Maaseudun rauha ja etätyö 18.05.2021, 15:34 

Yritin omalta vaatimattomalta osaltani pelastaa suomalaista maaseutua ja vietin viikon etätöissä mainiossa uukuniemeläisessä hotellissa. Myös maamme muu etätyöoikeudesta nauttiva virkamieskunta voisi harkita sitä, että elvyttäisi koronan vaivaamaa taloutta ja varsinkin matkailuelinkeinoa samalla mukavalla tavalla. Perusnuukana miehenä minua kauhistuttaa, miten paljon hyvää rakennuskantaa on tällä hetkellä tyhjän panttina Suomen maaseudulla ja sitä rakennuskantaa kannattaa hyödyntää. 

Mutta hiljaiselta tuntuu nykyinen uukuniemeläinen elämänmuoto. Väki vähenee ja laskujeni mukaan 30 vuoden kuluttua elämää kylällä on vain kesäisin. Pahaa pelkään, etteivät itärajan toisella puolella olevat kylät ole kehityksessä meitä jäljessä vaan 30 vuotta edellä. Ja luontohan siitä kiittää, koska sudet ja karhut saavat sitten käyskennellä metsissä ihmisen häiritsemättä. Etätyöhuoneeni ikkunasta tuijottelin kuvan esittämälle Pyhäjärvelle ja mietiskelin maailman menoa. 190 vuotta sitten Uukuniemi oli vielä maamme tieteellisteknisen kehityksen kärjessä, ja sillä varmuudella, jonka vain tietämättömyys synnyttää, väitän, että maamme ensimmäinen höyrylaiva Ilmarinen, jonka kotisatama oli Kiteellä, puksutteli Pyhäjärvellä eikä se ollut sattumaa. 

Uukuniemikin oli silloin Pietarin talousaluetta ja tämän maailman johtavan metropolin vaikutus näkyi koko Itä-Suomessa monella tapaa. Pietarissa asui paljon suomalaisia ja siellä oli enemmän suomenkielisiä kuin Helsingissä. Suomalaiset olivat kaupungissa hyvässä maineessa ja heidän rehellisyyteensä luotettiin. Niinpä meikäläiset toimivat kaupungissa ammateissa, joissa tarvittiin ehdotonta rehellisyyttä. Nykyään Uukuniemi kuuluu Parikkalaan ja tässä yhteydessä kannattaa muistaa, että esimerkiksi Pietarin kaupungin nuohoojista, joilta vaaditaan ehdotonta rehellisyyttä, suuri osa oli parikkalalaisia. Myös ilotytöissä, jossa ammatissa samalla tavalla vaaditaan ehdotonta rehellisyyttä, oli suomalaisilla huomattava yliedustus. Tutkimuksissani en ole kuitenkaan saanut selvitettyä, miten yliedustettuja parikkalalaiset olivat siinä ammatissa. Kommentit (0) 

Pieksämäen Pommittaja 17.05.2021, 15:19 

Jännittävä potkupallokausi on tulossa Kuopioon. Jo ennen kauden alkamista oli urheilukielellä lähes selviö, että Kuopion Steelers voittaa tänäkin vuonna amerikkalaisen potkupallon Suomen mestaruuden, koska joukkue oli jo viime kesänä ylivoimainen maassamme enkä keksi yhtään kappaletta syitä sille, etteikö sama meno jatku tänäkin kesänä. Eilen naisten liigaa ylivoimaisesti johtava Kups kohtasi pahimman kilpailijansa Tipsin ja voitti murskaavasti 5-1. Ikävä kyllä en päässyt seuraamaan tuota ottelua, jossa nähtiin ilmeisesti tämän kesän kaunein maali. Pieksämäen Pommittajaksi kutsuttu Aino Kröger laukaisi pallon millimetrin tarkasti takaylänurkkaan, ja tämän ihmeen voi katsoa tästä ottelukoostelinkistä kohdalta 4 min. 30 sek. https://www.youtube.com/watch?v=nU8s6nSmGEQ

Eilisessä naisten ottelussa oli huomionarvoista se, että tikkurilaisten maalia vartioi kuopiolaislähtöinen Elsa Sulku. Hyvin hän vartoikin, mutta jos joku yleisurheiluvaikuttaja lukee tämän, niin huomionarvoista on se, että noin 190-senttinen ja pitkäkätinen Elsa olisi ohjattava harrastamaan kiekonheittoa. Jos vaikkapa kaltaiseni yleisurheiluasiantuntija voisi edes puoli vuotta opettaa Elsaa, hänellä ei olisi mitään vaikeuksia selvitä yleisurheilun Timanttiliigan raharinkeihin. 

Hieman epäselvää on vielä tällä hetkellä se, voittaako Kupsin miestenjoukkue jalkapallon Suomen mestaruuden, mutta aika todennäköiseltä se näyttää, sillä voittihan Kups juuri Helsingissä vajaamiehisenäkin pahimman kilpailijansa Hjk:n. Luotan siihen, että tulen vielä tässä elämässä näkemään, miten Fc Barcelonan miljonäärit pelaavat Kupsia vastaan jossain Eurosarjassa Keskuskentän muovinurmella. Kommentit (0) 

Olympiakulta tulossa 16.05.2021, 17:41 

Minulla, jolla on armolahja nähdä ennusunia, oli etuoikeus viime yönä jo tulevia olympialaisia kotikatsomosta käsin ja todistaa, miten pitkästä aikaa maahamme saatiin kesäolympialaista kultamitali, sillä Elias Kuosmanen voitti kreikkalais-roomalaisen painin raskaansarjan loppuottelun. Se oli yksi suurimmista yllätyksistä maamme olympiakisahistoriassa. Kaikki, jotka urheilusta jotain tietävät, tietävät, että Kuosmanen on sarjaansa täysin rääpäle. Kun muut raskaansarjan huiput painavat noin 130 kilogrammaa, niin hyvin ruokittunakin Elias saa lahjomattoman vaa'an viisarin vääntymään vain 107 kiloon. 

Ilmeisesti Kuosmanen kuitenkin pystyi viime yönä älyllään, nopeudellaan ja kestävyydellään korvaamaan puuttuvat kilot, koska voitti kullan. Itse viimeöisessä loppuottelussa ei paljoa tapahtunut, vaan isot hikiset miehet nojasivat vain toisiinsa ankarasti vaaditun neljän minuutin ajan ja lopulta sitten Kuosmasen käsi nostettiin pystyyn voitonmerkiksi. Muuten ihmettelen sitä, ettei kreikkalais-roomalaista painimuotoa ole korvattu olympialaisissa millään vauhdikkaammalla ja yleisöön menevämmällä kamppailulajilla, kuten esimerkiksi vapaaottelulla. 

Sitähän harrastettiin jo muinaisissa antiikin kisoissa nimellä pankration; tosin aikamme on sen verran sivistynyt, että muinaisten roomalaisten hyväksymiä nyrkkirautoja ei pitäisi enää sallia. Se myönteinen asia kreikkalais-roomalaisessa painissa kuitenkin ainakin ennen oli, koska otteluissa yhdistyivät sekä ruumiillisen että hengellisen kulttuurin elementit, sillä ainakin Pohjanmaalla matsin aikana soitettiin hanuria. Siten pyrittiin peittämään lajiin olennaisena osana kuuluvat ruumiin äänet, jotka saattoivat aiheuttaa tuota jaloa urheilumuotoa ymmärtämättömissä katselijoissa tunnelmaa pilaavia selkäkeikkanauruja. Kommentit (0) 

Carl Robert Mannerheimin velat ja varallisuus 15.05.2021, 13:03 

 Laskeskelin tuossa eilen mainitun kreivi Carl Robert Mannerheimin velkojen määrää, jotka pakottivat hänen pakenemaan maasta. Nykyrahassa hänen nettovelkansa olisi noin 3,5 miljoonaa euroa. Tiettävästi läheskään kaikki eivät olleet liiketoiminnan tuottamia tappioita, vaan kyllä joukossa oli paljon pelivelkojakin. Ilmeisesti kreivi Mannerheim kärsi samankaltaisesta peliriippuvuudesta kuin kirjailija Dostojevski. 

Mutta kyllä Carl Robert Mannerheim osasi välillä tehdä hyvääkin bisnestä. Hän oli luomassa Kouvolan seudun puunjalostusteollisuutta ja siinä yhteydessä hän osti jostain koskiosuuden, ilmeisesti ymmärtämättömiltä maalaisisänniltä nykyrahaksi muutettuna 7.500 eurolla ja myi sen muutama viikko myöhemmin eteenpäin 300.000 eurolla, eli 40-kertaisella voitolla. Mainittakoon, että 1870-luvulla hyvin rikkaana pidettiin henkilö, joka ansaitsi vuodessa nykyrahassa noin 2.000 euroa. 

Kreivi Carl Robert Mannerheimin poika Carl Gustaf Emil Mannerheimkin oli nuoruudessaan nykykielellä persaukeinen jätkä, mutta sukulaisten järjestämän järkiavioliiton seurauksena hänestäkin tuli rikas mies, vaikkakin onnea varmasti varjosti se, ettei vaimo varakas perijätär Anastasia Arpova ollut ihan täyspäinen. Niinpä oivallisena strategina myöhemmin sotarintamilla kunnostautunut Mannerheim erosi vaimostaan 10 vuoden avioliiton jälkeen uskoakseni vähintäänkin vakavaraisena miehenä. Kommentit (0) 

Ylivelkaantunut Carl Robert Mannerheim 14.05.2021, 15:11 

Olen opiskellut maamme puunjalostusteollisuuden historiaa, josta ilmenee, että eilen mainitsemani Carl Gustaf Emil Mannerheim, koki lapsuudessaan kovia, joka selittää sen, että hänestä tuli hulttio ja koulukiusaaja, jolla oli tapana jopa ampuilla kumiritsoilla teräshakasia pienempiensä takapakaroihin. Nykyäänhän tuollaisesta häiriintynyt nuori pääsisi helposti iltapäivälehtien lööppeihin. Nuoren Carl Gustafin häiriökäyttäytymiseen on varmasti vaikuttanut se, että hänen liiketoimissaan epäonnistunut isänsä kreivi Carl Robert Mannerheim hylkäsi perheensä. Hän oli 44-vuotias seitsemän lapsen isä ja Carl Gustaf oli tapahtumahetkellä 12-vuotias. 

Tosin perheen hylkäys ei tapahtunut siten, kuten nykyään, jolloin tavallista on se, että isä lähtee kioskille tupakan ostoon eikä enää palaa. Mannerheimien avioero tapahtui sen sijaan yläluokkaisen sivistyneesti, sillä hän ilmoitti lähtönsä syyksi huomattavan elintarvikealan keksinnön, jota hänen oli lähdettävä Pariisiin valvomaan. Tosi asiassa kreivi poistui Suomesta rakastajattarensa keisarinnan hovineiti Sophie Nordenstamin kanssa. Mannerheimin vaimo ei toipunut miehensä lähdöstä, vaan kuoli pari vuotta myöhemmin, jonka jälkeen Carl Gustaf joutui sukulaisten hoiviin ja alkoi käyttäytymään hulttion lailla. Hänen myöhempi urakehityksensä olisi kuitenkin hyvä esimerkki maamme kaikille häirikkönuorille. Kommentit (0) 

Mannerheimi vankka 13.05.2021, 14:07 

Luinpa tuossa Jukka Paakin hyvän ja hupaisan kirjan Mannerheim: Tuntematon golfari, joka sai minut muutaman kerran jopa päästämään selkäkeikkanaurun, vaikka olen synkkämielisyyteen taipuvainen vanhahko kärttyinen herra. En ole täysin varmaa teoksen historiallisesta totuudellisuudesta, mutta saattaa hyvinkin olla, että vapaaherra Carl Gustaf Emil Mannerheim oli maamme ensimmäinen golfari.

Tosin jo ennen häntäkin maassamme oli pelattu golfia Venjän keisarillisen perheen toimesta Virolahdella, jossa sitten uskon olleen maamme ensimmäisen golfkentän. Jos joku virolahtelainen lukee tätä, niin hän voisi ottaa esille ajatus, että Keisarillinen golfkeskus perustettaisiin runsaan sadan vuoden tauon jälkeen paikkakunnalle. Luulen tosin, että Nikolai I:n saattoi hyvinkin golfata loppukesäisin jollain tilapäisellä kentällä, joka saattoi olla vaikkapa jonkun pienviljelijän heinäpelto, josta heinä oli juuri korjattu, mutta seipäänreiät olivat edelleen jäljellä. 

Tajusin Jukka Paakin mainiosta kirjasta, mikä oli tausta sille kapinanjälkeiselle pilkkarunolle, jota varsinkin ammuttujen punikkien kakarat lallattivat ja jonka lallatuksen tuomitsen jyrkästi, koska vaikka köyhälle saa maassamme nauraa, niin rammalle ei saa. Lallatus kuuluu seuraavasti: Mannerheimi vankka, kävelee kuin ankka, rinta on kuin romukaupan ikkuna. Mannerheim tosiaankin käveli kuin ankka, koska kerran kun hän oli Saksassa tekemässä hevoskauppoja, potkaisi eräs hevonen hänen polvilumpionsa murskaksi ja jalka jäi jäykäksi, vaikka Saksan keisari järjesti maan huippukirurgin vammaa hoitamaan. Saksalaisten vieraanvaraisuudesta huolimatta Mannerheim ei koskaan oikein oppinut tykkäämään saksalaisista. Kommentit (0) 

Arvokkain pelaaja 12.05.2021, 15:54 

Kuten monta kertaa aiemminkin olen todennut, on sukuni pieni, vaatimaton ja vähämaineinenkin, mutta nyt vaikuttaa Koivistoisten suvun maine ainakin hieman lisääntyvän. Nimittäin Rauman Lukon Eetu Koivistoinen valittiin SM-liigan pudotuspelien arvokkaimmaksi pelaajaksi. Nyt minusta alkaa tuntua siltä, ettei kysymys ollut pelkästä sattumuksesta, kun syyskuussa 1967 tein seitsemän maalia Kärkkäälän kansakoulun riveissä Rieponlahden koulua vastaan. Se on tähänastisen elämäni selvästi suurin saavutus. 

Tosin en ole täysin varma, onko Eetu Koivistoinen perimältään näitä Suonenjoen Kärkkäälän kylän Koivistoisia, mutta en nyt keksi yhtään kappaletta syitä sille, etteikö hän ihan hyvin voisi olla. Tässä yhteydessä on syytä palauttaa mieliin se, että Eetu Koivistoinen on Hjk:n legendaarisen maalivahdin Tommi Koivistoisen poika ja että samoihin aikoihin, kun Tommi Koivistoinen vartioi helsinkiläisten veräjää, niin stadin kingien joukkueen kapteenina ja rangaistuspotkujen vakioampujana toimi Pekka Onttonen, joka varmuudella on Suonenjoen Kärkkäälän kylän poika. Minulla on perusteltu syy uskoa, että Hjk:n menestys jopa Euroopan rahakentillä oli pitkälle kärkkääläisten ansiota. 

 Onttos-Pekka on muuten kotoisin Kärkkäälän Heinäselästä ja Heinäselästä oli lähtöisin myös Kari Tapion suku. Karikin oli kova urheilumies, vaikka kunnostautui enemmänkin laulutaiteen puolella. Laulutaiteen puolella on kunnostautunut myös Pekka Onttosen veli Jukka Onttonen, joka on nykyään ammatiltaan oopperalaulaja. Kommentit (0) 

Vaalitaistelu alkamassa 11.05.2021, 15:30 

Harva on se kerta, jolloin Suomessa törmää julkiseen poliittiseen keskusteluun edes vaalien alla. Edellisen kerran luulin törmänneeni poliittiseen keskusteluun noin 20 vuotta sitten Heinolan kaupungissa, kun törmäsin silloisten vaalien alla torin vaalimainosten ääressä kiivaasti keskustelevaan miesporukkaan. Luulin, että he väittelevät kunnallispolitiikasta, mutta lopulta paljastui, ettei niin ei ollutkaan, vaan väittely koski viinapulloa. 

Mutta Hammaslahden huoltoasemalla oli jo ani varhain joukko kypsään ikään ehtineitä miehenpuolia keskustelemassa suureen ääneen yhteiskunnallisista asioista ja vielä ihan selvin päin. Väittelystä ei ollut kysymys, koska kaikki olivat samaa mieltä. Samaa mieltä oltiin varsinkin siitä, että miehet ovat nykyään tässä yhteiskunnassa alistetussa asemassa. Hallituksessakin on pelkkiä naisia ja keskustelijoiden mielestä epäkohdan voisi ratkaista ampumalla. Konekivääri olisi ollut hyvä työkalu tässä asiassa, mutta kun sitä ei nyt ole käytössä, niin koko naisministeririvistön voisi kaataa sivusuunnasta yhdellä kiväärin laukauksella. Miesporukka tuomitsi myös hyvin jyrkästi sen, että Suomi maksaa kuudesta ja saa vain kaksi. 

Uskon, että tällä tarkoitettiin sitä, että Suomen osuus Eu:n tukipaketista on 6,6 miljardia ja maamme saa vain 2,3 miljardia. Ikkunapöydässä oli varma tieto siitä, että näin Suomi rahoittaa Italian lapsilisän korotukset, josta itsekin olen kuullut Italiassa päätetyn jo ennen koronaa. Lisäksi keskustelijat tuomitsivat yksimielisesti sen, että Espanjassa ollaan siirtymässä nelipäiväiseen työviikkoon, josta asiasta en ole kuullutkaan, mutta jos niin on, niin annan hankkeelle täyden poliittisen tukeni. Niin pitäisi meilläkin menetellä, koska hyödyllistä työtä ei tule riittämään kaikille työhalukkaille nykyisellä työnjaolla. 

Suuri huoli oli Hammaslahden miehillä siitä, mihin maamme on oikein menossa ja sama huoli on myös minulla. Maahanmuuttoa kannattavien ja sitä vastustavien kansalaispiirien mielipiteet ovat yhtä jyrkästi vastakkain kuin lahtareilla ja punikeilla aikoinaan. Otaksun, että huoltoaseman herrat ilmaisevat kuntavaalien äänestyslipuillaan jyrkän ein globalisaatiolle ja varsinkin Eu-tukipaketille. Kommentit (0) 

Oikeus ja kohtuus voitti Suomen Cupissa 10.05.2021, 15:35 

Yritin Uukuniemen erämaaoloissa kahdellakin kännykällä katsoa Nelos-tv:n suoraa lähetystä Suomen Cupin loppuottelusta, mutta ei siitä mitään tullut ja siinä tohakassa meinasi rauhallisempikin mies hermostua niin, että kännykät olivat lentää Pyhäjärveen. Yleisradiokaan ei selostanut peliä, joten jouduin seuraamaan jännitysnäytelmää teksti-tv:ltä, mutta hermot olivat mennä siinäkin. Oikeus voitti lopulta. Kups oli nyt neljännen kerran tällä vuosituhannella loppuottelussa ja muistan selvästi, että ainakin kahdella edellisellä kerralla peli ratkesi siihen, että kuopiolainen ajettiin kentältä ja niin kävi nytkin, mutta tällä kertaa joukkue kuitenkin voitti ja se on oikeus ja kohtuus. Tosin rangaistuslaukauskilpailu siihen tarvittiin, mutta se ei voiton arvoa himmennä. Se oli kova temppu, koska Hjk:n pelaajilla on kuitenkin puolta paremmat palkat. 

Huomionarvoinen seikka ottelussa oli se, että avauksessa Kupsin joukkueessa oli vain kaksi seuran omaa kasvattia ja loppuun asti heistä pelasi vain toinen. Luulen kyllä, ettei Hjk:nkaan tilanne ollut tässä suhteessa juuri sen parempi. Se on nyt sitä globalisaatiota. Kuopiolaisten rankkareista neljä ampui ulkomaalaistaustainen pelaaja ja vasta viidennen, mutta sitäkin tärkeämmän ampui ylähirren kautta ylämummoon jyväskyläläislähtöinen Iiro Järvinen. Luulen, ettei hän ihan noin tarkkaa vetoa yrittänyt. Taisi olla sentistä kiinni, että pallo meni maaliin. 

Sen ja muut ottelun parhaat palat voi katsoa tästä linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=7AhohvS1llI Muuten Suomen Cupin voitto tuo Kupsin kassaan muutaman satatuhatta ylimääräistä ja ne rahat voisi käyttää vaikka siihen, että maakunnan miehet Petteri Pennanen, Ilmari Niskanen, Aleksi Paananen ja Jerry Voutilainen hankitaan takaisin Kuopioon. Kommentit (2) 

Kustaa Tyranni 09.05.2021, 10:51 

Muistanpa, että minullekin koulussa opetettiin, että Kustaa Vaasa oli hyvä, vaikkakin ankara maanisä, jolla oli tapana välillä omin käsin antaa selkäsauna huonoille virkamiehille ja sen seurauksena vielä nykyäänkin suomalaiset virkamiehet ovat kunnollisia ja pohjoismainen hyvinvointivaltio toimii hyvin. Eteläpohjalaisten puukkojunkkareiden jälkeläinen nykyinen emeritusprofessori Heikki Ylikangas ei ole tutkimustyössään pelännyt haastaa vanhoja käsityksiä ja niinpä hän uusimmassa kirjassaan Kustaa Vaasa ja hänen uhmaajansa on sitä mieltä, ettei Kustaa Vaasa ollut niinkään maanisä, vaan vallan ja rahanhimoinen tyranni. 

Hän ei ollut juurikaan sen parempi kuin hänen virkaveljensä ja poliittinen vihollisensa tanskalainen Kristian II, jota myös ihan perustellusti kutsutaan Kristian Tyranniksi. Näiden herrojen rinnalla joku Vladimir Putin vaikuttaa lempeältä herrasmieheltä, vaikkakin aika ja tavat ovat 500 vuodessa muuttuneet sivistyneempään suuntaan. Itsekin olen jotenkin uskonut, että Kustaa Vaasan perintöä on se, ettei Pohjolaan syntynyt maaorjuutta samassa mielessä kuin kehittyneessä Euroopassa, mutta Ylikankaan mukaan selitys ei ole Kustaa Vaasan perintö, vaan Pohjolan synkät metsät. 

Nimittäin maaorjuus syntyi sinne, missä maantiede salli aatelisten panssaroitujen ratsumiesten teurastaa avuttomia talonpoikia, mutta ei Pohjolaan, jossa metsät tai vuoret suosivat nuijasotureita. Niinpä Suomi, Ruotsi, Norja ja Sveitsi ovat maantieteen ansiosta olleet demokraattisempia kuin muu Eurooppa. Itse olen muuten ihmetellyt sitä, että jossakin päin Eurooppaa on käytetty maanviljelyksessä apuna härkiä ja jossakin taas hevosia. Jokin selitys asialle täytyy olla ja epäilen, että maaorjat saivat tyytyä härkiin, koska niiden avulla ei pystynyt haastamaan aatelisia ratsujoukkoja, mutta vapaat talonpojat ovat saaneet omistaa hevosia, joiden avulla pystyi tarvittaessa panemaan hanttiin herroille. Kommentit (0) 

Stalinin kanava 10.05.2021, 14:19 

Olen pyrkinyt elämässäni ainakin soveltuvilta osin noudattamaan lain käskyjä ja kieltoja, mutta eilen sosialistinen media paljasti, etten ole aina tässäkään pyrkimyksessäni onnistunut. Nimittäin olen kuvannut ja jopa julki saattanut kuvia ns. Putin puhelimista, joita näkee kaikkialla hyvässä itäisessä naapurissamme. Putin puhelimia lienee noin miljoona kpl, mutta koskaan en ole nähnyt sellaisella soitettavan. Nyt tietooni on saatettu, että kyseinen puhelin on ns. strateginen kohde eikä niitä saa sikäläisen lain mukaan valokuvata. Vielä pahempi erehdys minulle ilmeisesti sattui Poventsassa Karjalassa vuosia sitten, josta alkaa Vienan-Itämeren kanava, jota ennen Stalinin kanavaksi kutsuttiin, kun erehdyin kuvaamaan sulkulaitteen, joka varmaankin myös on salainen strateginen kohde.

Mielestäni ystävällinen vanha herra, joka oli ilmeisesti kanavan vartija, huuteli, että "Foto, Foto" ja tulkitsin sen kuvauskehotukseksi, mutta ehkäpä hän huutelikin, että "No foto, no foto". Vaikuttava matkailunähtävyys on tuo kuuluisa kanava, joka saa historiaan perehtyneen satunnaisen matkailijan hiljaiseksi. Rakennusprojekti saattoi olla yksi ihmiskunnan suurimmista. Työmaalla kuoli paljon pakkotyövankeja, arviot vaihtelevat 12.000 - 200.000 välillä, ja yleinen uskomus on, että vainajia syntyi yksi jokaiselle metrille. Luulen, että Kiinan muurin rakennustyömaakaan ei pystynyt moiseen saavutukseen. 　

Arvo Poika Tuomisen muistelmien mukaan Naftali Frenkel, joka johti rakennusprojektia, oli taustaltaan ruotsinkielinen suomalainen. Hän oli rauhallisesti ja hillitysti käyttäytyvä ihminen toisin kuin venäläiset yleensä. Wikipedia tosin väittää miehen olleen silloiseen Turkkiin kuuluneessa Haifassa syntyneen juutalaisen, joten taas taitaa hedelmällinen tarina ja hedelmätön totuus olla sovittamattomassa ristiriidassa. 　 Frenkel ei edennyt juoksupojasta yhden maailman suurimman yrityksen eli Gulagin johtoon, kuten tapana on ollut, vaan mies aloitti tavallisena pakkotyövankina, joka kyllästyi ojennusleirien tehottomaan tuotantoon ja hankkiutui sitten pikkuhiljaa organisaation huipulle. Hän oli kuollessaan kenraaliluutnantin arvoinen sosialistisen työnsankari, joka varmasti perusteltua olikin. Kommentit (0) 

Lehtomaitikka 07.05.2021, 15:13 

Avasinpa päivällä telkkarin ja ruudussa näkyi ensin koivuja, joka asia ei herättänyt huomiotani, mutta huomiotani herätti siten se, että koivujen juurella kasvoi lehtomaitikkeja. Heti tajusin, että maisema on Uukuniemeltä, muualla en ole noita sinikeltaisia kukkia tavannut. Sinikeltaisen olemuksensa vuoksi kasvia kutsutaan jossain päin, otaksuttavasti Ruotsissa, myös nimellä svensk soldat, joka suomeksi tarkoittaa ruotsalaista sotilasta. 

Wikipedia, josta tuo kuvakin on lainattu, kertoo kasvista seuraavaa: "Lehtomaitikka (Melampyrum nemorosum) on tuoreissa metsissä ja lehdoissa kasvava yksivuotinen maitikkalaji. Se kasvaa 20–40 senttimetriä korkeaksi ja kukkii Suomessa kesä–heinäkuussa. Lehtomaitikan kukan 15–20 millimetriä pitkä teriö on kullankeltainen ja käyrätorvinen. Kukkien tukilehdet ovat väriltään violetit, harvoin kellanvalkoiset. Lehtomaitikkaa tavataan Keski- ja Itä-Euroopassa sekä paikoin Ruotsissa ja Etelä-Suomessa." 

Sen verran korjaan Wikipedian tietoja, että minun mielestäni lehtomaitikka kasvaa Suomessa yleisesti vain Ahvenanmaalla ja Uukuniemellä ja muualla se on todella harvinainen. Olen jopa yrittänyt siirtää tuota Uukuniemellä rikkaruohonomaisesti joka paikassa menestyvää kasvia Savoon, mutta turhaa on ollut tämäkin työni. Se ei suostu kasvamaan edes savolaisessa kukkapenkissä. Tuo tv-ohjelma, jossa lehtomaitikka esiintyi keskeisessä osassa, oli nimeltään Kolmannessa polvessa. Sen on Elina Hyvärisen vähän surullinen lyhytelokuva evakkosuvustaan ja varsinkin isoisästään Väinö Vuorinteesta. Tämä oli sikäli erikoinen uukuniemeläinen pienviljelijä, että hänen runojaan on julkaistu kirjana nimeltään Unteni juhlat. Kolmannessa polvessa lyhytelokuva on ainakin jonkin aikaa nähtävissä tässä linkissä: https://areena.yle.fi/1-4422833 Kommentit (0) 

Lämpökaivo - kotimainen energian lähde 06.05.2021, 15:32 

Alustavien laskelmieni mukaan eilen mainitsemani 200-metriset tuulimyllyt näkyvät peräti noin 50 kilometrin päähän. Monien mielestä ne pilaavat maiseman ja eräät myös epäilevät, etteivät hatut enää pysyisi päässä, mikäli maamme rakennetaan täyteen noita laitoksia. Mutta minullapa on toinenkin visio kansantaloutemme energian tarpeen tyydyttämiseksi. Tuulimyllyjen sijasta Suomeen on rakennettava lämpökaivoja. Ensimmäinen lämpökaivo onkin jo rakenteilla Espooseen. Siitä tulee runsaan kuusi kilometriä syvä, joten sen pohjalla kiehuu 120-asteinen vesi, koska kallioperän lämpötila nousee 18 astetta kilometriltä. Espoon kaivo tuottaa lämpöä 40 megawattia, joka on 10 % kaupungin tarpeesta. 

Kaivon lopullinen hinta lienee noin 40 miljoonaa euroa, joten espoolaisten lämpö turvataan tarvittaessa 10 lämpökaivolla, joiden yhteishinta on 400 miljoonaa. Kaivot tuottavat lämpöä noin 20-30 vuotta, jonka jälkeen ne ovat jäähtyneet liian kylmiksi. Ihmettelen sitä, miksi insinööri ei ole onnistunut vielä kehittämään Espoon kaivoon höyryturbiinia, jonka avulla kiehuva vesi muutettaisiin sähköksi. Höyryturbiini muuttaa reilun kolmanneksen kiehuvan veden energiasta sähköksi, joten eiköhän kymmenen dynamolla varustettua lämpökaivoa tuottaisi myös koko kaupungin tarvitseman sähkön. 

Luulen, että ongelmia tuottaa turbiinin rakentaminen kilometrien syvyyteen, mutta eiköhän hyvät insinöörit senkin asian ratkaise, kunhan heille vain varataan riittävästi aikaa ja tupakkaa. Espoolaisia on noin 1/25 suomalaisista, joten siitä voisi laskea, että koko Suomen lämmön ja sähkön tuottamiseen tarvitaan 250 lämpökaivoa ja vaikka ne maksaisivat sarjatuotannossakin 40 miljoonaa euroa kappaleelta, niin kokonaishinta on sama kuin pitkään ja huolella Eurajoelle rakennetun yhden ydinvoimalan hinta. Kommentit (0) 

Lisää tuulivoimaa 05.05.2021, 15:26 

Turve-energia kuumentaa tunteita kunnallisvaalienkin alla. Edellisten kunnallisvaalien alla sen sijaan tuulienergia kuumensi tunteita, koska tuulimyllyjen epäiltiin aiheuttavan lepakoiden räjähtelyä ja päänsärkyä ihmisille kymmenien kilometrien säteellä. Omakin vähäinen tunne-elämäni kuumenee turpeen takia, koska muistan, että kouluaikoinani yritin huonolla menestyksellä jukertaa kouluaineita joko aiheesta Turve - kotimainen energian lähde tai sitten aiheesta Metsiemme mätänevät miljoonat. Muita kouluaineen aiheita en saa nyt mieleeni. 

Tuuliaihe sen sijaan saa mieleni hyväksi, sillä muutama päivä sitten uutisissa kerrottiin, että Ahvenanmaan luodoille rakennetaan lähi vuosina 500 noin 200 metriä korkeaa tuulivoimalaa, joiden alan erikoisasiantuntija kertoi tuottavan 40 % maamme energiasta. Ilmeeni muuttui hyvin mietteliääksi erikoisasiantuntijan lausunnon jälkeen. Jos hänen näkemyksensä on oikea, niin reilut tuhat tuollaista myllyä riittäisi tuottamaan koko Suomen energian. En usko erikoisasiantuntijaa. Voi olla, että nuo myllyt jauhavat 40 % Suomen sähkön tarpeesta, joka on vain noin kolmannes maamme kaikesta energiankulutuksesta. 

Ja voi olla, että nuo voimalat tuottaisivat vajaat maamme sähköstä, mikäli ne toimisivat täydellä teholla koko ajan, mutta keskimäärin ne pyörivät vain puolella teholla. Oma karkea Pilliklupi-5-askin kanteen suorittamani laskelma osoittaa, että koko maamme tarvitseman sähkön valmistaminen vaatisi 2000 noin 200-metristä tuulimyllyä, ja koko kansantaloutemme energiantarpeen tyydyttäminen tuulella vaatisi noin 10.000 myllyä. Lisäksi kansantaloutemme tarvitsee myös vetyä poltettavaksi kansantaloutemme eri tarpeisiin erilaisten fossiilien sijasta ja jos myllyjen sähkö muutetaan poltettavaksi vedyksi, häviää siinä matkan varrella 70 % energiasta harakoille. Kommentit (5) 

 Jyrkkä ei Päivi Räsäselle 04.05.2021, 15:35 

Kiivaana velloo jälleen kerran keskustelu Päivi Räsäsen mielipiteistä ja niinpä minäkin vellon ja hämmennän asiaa vielä lisää entisestäänkin, jos se suinkin on enää mahdollista. Tuomitsen Päivi Räsäsen mielipiteet harhaviettisistä ihmisistä jyrkästi oikean suuntaisina mutta täysin riittämättöminä. Vaarallinen vapaamielisyys on hiipinyt kansan kirkkoomme Päivi Räsäsen hahmossa, mikäli hän kuuluu kansan kirkkoomme; varma en siitä asiasta ole. 

Nimittäin Raamatun alkuperäisen ja väärentämättömän sanoman mukaan Herra kerrassaan käsittämättömässä viisaudessaan ja armossaan on ottanut moniin asioihin jopa Päivä Räsästä jyrkemmän kannan. Nimittäin Raamatun mukaan ainakin miespuoliset homot pitäisi vallan surmata - muistaakseni naisenpuoliseen homosteluun kirja ei ota kantaa ainakaan yhtä jyrkästi. Ja mikäli oikein muistan, niin Raamatun mukaan myös partansa rajaajat, joihin itsekin lukeudun, tulisi tappaa. 

Muistelenpa myös, että Raamattu sanoo, että se, joka sapattina, eli perjantaina tekee työtä, tulee surmata. Itsekin pyrin tuon vuoksi välttämään varsinkin perjantaisin kaikenlaista työntekoa. Myös kaikki huorintekijät Raamattu määrää kivitettäviksi, ja itse olen ajatellut mennä pikkujouluja seuraavana päivänä töihin kivikassin kanssa ja heitellä kivillä kaikkia niitä, joita huorinteosta epäilen.

Ja kun oikein muistiani pinnistän, tulee mieleeni, että myös kaikki ne, jotka ovat avioeron jälkeen pariutuneet, pitäisi myöskin kivittää, joten kivipula uhkaa kohta maatamme. Lopuksi korostan vielä sitä, että Raamattu määrää surmaamaan kaikki amalakelaiset ja tietysti tätäkin määräystä pitäisi pyrkiä noudattamaan, mutta itse en ole vielä tavannut yhtään amalakelaista, joten en ole onnistunut vielä surmaamaan heistä yhtäkään. Israelissa on saanut huomattavaa kannatusta näkemys, jonka mukaan palestiinalaisiksi kutsutut ovatkin oikeasti amalakelaisia. Kaksi palestiinalaista olen elämäni aikana tavannut. He olivat hyvin fiksuja ja ystävällisiä ihmisiä. Kommentit (2)

Eivät pärjää Stadin missit, vaikka onkin suuret luulot 03.05.2021, 16:22 

 Eilinen oli raskas päivä, koska seisoin neljä tuntia Keskuskentän aidan takana ja tirkistelin sieltä käsin alusta loppuun kaksi jalkapallo-ottelua, joilla pyrittiin selvittämään Helsingin ja Kuopion paremmuus kuningaspelissä. En ollut ainut tirkistelijä, koska jopa naisten ottelua oli pääkaupungista asti tullut seuramaan kymmeniä juopuneita stadilaisia, jotka eivät kuitenkaan olleet juoneet mitään rähinäviinaa, vaan suhteemme säilyivät loppuun asti luottamuksellisina. Mutta kun Kupsin naiset olivat voittaneet Hjk:n 3-0 ylivoimaisen peliesityksen jälkeen, en kuitenkaan katsonut aiheelliseksi huutaa otsikossa mainittua tilanteeseen sopivaa kannustushuutoa. Miesten ottelu olikin sitten tiukempi vääntö ja päättyi 0-0, vaikka Hjk olikin pari kertaa lähellä maalintekoa. Se on ymmärrettävää, koska helsinkiläisten pelaajabudjetti on 1,9 miljoonaa euroa ja kuopiolaisten vain 800.000. Joukkueiden tasoero on karkeiden Pilliklubi-5-askin kanteen suorittamieni laskelmien mukaan sellainen, että jos ne kohtaisivat kymmenen kertaa, Hjk voittaisi viidesti, kolmasti pelattaisiin tasan ja Kups voittaisi kahdesti. 

Nähtäväksi jää, miten käy ensi lauantaina Suomen Cupin loppuottelussa, jossa helsinkiläiset saavat sen verran tasoitusta, että pelaavat kotikentällään. Hjk on selvä ennakkosuosikki, mutta toisaalta Kups on viiden viimeisen vuoden aikana ollut kolme kertaa loppuottelussa ja hävinnyt joka kerta, joten epätodennäköistä on todennäköisyyslaskelmieni mukaan sekin, että joukkue häviäisi neljä kertaa peräkkäin loppuottelun. Eilen muuten avauksessa oli Kupsin joukkueessa vain kaksi savolaista ja kun toisella puoliajalla Urho Nissilä vaihdettiin pois, niin vain Taneli Hämäläinen oli kiintiösavolaisena loppuun asti kentällä. Vielä viime kesänä maakunnan miehiä oli sentään keskimäärin noin neljä avauskentällisessä. Globalisaatio on siis tunkeutunut kuopiolaiseenkin jalkapalloiluun voimallisesti. Kommentit (0) 

Demokraatit ja republikaanit 02.05.2021, 11:42 

Kuuluihan sitä poliittista laulantaa tänäkin vappuna Yleltä, vaikka Repo-radiota ei enää ole, sillä tv:ssä näytettiin elokuva Lauluja utopiasta, joka kertoo helsinkiläisten seurakuntanuorten muodostamasta Agit Prop-yhtiöstä. Muistanpa, miten Päätalon Kalle piti toimittaa väkisin piirille, kun hänen päässään alkoi lakkaamatta soida Lasihelmi-iskelmä. Nähtäväksi jää minne minut pitää toimittaa, koska päässäni soi nyt lakkaamatta edellä mainitsemieni helsinkiläisten seurakuntanuorten esittämä Raja, josta laulelmasta löytyy netistä tämä koskettava versio: https://www.youtube.com/watch?v=Qm8x8LdKF2k 

Hieman kummastuttaa, että taistolaisen laululiikkeen suosituin ryhmä on suostunut esittämään moisen kaikkein pahimmanlaatuista revisionismia esittävän kappaleen. Väitän, että mikäli Suomessa olisi tapahtunut stalinistinen vallankumous, niin ilmetty vaara olisi ollut, että tämän laulun laulaja olisi löytänyt itsensä ensimmäisestä joukkohaudasta. Mutta ajankohtainen tuon Rajan sanoma on, koska ainakin läntinen maailma on jakautumassa pahasti kahtia, jotka elävät eri todellisuuksissa.

 Tulevaisuudessa Suomikin jakaantuu demokraatteihin ja republikaaneihin. Demokraatteja ovat vasemmiston ja vihreiden kannattajat lisättynä pienellä osalla Keskustan, Kokoomuksen ja Rkp:n kannattajista. Republikaaneja ovat sitten loput, joista selvä enemmistö on perussuomalaisia. Demokraateilla on niukka äänienemmistö, mutta republikaanit hallitsevat paremmin väkivaltakoneiston käytön. Tästä asiasta oli hyvänä osoituksena se, että ilmaston muutosta vastustavat autoilua häirinneet pikkutytöt saivat vähän aikaa sitten Helsingin poliiseilta pippurikaasuja silmilleen, mutta ilmaston muutosta kannattavat autoilua häirinneet turverekkayrittäjät saivat väkivaltakoneistolta ymmärtäväisen kohtelun. 

Muuten tuo Raja on Aira Sinervon sanoitus 1950-luvulta ja se liittyy kiinteästi Suonenjoen historiaan, sillä Sinervo toimi Iisveden työväenopiston rehtorina. Rehtoriajastaan hän julkaisi yhden viime vuosituhannen tärkeimmistä romaaneista nimeltään Koskessa kolisten, mutta suonenjokelaiset eivät tuosta kirjasta paljoa huutele, koska se antaa hyvin totuudenmukaisen kuvan paikkakunnan väestöstä. Kommentit (0)

Muuttuuko ihminen ja mihin suuntaan? 01.05.2021, 12:34 

Vaisua on nykyään vapun vietto. Mistään ei kuulu poliittisia puheita tai poliittista laulua, kuten ennen. Muistanpa, kuinka nuorena miehenä Heinolassa asuessani ja etsiessäni sijaani tässä yhteiskunnassa, heräsin jo ani varhain ja kävin kaupungin porvariston ja ylioppilaiden riveissä, vaikka en ylioppilaslakkia koskaan hankkinut, vaan kieltäydyin siitäkin syvistä omantunnon syistä ja myös hinnan takia, kuuntelemassa mieskuorolaulua. 

Ylioppilaiden ja porvareiden vapputilaisuuden jälkeen kuuntelin lopun päivää kaupungin torilla eri puolueiden poliittisia puheita tasapuolisesti myötähäpeää tuntien ja välillä selkäkeikkanauruja päästellen. Rohkenenpa nyt häveten tunnustaa, että olen itsekin vihreimmässä nuoruudessani pitänyt torilla joukoille yhden vappupuheen ja mieleeni on jäänyt, että eräs ohikulkija haistatteli minulle sitä muuvvvattakin paikkaa. 

Minusta hän vaikutti hyvin valveutuneelta kansalaiselta ja rehelliseltä veronmaksajalta. Lopuksi syvennymme kuuntelemaan tunnelmaan sopivaa poliittista iskelmälyriikkaa. Suurelle yleisölle tuntematon Tuula Valkama on sanoittanut kylmän sodan tuntoja heijastelevan vaikuttavan kappaleen Muuttuvat laulut. Sen sanoma on ajankohtainen, koska kylmä sota näyttää palanneen ja itse ainakin pelkään, että joku Putinin tai Trumpin kaltainen tyyppi voi hyvinkin päätyä nöyryytykseltä välttyäkseen tekemään laajennetun itsemurhan. https://www.youtube.com/watch?v=A83bbz65Ovg Kommentit (2) 

As oy Riutta 30.04.2021, 22:01 

 Eivät ole asunnot hinnankiroissa Uukuniemellä. 400 neliön viitisenkymmentä vuotta vanhasta talosta pyydetään 40.000 €, eli peräti 100 € neliöltä, joka lienee ainakin Suomen ja ehkäpä koko Pohjoismaiden ennätys. 30 vuotta vanhasta 65 m2:n rivitalo-osakkeesta pyyntö on 29.000 €, eli vajaat 500 € neliöltä. Ei ole paha hinta sekään varsinkin, kun ottaa huomioon sen, että ikkunasta avautuvat maisemat ovat kauniit ja naapurit mukavia. Uukuniemen esikaupunki Sortavala on rajan takana, eivätkä asunnot sielläkään ole suomalaisittain hinnaltaan kohtuuttomat. 

Netistä löytyvän lehtijutun mukaan reilut kymmenen vuotta sitten kaupungissa oli asuntopula ja sen vuoksi neliöhinnat olivat peräti noin 1200 €. Suomalaiselle se ei ole paha hinta, mutta paikalliselle asukkaalle on, koska esimerkiksi sikäläisen suksitehtaan työntekijän kuukausipalkka oli 350 €. Suomalaisille Sortavala on kalevalaisten runonlaulajien kaupunki, mutta sodan alla kaupunki oli ihan moderni, mikäli yhtään on uskominen SA-kuva-arkistosta löytyvää As oy Riuttaa esittävää kuvaa. Talo on valmistunut 1938 ja se edustaa tyylikästä karjalaista funkkista, kerroksia on kuusi ja talossa on hissikin, joka ei ollut ihan tavallista siihen aikaan maassamme. 

Riutan suurimmat asunnot olivat peräti 180 m2. Politiikasta en paljoa ymmärrä, mutta luulen, että Sortavalan porvaristo asui As oy Riutassa. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että Sortavala oli 1930-luvulla maamme kokoomuslaisin kaupunki ja myös kuppatautitilastojen mukaan kaupunki oli maan ehdotonta huippua. As oy Riutta selvisi sodasta, mutta sen seinästä löytyy vielä paljon sodan arpia, jotka yleensä on Sortavalasta muualta jo korjattu. Luulen, että joku hävittäjälentäjä yritti varmastikin jostain maapuolustukseen liittyvästä painavasta syystä konekiväärillään hieman turmella hienoa funkkistaloa, joka onneksi oli tehty betonista. Karjalassa on muuten suosittu myös hirsifunkkista. Kommentit (0) 

 Ei-sanallinen viestintä 29.04.2021, 16:18 

 (Kuva omistamamme Ylen uutisesta) Ei-sanallinen viestintä on tärkeä viestinnän muoto ja se asia aletaan maassamme ymmärtää yhä entistäkin enenevämmässä määrässä. Kun Tytti Yli-Viikari, josta on ilmeisesti paljastumassa, ettei hän olekaan ihan tavallinen viikari, oli kuultavana tekemisistään jossain tapausta selvittävässä instanssissa, saapui hän sinne kuultavaksi kainalossaan kirja, joka näytti olevan jokin mielenrauhaan liittyvä teos. Kun Suokustan puheenjohtaja Annika Saarikko marssi dramaattiseksi näytelmäksi muodostuneeseen puoliväliriiheen, marssi hän sinne kantaen kainalossaan suorastaan mielenosoituksellisesti hallitusohjelma-opusta. 

Ja kun hän eilen marssi näyttävästi median eteen, kantoi hän kaulallaan jotain, jota luulin aluksi liimalappunipuiksi, jollaisia itsekin paljon käytän, koska niitä on hyvä käyttää muistilappuina vaikkapa esimerkiksi puoliväliriihissä. Vasta sen jälkeen, kun Saarikko julisti, että nyt ovat palikat vihdoinkin loksahtaneet paikoilleen, ymmärsin, että hän kantoi kaulallaan niitä palikoita, jotka olivat loksahtamassa paikoilleen ja siten hän viestitti tätä palikoiden paikalleen loksahdusasiaa myös ei-sanallisesti. 

Muuten media on mielestäni turhaan rummuttanut sitä, että Suokustan aika on ohi. Suokustalla on nimittäin ihan tietoisesti valittu nerokas menetelmä kansansuosion hankkimiseksi. Kaupunkijuppipuolueet ovat tietoisesti valinneet johtajikseen mannekiinityyppejä, jotka voivat menestyksekkäästi esitellä vaatekaappejaan naistenlehtien kansissa, mutta Suokusta on sen sijaan valinnut tietoisesti toisin. Kun eilen katselin Suokustan keulakuvien Annikka Saarikon ja Antti Kurvisen esiintymistä mediassa tajusin, että heidän olemuksensa vetoaa hyvin tavalliseen kansaan. Nimittäin, jos pitää tehdä malli keskivertoisesta Suomen naisesta, hän olisi Annika Saarikko ja jos pitäisi tehdä malli keskivertoisesta Suomen miehestä, hän olisi Antti Kurvinen. Kommentit (0) 

Jännitysnäytelmiä 28.04.2021, 15:21 

Mahottoman jännää on elämä välillä täällä Suomessakin, jossa ei yleensä mitään tapahdu. Viime yönä näytti urheilukielellä selviöltä, että Suomen Keskusta, joka lyhennetään tietääkseni Suokusta, menee menojaan, mutta nyt näyttää siltä, että asia ei olekaan selviö ja ettei Suokusta menekään menojaan. Nyt odottelemme jännityksellä, millaisen arvion vaaligallupit antavat tästä näytelmästä. Viime yönä näytti urheilukielellä selviöltä se, että Venäjä menee menojaan nuorten mm-kisoissa Pikkuleijonia vastaan pelatessaan, koska pari minuuttia ennen loppua Venäjä johti kahdella maalilla. Mutta sitten peli meni mahottoman jännäksi, Pikkuleijonat nousi vielä varsinaisella peliajalla ruotsalaismaista itsevarmuutta osoittaen tasoihin ja voitti sitten ruotsalaismaisella itsevarmuudella voittolaukauskilpailun. Edellisenä yönä suurvalta-Venäjä oli kuitenkin voittanut Pohjois-Amerikan Yhdysvaltojen supervallan, joten nyt alkaa olla urheilukielellä selviö, miksi Suomi on niin huono urheilumaa. 

Nimittäin viiden miljoonan asukkaan Suomi on kyllä jääkiekossa miehet, naiset ja eri nuorten joukkueet huomioiden maailman paras jääkiekkomaa yhdessä Kanadan kanssa, mutta muuten Suomi alkaa olla maailman huonoin urheilumaa. Meillä kaikki järkevät ja liikunnallisesti lahjakkaat nuoret alkavat harrastamaan jääkiekkoilua, koska sen avulla voi päästä hyviin tienesteihin. Keksinkertainen SM-liigapelaajakin tienaa enemmän kuin kaupunginjohtaja ja Amerikan rahakaukaloihin kelpaavat ovat monimiljonäärejä, mutta siitä huolimatta kansa ei jostain syystä tunne samanlaista kateutta heitä kohtaan kuin Nalle Wahlroosia kohtaan. Kommentit (2) 

 Stalinin lavastukset 27.04.2021, 15:43 

Järkyttävän tehokas on tuo aikamme superäly Google, joka meitä valvoo. Luin juuri Antero Uiton ja Ossi Kamppisen kirjan Stalinin lavastukset - Näytösoikeudenkäynnit 1936 - 1938 ja kuinka ollakaan eilen hyvä ystäväni Google, joka valvo mielenkiintoni kohteita, viestitti minulle, että Youtubessa on nähtävillä Ossi Kamppisen Pornaisten kunnankirjastossa pitämä luento aiheesta Stalinin lavastukset. Tietenkin sen katsoin ja sinä satunnainen lukija voit myös sen katsoa tästä linkistä ja suosittelen sitä lämpimästi: https://www.youtube.com/watch?v=RmHDI2Miq3Y 

Jotenkin tuo Kamppisen luento tuntuu hyvin ajankohtaiselta. Tosin sikäli maailma on kehittynyt, että Stalinin aikaan periaatteena näytti olleen se, että silloisen tyrannin oletettu vastustaja pyrittiin ensin oikeudessa tuomitsemaan ja surmaamaan vasta sitten, mutta nykyään hyvässä itäisessä naapurissamme näyttää periaate olevan se, että ensin tyrannin oletettu vastustaja pyritään surmaamaan ja jos se ei onnistu, niin sitten hänet laitetaan oikeudessa syytteeseen. Tosin sikäli naapurissakin on menty vapaamielisempään suuntaan, että nykyään oikeudessa syytetty voi edes yrittää vakuuttaa syyttömyyttään. Stalinin aikaan syytetyt todistivat yleensä itse pontevasti syyllisyytensä puolesta, vaikka kidutuksen jälkiä heissä ei tavallisesti näkynyt. 

Stalinin lavastukset-kirjassa kerrotaan, että kidutukset ennen oikeudenkäyntiä pystyttiin tekemään jälkiä jättämättä ja huomiota herättämättä. Tehokas menetelmä oli esimerkiksi se, että kuulusteltavalle syötettiin monta päivää vain suolasillejä, mutta juotavaa hänelle ei annettu. Stalinin mainetta ollaan Venäjällä palauttamassa ja Suuren Isänmaallisen Sodan voitonpäivää vietettäessä siellä nostellaan taas maljoja generalissimuksen kunniaksi. Suomalaistenkin tulisi nostella Talvisodan päättymisen muistopäivänä maljoja Stalinin kunniaksi, koska häntä meidän on kiittäminen itsenäisyytemme säilymisestä, koska ellei Puna-armeijan ylintä johtoa olisi tapettu juuri ennen sotaa, niin huonostihan Suomelle olisi siinä sodassa käynyt. Kommentit (0) 

Kalakauppias Mikko Reponen ja hänen profetiansa 27.04.2021, 07:06 

Kaikenlaista huuhaa-tietoa vastustavan Skpsis ry:n jäsenenä olen kovasti kiinnostunut ennusuniin, ennustamiseen ja selvänänäkemiseen liittyvistä asioista. Nuo edellä mainitut asiat ovat tulleet minulle tutuiksi, koska itsekin näen jatkuvasti ennusunia ja mikä kummallisinta, niin ennusuneni, varsinkin painajaiset, toteutuvat hyvin usein. Vierailin vuosia sitten Viipurin tuomiokirkon vaikuttavilla raunioilla ja kirkon historiaa tukiessani törmäsin tarinaan, jonka mukaan Talvisodan alla nousi hartausmenojen aikaan eräs mies todistamaan, että tämä kirkko pian tuhotaan, elleivät viipurilaiset tee parannusta. 

Niinhän siinä kävikin, että kaupunkilaiset eivät ottaneet neuvosta vaaria, vaan jatkoivat vakiintunutta elämäntapaansa, jota elämänmuotoa kutsutaan hauskaksi elämäksi ja ennustus kävi toteen, kuten kuvakin todistaa. Nyt olen tutkimuksissani selvittänyt, että edellä kerrotun synkän profetian esitti kalakauppias Mikko Reponen, josta kaikkitietävä Wikipedia kertoo seuraavaa: 

 "Reponen tuli julkisuuteen 23. lokakuuta 1936, kun hän Viipurin tuomiokirkossa kesken jumalanpalveluksen ja pastori Bertel Törmävaaran saarnan aikana tuli kirkon käytävälle ja huusi lujalla äänellä: "Viipurin tuho on lähellä, kolmen vuoden kuluttua on tämä temppeli raunioina ja vieraan vallan sotajoukot marssivat kaupungin katuja." Kun poliisi tuli hakemaan häntä pois Reponen huusi vielä: "Nyt viedään Mikkoa, mutta kohta teitä kaikkia. Kirkostakaan ei jää kuin kivijalka." Ennustus toteutuikin, sillä Viipurin tuomiokirkko tuhoutui helmikuussa 1940 pommituksessa, ja Viipuri menetettiin talvisodan rauhassa. Erään tiedon mukaan tätä jumalanpalvelusta oltiin parhaillaan radioimassa, ja Mikon profetia levisi radiolähetyksen välityksellä heti kaikkialle Suomeen." 

Kommentit (0) 

Fredi ja kenraali Keinonen 25.04.2021, 14:07 

Fredi, joka oli oikeasti Siitos-Matti, lähti eilen tuonilmaisiin 78 vuoden iässä ja häntä on muisteltu mediassa hyvällä monella tapaa, kuten sopivaa onkin. Itse lisään muisteloihin vielä yhden tapauksen Fredin elämästä. Nimittäin tavallaan Fredikin liittyy kohuttuun kenraali Keinosen rikosjuttuun. Iloisella 60-luvullahan silloinen puolustusvoimain komentaja Yrjö Keinonen joutui virkaurallaan ongelmiin, joiden seurauksena hän lopulta päätti itse pyytää eroa virastaan. Monet ovat kuitenkin sitä mieltä, että muussa tapauksessa hän olisi saanut rikosoikeudellisilla syillä potkut vaativasta virastaan. 

Myös sellaista näkemystä on, että Keinonen joutui virassaan vaikeuksiin ennen kaikkea poliittisista syistä, sillä olihan hän ainakin hyvän tarinan mukaan ylistänyt Neuvostoliiton silloista yhteiskuntajärjestelmää ja lauleskelihan hänen veljentyttärensä Heli Keinonen häpeämättömästi kaikenlaisia kapinalauluja vallan Repo-radiossa. Virallisesti Yrjö Keinonen joutui vaikeuksiin, koska hän käytti varusmiestyövoimaa huvilansa kallioon louhitun edustussaunan räjäytystöissä. Kaksi everstiä vallan todisti oikeudessa, etteivät moiset räjäytystyöt kuuluneet niiden pioneerien koulutusohjelmaan, jotka asian toteuttivat. 

Kenraali selvisi tapauksesta sakoilla, mutta räjäytystöitä johtanut kapteeni Siitonen, joka oli laulajapoika Fredin isä, sai häkkiä eli putkarangaistuksen. Pikkuisen tuo kapteeni Siitosen rangaistus tuntuu vääryydeltä, koska vaikea hänen olisi ollut tehtävästä kieltäytyä, kun työntilaajana oli puolustusvoimain komentaja ja koska asian laittomuus ei ollut ollenkaan selvä. Sellainenkin tarina liikkuu, että kapteeni Siitoselle olisi joltain vaikutusvaltaiselta taholta luvattu ylennys majuriksi, mikäli hän olisi suostunut todistamaan oikeudessa kenraali Keinosta vastaan, mutta muussa tapauksessa olisi luvattu potkut virasta. Tuo Keinosen saunajupakka on kyllä niin mielenkiintoinen tapaus, että siitä pitäisi jonkun hyvän tutkivan toimittajan, vaikkapa Arvo Tuomisen, tehdä tv-dokumentti. Kommentit (2) 

 Lauri Viita ja Kärkkäälä 24.04.2021, 15:38 

On taas sellainen sää, että mielessäni pyörii Lauri Viidan runo, jonka nimen päälle en nyt pääse, mutta se on niitä harvoja runoja, jotka osaan ulkoa ja kuuluu seuraavasti: "Räntäseula seudun päällä / saappaan alla lotinaa / lantajuova lammen jäällä / kevät saapuu ihanaa." En ole ennen varmaankaan muistanut kertoa, että Lauri Viidallakin oli niin vankka suhde kotikylääni Kärkkäälään, että melkein pitäisin häntä Kärkkäälän poikana. Kärkkäälä-sidos paljastui Viidan viimeisimmästä elämäkerrasta, jossa kerrottiin, että hänen toisen vaimonsa Aila Meriluodon edellinen poikaystävä oli Kai Laitinen, josta isona tuli vallan kirjallisuuden professori. Tuleva professori otti niin raskaasti sen, että Meriluoto jätti hänet Viidan vuoksi, että kävi jossain tilaisuudessa vallan käsiksi entiseen tyttöystäväänsä ja jopa löi tätä nyrkillä rintaan. 

Onneksi kuulantyöntöä harrastava kirvesmies-runoilija Lauri Viita ehti väliin ja pystyi ilman väkivaltaa rauhoittamaan tilanteen. Kai Laitinen on melkein Kärkkäälän poikia, koska hänen äitinsä Aino Laitinen os. Forsström oli Kärkkäälän kansakoulun ensimmäinen opettaja vuosina 1906-10. Hän oli naimisissa Lempyyn kylällä syntyneen K W Laitisen kanssa. Laitisen opettajapariskunta toimi myöhemmin Iisveden koulun opettajina. Vapaussoturi ja suojeluskuntaupseeri K W Laitinen selvisi poikansa muistelmien mukaan hyvin opetustyössään Iisveden taajaväkisessä työläisyhdyskunnassa, jossa jopa Lapuan liikkeen aikaan kommunistit saivat noin 70 % äänistä, vaikka puolue olikin lailla kielletty. Kai Laitinen kertoi, että hänen isänsä, joka oli innokas musiikkimies, antoi epäröimättä punapäällikkö Junkkarisen pojille täyden kympin laulusta. Musiikkihan ei tunne rajoja. Kommentit (0) 

Tosimieshallitsijat ja korona 23.04.2021, 14:45 

 Kiitän ja ylistän Putinia, koska hän vetikin vähin äänin joukkonsa pois Ukrainan rajalta. Samalla tavallahan eduskunnanpuhemies, joka on tavallaan Suonenjoen Vehvilän kylän tyttöjä, kiitti ja ylisti kansanedustaja Ano Turtiaista, kun tämä myönsikin, ettei hän olekaan tappamassa kansanedustajakollegojaan, kuten hänen tvittuilustaan saattoi päätellä. 

Muutenkin Putinia voi kiittää ja ylistää. Vaikka hän onkin perinteinen tosimies ja vaikka Venäjä onkin suurvalta, on hän huolehtinut kansastaan hyvin koronan oloissa. Nimittäin mikäli internetin tilastoihin on yhtään uskominen ja miksi ei olisi, todistavat tilastot, että venäläiset ovat säästyneet koronalta yllättävän hyvin. Putinin lisäksi maailmassa on ollut kaksi muutakin tosimiestä suurvallan presidenttinä koronakaudella ja he aiheuttivat koronatoimillaan katastrofin kansalleen. 

USA:n Trumpin ja Brasilian Bolsonaron tulee historia vielä tuomitsemaan siitä, miten vähätellen he suhtautuivat epidemiaan. Tosimieshallitsijat eivät selvinneet kunnialla koronan aiheuttaman kriisin keskellä, mutta tavallaan hupaista on, että tyttösten johtamat Saksa, Norja ja Suomi ovat selvinneet hyvin kriisissä. Pikkuisen minua harmittaa se, että Norja näyttää voittavan Suomen tässäkin kilpailussa. Vaikka Norjassa on tartuntoja ollut väestölukuun suhteutettuna jonkin verran Suomea enemmän, niin tautiin kuolleita on siellä ollut meitä vähemmän. Ilmeisesti norjalaisten kunto ja kestävyys on tässäkin asiassa meitä parempi. Kommentit (0) 

Tyrannit 22.04.2021, 15:20 

Putin on puhunut. Putin puhui niin kovia, että moni pelkää nyt sotaa, mutta minä en pelkää. Putin on sen verran terve ja nuori mies, ettei hän vielä suunnittele laajennettua itsemurhaa. Tyrannit, kuten Putin ja Lukasenko eivät halua sotaa, koska siinä voi käydä tyranneille huonosti, mutta sotatilaa he saattavat hyvinkin haluta. En edes usko Venäjän Ukrainan rajalle sijoitettujen joukkojen vyöryvän Ukrainaan, sillä ne vyöryvätkin Valko-Venäjälle, mutta eivät valloittajina, vaan vapauttajina Valko-Venäjän valtiojohdon pyynnöstä kohta alkavien sotaharjoitusten yhteydessä. 

Venäjän armeija vapauttaa Ukrainan Naton hyökkäyksen uhasta, ja Valko-Venäjä palaa Venäjän yhteyteen kansanäänestyksen jälkeen, jossa lähes kaikki kannattavat Äiti-Venäjän yhteyteen palaamista. Äänestys todistaa, että koko Valko-Venäjän kansa ja varsinkin lapset rakastaa Putinia. Myös Venäjän kansa alkaa taas joukolla rakastamaan Putinia, koska siinä on mies, joka on palauttamassa Venäjän suuruuden. 

Myös Suomen sosiaalinen media suhtautuu myönteisesti nousevaan Venäjään. Suomesta löytyy myös poliitikkoja, jotka näyttävästi hyväksyvät Putinin harrastaman Venäjä ensin-linjan ja haluavat, että myös Suomi alkaa harrastamaan Suomi ensin-linjaa. Aiemmin samat tahot maassamme hyväksyivät Trumpin ajaman Amerikka ensin-linjan, mutta nyt kun kommunistit nousivat Amerikassa valtaan, niin siellä Trumpin Amerikka ensin-linjasta on näyttävästi luovuttu ja sikäläiset vallassa olevat kommunistit korostavat sen sijaan kansainvälisyyttä ja solidaarisuutta. Kommentit (0) 

Silverstar - Keksijänuorukainen Silvo Sokka 21.04.2021, 14:55 

Suonenjoen kaupunginkirjaston rakennuksessa toimivassa Kellarikalleriassa on parhaillaan menossa Tuomas Linnan kokoama näyttely avaruusilmailun pioneerin Silvo Sokan vuonna 1948 toteuttamasta sensaatiomaisesta rakettilennosta Kuopiosta Suonenjoelle. Tapaushan synnytti aikoinaan melkoisen kohun maailmalla ja Suonenjoen nimi mainittiin tiettävästi jopa Australian lehdissä. Myöhemminhän tosin paljastui, että Sokka ei ollutkaan lentänyt raketilla, vaan polkenut koko 54 kilometrin matkan maamme armeijan yksivaihteisella maastopyörällä syysloskaista soratietä pitkin, joka sekin on maininnan arvoinen suoritus. 

Näyttelyn esitteessä taiteilija Tuomas Linna kertoo, että hän haluaisi tehdä Silvon mielikuvituksessaan suunnitteleman Silverstar-nimisen raketin kopion johonkin sopivalle paikalle Sokan matkanreitin varrelle, ja minusta sopiva paikka olisi Suonenjoen torin ja piloille homehtuneen kaupungintalon välissä sijaitseva kenttä, jonne on jo sijoitettu Kari Tapion muistopaasi sekä Mansikkatyttö-patsas. Itsekin olisin mielelläni tukenut hanketta lahjoittamalla Suomen mekanisoidun armeijan yksivaihteisen maastopyörän taiteilijalle asetettavaksi nojalleen Silverstar-rakettia vasten, mutta ikävä kyllä pyöräni on varastettu eikä sitä ole vielä ainakaan poliisitutkimusten tässä vaiheessa löydetty. 

Se oli muuten erinomainen pyörä. Sen saattoi huoletta varastoida talven ajaksi lumihankeen, mutta siitä huolimatta, kun sen keväisin otti käyttöön ja kun sen jaksoi kiihdyttää liikkeelle, kulki se ihan luotettavasti painovoiman vaikutuksesta. Muuten jäin Linnan näyttelystä kaipaamaan Silverstarin lentoa käsitteleviä leikkeitä Suomen ja koko maailman lehdistä ja lisäksi jäin kaipaamaan Sivo Sokan veljentyttären, joka on muuten ammatiltaan kultaseppä, suunnittelemaa Silverstar-korua, jota muistaakseni myydään liiallisella mielikuvituksella varustettujen nuorukaisten tukemiseksi. Kyseisen kultasepän setä on Silvo Sokka ja eno Spede Pasanen, joten hänessä yhdistyy savolainen luovuus ja mielikuvitusrikkaus hyvällä tavalla. Kommentit (0) 

Taavi 20.04.2021, 15:01 

Harva on se kirja, jota on arvosteluissa kiitetty ja ylistetty siten, kuten Terhi Törmälehdon kirjaa Taavi on kiitetty ja ylistetty. Taavi kertoo kirjailijan isoisästä Taavi Törmälehdosta. Taavi oli suuri sotasankari, joka tappoi konepistoolillaan luultavasti satoja venäläisiä sota-aikana ja sitten vielä yhden ruotsalaisen puukolla sodan jälkeen. Venäläisten tappamisesta hän sai Mannerheim-ristin ritarin arvon, johon arvoon kuului lisäkannusteena vielä 50.000 silloista markkaakin, mutta ruotsalaisen tappamisesta hän sai sen sijaan pitkän vankeusrangaistuksen. 

Tuo Mannerheim-ristin ritarin saama 50.000 markan palkkio vastasi silloisen luutnantin vuosipalkkaa, vaikkakin nykyrahassa sen arvo on vain 10.000 euroa. Muistelen kuitenkin Yrjö Keinosen kirjasta lukeneeni, että sillä summalla olisi saanut siihen aikaan ostettua kaupunkiasunnon. Keinonen ei säätäväisenä miehenä kuitenkaan niin menetellyt, vaan pisti rahansa pankkiin kasvamaan korkoa, mutta niin ei tapahtunutkaan, vaan inflaatio söi säästöt. 

Taavi Törmälehtokaan ei onnekseen sijoittanut palkkiotaan pankkiin inflaation syötäväksi tai käyttänyt muuten turhuuteen. Sen sijaan ainakin hyvän tarinan mukaan hän lomalla ollessaan vuokrasi hotellihuoneen ja palkkasi paikalle haitarinsoittajan ja peräti kaksi naista, jonka jälkeen hän vietti jonkin aikaa ns. hauskaa elämää. Tämän hyvän tarinan mukaan ritari Törmälehto jäi hotellille muutaman tuhannen velkaa, kun juhlat olivat ohi. Jostain syystä Terhi Törmälehdon kirjassa tapausta ei mainita, joten mahtaneeko tarina olla väritetty. Liian monta kertaa hyvä tarina ja todellisuus ovat hedelmättömällä tavalla ristiriidassa. Kommentit (0) 

Amerikan- ja euroopanbiisonit 19.04.2021, 14:43 

Sosialistinen media kertoo, että Uukuniemen biisonilauma jatkaa sitkeästi pakoaan ja jostain syystä idän suunnalta henkivä tuuli houkuttelee niitä itärajan ylitykseen. Syytä idän houkuttelevuuteen sosialistinen media ei kerro, mutta minäpä kerron. Nimittäin sillä varmuudella, jonka vain täydellinen tietämättömyys voi synnyttää, väitän, että Uukuniemen biisonit haluaisivat vaeltaa Hiitolaan, joka ei ole kovinkaan kaukana nykyisen rajan takana. 

Ja syy, miksi Hiitola houkuttaa on se, että sieltä ne ovat haistaneet lajitovereita tai ainakin melkein lajitovereita. Maailmassa on tällä hetkellä noin 3500 euroopanbiisonia, joita myös visenteiksi kutsutaan ja Suomea lähimmät on tavattu Hiitolasta. Venäjällä visenttejä on siirretty Pietarin läheisyyteen ja sieltä ne ovat jo levinneet Karjalaan asti. Täyttä varmuutta minulle ei ole, risteytyvätkö amerikan- ja euroopanbiisonit, mutta täyttä varmuutta ei varmaankaan ole myöskään Uukuniemen johtajauroksilla, mutta ehkä ne haluavat ainakin kokeilla asiaa. 

Wikipedian mukaan amerikan- ja euroopanbiisonit ovat hyvin paljon toistensa näköisiä, mutta eurooppalaiset ovat jonkin verran pitkäjalkaisempia. Yleensä Amerikassa kaikki on isompaa, mutta biisonit vaikuttavat jokseenkin saman kokoisilta. Se, että Amerikan lajit ovat yleensä Euroopan lajeja kookkaampia, selittyy sillä, että ns. Uudella mantereella kilpailu on kovempaa myös eläinten maailmassa. Euroopassa Alpit jakaa maanosan ja ilmastovyöhykkeen niin, että täällä olemassaolon taistelu ei ole yhtä armotonta kuin Amerikan suurella ja laakealla alueella, jossa kilpailun rajoituksia ei ole, ja niinpä Euroopassa pärjäävät vähän pienemmätkin. Kommentit (0) 

Uukuniemen faunaan lisäystä 18.04.2021, 15:00 

Sosiaalisessa mediassa kerrottiin, että jos Uukuniemen suunnalla metsään haluat mennä nyt, niin takuulla yllätyt. Nimittäin noin kahdenkymmenen biisonin lauma on poistunut luvatta aitauksestaan ja nauttii nyt vapaudessa kevään riemuista. Nähtäväksi jää, onko Uukuniemen luonnonvarainen fauna rikastunut pysyvästi uudella lajilla. Muistanpa, miten parisen kymmentä vuotta sitten eräästä karanneesta Liekki-sonnista tuli sen kesän kuumin uutinen ja kansalaiskeskustelun aihe. Itsekin suunnittelin jo Liekki-sonnin vapautusrintaman perustamista ja olin varma, että silloin aktiiviset kettutytöt olisivat hyvinkin liittyneet rintamaani. Vaikka Liekki oli taustaltaan ihan tavallinen kotieläin, niin kyllä senkin kiinnisaaminen oli ylivoimainen tehtävä, ennen kuin sitten routa sonnin kotiin ajoi. 

Luulen, että 20 villin otuksen, joista suurimmat painavat noin tonnin ja joiden rakenteellinen huippunopeus on noin 60 km/t, pyydystäminen on noin sata kertaa Liekki-sonnin tavoittamista vaikeampaa. Itse epäilen, että pelastushenkilökunnan tärkein tehtävä on estää lauman siirtyminen Venäjälle, koska siitä saattaisi tulla melkoinen ulkopoliittinen selkkaus varsinkin, kun kansainvälinen tilanne on muutenkin jännittynyt. 

 Kesäuukuniemeläisenä toivoisin nyt pelastusviranomaisilta ohjeita sen varalta, että törmään biisonilaumaan. Pitääkö siinä tilanteessa toimia samalla tavalla kuin karhun hyökkäyksen uhatessa. Nimittäin karhuhyökkäyksen varalta ohje on se, että kun karhu ennen päällekarkausta nousee takaraajoilleen, karjuu ja hakkaa eturaajojaan vastakkain, tulee myös ihmisen kohottautua takaraajoilleen, karjua ja hakata eturaajojaan vastakkain. Pelkoa ei saa missään tapauksessa näyttää. MTV näyttää myös reagoineen Uukuniemen biisonitilanteeseen ja julkaissut alla olevan jutun ja videon biisonilauman invaasiosta kuvassa olevan paikallisen hotellin pihalle. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ uskomaton-video-alvar-oli-aamiaisella- uukuniemen-hotellissa-kun-kadulle-ryntasi- aito-biisonilauma-olivat-itsekin-ihmeissaan/8119360 Kommentit (1)

Sergei Dovlatov ja maataloustuotanto 17.04.2021, 13:43 

 Rappiokirjailijaksi leimautunut Sergei Dovlatov kertoo eräässä novellissaan, miten hän joutui KGB:n kuulusteluun neuvostovastaisuudesta epäiltynä. Novelli antaa tavallaan KGB:stä ainakin tässä tapauksessa ihan inhimillisen kuvan. Kuulustelijahan yritti ennen kaikkea kannustaa rappiokirjailijaa muuttamaan Amerikkaan. Nykyäänhän vaikuttaa siltä, että KGB:n seuraaja FSB yrittää ensin murhata opposition edustajan ja jos se ei onnistu, niin hänet tuomitaan sitten vankeuteen. 

Dovlatovin kertomuksesta saa peräti sellaisen kuvan, että KGB:n mies oli neuvostovastaisempi kuin toisinajattelijakirjailija. KGB:llähän oli paras tieto valtakunnan tilasta. Kuulustelija esimerkiksi väitti, etteivät pitkälle alkoholisoituneet kolhoosilaiset pystyisi yksityisviljelijöinä turvaamaan kansalle sen jokapäiväistä leipää. Huonostihan asia onnistui kolhoosijärjestelmänkin oloissa. Mutta KGB oli väärässä ainakin maataloustuontantoasiassa. Nimittäin olen nyt törmännyt tietoon, jonka mukaan Venäjä on tällä hetkellä maailman suurin viljanviejä. Asiahan alkaa olla siis kuin tsaarin aikaan. Venäjän elintarvikeviennin arvo on jo ohittanut maan aseviennin arvon. Venäjältä ei nykyään kuulu hyviä uutisia, mutta tämä on hyvä uutinen. Kommentit (0) 

Popovin patsas 16.04.2021, 14:28 

Hervottoman hauska Pietarissa syntynyt ja siellä suomen kieltäkin opiskellut suosikkikirjailijani Sergei Dovlatov on kirjoittanut ivamukaelman eräästä Neuvostoliiton patsasprojektista. On jo vuosia siitä, kun kyseisen novellin luin enkä muista ihan kaikkea ainakaan oikein, mutta yritän parhaani. Vaikka suomalaisten mukaan hyvässä itäisessä naapurissamme on kaikki pielessä, mutta ainakin Pietarin metron osalta suomalaiset ovat väärässä. Pietarin metro on upea ja monet sen asemista suoranaisia taideteoksia. 

Nuorena miehenä ilmeisesti Hrutshevin kauden lopulla silloisen Leningradin metron asemista yksi nimettiin venäläisen tiedemiehen Aleksandr Popovin mukaan ja asemalle rakennettiin Popoville näköispatsas. Jostain syystä myös tuleva kirjailija Dovlatov oli mukana rakennustöissä ja saattaa olla, että hän oli jo silloin pitkälle alkoholisoitunut. Sairaudestaan huolimatta hän tosin eli venäläiselle kirjailijalle harvinaisen pitkän elämän, sillä hän kuoli vasta 48-vuotiaana. Popovin patsaan rakennusprojekti ei ollut kovin onnistunut. Yhtenä ongelmana oli se, että rakennusmiehet joivat viinanhimossaan patsaan koossa pysymisen kannalta tärkeän kemikaalin, olisiko se ollut jonkinlainen kiinnite. 

Hanke kohtasi myös poliittisia ongelmia. Jostain syystä Popov oli alun perin suunniteltu pääsihteeri Hrutshevin näköiseksi ja kun pääsihteeri yllättäen syrjäytettiin mm. sen vuoksi, että hän yritti viljellä tundralla maissia ja koska hän YK:n kokouksessa otti ulkoministeri Gromykiniltä kengän ja takoi sillä kokouspöytää, jouduttiin patsaan ulkonäköä muovaamaan uudelleen vähemmän hrutshevilaiseen suuntaan. Lopulta patsas valmistui ja asiaa juhlittiin asiaan kuuluvin menoin ryyppäämällä ja jokin korkea-arvoinen ministerikin oli paikalla ryyppäämässä. 

Dovlatovin juhlatunnelmaa häiritsi kuitenkin se, että häntä koko ajan huoletti, että patsas hajoaa kesken juhlan, koska koossa pysymisessä tarvittava kiinnite oli tullut juotua. Patsaan hajoaminen kesken juhlan olisi varmaankin johtanut vakaviin seuraamuksiin, koska Neuvostoliitto oli kuriyhteiskunta. Dovlatovin juhlatunnelmaa sen sijaan nosti se, että ministeri istui juhlapöydässä hänen vastapäätään ja jostain syystä ministeri riisui kenkänsä pöydän alla, jonka jälkeen tuleva kirjailija huomasi tilaisuutensa tulleen. Hän siis varasti ministerin kengät. Dovlatov korostaa, että kengät olivat vallan vientilaatua, jonka seikan uskon kuitenkin olevan kirjailijan mielikuvituksen tuotetta. Eivät ne ainakaan Suomessa olisi menneet kaupaksi. Mielestäni Sergei Dovlatov kuvaa teoksissaan mestarillisesti Neuvostoliiton rappiota. Kommentit (0) 

Vaalijalan vajaamielislaitoksen Lenin ja Stalin 15.04.2021, 16:43 

Olen aina, kun olen kunnioittanut Sortavalan kaupunkia läsnäolollani, ihmetellyt, miten Lenin-vapaalta kaupunki vaikuttaa, joka seikka on hyvän itäisen naapurimme kaupungeissa harvinainen ominaisuus, koska yleensä Leninin patsas pistää satunnaista matkailijaa silmään heti kaupunkiin saavuttaessa. Sortavalassa on käsittääkseni vain yksi pikku-Lenin hyvin kätkettynä Raatihuoneen takaisessa puutarhassa. Aina ei ole niin ollut. Kun suomalaiset valtasivat Jatkosodan alussa Sortavalan, kaupungissa oli ainakin tämä SA-kuva-arkistosta löytyvä kuva Leninin ja Stalinin yhteispatsaasta. 

Koska tahaton komiikka on huumorin paras, vaikkakin vaikein muoto, en malta olla mainitsematta, että patsas oli sijoitettuna Suomen Kirkon Sisälähetysseuran omistaman Vaalijalan hoitolaitoksen aulaan. Enkä malta olla mainitsematta sitäkään, että kyseessä oli tietääkseni vajaamielisille tarkoitettu hoitolaitos, joten hieman arveluttava oli ainakin suomalaisesta näkövinkkelistä patsaan sijoituspaikka. Tosin voi olla, että Vaalijalan laitos palveli Neuvostoliitossa muita kuin vajaamielisiä. 

Tuonkin patsaan historia saattaa olla värikäs. En tiedä selvisikö se vaurioita suomalaisten kynsistä tai sitä, pystytettiinkö se uudemman kerran Vaalijalan aulaan sen jälkeen, kun Puna-armeija vapautti kaupungin uudemman kerran. Epäselvää myös on, miten sen kävi Hrutshevin kaudella, kun Stalin menetti ainakin hetkeksi maineensa. Luulen, että Hrutshevin kaudella Neuvostoliiton kaikki noin miljoona Stalinin patsasta sulatettiin ja hyödynnettiin sitten muuten kansantalouden tarpeisiin. 

Mutta epäilen, ettei Leniniä uskallettu siinä yhteydessä kierrättää kansantalouden tarpeisiin, vaan se ainoastaan sahattiin irti Stalinista. Mielenkiintoista olisi tietää, miten mikä oli sen jälkeen Vilenin kohtalo. Tässä yhteydessä en malta olla kertomatta, että olen törmännyt näkemykseen, jonka mukaan hyvässä itäisessä naapurissa olisi poliittisesti viisasta patsaita valmistettaessa suunnitella niille vaihdettavat päät, jolloin poliittisten suhdanteiden vaihtuessa, vaihdettaisiin myös patsaiden päät suhdanteiden mukaisiksi. Kommentit (0) 

 Kiekkoilun ja palloilun suurta juhlaa 14.04.2021, 14:35 

Vaan kylläpä nyt on kaltaisellani kiekkoilun ja palloilun ystävälla mieli hyvä. Ensiksikin olin lauantaina todistamassa, miten Kups pelasi itsensä Cup-finaaliin. Toisekseen sunnuntai-iltana ryhdyin kannustamaan rakkaita Helmareitamme ottelussa Itävaltaa vastaan, tosin lopetin ensimmäisen puoliajan jälkeen, kun hermoni eivät kestäneet enää katsella rakkaiden Helmareittemme käsittämätöntä sähläämistä. Tilanne oli silloin 2-0 Itävallalle. Aamulla sitten teksti-tv kertoi rakkaitten Helmareittemme nousseet tasapeliin. Katsoin pelin lopun Areenalta, jossa se näkynee vieläkin. Kolmannekseen eilen seurasin telkkarista futsal-miestemme uljasta taistelua, ja niinhän siinä kävi, että Belgia kaatui ja Suomi selvisi EM-turnaukseen. 

Samanhan ovat tehneet jo uljaat Huuhkajamme ja rakkaat Helmarimme. Suomalaiset alkavat siis olla maanosamme johtava palloilukansa peleissä, joissa palloa potkitaan alaraajoilla. Neljännekseen eilen seurasin radiosta Kalpan peliä samaan aikaan, kun katselin tv:stä futsalia enkä odottanut Kalpalta yhtään mitään, sillä kaikki toivo pudotuspeleistä oli mielestäni mennyttä. Mutta entinen Sortavalan Palloseura, eli nykyinen Kalpa, taisteli leijonan lailla ja suorastaan murskasi vieraskentällä Porin Ässät lukemin 6-1. Olen kuitenkin pessimisti enkä usko Kalpan mestaruuteen, mutta pronssikin olisi joukkueelta kelpo saavutus. 

Mutta viidennekseen, jotta totuus ei unohtuisi, niin tarkastin Fifan rankingista, että maamme miesten jalkapallomaajoukkue on Pohjoismaista viidenneksi paras heti 300.000 asukkaan Islannin jälkeen, mutta selvästi edellä Fär-saaria. Maamme naisten jalkapallojoukkue on Fifan rankingissa Pohjoismaista viidenneksi paras heti 300.000 asukkaan Islannin jälkeen, mutta selvästi ennen Fär-saaria. Sen sijaan futsalissa Suomi on ylivoimaisesti paras Pohjoismaa ja on maailman rankingissa sijalla 20. Kuudennekseen korostan siunatuksi lopuksi kuitenkin sitä, että sekä miesten että naisten jääkiekossa piskuinen Suomi on maailman rankingissa sijalla 3 parhaana Euroopan maana. Ja mäkihypyssäkin Suomi on selkeästi Pohjoismaista toiseksi paras heti Norjan jälkeen. Kommentit (0) 

 Merkittävä yhteiskunnallinen toimihenkilö 13.04.2021, 14:43 

Kuvan Otto-Wille Kuusisen vaikuttava patsas jököttää arvopaikalla Petroskoissa. Kuusinen oli tavallaan Sanna Marinin edeltäjä, sillä hän toimi Suomen sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtajana 1911-13 ja ilmeisesti tämän vuoksi hän on saanut patsaansa Petroskoihin Äänisen rannalle. Tosin hän oli myös Neuvostoliitossa huomattava yhteiskunnallinen toimihenkilö. Veistos luo vaikutelman herrasta, joka huolestuneena tähyää Ääniselle. Niinpä paikallinen väestö osuvasti nimittää muistomerkkiä kalastuksenvalvojan patsaaksi. 

Nimitys todistaa sen, että ruisleivän, saunan, kesämökin, musiikin ja kirkkaan viinan lisäksi suomalaisia yhdistää venäläisiin myös samanlainen huumorintaju. Otto-Willen Kuusisen patsas tunnetaan yleisesti, mutta yhtä yleisesti ei tunneta sitä, että mies sai aikoinaan muistomerkin myös syntymäseudulleen. Värikkäästä tapahtumasarjasta uutisoi aikoinaan Keski-Suomalainen-lehti seuraavasti: 

"Reliefi pystytettiin lopulta kommunistien lomakeskuksen Pitkiksen pihalle Laukaan Pitkäniemeen. Paljastustilaisuus pidettiin sunnuntaina lokakuun 4. päivä vuonna 1981, Kuusisen satavuotispäivänä. Suomen kommunistisen puolueen puheenjohtaja Aarne Saarinen puhui juhlassa. Hän piti patsashanketta vastustaneita kunnallispoliitikkoja ”rajoittuneina ja pikkusieluisina”. Juhlan jälkeen, seuraavana tiistaina kuplavolkkarillinen nuoria miehiä kurvasi Kuusisen muistomerkin viereen. Nuorukaiset tervasivat patsaan. Huhujen mukaan Kuusisen kasvoille olisi myös kustu. Kivipaaden ollessa puolitoista metriä korkea voi päätellä, että asialla oli joku Kuusista vihaava mies. Myöhemmin reliefi katosi. Nyt Kuusinen makaa luultavimmin kaikessa rauhassa kalojen kanssa Nurmisessa." Kommentit (0) 

Merkel 12.04.2021, 16:29 

Merkittävä saksalainen yhteiskunnallinen toimihenkilö Angela Merkel on luopumassa merkittävästä yhteiskunnallisesta toiminnasta ja se saa mieleni haikeaksi. En todellakaan pidä itseäni minää kristillisdemokraattina, mutta Merkeliä arvostan suuresti. Nykyään suurvaltojen, kuten myös nuorisorikollisjengien. johtoon näyttää nousevan kaikenlaisia vähintäänkin häiriintyneiltä vaikuttavia miehenpuolia, joiden joukossa Merkel on vaikuttanut todelliselta valtiomieheltä. 

 Mutta Angelakin on ollut kerran nuori ja itse asiassa hänellä on ollut kunnon kristillisdemokraatiksi aika erikoinen nuoruus. Hänen isänsä oli tosin teologi, joka seikka sopii kunnon kristillisdemokraatille. Sen sijaan se, että perhe 50-luvun lopulla muutti Länsi-Saksasta Itä-Saksan puolelle, on aika yllättävää, kun ottaa huomioon sen, että isä oli pappi. Erikoista myös on, että Merkel oli jo nuorena poliittisesti aktiivi ja toimi esimerkiksi DDR:n tiedeakatemian agitprop toiminnan johtajana. Tämän vuoksi hän oli tekemisissä myös Suomen agitprop-toiminnan keskeisen vaikuttajatahon eli Abba-yhtiön sosialistisen version Agit-Prop-yhtiön kanssa, kun yhtiö vieraili Berliinissä joskus iloisella 70-luvulla. 

Tämän seikan paljastaa Jouko Aaltonen kirjassaan Agit-Prop, jonka tekstiä lainaan alkuperäisessä ja väärentämättömässä muodossaan seuraavasti: "Paikalla oli paljon taiteellista lahjakkuutta, useita nousevia maailmantähtiä, joihin kvartetin jäsenet tulivat tulevina vuosina törmäämään. Mutta paikalla oli myös poliittista lahjakkuutta: pienikokoinen DDR:n kommunistipuolueen nuorisojärjestöön (Freie Deutsche Jugend) kuulunut tyttö nimeltä Angela Merkel. Hänellä ja Pekkis Sarmannolla oli vipinää, jonka seurauksena käytiin vielä kirjeenvaihtoakin. Mitään sen enempää siitä ei kehittynyt" Minusta on surullista, ettei siitä sen enempää kehittynyt. Kommentit (0) 

Se löytyi! 11.04.2021, 11:35 

Kun viimeksi kunnioitin läsnäolollani Petroskoita, nuori ja viehättävä opas, sukupuoli jääkööt mainitsematta, kertoi, miten Jatkosodan alussa kaupungin isänmaalliset kansanvoimat piilottivat keskustassa jököttävän Leninin patsaan eikä sitä jätetty miehittäjän häväistäväksi. Tällä hetkellä suomalainen ja venäläinen historiantutkimus eivät siis tunnu elävän samassa todellisuudessa. Jokainen suomalainen, joka yleensä jotain tietää, tietää, että Petroskoin Leninin patsas jäi suomalaisten käsiin ja vaikka suomalaiset Karjalassa paljon pahaa tekivätkin, niin Leninin ja Kirovin patsaita kohdeltiin taiteellisista syistä arvostavasti ja ne purettiin ja siirrettiin varastoon. 

Leninin patsaan paikalle asetettiin vanha kenttätykki. Sen sijaan historiaa tutkiessani olen törmännyt tietoon, ettei vallattua Stalinin patsasta kohdeltu kunnioittavasti, vaan se otettiin hyötykäyttöön ja sitä käytettiin jonkin montun, varmaankin pommikuopan, täytteenä. Voi olla, että patsas on montun täytteenä edelleenkin ja odottaa poliittisten suhdanteiden muuttumista naapurissa. Olen yrittänyt etsiä netistä Petroskoin Stalinin patsaan kuvaa enkä ole aiemmin löytänyt. Mutta äsken se löytyi. SA-kuva-arkistosta löytyi tämä kuva, jonka kuvatekstissä lukee, että"Kuvaajalle tunnistamaton patsas Petroskoin keskustassa." Epäilen, että teksti on ns. railakasta sotilashuumoria. Kommentit (0) 

Kups finaaliin 10.04.2021, 18:08 

Kups voitti äsken Hongan Suomen cupin välierässä 2-1 ja eteni finaaliin. Olin paikalla todistamassa tapahtunutta seisomalla lumihangessa Keskuskentän verkkoaidan takana ja totesin, että sieltä näkee ottelun paremmin kuin pääkatsomon normipaikalta, koska katsomossa on paljon näkemäesteitä. Pääkatsomo olisi kuulema maksanut miljoona markkaa enemmän, jos näkemäesteetön suunnitelma olisi aikoinaan valittu. En ollut ainut lumihangessa seisova hullu, sillä meitä oli siellä kolmisen kymmentä, mutta olin ainut ihan selevä mies. Kups oli ottelussa parempi eikä itse ottelu ollut jännittävä, mutta enemmän jännitin sitä, koska Kuopion ratsupoliisit karauttavat paikalle hajottamaan laittoman kokoontumisen. 

Poliisit eivät karauttaneet paikalle eikä myöskään sarjaotteluissa katsomon yllä kiertelevää ja valokuvaavaa poliisin dronea näkynyt, joten luulen, ettei sakkolappua ole tulossa. Tässä vaiheessa vaikuttaa siltä, että koska Hjk johtaa toisessa välierässä Interiä 2-0, niin cupin loppuottelussa Kups matkustaa jälleen kerran Helsinkiin finaaliin. Jostain syystä Hjk:lla on vallan lakisääteinen kotikenttäetu cupin loppuotteluissa. Kups on ollut viime vuosina kaksi kertaa loppuottelussa Helsingissä ja hävinnyt molemmilla kerroilla, koska kuopiolaisilta ajettiin kummassakin pelissä varmuuden vuoksi mies kentältä. 

Viimeksi Kups voitti Suomen cupin muistaakseni vuonna 1989, jolloin Valkeakosken Haka kaatui 3-2. Kuopiolaisten maaleista kaksi syntyi suoraan kulmapotkuista ja tekijän oli kai Kai Nyyssönen - varma en ole, joka tunnettiin savolaismaisen kieroista kierteistä. Hakan maalivahtina oli maajoukkuemies Olli Huttunen, jolle ei tainnut sattua paras päivä. Toinen maaliin menneistä kulmapotkuista olisi mennyt ohi, mutta maalivahti Huttunen onnistui sen viime tipassa nyrkkeilemään suoraan ylämummoon. Nykyään tuollaisen tapauksen jälkeen tutkittaisiin, oliko Kauko-Idän vedonlyöntimarkkinoilla havaittavissa epätavallista liikehdintää. Kups-Honka-ottelun parhaat palat voi katsoa tästä: https://www.hs.fi/urheilu/art-2000007912380.html Kommentit (2) 

 Rahanpesu 09.04.2021, 21:15 

 Muistaakseni jo Sanassa satoaan, että tasan eivät käy onnenlahjat. Tämä elämänviisaus tuli mieleeni, kun ajankohtaan sopivasti luin tuossa Kia Kilpisen ja Rami Mäkisen Katiska-kirjan, joka kirja ei kuitenkaan harhaanjohtavasta nimestään huolimatta liity kalastukseen. Katiskassa kerrottiin, että tunnettu somehenkilö ja huumeliikemies Niko Ranta-aho lahjoitti silloiselle tyttöystävälleen, joka myös on tunnettu somehenkilö ja myös bikinifitnesin mm-nainen, mitä se sitten onkaan, joululahjaksi vajaan kymppitonnin arvoisen Rolex-kellon. Kyseisen tyttöystävän nimeä en osaa kirjoittaa, koska koneestani puuttuu tarvittava kirjainnäppäin. 

Nyt sitten ilmeisen kateelliset ja pienipalkkaiset poliisi- ja oikeusviranomaiset, jotka ovat ilmeisen kateellisina seuranneet pariskunnan ylellisestä Espanjan elämästä kertovia somepäivityksiä, ovat syyttäneet lahjan saajaa rahanpesusta. En ole onnistunut saamaan somesta selville, mitä oikeus Katiska-jutun tästä osa-alueesta päätti. Kuitenkin 80 pv ehdollista vankeutta bikinifitnesin mm-tyttö sai, mutta varma en ole, oliko Rolexilla osuutta asiaan. 

Mutta kuten jo aiemmin totesin, että tasan eivät käy onnenlahjat. Itselläni on ollut kaksi vuotta käytössä luotettava Lidlistä ostettu 4,90- maksanut rannekello, joka on tähän asti käynyt sekunnilleen oikein, vaikka ei Rolex olekaan. Nyt siitä kuitenkin loppui paristo ja koska pariston vaihto maksaa 10,-, kiertelin eilen Kuopion alan liikkeitä ja lopulta Clas Ohlsonista löysin rannekellon pariston, joka maksoi 2,99-. Kotona minä todellinen miesten mies, eli äijä, osasin leipäveitsellä avaamaan aikarautani ja vaihtamaan pariston. Kellon avaaminen leipäveitsellä ei ollut ollenkaan helppo temppu eikä se ihan kaikilta onnistu. Välillä tosin harkitsin jo tölkinavaajan käyttämistä avaamisessa. Nyt uskon, että kelloni pysyy sekunnilleen ajassa seuraavat kaksi vuotta. Lisäksi uskon, ettei minua tulla ainakaan rahanpesusta tuomitsemaan. Kommentit (1) 

Katiska 08.04.2021, 15:39 

Maamme urheilurintamalta kuuluu jotain uutta. Kielteistä on se, että tulevan kesän olympialaisten vahva mitalitoivomme , eli eräs purjehtija, jonka nimen päälle en nyt pääse, on sotkeentunut pahasti katiskavyyhteen. Hänet on tuomittu peräti 2v 2 kk:n vankeusrangaistukseen ja voi olla, että purjehtija on nyt ajanut karille olympiahankkeessaan. Toisaalta maamme kriminaalipolitiikka on sangen liberaalia ja uskon, että tarvittaessa hänellä on mahdollista saada vankilasta lomaa purjehduskilpailun ajaksi. Ja jos minä olisin presidentti, lupaisin jo tässä vaiheessa armahtaa tämän urheilijan, mikäli hän pelastaa maamme kunnian koko urheilevan maailman silmissä tuomalla maallemme mitalin. 

Tavallaan ymmärrän jossain määrin tuota urheilijanuorukaista, joka on joutunut purjehdusharrastuksensa rahoittamiseksi myymään nuorisolle huumeita, sillä hänhän ei ole saanut harrastukselleen minkäänlaista tukea yhteiskunnalta. Tässä yhteydessä kannattaa huomioida se, ettei purjehdus ole käsittääkseni mikään yksilehmäisen harrastus, kuten Savossa asia ilmaistaan. 

Muistanpa muuten, miten jossain tv-ohjelmassa Tony Halme myyskenteli kadulla vastaantulijoille tupakkaa nuorisoliikunnan hyväksi, enkä muista, että kukaan vastaantulija olisi kieltäytynyt rahoittamasta nuorisoliikuntaa. Se myönteinen uutinen maamme urheilurintamalta pisti silmääni, että eräs kehonrakentaja, jonka nimen päälle en nyt pääse, lausui Iltalehden haastattelussa keinon, jonka avulla maamme urheilu saadaan nousuun; epäilen, että nyt on selvinnyt, miksi norjalaishiihtäjät ovat niin kovia. 

Kyseinen kehonrakentaja kertoi seuraavaa, jonka asian haluan varsinkin Ilkka Kanervan huomioivan, joka hyvinkin Urheiluliiton herroista on parhaiten perillä kyseisestä asiasta: – Itse olen käyttänyt Viagraa lähinnä vain ennen voima­harjoittelua, neljäsosatabletti juuri ennen treeniä saa li­hakset vastaanottavaisemmiksi. Vielä enemmän Viagrasta on apua kestävyysharjoittelussa. Kai tämä tiedetään Suo­men olympiakomiteassa? Kommentit (1) 

 Kaivopuiston maraton ja Könönen 07.04.2021, 14:44 

Finlandia-katsaus 93/1948 todistaa, että kova on ollut suonenjokelaisten kestävyysjuoksijoiden taso Lontoon olympiakesänä. Filmi kertoo, miten Suonenjoen hirmukuntoinen Salomon Könönen voittaa Kaivopuiston maratonin suorastaan ylivoimaisesti ennen 10.000 metrin me-miestä Viljo Heinoa ja kovia ruotsalaisia. Ikämiesten sarjan voitti myös suonenjokelainen Jussi Kurikkala. Tässä yhteydessä on syytä palauttaa mieleen se, että samana kesänä Lontoon olympialaisissa maratonilla Viljo Heino oli 11. ja Jussi Kurikkala 13.. 

Viljo Heino valitteli myöhemmin sitä, että hänet keskenkuntoisena määrättiin maratonille vastoin hänen tahtoaan. Sen sijaan Salamon Könönen valitteli myöhemmin sitä, ettei häntä päästetty mukaan maratonille. Itse hän uskoi, että olisi voittanut olympiakullan, koska juoksi seuraavana kesänä Euroopan ennätyksen ja aika oli kuusi minuuttia Lontoon voittoaikaa parempi. Pieleen siis menivät silloinkin Urheiluliiton herrojen valinnat. 

Vaikka Kaivopuiston maratonilla ruotsalaiset eivät pärjänneet, niin kyllä siihenkin aikaan naapurissa osattiin juosta. Lontoon kympillä Ruotsin Bertil Albertson sijoittui pronssille, kun paras suomalainen Könönen oli yhdeksäs. Maaottelussakaan suomalaiset eivät heti sodan jälkeen ruotsalaisille pärjänneet. Könönen muisteli joskus myöhemmin, että yksi maaottelureissu meni meikäläisiltä täysin pieleen, koska sota-aikana nälkiintynyt joukkue söi itsensä Ruotsin höyryävien lihapöytien ääressä ähkyyn. Sitä Könönen ei paljastanut, miten syömiset maksettiin, mutta sen kertoo Tapio Rautavaara muistelmissaan. 

Siihen aikaan tilanne oli se, että alkoholi oli meillä halpaa ja Ruotsissa hyvin kallista. Markkinamekanismilla on kuitenkin taipumus pyrkiä oikaisemaan tällaiset vääristymät, ja niinpä suomalaiset rahoittivat hankintansa viinan myynnillä. Kun ystävällinen ruotsalainen tullimies ihmetteli Rautavaaran laukun painoa, hän vakuutti laukun sisältävän moukareita. Finlandia-katsaus 93/1948 löytyy tästä linkistä ja Kaivopuiston maraton alkaa heti kolmen minuutin jälkeen: https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_162964?imgid=1 Kommentit (0) 

Jussi Kurikkalan rento maaliin saapuminen 06.04.2021, 14:39 

Alla olevasta linkistä löytyvässä Finlandia-katsauksessa nro 31 seurataan kohdasta 4 min 50 sek lähtien vuoden 1944 Ounasvaaran kisojen 50 km:n hiihtoa, jonka voittaa ylivoimaisesti Suonenjoen Iisveden Jussi Kurikkala. Kurikkala oli Suonenjoen kolmesta hiihdon maailmanmestarista ainut, joka ei männyt sodassa, sillä hän ei joutunut rintamalle heikkojen keuhkojensa vuoksi. Heikoista keuhkoista huolimatta mies voitti 50 km:n maailmanmestaruuden vuonna -41. Jussi Kurikkala oli ihan oikeasti hyvin sairaalloinen ja hän kuoli jo 39 -vuotiaana vuonna 1951. Ehkä parhaiten Kurikkala on jäänyt maamme hiihtohistoriaan siitä, että tuossa alla olevassa filmissä esitetyssä Ounasvaaran 50 km:n kilpailussa hänen huoltoryhmänsä sekosi virvoitusjuomaputeleissa perusteellisesti, ja Jussi ryyppäsi viimeisellä virkistäytymisasemalla mehun sijasta 97 % pirtua. Niinpä hän sitten hiihtelikin maaliin poikkeuksellisen rennosti ja hyväntuulisesti. 

Tapauksen selittänee se, että ennen kestävyysurheilussa käytettiin alkoholia piristeenä ihan kisan viime kilometreillä, tosin yleensä huomattavasti Kurikkalan koktailia miedompana sekoitteena. Kurikkala kilpaili myös juoksijana. Hän jopa edusti Suomea Lontoon vuoden 1948 olympialaisissa maratonilla, mutta ei menestynyt silloisen suomalaisen mittapuun mukaan, vaan sijoitus oli vasta 13; nykyäänhän tuollainen olisi loistava saavutus valkoiselta mieheltä. https://finna.fi/Search/Results? limit=0&lookfor=jussi+kurikkala& type=AllFields&filter%5B%5D= %7Eformat_ext_str_mv%3A%220 %2FVideo%2F%22 Kommentit (0) 

 Saamatta jäänyt olympiamitali 05.04.2021, 13:35 

Hesarin Esa Anttala-jutussa kerrottiin, että Anttalan tositapahtumiin pohjautuvissa kaukopartioromaaneissa otetaan kyllä vankeja, mutta ei kerrota, miten vankien lopulta kävi. Itse vielä lisäisin, ettei vankien kuulustelumenetelmistäkään kaukopartiokirjoissa kerrota. Timo Koivusalo on tiettävästi tekemässä kaukopartioaiheista elokuvaa, joten toivon hänen antavan lisäselvitystä edelle kerrottuihin asioihin. Korkeimmasta oikeudesta löytyy tapaus, jossa kaukopartiota johtanutta upseeria ei sodan jälkeen tuomittu vankien teloituksista, koska katsottiin hänen toimineen pakkotilanteessa. 

Yksi vastaavan kaltainen tapaus liittyy Savonkin hiihtohistoriaan. Nimittäin vuoden 1948 olympiakisoihin ei yllättäen valittukaan katsastuskilpailun voittajaa. Virallisena selityksenä kerrottiin, että mies oli haavoittunut keuhkoon eikä olisi menestynyt vuoristossa hiihdetyissä kilpailuissa. Tosiasiallinen syy siihen, miksi katsastusten voittajaa ei kisoihin valittu, oli, että mies istui olympialaisten aikaan tutkintovankeudessa. 

Hän oli ollut kaukopartiossa ja partion johtaja oli määrännyt, ettei vankeja saanut ottaa ja vankeja oli saatu paljon. Tässä tapauksessa hiihtäjähuippu välttyi tuomiolta, koska katsottiin, että hän oli toiminut ihan sotalakien puitteissa. Kyseessä ei ollut Rautalammilla syntynyt vuoden 1952 kisojen kultamitalimies Urpo Korhonen, jolla oli myös kaukopartiotausta. Joskus 90-luvulla Korhonen julkaisi jopa kaksi rehellisen oloista kirjaa sota-ajan tapahtumista. Hän paljasti, että oli kova paikka nuorelle pojalle lopettaa vihollisen haavoittuneita, mutta muutkaan ei voinut erämaaoloissa heidän hyväkseen tehdä. Kommentit (0) 

Esa Anttalan tarina 04.04.2021, 14:05 

 Tänään selvisi, että olen joskus aiemmin pinttyneen tapani mukaisesti kirjoittanut ropakantaa, ja että sosialistiseen mediaan ei voi paljoa luottaa. Olen nimittäin aiemmin arvellut, että kaukopartiokirjailija Esa Anttalan kuolemaan liittyisi jotain hämärää. Hänhän kuoli pian sen jälkeen, kun oli julkaissut Yli rautaesiripun-teoksen, jossa kerrottiin eräiden suomalaisten kaukopartiomiesten jatkaneen vakoilumatkojaan itärajan yli vielä pitkään sodan jälkeenkin. Huimimmat reissut tehtiin CIA:n kustantamilla kuumailmapalloilla. Sosiaalisessa mediasta löytyy juttuja, joiden mukaan Anttala murhattiin, koska hän paljasti Yli rautaesiripun kirjassaan julkisuuteen asioita, jotka oli sovittu salassa pidettäviksi. Sosiaalisessa mediassa jopa tiedetään, että Anttalan kuolema olisi lavastettu itsemurhaksi ja tapauksen kummallisena piirteenä osataan kertoa sekin, että vasenkätinen mies olisi käyttänyt asettaan oikealla kädellä. 

Jälleen kerran näyttää ilmeiseltä, että liian monta kertaa hyvä tarina on ristiriidassa todellisuuden kanssa. Eilisessä Helsingin Sanomissa kerrotaan kuitenkin, ettei Anttalan kuolemassa ollutkaan mitään hämärää. Mies kuoli sydänkohtaukseen, joka oli sodan käyneille miehille hyvin tavallinen kohtalo. Se Anttalan tapauksessa oli hieman kummallista, että mies oli kokenut muutaman infarktin jo aiemmin, mutta ei ollut vanhan liiton miehenä viitsinyt vaivata lääkäriä moisten pikkuvaivojen vuoksi. Se uusia ja yllättävä tieto lehden jutussa oli, että Anttala sai sodan jälkeen peräti kaksi kertaa linnatuomion. Ensimmäisen katteettoman shekin kirjoittamisesta ja toisen kerran rattijuoppoudesta, kun hän ajoi humalassa 84-vuotiaan mummon kuoliaaksi. Anttala ei kuitenkaan ole ollut ainut sotasankari, jolla oli sotimisen jälkeen ongelmia rauhanajan lainsäädännön kanssa. Kommentit (3)