voisi merkitä vaikkapa samaa kuin meillä Aimo Jortikka. Tavallaan Forrest Gumpillakin on vankat yhtymäkohdat Suonenjoen Kärkkäälän kylään. Nimittäin ensiksi Forrest Gump ilmestyi romaanina ja sen suomensi Erkki Jukarainen, joka on Suonenjoen poikia ja jonka isä oli vuonna 1963 perkaamassa lapiomiehenä tuossa kotini lähellä virtaavaa Tollanpuroa, jolla toimenpiteellä alennettiin Suolammen pintaa siten, että maatamme alkoi vitsata kaikkien muiden ongelmien lisäksi maatalouden ylituotanto. Jonkun urakan suomentajamme isä joutui lapioimaan toiseen kertaan ja hän teki sen laulamalla Kainuun marssin säettä, jossa sanotaan, että meidän on uudestaan luotava maa. Itselläni oli suomenkielinen Forrest Gump hyllyssäni, mutta itse en pitänyt kirjaa hyvänä, en ainakaan elokuvan veroisena, joten vein sen kirjaston ilmaisjakeluhyllyyn. Kirjan ei-hyvyys ei johtunut suomentaja Jukaraisesta. Teoksen huumori ei vain minuun purrut, kuten esimerkiksi Jaakko Teppo puree. Kommentit (0)
Parturissa	20.02.2020, 17:22
Yleensä käyn Kuopiossa parturissa vanhassa puutalossa, jonka oven yllä on 50-lukuinen kyltti, jossa lukee PARTURI. Nimeä yrityksellä ei ole. Parturina toimii mummo, joka on ollut alalla 60 vuotta ja on ollut tänä aikana kerran viikon lomalla, mutta ikävystyi ja palasi takaisin töihin. Tukan liippaus maksaa mummolla 14 €. Nyt on työpaikan ruokalan viereen tullut parturi, jossa ajanvarausta ei tarvita ja ovi on houkuttelevasti auki.17 €:n hintakin on selvästi ilmoitettu. Pistäydyin sinne ja tutustuin parturiin, joka on tähän mennessä kohtaamistani kohteliain, iloisin ja nopein. Suomalaisethan ovat hieman huonoja asiakaspalvelijoita, koska meillä ei ole ollut maaorjuutta ja kansaltamme puuttuu sen mukanaan tuoma nöyryys. Rehellisiäkin olemme, emmekä viitsi kehua asiakkaita, jos syytä ei ole. Mies oli Albaniasta lähtöisin ja puhui ainakin kuutta kieltä, joista suomea heikoiten. Kerroin, että albanialaiset ovat hyviä jalkapallossa ja korostin, että Suomestakin saisi hyvän maajoukkueen pelkästään maassa olevista albanialaisista. Parturi itsekin oli niin sähäkkä liikkeissään, että hänestäkin olisi saanut vikkelän välihyökkääjän. Parturi tiesi kertoa, että pelkästään Sveitsin mm-kisajoukkueessa oli avauskentällisessä seitsemän albaania. Itse lisäsin, että tietääkseni Sveitsin maajoukkueringissä oli  albaaneja peräti 11. Palvelu oli siis hyvää, nopeaa, ystävällistä ja halpaa ja olin hyvilläni kokemastani. Tunnelmani latistui, kun rouva päästi Kalle Päätalon kirjoista tutun selkäkeikkanaurun pääni nähtyään. Nimitti minua sikaniskaksi, joka oikein onkin. Kommentit (1)
SS-mies Jorma Laitisen päiväkirjasta	20.02.2020, 17:19
SS-mies Jorma Laitisen päiväkirjat vuodelta 1941-43 on juuri julkaistu kirjana nimeltään Kiitoskortti Hitleriltä ja siitä voimme lukea seuraavan 3.8.1941 tehdyn merkinnän: "Täällä haetaan ryssäläisistä kaikkea mitä tarvitaan. Jos ei anneta niin otetaan. Kanat tapetaan ja syödään. Samoin lehmät lypsetään ja vasikat tapetaan. Naiset naidaan, jos ei anna niin ammutaan. Juutalaiset tapetaan joko käsikranaatilla tai ampumalla. Ensin teetetään töitä. Pellot tallataan. Taloista, joista asukkaat on pois, viedään kaikki mikä miellyttää. Sellaista on organisoiminen. Ryssän kaupat hävitetään ja kaikki mikä ei kelpaa mukaan särjetään. Aseet ja ammusjunat poltetaan ja yleensä kaikki viholliselta vallattu materiaali turmellaan. Hedelmäpuut hakataan autojen suojiksi ilmavaaraa vastaan. Yleensä kaikki hävitetään. Millä tulleneekin asukkaat toimeen?" Viime aikoina on Suomessa kiivaasti väitelty meikäläisten SS-miesten mahdollisista sotarikoksista. Laitisen päiväkirjan edellä oleva lainaus ei todista luotettavasti asiasta, sillä rikosten tekijöitä ei nimetä. Kuitenkin päiväkirja todistaa sen, että todella huonosti toimi maamme ulkomaantiedustelu, jos maamme johtaville poliitikoille ei pystytty välittämään tietoa siitä, mitä kauheuksia saksalaiset itärintamalla tekivät. Tuossa olisikin hyvä väitöskirjan aihe jollekulle itsensä pöhköksi lukeneelle historian lisenssille. Hän voisi selvittää, mitä maamme johto todella tiesi saksalaisten tekemisistä valtaamillaan alueillaan toisessa maailmansodassa. Tavalliselle kansallehan noista asioista ei kerrottu. Kommentit (0)
Muureista	18.02.2020, 18:25
Ensi marraskuussa käydään Amerikassa kenties ihmiskunnan historian tärkein vaali ja epäilen, että Donald Trump voittaa jälleen, koska hänen suuri visionsa muurin rakentamisesta on vielä toteutumatta. Muuriprojektin jatkaminen ja loppuun saattaminen takaa hänelle luultavasti jatkokauden vaativassa virassaan. Tosin Trump ei ole ensimmäinen poliitikko, joka on hyödyntänyt muuria propagandassaan. Jo Goebbels vaati 30-luvun alussa paksua suojamuuria Saksan ympärille. Sekin projekti viivästyi ja latistui, koska muuri pystytettiin vasta vuonna 1962 ja ainoastaan Berliinin ympärille. Tosin sen rakennushankkeen toteuttajat eivät puhuneet muurista, vaan fasismin vastaisesta suojavallista. Tuo puhe muurista edusti Goebbelsin retoriikan maltillisempaa puolta. Muutenhan mies oli puheissaan ihmishirviö. Sosialidemokraattien johtohahmo Kurt Schumacher totesikin onnistuneesti, että, "kansallissosialistien agitaatio vetoaa ihmisen sisäiseen sikaan. Sikäli kuin kansallissosialismissa on mitään sisältöä, se on ensimmäisenä Saksan politiikassa onnistunut täydellisesti valjastamaan inhimillisen typeryyden." Samankaltaista sikamaisuuteen vetoavaa agitaatiota on havaittavissa omassakin ajassamme. Kommentit (0)
Liian fiksut jalkapalloilijat	17.02.2020, 18:50
Muistanpa, miten lähes kaksikymmentä vuotta sitten Konsta Hietanen oli suuri lapsitähti sekä laulajana että näyttelijänä. Hän voitti jonkun tenavatähtien laulukilpailun ja oli pääroolissa suositussa elokuvassa Poika ja ilves. Sitten Konsta ilmoitti tähtäävänsä jalkapallossa huipulle ja vetäytyi kulttuuriharrastusten parista. Hietanen nousikin FC Lahden kantavaksi voimaksi ja keskeiseksi vaikuttajahahmoksi, mutta miesten maajoukkueeseen asti hän ei yltänyt. Seitsemän vuotta sitten hän ilmoitti yllättäen lopettavansa palloilun, vaikka ikä ei vielä miestä painanut ja siirtyvänsä takaisin kulttuurin puolelle. Nyt hän on sitten tehnyt paluun laulajana ja sen asian voi todeta tästä sosialistisesta mediasta löytyvästä linkistä, joka on kuvattu Lahden Sibelius-talon konsertin harjoituksista. Hietanen kajauttaa kappaleen Kertokaa se hänelle siihen malliin, että mielestäni hän on lähes Mauno Koiviston luokkaa laulajana: https://www.youtube.com/watch?v=rSy51btjaqE&fbclid=I wAR3hBit4cmMRGRYcx3GIM2J-EgmKjBE7zpw1ZHlu8AnLPIJK4dgLkjX- ZnwMRGRYcx3GIM2J-EgmKjBE7zpw1ZHlu8AnLPIJK4dgLkjX-Znw Toinen jalkapalloilun lapsitähti oli Hjk:n miesten joukkueeseen jo 17-vuotiaana noussut Johannes Westö, jota pidettiin lahjakkaampana kuin ikätoveriaan Alexander Ringiä, joka vielä pari vuotta sitten kuului maajoukkueen avauskentälliseen. Westö ehti voittaa miehissä yhden Suomen mestaruudenkin. Muistan nähneeni hänen 17-vuotiaana pelaavan Kupsia vastaan ja hän oli jo silloin kentän parhaita. Sitten alta kaksikymppisenä hän ilmoitti pitävänsä välivuoden palloilusta ja kiertävänsä vähän maailmaa. Se välivuosi on nyt venynyt kymmeneksi. Wikipedia kertoo hänen aloittaneen filosofian opinnot Helsingin Yliopistossa vuonna 2010. Johannes Westöllä on kultturellit geenit, koska isä on kirjailija Mårten Westö, setä kirjailija Kjäl Westö ja vaari runoilija Claes Andersson, Hifk ja Skdl.  Kommentit (0)

Tuleva urheiluoikeuden professori	16.02.2020, 18:10
Kyllä ei voi moittia tämän hetken suomalaisen naishiihdon tasoa, ei ainakaan liiaksi. Vielä viime vuonna meillä oli montakin lupaavaa nuorta naishiihtäjää, mutta tänä talvena he ovat olleet sijoilla yms., kuten Krista Pärmäkoskea lukuun ottamatta muutkin hiihtäjätyttömme ovat olleet. Naishiihdon suurin toivo on tällä hetkellä Amerikkaan muuttanut reilu nelikymppinen Riitta-Liisa Roponen, joka hyvinkin saattaisi nostaa viestijoukkueemme pronssille seuraavissa suurkoisoissa, jos hänet vain valittaisiin joukkueeseen. Ikävä tulee Kuitusen, Saarisen ja Variksen aikoja, ja kun tutkin asiaa, niin edellä luetellut jo lopettaneet suurhiihtäjämme ovat jokseenkin Roposen ikäluokkaa. Täysin mahdoton ajatus ei ole, etteivätkö edellä luetellut suurhiihtäjät voisi vielä tehdä menestyksekkään paluun kisaladuille. Tosin Kaisa Variksen tapaus hieman mietityttää. Voi olla, että pari dopingkäryä ei estäisi hänen paluutaan huipulle, mutta epäilen, ettei Variksen nykyinen siviilivirka mahdollista täyspäiväistä urheilua. Varis nimittäin toimii tällä hetkellä Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen laitoksen opettajana. Luulen, että hänellä on väitöskirjan teko loppusuoralla eikä ammattihiihtäjäksi paluu väikkärikiireiden vuoksi ole mahdollinen. Muistelen, että vaikka se uskomattomalta kuulostaa, että Helsingin Yliopistossa on urheiluoikeuden professorin virka.  Kaisa Varis saattaa hyvinkin joskus tulevaisuudessa lähteä vahvana ennakkosuosikkina kisaan, kun urheiluoikeuden professorin virkaa täytetään. Hänellä on monipuolista kokemusta tuolta oikeuden alalta. Kommentit (0)
Eläkeläislippuko?	15.02.2020, 20:32
Olen aina ihmetellyt, miten muut ihmiset vanhenevat silmissä, mutta itse säilyn aina yhtä nuorekkaana. Niinpä minua hätkäytti, kun ostaessani eilen lippua Kupsin peliin, lipunmyyjä kysyi, että eläkeläislippuko. Kerroin pitäväni kysymystä loukkaavana, jonka jälkeen myyjä pyysi anteeksi, johon pyyntöön lopulta suostuin. Kups voitti Sinäjoen jalkapallokerhon 1-0, mutta ne lukemat eivät kuvaa pelin luonnetta. Kups sai ottelussa 12 kulmapotkua ja Sjk yhden ja ne lukemat kuvaavat paremmin pelin luonnetta. Kups oli pelissä selvästi parempi ja ihmettelen, miten sekaisin Seinäjoen asiat ovat. Joukueen budjetti lienee Hjk:n jälkeen toiseksi suurin, mutta menestystä ei pariin vuoteen ole tullut. Valmentajat ovat vaihtuneet ennen tiheästi, mutta nyt näyttää vaihtuvan pelaajatkin. Muut nimet olivat joukkueen kokoonpanossa ihan vieraat, mutta yksi Tikkanen oli kuitenkin mahtunut joukkoon ja sen nimen olen kuullut ennenkin. Kups lähtee Veikkausliigaan yhtenä voittajasuosikeista ja mikäli mestari ratkaistaisiin painimalla, kuopiolaisten mestaruus olisi selviö, sillä joukkue muistuttaa tällä hetkellä enemmänkin painijoukkuetta. Ilmeisesti uusi norjalaisvalmentaja on panostanut joukkueen fysiikkaan; uudet afrikkalaisvahvistuksetkin on ilmeisesti pestattu sikäläisistä kehonrakennuskilpailuista. Pikkuisen pelkään, että vaikka Suomen kenttien tiukoissa jalkapalloväännöissä pärjää painimallakin, niin ensi kesän Eurokentillä Kupsin nopeus ja ketteryys eivät tule riittämään vikkeliä ulkomaalaisia vastaan.     Kommentit (0)
Heil Schicklgruber!	14.02.2020, 20:58
Luin juuri Benjamin Carter Hettin kirjan Demokratian kuolema - Kuinka Hitler nousi valtaan ja pelkään, että historia toistaa itseään. Vahvojen valtiomiesten johtamassa ajassamme on paljon samaa kuin 1930-luvussa. Mutta suurmiesten lisäksi sattumillakin on sijansa historiassa. Ehkä kaikki päätyykin hyvin. Hitlerin valtaan nousussakin oli sattumalla sijansa. Yksi myönteinen sattuma miehen urakehityksen kannalta oli se, että hänen isänsä sattui jostain merkillisestä syystä vaihtamaan sukunimensä. Hitlerin isä oli avioton lapsi ja saattoi jopa olla niin, että tulevan valtakunnanjohtajan vaari oli juutalainen. Tästä asiasta kiistellään ja mielestäni nyt olisi geenitutkimuksen paikka, mikäli Hitlerin geenejä vielä jostain löytyy. Varmaa kuitenkin on, että 39-vuotiaaksi asti Hitlerin isä oli nimeltään Schicklgruber, joka oli hänen äitinsä tyttönimi. Sitten mies kuitenkin kyllästyi jostain syystä sukunimeensä ja muutti sen Hitleriksi. Epäilen, että ellei nimenvaihdosta olisi tehty, ihmiskunta olisi saattanut säästyä monelta kauheudelta. On nimittäin vaikea kuvitella, että Saksan kansaa, joka silloin edusti ihmiskunnan sivistyksen huippua ja jonka keskimäärinen älykkyysosamäärä on vieläkin peräti viisi pistettä suomalaisia korkeampi, olisi saatu mylvimään Heil Schicklgruber-tervehdystä. Kommentit (0)
Armenia onnellisten maa	13.02.2020, 18:54
Munkkiprofessori Serafim Seppälä on eittämättä hyvinkin se pakinoitsija Aapelin peräänkuuluttama viisas mies, mutta yhdestä asiasta rohkenin kuitenkin olla eri mieltä hänen kanssaan, kun hän vieraili Kuopiossa filosofiaillassa. Seppälä on viettänyt paljon aikaa Armenian peräkylissä ja esitti, että siellä vasta tapaa kaikin puolin terveitä ja onnellisia ihmisiä. Siellä ihmisillä on yhteisöllisyyttä. Siellä perheet viljelevät tyytyväisinä peltotilkkujaan ja lapset auttavat vanhempiaan ja isovanhemmat kasvattavat lastenlapsiaan eikä meitä vitsaavia mielenterveysongelmia juurikaan ole. Tarkistin juuri asian netistä, ja köyhiähän armenialaiset todella ovat; bkt asukasta kohti on kehitysmaaluokkaa eli noin kymmenesosa meikäläisestä. Serafim Seppälä kertoikin, että armenialaisen pikkukaupungin pormestarinkin eläke on vain 80 €/kk. Jos siellä tulee vaikka terveysmenoja, niin eläke tai palkka ei riitä, vaan suvut ja naapuristot keräävät rahaa sairaan hyväksi. Tapani mukaisesti pyysin puheenvuoroa ja heti sen myös sain, jonka jälkeen totesin, että jo kapitalistinenkin tiedemies on myöntänyt, että me suomalaiset olemme maailman onnellisin kansa ja sen tosiasianhan voi todeta, vaikka tarkastelemalla paikalla olevien onnesta loistavia kasvoja. Salaa mielessäni itsekin myönnän olevani äärimmäisen onnellinen ihminen, mutta jos eläkkeeni tulisi olemaan 80 €/kk, en taatusti tuntisi itseäni enää kovin onnelliseksi. Sitä en älynnyt kertoa, että vahvaa ja tervettä väkeä armenialaiset ovat minunkin mielestäni. Nytkin Armenian mies pyöritteli Suomen vahvaa ja ehkä ainutta  olympiatoivoa Elias Kuosmasta mennen tullen painin EM-kisoissa.    Kommentit (2)
Jörniä ja topittaa	12.02.2020, 20:01
Hiljattain edesmenneen Jörn Donnerin muistoa kunnioitettiin eilen Teemalla ja esitettiin 50 vuotta sitten valmistunut elokuva Mustaa valkoisella ja se oli oikein se. Tosin itseäni vanhana konservatiivisuuteen taipuvaisena herrana ärsytti elokuvassa vähän väliä näytetyt siveettömät kohtaukset, joissa täysin häpeämättä röyhyytettiin tupakkaa. Onneksi filmi oli kielletty alle 16-vuotiailta. Maustaa valkoisella oli aikansa kohufilmi varsinkin siihen liittyneen oikeusjutun vuoksi. Donner jörni alkuperäisessä ja väärentämättömässä versiossa tuntemattomaksi jääneen naisenpuolen kanssa ja jotenkin satunnainen katsoja, joka tunsi Kristiina Halkolan vain vaatetettuna, saattoi uskoa Halkolan olleen jörninnän kohteena. Halkola vaati oikeudessa Donnerilta korvauksia käsittääkseni ennen kaikkea menetetystä maineestaan ja oikeus katsoi hänen maineensa 5.000 silloisen markan arvoiseksi. Lisäksi elokuvasta määrättiin poistettavaksi kyseinen jörnintäkohtaus. Tässä yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota siihen, että Jörn Donner on toiminnallaan synnyttänyt suomen kieleen vallan uudissanan jörniä. Jörnimisen kanssa kilpailee uudissanana myös jokseenkin samaa tarkoittava sana "topittaa". Se sana syntyi eduskunnan puhemiehen Riitta Uosukaisen muistelmista, joissa kuvattiin hänen vireää yhdyselämäänsä miehensä Toivo Uosukaisen kanssa. Uosukaisen muistelma teos synnytti valtavan mielenkiinnon ja ostosryntäyksen, josta silloinen kansanedustaja Jörn Donner, joka on kirjailijanakin kunnostautunut, sai aiheen ihmetellä sitä, että kansaa kyllä kiinnostaa puhemiehen panot, mutta kansaa ei yhtään kiinnosta panomiehen puheet.

Amerikan löytäjä onkin Toivo Kolehmainen	11.02.2020, 22:26
Yllättävä uutinen kiirii maailmalle Facebookin Kolehmaisten suvun sivulta. Nimittäin Jouni Kolehmainen on löytänyt ilmeisesti Savon Sanomista ainakin minut vakuuttavan uutisen siitä, että Kolumbus ei ollutkaan ensimmäinen eurooppalainen Amerikassa, vaan häntä ennen sinne ehti Karttulassa syntynyt Toivo Kolehmainen, joka Uudella Mantereella tunnettiin paremmin nimellä Thomas Kohl. Asiasta kertovassa jutussa epäillään sitäkin, että Amerikan matkallaan Kolehmais-Topi on jättänyt nimensä maailmanhistoriaan myös sikäli, että Hyväntoivonniemi on nimetty hänen mukaansa. Amerikan todellisesta löytäjästä kertovan uutisen, jonka siis uskon olevan Savon Sanomista poimitun, voi lukea tästä linkistä: http://www.hojot.com/huhtikuu/toivokolehmainen.png? fbclid=IwAR1UW5bAwxDcmkuJNtvRVFFaQMmbtn99YJX- aQoB4MNr20ClY3N8UpYKpMU  Muutenkin savolaisilla on ollut merkittävä vaikutus Amerikan historiassa, koska ainakin rautalampilaisten näkemyksen mukaan Marttis-Jussi, joka Uudella Mantereella tunnettiin paremmin nimellä John Morton, perusti Pohjois-Amerikan Yhdysvaltojen valtion. Myös Kiuruvesi on ollut hyvin keskeisessä roolissa USA:ssa, koska presidentti Richard Nixon oli tiettävästi alun perin Kiuruveden Nikkisiä, eli samaa sukua, kuin työläiskeihäänheittäjä Soini Nikkinen, Kiuruveden Teräs. Lisäksi yleisesti uskotaan, että Kiuruveden Rapakkojoella asuvat eläkkeellä olevat metsuriveljekset Pentti ja Tauno Kärkkäinen ovat hyvin läheistä sukua Donald Trumpille, koska yhdennäköisyys on hyvin ilmeinen. Pentti ja Tauno Kärkkäisten tapauksesta löytyy lisätietoa tästä linkistä: http://www.koivistoinen.net/pages/posts/trumpin_ sukua_kiuruveden_rapakkojoella3733.php Kommentit (0)
Filosofiakahvila jatkuu	11.02.2020, 18:51
Karjalasta palattuani oli ovella keskikokoisen muurahaispesän kokoinen kasa ilmaisjakelulehtiä ja ihan sattuma oli, että silmääni pisti Viikkosavon uutinen, että Kuopion filosofiakerho kokoontuu jälleen, eli Kuopion kaupunginteatterin aulassa alustaa keskiviikkona 12.2.2020 klo 17-19  Se­ra­fim Sep­pä­lä, sys­te­maat­ti­sen te­o­lo­gi­an pro­fes­so­ri, Itä-Suo­men yli­o­pis­tolta aiheesta Va­paus – käy­tän­nöl­li­nen vas­taus ja te­o­reet­ti­nen on­gel­ma. Vaikea keksiä tuon mielenkiintoisempaa aihetta. Itse tykkään filosofiakerhosta kuin hullu puurosta, koska siellä tapaan monia ihmisiä, joilla jalat ovat lähes yhtä tukevasti ilmassa kuin itselläni. Harva ei ole ollut myöskään se kerta, että olen törmännyt siihen harvinaiseen tunteeseen, että olen lähes normaalein paikalla olijoista. Tulevan tilaisuuden alustajasta Serafim Seppälästä kertoo Wikipedia seuraavaa: Serafim Seppälä eli munkki Serafim (s. 12. lokakuuta 1970[1]) on ortodoksinen pappismunkki,[2] filosofian tohtori ja kirjailija. Hänet vihki papiksi 15. elokuuta 2012 Helsingin metropoliitta Ambrosius.[2] Munkki Serafimin teos Tie ylösnousemukseen, joka käsitteli pääsiäistä edeltävää suurta paastoa, voitti ilmestymisvuonnaan 2006 pidetyn Kaikkien aikojen ortodoksinen kirja -äänestyksen. Lisäksi hän on kääntänyt suomeksi useiden idän kirkkoisien, muun muassa Johannes Krysostomoksen ja Iisak Niniveläisen tuotantoa. Serafimin kirja Vapaus käsittelee vapauden käsitettä ja olemusta yhtäältä länsimaisen filosofian, toisaalta idän kirkon teologisen opetuksen valossa. Vapaus valittiin vuonna 2007 vuoden kristilliseksi kirjaksi.[3] Kirja myi nopeasti viisi painosta ja on yksi Suomen eniten myytyjä ortodoksisia kirjoja. Serafim Seppälä toimii systemaattisen teologian ja patristiikan professorina Itä-Suomen yliopistossa. Hänen tutkimusaiheitaan ovat muun muassa islamilainen ja idän kirkon mystiikka, varhaiskristillinen opetus Neitsyt Mariasta, Jerusalemin idea juutalaisuudessa, islamissa ja kristinuskossa, kristillisten apokryfikirjojen teologia, Efraim Syyrialaisen runous, itäsyyrialainen 600–700-luvun mystiikka, klassinen juutalainen raamatuntulkinta, kaunokirjallisuuden teologia, armenialaisten kansanmurhan perintö sekä itäisen kristikunnan estetiikka, erityisesti idän kirkkoisien kauneuskäsitys ja armenialainen kuvataide. Serafim Seppälä on vuodesta 2019 lähtien toiminut Ikoni & kulttuuri -lehden päätoimittajana. Kommentit (0)
Savua Laatokalla	09.02.2020, 20:07
Uukuniemen Pyhäjärvi verhoutui eilen vaikuttavaan sumuverhoon ja se toi mieleeni joensuulaisen ainakin tarinan mukaan Saksassa suurta suosiota nauttivaan Eläkeläiset humppayhtiön ja varsinkin sen esittämän humppakappaleen Savua Laatokalla, jonka humpan on sittemmin sovittanut Deep Purple-yhtiö tyyliinsä paremmin sopivaan muotoon ja muuttanut iskelmän nimenkin amerikankieliseksi ja niinpä Savua Laatokalla tunnetaan nyt anglosaksisessa maailmassa paremmin nimellä Smoke on the water. Edellä mainitun musiikkiesityksen voi kuunnella tästä: https://www.youtube.com/watch?v=zEBxqKKm6po Savua Laatokalla ei ole mielestäni Eläkeläisten paras äänite, vaan paras on Kesäkatu-humppa, joka sekin on sittemmin käännetty amerikankielelle ja tunnetaan maailmalla nimellä Summer in the city, vaikka oikeampi käännös olisi Summer in Joensuu, joka korostaisi paremmin kappaleen pohjoiskarjalaista alkuperää. Mutta hyvin tämä humppa soi amerikankielelläkin alkuperäisestä sovituksesta poikkevalla tyylillä, joka muistuttaa mielestäni nykyajan nuorison suosimaa kovaäänistä rocken roll-tyylisuuntausta. Kuunnelkaa vaikka itse ja kiinnittäkää erityinen huomio yhtiön lavaesiintymiseen, jossa ei riehuta, vaan pitäydytään saksalaisia miellyttävään asiallisuuteen: https://www.youtube.com/watch?v=3PrBss8cimI Olen vahvasti sitä mieltä, että ensi kesänä voisi Uukunimellä Juholan talon navetan ylisillä esiintyä Aarne Tenkasen lisäksi myös Joensuusta asti saapuva Eläkeläiset-yhtiö. Varsinkin tuo Savua Laatokalla kappale tuo mieleeni Papinniemessä ennen pidetyt seurakunnan juhannusjuhlat. Missään en ole nähnyt yhtä paljoa juopuneita kuin Papinniemen kokolla. Paikkakuntalaisten mukaan kysymys oli ekumeniasta. Kommentit (0)
Kups se ei vaan suostu häviämään	08.02.2020, 19:01
Viime päivät ovat menneet kuntoilun merkeissä, vaikkakin en enää laske hiihtokilometrisuoritteita, vaan hiihtosuoritetunteja, kuten myös presidentti Kekkonen alkoi tehdä tuntiessaan vanhuuden väsymystä. Majapaikkamme Uukuniemen Vanha-Kanttorila onkin oivallinen kuntoliikuntapaikka, koska talossa kieltolakiaikaan asunut pitäjän nimismies oli ainakin hyvän tarinan mukaan kuulo kunnostaan. Kun hän oli Pyhäjärvellä soutamassa pirtulastissa ollutta venettään, häntä oli turha yrittää soutamalla tavoittaa. Kuntoilun lomassa ehdin kuitenkin kännykästä seuraamaan äsken pelattua jalkapallon Suomen Cupin ottelua, jossa Kups kohtasi vieraskentällä Tampereen Ilveksen. Alkuun näytti pahalta, koska heti ottelun alussa tuomari antoi Ilvekselle rangaistuspotkun, jonka syytä en saanut kännykästäni selville. Kotijoukkue siirtyi 1-0 johtoon ja kuopiolaisten tilannetta synkisti vähän myöhemmin sekin, että senegalilaisvahvistus Bismark ajettiin kentältä syystä, jota en kännykästäni saanut selville. Mutta hyvinhän pelissä lopulta kävi, sillä Kups tuli tasoihin vartin ennen loppua, ja kun kävin Ilveksen nettisivuja tutkimassa, pystyin rivien välistä lukemaan, että alakynnessähän Ilves oli koko pelin ajan, vaikka miehiä oli yksi enemmän. Laskujeni mukaan Kups pelasi nyt 15. tappiottoman pelinsä ja viimeksi joukkue hävisi yli puoli vuotta sitten. Kommentit (0)
Heleä-ääninen Heli Keinonen	07.02.2020, 19:25
Ruskealan Keinoset ovat monipuolisesti lahjakasta sukua, sillä sen lisäksi, että suku on kunnostautunut sota- ja urheilurintamalla, on se niittänyt mainetta myös musiikin saralla. Samaan aikaan kun kenraali ja Mannerheim-ristin ritari Yrjö Keinonen komensi maamme puolustusvoimia, levytti hänen veljentyttärensä Heli Keinonen hyvin heleällä äänellä itäkarjalaisia kansanlauluja ja työväenlauluja kohoten suureen suosioon ja julkisuuteen. Puolustusvoimain komentajana Yrjö Keinonen joutui urallaan vaikeuksiin, mutta en kuitenkaan usko, että pelkästään sukulaistytön työväenlaulut ja SKDL:n jäsenyys kaatoivat puolustusvoimain komentajaa, vaan taustalla olivat muut syyt, jotka johtivat luottamuspulaan oikeisto- ja upseeripiiien kanssa. Epäilen, että monet kenraali Keinosesta kerrotut kummallisuudet saattoivat olla poliittista ajojahtia. Keinosen sotilasuran päättymiseen ja sakkotuomioon johtanut tapahtuma liittyy tavallaan maamme musiikkihistoriaan. Keinonen sai tuomionsa, koska oli käyttänyt varusmiehiä saunanrakennusprojektissaan ja tuota pioneerijoukkoa johti laulaja Fredinä paremmin tunnetun Matti Siitosen isä. Heli Keinonen katosi täysin julkisuudesta 70-luvun alussa, ja tarkastin äsken Wikipediasta, mitä hänelle kuuluu ja hyvää hänelle kuuluu. Hän on kääntynyt muslimiksi ja on ainakin jossain elämänsä vaiheessa toiminut arabian kielen opettajana. Hiljennymme nyt kuuntelemaan Heli Keinosen kauniin heleällä äänellä esittämää itäkarjalaista kansanlaulua Laskettakkua brihat hebot  https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/06/21/heli-keinonen-laskettakkua-brihat-hebot . Kommentit (0)

Ruskealan hiihtäjät ja Luonetjärven hirviö	06.02.2020, 17:56
Värtsilän kautta Sortavalaan mentäessä satunnainen matkailija ohittaa Ruskealan kirkonkylän ja sattuipa siinä silmiini viehättävä näky. Kokonainen luokallinen sikäläisiä peruskoululaisia hiihti peräkanaa kuin Kärkkäälän kansakoulussa ennen lapsuudessani ja hiihtotaitokin oli ilahduttavasti lähes kärkkääläläistä tasoa. Eipä taideta Suomen kouluissa enää moista liikuntamuotoa harrastaa. Ruskealassa on hyvät mäkiset hiihtomaastot ja niinpä siellä onkin varttunut yksi maamme maineikkaimmista hiihdon harrastajista, eli Yrjö Keinonen, joka kohosi 1960-luvun lopulla peräti maamme puolustusvoimain komentajaksi. Tosin hänen adjutanttinsa Veikko Vesterisen muistelmista ilmenee, että Keinosen päämielenkiinto kohdistui hiihtourheiluun. Tosin epäilen, ettei hän yltänyt asiassa kuitenkaan valtioneuvos Harri Holkerin tasolle, jonka kerrottiin  Suomen Pankin johtokunnassa istuessaan joutuneen uhraamaan harrastukselleen jopa vapaa-aikaansa. Itse asiassa Keinonen olikin melkein ammattimainen kilpahiihtäjä. Hän voitti laatimansa ikähyvitysjärjestelmän turvin jopa puolustusvoimien hiihtomestaruuden. Maailmanmestari Kalevi Oikarainenkin joutui silä kertaa tunnustamaan kenraaliluutnantti Keinosen minuutilla paremmakseen. Keinosella oli tapana teetättää varuskuntiin omia harjoituslatujaan, joiden käyttö oli muilta tiukasti kielletty. Kerran tosin syyllinen jäikiini itse teosta. Oli kova pakkaspäivä Luonetjärven varuskunnassa. Harjoituslenkillään viilettävä Keinonen oli suojannut kasvonsa laastareilla, hikeä oli jäätynyt pitkin naamaa, pipo oli syvällä korvilla, joita mustat korvalaput suojasivat. 6-7 -vuotias tyttönen hiihteli tätä otusta vastaan, joka ilmoitti tiukan sotilaalliseen sävyyn tällä ladulla hiihtämisen olevan kielettyä. Tyttö vastasi napakasti, vaikka vähän pelästyneenä ladun olevan varuskunnan yhteisen. Tällöin puolustusvoimain komentaja kenraaliluutnantti Keinonen korotti ääntään. "Tämä on minun latuni, paina se mieleesi!" Se oli liikaa tytölle, joka pillahti itkuun. Kommentit (0)
Hiihdon sponsorointi	05.02.2020, 17:31
Tarkoitukseni oli alunperin hankkia Valamo-merkkiset sukset. Taustalla oli, että kun palaan hiihdon huipulle reilun 50 vuoden tauon jälkeen, on tärkeää hankkia sponsorituloja. Ajattelin, että ortodoksinen kirkko olisi hyvinkin voinut ryhtyä tukemaan uraani, kunhan olisin ensin onnistunut varmaistamaan paikkani esimerkiksi tulevien talviolympialaisten viestikvartettiin. Kolme hyvää miestähän maastamme jo löytyykin, mutta yksi hyvä mies vielä puuttuu. Olen jo sikäli mainostanut ortodoksikirkkoa hiihtoladuilla, että rouvan neuloma hiihtopiponi on samaa mallia mitä ortodoksipispat käyttävät. Tässä yhteydessä on syytä kertoa, että jo suuri suomalainen hiihtosankari Elmo, Kainalniemen Hiki, joka voitti Dervangan kisojen 50 kilometrin hiihdon ylivoimaisesti, vaikka pelasi juottopaikalla marjapussia valmentaja Raimo "Rymy" Petterströmin kanssa ja lykki maaliin piippu hampaissa, vietti aikaansa ateististen ortodoksien luostarissa. Niin minäkin voisin ihan hyvin tehdä. Pari vuotta sitten satuin Sortavalan urheilukaupassa näkemään Valamo-merkkiset sukset, mutta enää niitä ei ollut. Ystävällinen myyjä, joka oli opetellut suomen kieltä, kertoi, ettei Valamoja enää löydy mistään, koska Sortavalassa toiminut Karjalan suksitehdas on mennyt konkurssiin. Niinpä on ilmeisesti käynyt niin, ettei Sortavala-suksiakaan enää valmisteta. Ei siis pärjännyt Karjalan suksitehdas globaalin kapitalismin oloissa, vaikka sen tuotteilla on ihan mukava hiihdellä, sen kävin päivällä testaamassa. Heti Neuvostoliiton konkurssin jälkeen meni myös Sortavalassa toiminut maailman suurin jääkiekkomailatehdas konkurssiin. Sen mailoissa luki ihan meikäläisillä kirjaimilla KARJALA. Esimerkiksi Sortavalasssa perustettu Kuopion Kalpa olisi ihan historiallisista syistä saanut pelata KARJALA-mailoilla. Kommentit (0)
SORTAVALA-sukset made in KARJALA	04.02.2020, 19:02
Koska tässä verrattain kypsässä iässä on jo syytä pohtia, miten aion elakepäivät viettää, niin itse olen tullut siihen lopputulemaan, että aion ryhtyä harrastamaan kilpahiihtoa. Teen siis paluun kisaladuille runsaan 50 vuoden tauon jälkeen. 52 vuotta sitten nimittäin voitin Suonenjoen kansakoulupiirin mestaruuden sarjassa III - IV-luokkalaiset ja se asia oli siihen aikaan jokseenkin sama asia kuin maailmanmestaruus. Sen jälkeen siirryin suorittamaan akateemisia opintoja eikä akateemisissa piireissä hiihtokuntoa liiemmälti arvostettu ja niinpä hiihtoharrastukseni hiipui. Harmittaa, ettei lehdistö lähestynyt minua äskeisen merkkipäiväni johdosta enkä päässyt tiedotusvälineille kertomaan elämäni suurimmista saavutuksista, jotka ovat seitsemän tehtyä maalia Rieponlahden kansakoulua vastaan potkupallossa syksyllä 1967, kansakoulupiirin  hiihtomestaruus vuonna 1968 ja 50 metrin uintimerkki vuodelta 1967. Muuten olen menestynyt elämässäni ihan surkeasti ja niin köyhäkin olen, että jos puuhun kiipeän, niin maahan ei jää mittään. Välineillä on hiihtourheilussa suuri merkitys ja sen vuoksi kävin Uukuniemeltä käsin ostamassa Sortavalan toisesta urheiluliikkeestä vaatimusten mukaiset kilpailuvälineet eli SORTAVALA-merkkiset sukset, joissa lukee made in KARJALA. Ostin samanlaiset varusteet lahjaksi myös rouvalle, jolla myös on syntymäpäivä sekä myös hääpäivä. Sukset, siteet ja monot maksoivat yhteensä vajaat sata euroa ja saman verran maksoi myös matka taksilla Uukuniemeltä Sortavalaan, johon hintaan sisältyi myös yöpyminen 30-luvulla valmistuneessa funkkistyylisessä Sortavan Seurahuone-hotellissa, joka rakennus todistaa, että Suomessa osattiin ennen rakentaa. Kommentit (0)
Mammuttihuoltoasema	03.02.2020, 10:51
Pyhäselän Hammaslahdessa sijaitseva Gulfin huoltoasema tunnetaan kaikkialla maassamme tuosta sangen taiteelisesta olkimammutista. Olen vuosia ihmetellyt, miten tuo kuvan eläin jaksaa jurottaa paikallaan tuulessa ja tuiskussa mätänemättä. Mielestäni sitä ei ole edes remontoitu aikojen saatossa. Tänään ihmettelin myös, miten kaunista tsasounaa mammutti vartioi. Hyvin soveltuu tuollainen tsasouna pohjoiskarjalaiseen vaaramaisemaan. Toisaalta joku munaton nillittäjä voisi väittää, että molemmat nähtävyydet vääristelevät historiaa. Ei ole ainakaan täyttä varmuutta siitä, että mammutteja olisi käyskennellyt suomalaismetsissä eivätkä Pohjois-Karjan asuttaneet sudeettisavolaiset tsasounia rakennelleet. Tosin seudulla vuosisatoja asuneet nykyistä Aunuksen murretta pagisseet karjalaiset niitä rakentelivat. Hyvin muuten ovat ovelat savolaiset hyödyntäneet karjalaisuuden matkailussaan. Kuopion kaupungin merkittävin nähtävyys on ortodoksimuseo ja Keski-Savossa Heinävedellä sijaitseva muutaman  munkkipojan pyörittämä Valamon luostari vetää matkailuvirtoja varsinkin nykyään, kun munkkipojat ovat ymmärtäneet ruveta keittämään viinaa ja myymään sitä kovalla rahalla hengellisyyttä elämäänsä kaipaaville hienostorouville. Kommentit (0)
Futsalin suomalaismenestys on kova juttu	02.02.2020, 19:41
Suomi, isiemme maa, on ainakin lähellä selviytyä futsalin mm-turnaukseen. Ensiksi poikamme pelasivat karsintaturnauksessa tasan kaksinkerataisen Euroopan mestari Italian kanssa. italia onnistui tasoittamaan ihan loppuhetkillä. Sitten poikamme pelasivat tasan edellisen Euroopan mestarin Portugalin kanssa. Portugal onnistui tasoittamaan ihan loppuhetkillä. Äsken poikamme voittivat selvästi ennakkosuosikkina otteluun selvästi lähteneen Valko-Venäjän. MM-turnauspaikka on pojillemme todella lähellä ja se on kova juttu. Arvioni mukaan futsal on noin sata kertaa jääkiekkoa suositumpi laji maailmankaikkeudessa. Jostain syystä urheilijoittemme vaatimatontakin menestys kovasti hehkuttava maamme media ei ole huomioinut riittävässä määrin Suomen futsalmenestystä, joka on kova juttu.  Maamme media ei ole riittävässä määrin huomioinut sitäkään, että suonenjokelaiset Kytölän veljekset ovat maajoukkueemme kantavia voimia. Suonenjoen pallon kasvatti Jukka Kytölä on muistaakseni muutaman kerran valittu maamme parhaaksi futsalissa. Samalla tavalla Suonenjoen Vasaman kasvatti Lauri Kerminen on valittu muutaman kerran valittu maamme parhaaksi lentopalloilijaksi. Suonejoen mansikanviljelijät voisivat huomioida edellä kerrotun asian markkinoinnissaan. Kommentit (0)

Bismark ja Harald Grönningen	02.02.2020, 19:24
Eilen Kups pelasi laskujeni mukaan 14. perättäisen tappiottoman ottelunsa, kun se kukisti Suomen Cupissa FC Lahden niukasti, mutta ansaitusti 1-0. Ottelun paras pelaaja oli Ilmari Niskanen, joka tällä hetkellä niin nopea, näyttää pystyvän ohittamaan Suomen kentillä kenet tahansa valkoista rotua edustavan puolustajan. Nähtäväksi jää, ymmärretäänkö Ilmari kutsua vahvistamaan Huuhkajia kesän Em-turnaukseen. Kaksi muutakin nopeaa miestä Kupsissa nähtiin. Toinen oli Senegalista tullut vanttera herra, jonka nimi oli mieleen jäävästi Bismark. Toinen taas oli Norjasta tullut hujoppi, jonka nimi ei jäänyt mieleen, mutta tulen jatkossa käyttämään hänestä nimitystä Harald Grönningen, koska hän on ensimmäinen norjalainen, jonka olen nähnyt elävänä luonnossa. Tämä hiihdon olympiavoittaja oli esittelemässä iloisella 60-luvulla norjalaisia moottorisahoja Suonenjoella. Norjalaiset ovat nykyään kovia juoksemaan ja nyt asiaan on löytynyt selitys. Nimittäin siellä on totuttu treenamaan. Kupsin uusi norjalainen valmentaja on pistänyt joukkueen harjoittelemaan juoksemista niin, että ilmassa on kapinan tuntua. Katsomolegendan mukaan ainakin brasilialainen huippuhyökkääjä Rangel on halukas lähtemään muualle. Ilmeisesti brassipalloilukulttuuriin eivät kuulu pitkät lenkit. Tosin eivät ne juoksulenkit aina maistuneet savolaisillekaan. Kerrotaan, että taitavat Heiskasen veljekset Kupsista joutuivat maajoukkueleirillään Cooperin testiin, mutta toinen veljeksistä jaksoi lönkötellä vain kierroksen ja pisti sen jälkeen tupakaksi. Vaikuttaa muuten siltä, että Kuopion Palloseuran kannattaisi harkita nimen muutosta, koska avauskentällisessä oli yksi Kupsin kasvatti ja kaksi Ylä-Savon miestä. Vaihtopenkillä istui neljä kuopiolaista ja kolme Iisalmen Palloseurasta tullutta. Kommentit (0)
Onneton Annikin tapaus	31.01.2020, 21:39
Eilen mainitsemani suuri yhteiskunnallinen vaikuttaja Heikki Välisalmi kirjassaan Elämän kiertokulku selvästi romantisoi höyrytraktori Annikin onnetonta lautalta suistumista. Hänen mukaansa tapauksen taustalla oli komean muualta tulleen traktorimasinisti ja kauniin paikallisen tyttären onneton rakkaustarina, joka ei saanut täyttymystä, koska neidon isä ei kulukumiestä hyväksynyt. Niinpä nuoret päätyivät kaksoisitsemurhaan ajamalla höyrytraktorin kuljetuslautalta Saittajärven pohjaan. Asiasta vuonna 1871 uutisoinut Tapio-lehti sen sijaan kertoo tapauksesta seuraavaa: TAPIO-lehti 30.9.1871 ONNETON HYVÄSTIJÄTTÖ Viime viikon perjantaina tämän kuun 22 p:nä tapahtui Karttulassa Saittajärven rannalla seuraava onnettomuus: Lokomotiivi (höyryveturi) tuli tavalliselta matkaltansa Syvänniemen ruukilta tavaralastinsa kanssa, jossa sitä varten tehdyllä aluksella tuotiin Saittajärven toiselle puolelle, jossa lokomotiivi tavallisesti käännetään ympäri paluumatkalle Syvänniemelle ja varustetaan puu- ja vesitarpeilla. Lokomotiivi seisoi rantasillalla jonka vierellä oli alus odottamassa järven yli lähtöä. Masinistit puhdistivat masiinaa, panivat vettä pannuun ja lämmittäjä-poika puhdisti uunia, sillä lähtöhetki läheni. Eräs tyttö, joka oli matkalla Viipurin, jätteli jäähyväisiä kaikille tuttavillensa, hyppäsi Lokomotiivin etulavalle kättelemään lämmittäjä-poika, joka vielä oli kättelemättä. Tytön pyörähtäessä siinä ahtaassa paikassa, vastasi hänen ruumiinsa siihen tappiin, joka panee lokomotiivin käymään: tappi pyörähti ja samassa silmän räpäyksessä alkoi lokomotiivi käymään. Siitä säikähtäen hyppäsi lämmittäjä-poika lavalta sillalle, mutta tyttö ei taitanut mitään tehdä, hän seisoi lavalla ja tuossa tuokiossa oli lokomotiivi aluksesta, josta se samassa käynnistä suistui päätäpäin järven syvyyteen tytön kanssa. Sillä paikalla on viiden sylen syvää.  Warkaudesta on tuotu sukellusvaatteita ja koneet ja tällä viikolla on haalattu Lokomotiivia ylös järvestä. Tyttö on hukkunut. Se oli siis totisesti onneton hyvästijättö. Tämäkin tapaus pitäisi muistuttaa sitä tärkeätä seikkaa, ettei milloinkaan lähetä eikä käsitellä höyrykoneita sen joka ei asiaan kuulu eikä tunne laiteitten vaikutusta. Mainittu tyttö sai sen kautta kuolemansa ja tuotti arvaamattoman vahingon lokomotiivin omistajille. Kommentit (0)