Kesäuukuniemeläinen Ensio Fihlman lähti tuonilmaisiin 31.05.2016, 18:35 Apeaksi vetää mielen, koska taas on Uukuniemen kesäväki vähentynyt yhdellä. Helsingin Sanomissa oli tänään suru-uutinen, joka kertoi että Ensio Fihlman on lähtenyt tuonilmaisiin. Ortodoksisuuteen viittaava ilmaisu "lähteä tuonilmaisiin" soveltuu tähän suru-uutiseen hyvin, koska yksi historiantutkija Ensio Fihlmanin julkaisemasta viidestä historiallisesta kirjasta käsitteli pyhittäjäisä Aleksanteri Syväriläistä, joka oli niin huomattava karjalainen uskonmies viitisen sataa suotta sitten, että hänelle on nimetty jopa oma luostari, jossa sekä Ensio että minä olimme vierailleet. Monta kertaa pohdimme Ension kanssa sitä, että missähän se Uukuniemen 1640-luvulla piilotettu kirkonkello mahtanee piillä. Kellon muutaman kilon painoinenkieli löydettiin 1980 luvulla, mutta itse kello on edelleen teillä tietämättömillä. Todennäköisestihän se on siinä jossain Kellokiven lähellä Pyhäjärvessä. Ensiolta kello jäi löytämättä, mutta itse jatkan etsintöjä. Kaksi kateissa ollutta kirkonkelloa olen mittavan elämäni aikana löytänytkin, joten kokemusta minulla asiasta on. Manamasalon kirkon kellon, josta Jussi Kukkonen kirjoittaa kirjassaan Rappasodan sankarit, löysin Solovetskin luostarista Vienanlahdelta, jonne veli venäläinen oli sen jaksanut raahata Kainuusta vajaat 400 vuotta sitten rahdata. Lumijoen kirkonkello sen sijaan löytyi läheltä Uukuniemeä Jaakkiman Huuhanmäen kasarmeille perustetun hotellin pihalta. Hotellin omisti jokin venäläinen moottoriurheilusankari. Ensio Fihlmanin Helsingin sanomissa muistokirjoitus löytyy tästä linkistä: http://www.hs.fi/muistot/a1306045707367 Kommentit (0) Kups-Hjk 0-0 30.05.2016, 17:54 Suuren urheilujuhlan ja jopa helleenisen kirkkauden tuntua oli havaittavissa Keskuskentän viheriöllä, jossa Kups ja Hjk kohtasivat eilen jalkapalloilun merkeissä. Sää suosi tapahtumaa ja niinpä katsojia oli siunaantunut paikalle vallan 4457 kappaletta, joka on uudistetun Keskuskentän ennätys. Vanhan Keskuskentän yleisöennätys on vuodelta 1981ottelusta Koparit - Kups, jolloin maksaneita oli peräti 7412 kappaletta. Eilisen pelin ainut huono puoli oli se, ettei maaleja nähty. Mielestäni Veikkausliigassa voitaisiin ottaa käyttöön Jääkiekon SM-liigan käytäntö, että pelit pelataan katkeraan loppuun asti, vaikka sitten voittolaukauskilpailujen avulla. Maalit ovat kuitenkin jalkapalloilun suola ja rankkarikilpailut ovat jalkapalloviihdettä parhaimmillaan. Kupsin ja Hjk:n kohtaamisissa on syntynyt uusi perinne maamme jalkapallokulttuuriin. Kaksi vuotta sitten ensimmäisen kerran joukkueiden kohtaamisessa katsojat nousivat kahdeksannella peliminuutilla seisomaan ja taputtivat minuutin ajan juuri poisnukkuneen Aulis Rytkösen muistoksi. Rytkönen pelasi numeroll a 8 ja se selittää taputusten ajoituksen. Taputustapahtuma uusittiin viime vuonna ja perinnettä jatkettiin eilen. Rytkönenhän edusti urallaan sekä Kupsia että Hjk:ta, joten joukkueiden kohtaaminen on sopiva tilaisuus Aaliksen muistamiseen. Helsinkiin Rytkönen päätyi Ranskan ammattikentiltä palattuaan, koska Kupsiin miestä ei enää haluttu jostain merkillisestä syystä, vaikka mies itse olisi kyllä Kupsiin mielinyt. Korostettakoon lopuksi sitä, ettei Aulis Rytkönen syntynyt ihan Kärkkäälässä, vaan metsän takana Karttulan Syvänniemellä. Mummoni, jonka korvat eivät olleet suuret, vaan valtavat, kykeni ainakin tarinan mukaan kuulemaan Syvänniemen kirkonkellojen lyönnit. Kommentit (0) Tampere - erinomainen matkailukaupunki 29.05.2016, 15:03 Tampere on parahultainen kohde satunnaiselle matkailijalle. Kaupungista löytyy noin 20 teatteria ja museoita vieläkin enemmän. Myös Tampereen musiikkitarjonta lienee sangen voimaperäistä, vaikkakaan itse en siitä tällä kertaa piitannut, koska tamperelainen suosikkivokalistini Veera Telenius, jonka tunnetuksi tekemiä kappaleita ovat sittemmin onnistuneesti  esittäneet ja maailmanmaineeseen kohottaneet esimerkiksi Leonard Cohen kanadaksi ja Alla Pugatsova venäjäksi ja hyvin he ovatkin saaneet ne soimaan, on jo edesmennyt. Jos nyt jotain vikaa Tampereesta hakemalla haetaan, niin väkijuomaongelma näyttää kaupungissa olevan vielä pahempi ongelma, mitä kyseinen ongelma Kuopiossa on. Asian huonon tolan saattaa selittää se, että sikäläisistä paikallisuutisista olin kuulevinani, että kaupungin työttömyysprosentti on peräti 19,6 ja tämä taisi tilanne olla ennen Microsoftin suorittamia laajoja irtisanomisia, jotka toivat Tampereen seudulle yli 600 uutta työtöntä. Ja yksi Tampereen hyvä puoli oli unohtua. Kaupunki on erinomainen kohde shoppailua harrastavalle turistille, koska LIDL sijaitsee ihan ydinkeskustassa. Muuallahan kyseinen liike on kunnallispoliittisin keinoin sijoitettu laitakaupungille, jotta se ei pääse sotkemaan yleistä hintakilpailua. Kommentit (0) Paikka, jolla Olof Palme ammuttiin 28.05.2016, 18:49 Tampereen Kalevankankaan hautausmaa on vaikuttava paikka. Heti portin vieressä lepäävät suomalaisen kulttuurin suurmiehet Väinö Linna, Veikko Sinisalo ja Juice Leskinen. Linnan hautapaatta kiertää viisaan Janne Kivivuoren Täällä Pohjantähden alla- trilogian kolmososasta siteerattu lausahdus: "Päivä on tehnyt kierroksensa.". Veikko Sinisalon kivessä on lainattu Kiven Kaukametsä-runoa kaikkine kielioppivirheineen: "Siellä ompi onnellisten mailma. Siellä autuitten maa". Nykyään tuota säettä näkee muistovärssyissä yleensä nykysuomen kielioppisääntöjen mukaiseksi korjattuna. Juhani Juice Leskisen muistopaadessa lukee lyhyesti vain vainajan nimi ja elinaika eli 19.2.1950 - 24.11.2006. Huomattakoon, että Pauli Martti Juhani Leskinen muutti myöhemmin virallisestikin nimensä muotoon Juhani Juice Leskinen. Mielestäni sanoittajaneron tuotannosta olisi löytynyt viljalti sopivia säkeitä hautamuistomerkkiin, kuten esimerkiksi: "Kaikki paitsi elämä on turhaa" tai "Voi olla, että vihdoin pääsen uneen". Kalevankankaan hautausmaalla on hyvät opasteet, joiden avulla löytää helposti monien merkkihenkilöiden viimeisen leposijan, mutta yksi puute opasteessa on. Siitä puuttuu maininta paikasta, jolle Olof Palme ammuttiin. Jos tieto olisi kerrottu, saattaisi paikka olla monien matkailijoiden tutustumiskohde. Kalevankankaalle ammuttu Olof Palme oli Tukholman kadulle ammutun saman nimisen pääministerin setä. Vanhempi Palme kuului ruotsalaiseen vapaaehtoisprikaatiin, joka keväällä 1918 rynnäköi äärimmäisen urhoollisesti, mutta samalla myös äärimmäisen tyhmästi päin punikkien kuularuiskuja. Vanhoissa hautakivissä näkyy vieläkin luotien arpia. Kommentit (0) Tampereen jylhää erotiikkaa 27.05.2016, 19:11 Messukylän suunnalla liikkuessani en ikävä kyllä ehtinyt käymään Alli Kuusisen, joka todellisuudessa oli Amanda Lehtonen, haudalla. Hautakivi on tiettävästi sikäli erikoinen, että siinä lukee Amanda Lehtosen lisäksi myös hänelle Päätalon kirjoissa annettu nimi. Alli Kuusinen oli Kalle ja Laina Päätalon vuokraemäntä. Hänen suhteensa vuokralaisiin, varsinkin Kalleen, muodostui hyvin läheiseksi. Jopa niin läheiseksi, että suorasanaista Allia lainatakseni Kalle taisi jonkun kerran jopa vuokraemäntänsä teurastaa. Meillä Savossahan teurastamisella on vähän toinen merkitys kuin Hämeessä. Kalle Päätalo on nuorena vähän liiankin innokas noissa seksuaalihässimisasioissa ja sen asian vuoksi ensimmäinen avioliitto päätyikin eroon. Muutakin harmia Kallen innokkuudesta seksuaalihässimiseen aiheutui. Hänhän joutui kaksikin kertaa Lahden tyttölyseolle hoidettavksi kupan vuoksi. Sotasairaalaksi muutetussa tyttölyseossa hoidettiin miehistöön kuuluvien sukupuolitauteja ja upseerien ratsastuksessa aiheutuneita hiertymiä tai ainakin niin kerrottiin. Olen sitä mieltä, että Kalle Päätalo-päivät tulisi joskus järjestää myös Lahden tyttölyseolla. Kalle Päätalo oli innokas naisten mies, mutta hän oli tässäkin asiassa pelkkä oppipoika Rousto-Villen rinnalla, joka oli Kassun oppi-isä tämän opetellessa kirvesmieheksi. Ville oli sikäli Alli Kuusista astetta romanttisempi ihminen, että hän puhui roustoamisesta eikä teurastamisesta. Roustoamisistaan hän kertoili rakennustyömaalla niin innokkaasti, että ansaitsi sillä vallan kunnioitusta herättävän lisänimensä. Tosin kerran hän pyöräili työmaalle hyvin onnettoman oloisena ja pyysi, että nimi muutettaisiin Luokki-Villeksi. Kommentit (0) Kirvestiellä	26.05.2016, 18:06
Kävin pikaisesti kuntotarkastamassa Päätalon Kassun rakentaman talon Kirvestiellä. Koska johdinauto, eli Rollikka, lopetti liikennöinnin Tampereella jo 1977, jouduin turvautumaan nykyaikaiseen Nysseen. Kirvestien löytämisessä meinasi minulle tulla jo ruuperä ottaan, kuten Kassu olisi asian ilmaissut, mutta sitten huomasin, ettei Kassun kotitalo olekaan enää Messukylää, vaan se on siirtynyt Viialan puolelle. Helpotukseni oli melkoinen, kun sitten Kirvestie 22 löytyi ja helpotus oli melkoinen myös sen vuoksi, että silmäni ei yhtään sairastanut talon sokkelia tarkastellessani. Minusta se oli ihan hyvä sokkeli, vaikka Kassun kirjasta sain sokkelin kunnosta hyvin synkän kuvan. Nimittäin rakennusmestari Päätalo antoi vuonna 1950 pesubetoniurakan säälistä eräälle alkoholiongelmasta kärsineelle alan yrittäjälle ja maksoi työstä vielä törkeän ylihinnan, eli 12.000 markkaa, joka on nykyrahassa 500 euroa, joka ei kuullostaa pahalta. Sokkeliurakasta tuli Kassulle melkoinen painajainen, ja lukija pelkäsi perustellusti, että hartiapankkirakentajan humeettirasia saattaa vielä alkaa sassaroimaan asian johdosta. Vietiinhän kirjailijan isä Hermanni reilut 20 vuotta aiemmin köysissä piiriin ainakin osittain sen vuosi, että Satusedäksi kutsuttu muurari pystytti Jokiniemen pirtin uunin Amerikan malliin hirsiarinalle ja rakennelmaa alettiin myöhemmin ihan perustellusti kutsumaan paikkaansa hakevaksi uuniksi. Kirvestien rintamamiestalot ovat nykyään idyllisiä hyvinvoivan keskiluokan koteja, joiden pihoilla hedelmäpuut kukkivat. Enää niiden asukkaiden ei tarvitse siemenperunapulan vuoksi halkaista pottujaan, kuten Kalle ja Laina joutuivat sodan jälkeen tekemään. Kommentit (0)
Päätalon jäljillä	25.05.2016, 17:02
Tampereen kaupunki on yrittänyt vastata ajan haasteisiin ja muuttanut vanhan savupiippuajan tehtaat palvelemaan jälkiteollisen ajan tarpeita. Kaksi tehdaskombinaattia on muutettu museokombinaateiksi ja yksi tekstiilitehdaskombinaatti kylpyläkombinaatiksi ja se on hyvä se, koska lomailen nyt tässä kombinaatissa. Luulen tämän nykyään kylpylänä toimivan Tampellan, eli alunperin Tampereen pellavan, tuotantolaitoksen liittyvän hyvin vankasti maamme kulttuurihistoriaan. Minulla ei ole yhtään kappaletta syitä epäillä sitä, etteikö tuleva kirjailija Kalle Päätalo hakenut työtä juuri tästä tehtaasta päästyään siviiliin syksyllä -44. Eräässä kirjassaan hän hyvin seikkaperäisesti kertoo siitä, kuinka  hän työtäpelkäämätön tykkikomppanian vahvin mies saapasteli tamperelaiseen tekstiilitehtaaseen työnhakuun sotilastamineissaan ja tunsi itsensä hyvin kömpelöksi nuorten neitosten seassa ja pelkäsi koko ajan, että manttelin helma takertuu jonkin koneen rattaisiin. Päätalo kummeksui sitä, että tehtaan neitoset tarkkailivat häntä hyvin mietteliään ja jopa huvittuneen oloisina. Minäkin epäilen, ettei Kassusta, vaikka tämä komppanian ainoana miehenä pystyikin nostamaan tykinpyörät suorille käsille, olisi tullut kovin näppärää vaiheompelijaa. Kommentit (0)
Rummin-Jussi	25.05.2016, 16:42
Heti aluksi Tampereelle saavuttaessa pistää satunnaisen matkailijan silmään arvopaikalla Hämeenpuiston reunassa seisova alaston miekkamies. Komearaajainen savolainen körttipappi Elias Simojoki se siinä seisoo munasillaan ja heiluttaa kylkirautaansa kiukkuisesti kohti Tampereen työväentaloa vallan korkeimmanhallinto-oikeuden luvalla. Patsas on jostain merkillisestä syystä nimitetty Tampereen Vapaudenpatsaaksi, vaikka huomattava osa kaupungin asukkaista piti sen pystyttämisen symboloivan enemmänkin sortoa ja laittomuutta, ja niinpä tarvittiin vallan korkeimmanhallinto-oikeuden lupa muistomerkin pystyttämiseen. Mainittakoon, että patsaan mallina ollut Elias Simojoki oli aikansa huomattavin fasisti maassamme, ja hieman moniselitteinen vapauden käsite ei ollut tietääkseni ihan päällimmäisiä arvoja fasismissa. Ennen Vapaudenpatsas tunnettiin paremminkin Rummin-Jussin patsaana, mutta se nimi oli vain ivamukaelma alkuperäisestä ylevästä nimestä. Rummin-Jussi, joka oli viralliselta nimeltään Johannes From, oli eräänlainen itseoppinut sotapoliisi, joka vuonna -18 löi lihoiksi yli 70 punikiksi epäilemäänsä; tosin ainuvastaan joutui luopumaan myös järjestysmies, joka oli edellisenä syksynä poistanut iltamapaikalta siellä juopuneena riehuneen Rummin-Jussin. Muuten tv:ssä joku vuosi sitten esitetyssä psykiatri Hannu Lauerman Pahuuden anatomia-nimisessä sarjassa, jossa esiteltiin suomalaisia psykopaatteja, käsiteltiin jo heti ensimmäisessä osassa Elias Simojokea. Itse väitän, ettei mies ollut psykopaatti, vaan hän oli vain keväällä -18 Tampereen hangilla taistellessaan  sairastunut tappamisen psykoosiin. Hän ei ollut läpeensä paha ihminen, vaikka muisteli jälkeenpäin hilpeästi teloittamiaan punikkeja ja piti lapualaisvuosien muilutusretkiään huumorileikkinä. Talvisodassa hän hiihti hengestään piittaamatta lopettamaan linjojen väliin jäänyttä haavoittunutta ja tuskissaan huutavaa hevosta. Venäläinen konekiväärimies antoi Simojoen lopettaa hevosen ja lopetti sitten hevosen lopettajan. Kommentit (2)
Tampere - työläispalloilukaupunki	23.05.2016, 18:19
Lasse Lehtisen mukaan maailman kaikki taksikuskit ovat perussuomalaisia, mutta itse en ole enää yhdestä varma. Toissa päivänä saavuimme kulttuuri- ja urheiluhistorialliselle matkalle Tampereelle. Taksikuskiltamme kysyin, että missä mahtaneekaan olla Helmisen raitti, jolla aion syödä kuumaa sianverimakkaraa, eli mustaa makkaraa, kuten Tampereella jostain syystä makkaraa kutsutaan, Suomen tulevan maailmanmestaruuden kunniaksi. Taksikuski kertoi olleensa alalla 20 vuotta, mutta Helmisen raittia hän ei tuntenut, mutta Raipe Helmisen hän tunsi hyvinkin, koska oli pelannut juniorina Kooveessä samassa joukkueessa. Hämmästelin asiaa, koska olin pitänyt Raipea leimallisena Tampereen Ilveksen miehenä ja  Ilves on leimallisesti porvariseura. Sen sijaa KooVee on tietääkseni Tampereen työväenyhdistyksen Voimailu- ja Urheiluseura Kilpaveljet. Siihen taksimies totesi hämäläismäisen painokkaasti, että hänenkin duunari-isänsä sanoi, että jääkiekkoa ja jalkapalloa saa pelata, mutta niitä pelataan sitten  KooVeen tai TPV:n joukkueissa eikä missään porvariporukoissa. Tarkastin asian ja kymmenisen vuotta sitten Suomen mestaruudenkin vienyt TPV on perustettu lapualaisaikaan 1930 edistämään Tampereen työläispalloilua. Kaipa se sitten on niin, että vielä 30 vuotta sitten palloilullakin oli vielä selvä luokkaluonne ja joukkueet olivat joko punakaartien tai suojeluskuntien jatkeita. Nyt tilanne alkaa olla epäselvempi.  Jokin aika sitten luin jalkapalloilija  Jarno Alatensiön elämänkerran ja siinä kerrottiin, että kun lupaava juniori Alatensiö olisi mieluummin pelannut Musan Salamissa tai muussa sellaisessa kaveriporukassa, oli isä sanonut, että meidän perheessä ollaan työläisiä ja pelataan Porin Pallotovereissa. Niinpä Jari Litamasen kaltainen pallovirtuoosi johdatti Pallotoverit kaksi kertaa Suomen mestaruuteen. Jari Alatensiö sai lempinimensä Tenu sen vuoksi, että oli uransa alkuvaiheessa täysin raitis ja erottui sen vuoksi monista työläisjalkapalloilijoista. Myöhemmin Tenu oppi porukan tavoille ja poistui viinan vuoksi tuonilmaisiin kolmikymppisenä. Kommentit (0)
Tilastotappio	22.05.2016, 22:38
Poikamme hävisivät, kuten todennäköistä olikin, mutta en sano, että mitäs minä sanoin, vaan sanon ainoastaan, että tällä kertaa parempi joukkue voitti. Tuomarikaan ei ratkaissut nyt peliä, kuten ilmeisen maksettu ja uhkailtu tuomari teki kaksi vuotta sitten Valko-Venäjän kisojen loppuottelussa, sillä se äskeisen ottelun ainut tuomarivirhe, jolloin myös Sebastian Aholle tuomittiin jäähy, kun hänet kampitettiin, ei todennäköisesti ratkaissut peliä. Sen verran jossittelen, että epäilen Kanadan hävinneen ensimmäisen Suomen pelin tarkoituksella, jotta se näin vältti Venäjän kohtaamisen.  Venäjä olisi saattanut hyvinkin pudottaa Kanadan jatkosta ja loppuottelussa Suomi olisi sitten voinut voittaa Venäjän. Toisaalta aika erikoinen  ja myös jännittävä tilaisuus olisi ollut Suomen ja Kanadan ensimmäinen kohtaaminen, jos kumpikin joukkue olisi yrittänyt raivoisasti saada työnnettyä kiekon omaan maaliin. Kommentit (2)

Venäjän karhu kaatui kotiluolassaan vastoin todennäköisyyttä 21.05.2016, 18:40 Jääkiekkoleijonamme onnistui juuri kaatamaan Venäjän karhun sen omassa kotiluolassaan intohimottoman esityksen jälkeen 3-1. Voitto oli täysin vastoin eilen tekemiäni todennäköisyyslaskelmia, mutta selitys asiaan lienee se, ettei Suomen jääkiekkomaajoukkueessa hallita todennäköisyyslaskentaa. Sen sijaan ihan oikeaan osui se laskelmani, jonka mukaan todennäköisyys sille, että tasaväkisten joukkueiden kohdatessa yhdeksän kertaa, joku joukkue ei olisi kertaakaan tappiolla, on reaalitodellisuudessa jokseenkin mahdotonta. Tänään Suomi sitten olikin noin 20 minuuttia tappioasemassa. Huomenna Suomi pelaa maailmanmestaruudesta ja toivon, että vastaan asettuu Pohjois-Amerikan Yhdysvallat, jossa on yli 300 miljoonaa asukasta ja jolle häviäminen ei siitä syystä ole häpeä 5 miljoonan asukkaan kansalle. Todennäköisyys sille, että poikamme voittaisivat tasaväkisten joukkueiden kohtaamisissa kymmenen ottelua peräkkäin on neljä promillea. Muuten Veikkausliigassa pelattiin Suomi-Venäjä-ottelun aikana kolme peliä, joissa oli yhteensä 2500 katsojaa. Kupsin ja hallitsevan Suomen mestarin Sjk: kohtaamisessa oli paikalla 900 maksanutta, joka lienee ennätys seuran historiassa. Tosiasiassa paikalla lienee ollut pari sataa katsojaa, koska tilastoihin lasketaan myös kausilipun lunastaneet, vaikka he eivät paikalle vaivautuisikaan. Kommentit (0) Kyllä ei suomalaispeli vakuuta 20.05.2016, 18:09 Suomen vaisuhkosti pelanneet jääkiekkoleijonat onnistui ennakkolaskelmien vastaisesti yllättämään Tanskan eilisessä ottelussa. Olin matemaattisen tarkasti laskeskellut mielessäni, että mikäli tilastolaskennasta mitään ymmärrän, piti poikiemme hävitä ottelu 99,84 %:n varmuudella, mutta kiekko pomppi Suomelle siihen malliin, että tanskalaiset hävisivät lopulta 5-1. Paljoksun heikohkosti pelanneen Suomen joukkueen maalimäärää. Joukossa oli muutama selvä ns. tsäkämaali. Seuraavaksi Suomi kohtaa Venäjän ja lopputulos tulee olemaan kauhea. Mikäli tilastolaskennasta mitään ymmärrän, niin tasaväkisten joukkueiden kohtaamisessa on todennäköisyys 0,08 % sille, että joukkue voittaa yhdeksän kertaa peräkkäin. Sikälikin leijonarinnat ovat hirmuinen tilastomatemaattinen poikkeus, ettei joukkue ole ollut kahdeksassa ottelussa yhtään kertaa edes häviöllä ja sen asian todennäköisyys on niin häviävän pieni, ettei edes kalkulaatorini rajallinen näyttöruutu riitä sen kertomiseen, on siinä niin monta nollaa ensimmäistä nollaa seuraavan pilkun jälkeen. Suomen yllätysmahdollisuus Venäjää vastaan piilee siinä, että poikiemme historian tuntemus on tiettävästi ihan olematon, koska yhtään ylioppilasta ei joukkueessa tietääkseni ole, eikä esimerkiksi Karjalan kannaksen suurhyökkäys muisto kesältä -44 kummittele poikiemme mielessä. Edellinen ylioppilas maajoukkueessa oli muistaakseni tunnettua professorisukua ollut Jarkko Ruutu, jonka peliesitystä leimasikin tietty sivistyneisyys. Kommentit (0) Herra poltti huoneensa Karttulassa 19.05.2016, 18:21 Filosofiakerhossa käsiteltiin tiistaina ateismin historiaa. Asiasta alusti uskontotieteen yliopiston lehtori Teemu Taira suoraan Helsingistä. Tilaisuudessa esitettiin ajatus, että Karttula olisi ollut uskonnonvapauslain astuttua voimaan vuonna 1923 maamme ateistisin kunta, sillä karttulalaiset erosivat ev.lut.-kirkosta sankoin joukoin heti, kun siihen ilmeni pieninkin mahdollisuus. Pääsin oikaisemaan. Karttulalaiset eivät eronneet kirkosta niinkään uskonnollisista, vaan kunnallispoliittisista syistä. Nimittäin 4.4.1920 Karttulan kirkko paloi, elikkä asia olisi voitu uutisoida lehdessä, että 2Herra poltti huoneensa", ellei sellaisesta uutisoinnista olisi tullut linnareissua Jumalan pilkan vuoksi, kuten historiassamme on kerran varoittavana esimerkkinä tullut. Kirkon palaminen ei ollut nykyaikainen tuhopoltto, vaan palo syttyi lämmityskamiinasta. Pitäjän uusi kirkko päätettiin rakentaa kirkonkylän sijasta Syväniemelle, joka silloin oli merkittävä teollisuuskeskus ja muutenkin elinvoimainen kylä. Syvänniemelle oli esimerkiksi saatu Helsingin jälkeen maamme toiset katuvalot ja uskoakseni kylällä liikennöi lyhyen aikaa myös maamme ensimmäinen moottoriajoneuvo, höyrytraktori Annikki, ennen kuin se upposi kuljetuslautalta Saitta-järven pohjaan, koska laitteen masinisti seurusteli liian innokkaasti neiti Loviisa Airaksisen kanssa kuljetuksen aikana. Muut karttulaiset kauhtuivat kerrassaan kirkon siirrosta ja sen seurauksena 1100 pitäjäläistä erosi kirkosta, mutta ateisteiksi he eivät tunnustautuneet, sillä suuri osa heistä liittyi vapaaseurakuntaan. Kunnallispoliittinen kuohunta ei jäänyt tähän, vaan lisäksi kiistan seurauksena Tervo erosi Karttulasta omaksi pitäjäkseen. Nykyään kiista kirkon paikasta ei synnyttäisi moista liikehdintää. Muuten ainakin hyvän tarinan mukaan keväällä -18 kuljetettiin erästä punikiksi epäiltyä Ylöstä Karttulasta Kuopion kasarmilla toimineeseen tuhoamiskeskukseen, jossa 473 miestä pääsi ainuvastaan ja saattajat kehottivat vankiaan katsomaan viimeisen kerran Karttulan kirkkoa. Kun Ylönen pari vuotta myöhemmin palasi takaisin, vakuutti hän, ettei nyt hänen takiaan olisi kirkkoa tarvinnut polttaa.  Kommentit (0) Suomalaispeli ei vakuuta vieläkään 18.05.2016, 18:37 Suomen jääkiekkoleijonat voitti eilen Kanadan 4-0, vaikka peliesitys ei vakuuttanut minua vieläkään. Kanada hallitsi varsinkin pelin alkua selvästi, mutta siitä huolimatta kiekko pomppi suomalaisille siihen malliin, että vähän hengettömälläkin peliesityksellä voitto tuli kotiin. Paljon puhuttu Patrik Laine ei saanut yhtään tehopistettä ja se oli hänelle jo kolmas pisteetön ottelu näissä kisoissa. Eniten suomalaisten pelissä minua huolestuttaa täydellinen taktisen silmän puute. Kanada sen sijaan pelasi loistavalla taktiikalla. Joukkue on tähän mennessä pelannut 16 ottelua mm-kisoissa tappiotta ja joukkue selvästikin oli laskenut, että nyt oli korkea ja hyvä aika hankkia tilastotappio, jonka jälkeen voi jatkaa huolettomasti puhtaalta pöydältä. Luulen, ettei joukkue häviä yhtään seuraavista ratkaisevan tärkeistä kolmesta pelistä, joilla maailmanmestaruus ratkaistaan. Sen sijaan Suomi on pelannut seitsemän peliä tappiotta ja alkeellisenkin tilastotieteen hallinta, jota valitettavasti Suomen joukkueen johdolla ei ole, todistaa vääjäämättömästi, että Suomi häviää seuraavan ottelun 99,84 % prosentin todennäköisyydellä, mikäli tilastomatematiikasta mitään ymmärrän. Vankan logiikkani taustalla on se perusoletus, että mm-kisajoukkueiden kohdatessa jokaisessa ottelussa joukkueiden voittotodennäköisyys on 50 %, koska marginaalit ovat pienet, kuten Juhani Tamminen, joka tietääkseni on keksinyt jääkiekkopelin, on todistanut. Näin ollen tasaväkisissä peleissä todennäköisyys sille, että joukkue voittaa kahdeksan kertaa peräkkäin, on 0,16 %. Vedonlyönnin harrastajien kannattaa panostaa seuraavassa Suomen pelissä Tanskaan. Kommentit (0) Nikkeliä, nikkeliä 17.05.2016, 18:28 Vähällä, eli pikkusakoilla, pääsi Talvivaaran kaivoksen entinen johto aiheuttamastaan ympäristö- ja talouskatastrofista. Nähtäväksi jää, kariutuuko jonkun asiasta poliittisen vastuun kantaneen merkittävän yhteiskunnallisen toimihenkilön poliittinen ura Talvivaaran aiheuttamaan sotkuun. Valco-skandaali, joka maksoi 140 miljoonaa euroa, päätti Valco-Sorsan presidenttitien, ja Umts-kaupat, jolloin Suomi osti Saksasta ilmaa yli 4000 miljoonalla sai Olli-Pekka Heinosen siirtymään vakivirkaan. Montako miljardia kaiken kaikkiaanTalvivaara maksaa ja kuka nimetään syntipukiksi, josta tulee poliittinen ruumis, jää nähtäväksi. Perusidea Talvivaara-hankkeelle oli ihan hyvä. Uusi bioliuotusmenetelmä on mainio keksintö, mutta Sotkamo oli väärä paikka asian testaamiselle arktisissa oloissa. Kuolan nikkelikaivosten rikastusjätteessä on enemmän metallia kuin Talvivaarassa, siellä malmi on jo kaivettu valmiiksi esille  ja siellä ympäristö onjo kertaalleen tuhottu, joten keksintöä olisi kannattanut kokeilla ensiksi siellä. Muuten myös maamme kaatopaikoilla on nikkeliä Talvivaaraa runsaammin hyödynnettävissä ja vanhat kaatopaikat voisi muuttaa kaivoksiksi. Samalla niiden sisältämä arvokas biokaasu voitaisiin ottaa talteen hyödyntämään kansantalouden tarpeita. Kommentit (1) Suomalaispeli ei vakuuta	16.05.2016, 18:05
Suomalaisten otteet meneillään olevissa jääkiekon mm-kisoissa eivät ole vakuuttaneet. Tosin Suomi on voittanut kaikki kuusi käymäänsä ottelua, mutta vähän nihkeää on poikiemme peli ollut. Jääkiekon kääpiövaltiot ovat piinanneet leijonia aina pelin puoliväliin asti ja ainut vähän parempi jääkiekkomaa, eli Pohjois-Amerikan Yhdysvallat, hävisi vain maalilla ja sekin piinasi poikiamme loppuun asti. Luultavasti Suomi tulee kyllä voittamaan maailmanmestaruuden eikä todennäköisesti häviä turnauksessa yhtään peliä ja ei ehkä ole tappiolla kertaakaan koko turnauksen aikana, mutta siitä huolimatta kisoista jäänee se mielikuva, että poikamme pelasivat vaisusti ja hengettömästi ja että lukuisia vääriä pelaaja- ja valmentajavalintoja on joukkueen ympärillä tehty. Paljon hehkutettu juuri 18 vuotta täyttänyt Patrik Lainekin on ollut pettymys odotuksiin nähden. Tosin hän johtaa pistepörssiä, mutta unohtaa ei sovi, että kaksi hänen maaleistaan on syntynyt vasta ottelun loppusekunneilla ja sekin pitää vielä muistaa, että ainakin yhdessä pelissä hän jäi täysin vaille tehopisteitä, jota ei tuolla tasolla enää pitäisi päästä tapahtumaan. Kommentit (0)
Huono yritysjohtaja Vilho Koskela	15.05.2016, 16:59
Pari päivää sitten paljastin, että tutkimuksissani olin puoluejohtaja Juhani Tanskia kuultuani saanut selville, että Vanhalan ja Lahtisen esikuvat Tanski ja Lehtonen olivat Punkalaitumen miehiä. Se jäi mainitsematta, että myös Rokka, eli sakkolalainen Viljam Pylkäs, muutti sodan jälkeen Punkalaitumelle. Tanskin mukaan Tuntemattomat sotilaat kokoontuivat hyvin usein Tanskin kotona ja kirjoittipa Väinö Linnan Mustan rakkaus-romaaninsa ollessaan siellä kesävieraana. Nykyään Tuntematonta sotilasta pidetään yleisen mielipiteen mukaan hyvänä johtamistaidon oppaana ja korostetaan, että suomalaisen yritysjohtajan pitäisi ottaa oppia Vilho Koskelasta. Mutta näin ei ole reaalitodellisuudessa. Kapitalistinen tiedemies on todistanut, että suomalainen suuryritys tarvitsee johtajakseen Lammion eikä Koskelan. Maallikkokin ymmärtää, että Koskelan taipumus pätkiä muita johtoryhmän jäseniä turpaan yhtiön pikkujoulussa ei ole hyväksi firmalle, mutta sen lisäksi kapitalistinen tiedemies on paljastanut Koskelasta ainakin Internetin mukaan muitakin puutteita. Lainaan seuraavassa suuresti arvostamaani Wikipedian näkemystä Koskelan johtajan kyvyistä: "Linna kuvaa Koskelan ihanteellisena johtajana. Siksi Koskelasta on jäänyt suomalaiseen kulttuuriin käsitys esimerkillisenä johtajana. Elämään on jäänyt muun muassa Koskelan tokaisu: ”Asialliset hommat suoritetaan. Muuten ollaan kuin Ellun kanat.” Koskelalla on kirjassa hyvin vähän repliikkejä, mutta hän on tästä huolimatta miltei joka hetki läsnä, miestensä parissa. Koskela johtaa joukkoaan siten, että hänen miehensä tuntevat tekevänsä asian vapaaehtoisesti. Hän ei puutu toisten tekemisiin eikä häntä itseään tarvitse auttaa, sillä hän selviytyy kaikista saamistaan tehtävistä. Yhdessä Rokan kanssa hän tekee vain sen, mistä on hyötyä. Reilu ja järkevä Koskela muuttuu kuitenkin humaltuessaan aggressiiviseksi ja arvaamattomaksi. Helsingin Sanomien entisen elokuvakriitikon Helena Yläsen mielestä Vilho Koskelaa ei voi ajatella ilman tietoa myöhemmästä Täällä Pohjantähden alla -trilogiasta. Jo Tuntemattomassa sotilaassa Väinö Linna kertoo Koskelan taustasta poikkeuksellisen paljon, enemmän kuin kenestäkään muusta romaanin henkilöstä. Yläsen mukaan Vilhossa yhdistyvät kaikki hänen perheensä hyvät ominaisuudet: hänen isoisänsä Jussin sisu, isoäitinsä Alman käytännöllisyys, isänsä Akselin johtajankyvyt sekä toisen isoisänsä Oton ja enonsa Jannen nokkeluus. Koskelan johtamistaidot on kuitenkin myöhempinä vuosikymmeninä osittain kyseenalaistettu ja niiden vastapainoksi on alettu korostaa Lammion johtamistyylin hyviä ominaisuuksia. Esimerkiksi eversti Wolf H. Halsti piti Koskelan tyyppisiä johtajia paitsi esimiehilleen epälojaaleina, myös passiivisina, ja katsoi taistelukyvyn ja -hengen päässeen heidän vuokseen romahtamaan jatkosodan asemasotavaiheessa. Koskela on vahvimmillaan luottamuksen rakentajana ja hän on miehiään kohtaan äärimmäisen vastuuntuntoinen, mutta häneltä puuttuu oma-aloitteisuus joukkonsa kouluttamiseen. Lisäksi hän katsoo alaistensa väärinkäytöksiä läpi sormiensa eikä tue arvovallallaan sellaisia ylemmältä taholta tulleita käskyjä, jotka häiritsevät hänen rauhaansa tai ovat hänelle vastenmielisiä. Everstiluutnantti, kasvatustieteen tohtori Vesa Nissinen pitää Koskelaa luontaisena pienen joukon johtajatyyppinä, mutta hänen mielestään tämä ei pysty tarkastelemaan asioita laajasti eikä Koskelasta siksi olisi nykyaikaisen suuryrityksen johtajaksi. Toisaalta Lammio pilaa vahvuutensa – ammattitaitonsa ja rohkeutensa – joustamattomuudellaan ja puutteellisilla taidoillaan ihmisten käsittelyssä. " Kommentit (0)
Tsekkiläinen nestetankkaus	14.05.2016, 18:47
Pitkästä aikaa tunnen mielihyvää, kun ajattelen jalkapalloa. Jokin aika sitten vakuutin, että Kups putoaa sarjasta, ellei joku tai jotkut Veikkausliigan joukkueet ajaudu konkurssiin ennen kauden päättymistä. Nyt sitten alan vakuuttamaan sitä, että vain ihme voi viedä Kupsilta mestaruuden. Nimittäin joukkue on pelannut tosi surkeasti, mutta niin vain viidestä viime ottelusta se on voittanut neljä. Vaikka vastustajat ovat hallinneet kenttää, niin sinisen mustat jättikokoiset savolaisnuorukaiset ovat olleet vakuuttavia molempien maalien edessä. Eilenkin Kups pelissäåän viime kauden hopeajoukkue Ropsia vastaan sai yhden ainoan maalipaikan, mutta niin vain kupsilaisen 48-numeron lapikas toimitti pelivälineen vuoren varmasti pömpelin perukalle. Historiasta poiketen maalintekijän sukunimi ei ole nen-päätteinen, vaan tämän savolaisnuorukaisen nimi on Azubuike Egwuekwe. Tunnen myös mielihyvää Tsekin jalkapalloliigan vuoksi. Sotamies Svejk on synnyttänyt minulle käsityksen siitä, etteivät tsekit ota elämää turhan tärkeästi, kuten itse valitettavasti teen ja toissapäiväinen Pribramin ja Slavia Prahan välinen ottelu vahvisti näkemystäni. Nimittäin ennen peliä kaksi ottelun erotuomaria oli suorittanut perusteellisen tsekkiläisen nestetankkauksen sillä seurauksella, että järjestysmies joutui taluttamaan toisen tuomareista pois pelipaikalta kesken pelin; hän ei ollut vain juovuksissa vaan kännissä kuin käki. Lehtitietojen mukaan sen sijaan toinen nestetankkauksen suorittaneista oikeudenjakajista sai jatkaa tottelun loppuun, mutta joutui kyllä käymään maalin takana pissillä kesken pelin tiimellyksen. Korostettakoon lopuksi sitä, että Kuopion keskuskentällä ei ole tuomareita koskaan poistettu kesken pelin juopumuksen vuoksi, vaikka välillä katsojat ovat sellaista äänekkäästi vaatineet. Tsekin liigan tuomaritoimintaa voi ihastella tästä linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=sQnVwcTYf-Y Kommentit (0)
Todelliset tuntemattomat sotilaat	13.05.2016, 18:20
Kuten eilen kerroin, niin Tuntemattoman sotilaan Vanhalan esikuva oli punkalaitumelainen maanviljelijä Tanski. Tanski  oli yhteiskunnallisesti aktiivi ja toimi SMP:n kunnanvaltuutettuna. Juhani Tanskin mukaan Punkalaitumelta löytyi myös Tuntemattoman sotilaan alikersantti Lahtinen, joka todellisuudessa oli Lehtonen. Hän toimi SKDL:n valtuutettuna, joka ei ole yllättävä tieto. Todellisuudessa Lahtinen ei siis kaatunutkaan, kuten kirjassa kerrotaan. Tanskin mukaan myöskin alikersantti Hietanen, joka todellisuudessa oli rymättyläläinen Santanen, säilyi sodassa hengissä, vaikka menettikin silmänsä. Tutkimusten tässä vaiheessa olen saanut selville, että kaaripyssysotilas A. Honkajoki oli oikealta sukunimeltään Männistö ja kotoisin Honkajoelta, joka selittää romaanihenkilön sukunimen. Linnan mestariromaanissa Honkajoki kertoo harrastavansa metsätaloutta, ts. käpyjenkeräilyä, mutta todellisuudessa hän oli jonkinlainen metsätilallinen. Todellisuudessa hän oli myös rauhanoloissa melkoinen humoristi. Muut Tuntemattomien keskeisten sotilaiden esikuvat olen tainnut jo joskus aiemmin kertoa, mutta kertaus on opintojen äiti. Siispä paljastan, että majuri Sarastie oli Pietari Autti.  Lammion kaltaisena upseerina tunnettiin eräiden asiantuntijoiden mukaan myöhempi piispa Malmivaara. Miehistä uljain, eli karismaattinen joukkueen johtaja Koskela, ei ollut oikeasti hämäläinen pienviljelijä, vaan nilsiäläinen pienviljelijä Einari Kokkonen. Rokka oli sakkolalainen pienviljelijä Viljami Pylkäs - harmittaa, etten viime siellä päin liikkuessani käynyt Pylkäksen kotipaikkaa katsomassa, nythän se on palanut tai poltettu. 162 cm pitkä kainuulainen kk-mies Määttä oli Uuno Haikara Nivalasta. Rahikainen, naisten naurattaja ja kauppamies, oli Kauko Rummukainen Joensuusta. Muuten Tuntematon sotilas kytkeytyy sikäli Kärkkäälän kylään, että Väinö Linna oli ainakin kylällä kerrotun varman tiedon mukaan samassa porukassa, ettei peräti ryhmässä, Mustinahon Mikon, eli Mikko Rossin kanssa. Kommentit (0)
Vanhalan poika	12.05.2016, 18:09
Minua huomattavasti älykkäämpi lajitoveri on eilisiin kommentteihin lisännyt kaksikin youtubevideota Korkeakosken pauhusta. Itse en onnistunut niitä löytämään. Kuopion Luonnonystävät ry voisi laittaa nettisivuilleen linkit näihin omistamansa kosken suuruutta ja mahtavuutta  todistaville sähkömagneettisille tallenteille. Kuopion Luonnonystävät on vakavarainen ja vaikutusvaltainen yhdistys, koska sen historiasta löytyvät mm. Wrightin veljekset ja Ahtisaaren pariskunta. Meidän koskiretkellämme yhteiskunnallista vaikuttavuutta edusti puoluejohtaja Juhani Tanski, joka on Suomen työväenpuolueen puheenjohtaja. STP on sikäli erilainen puolue puoluerikkaassa, mutta mössömäisessä puoluekentässämme, että se näyttää suhtautuvan myönteisesti Pohjois-Koreaan. Siitä huolimatta puolue on valtiollisissa vaaleissa saanut useita ääniä. Rohkenin lähestyä puoluejohtaja Tanskia ja esittää, että STP alkaisi vajaan 90 vuoden tauon jälkeen julkaisemaan Punikin Joulu-nimistä lehteä. Sellainen vähän erilainen joululehti ilmestyi Kuopiossa vuosina 1918-21. Sen jälkeen arvatakseni toimituksen ovet naulattiin kiinni, ikkunat tervattiin ja toimittajat passitettiin Tammisaaren korkeakouluun opiskelemaan tiedotusoppia. Puoluejohtaja Tanski ei jostain syystä innostunut asiasta. Minä sen sijaan innostuin, kun puoluejohtaja Tanski paljasti olevansa Tuntemattoman sotilaan Vanhalan poika. Väinö Linna oli hänen isänsä taistelupari koko sodan ajan ja sai vaikutteita romaaninsa hihittelevään Vanhalaan sotamies Tanskista. Eipä olisi uskonutkaan, että Vanhalan poika on suomalainen puoluejohtaja ja vielä sellainen puoluejohtaja, jonka puolue suhtautuu toverillisesti Pohjois-Korean tragikoomiseen systeemiin. Sellainen olisi hihityttänyt sotamies Vanhalaa, joka hihitteli kaikelle mahtipontisuudelle.

 

Korkeakoski	11.05.2016, 18:22
Mahtava on vetten pauhu näin keväällä Maaningan Korkeakoskella, jossa me Kuopion Luonnonystävät vietimme yhdistyksen 120-vuotisjuhlaa. Tosin mukana ollut Amerikan Texasista oleva rouva väitti ihan vakavissaan Niagaran olevan vielä Korkeakoskeakin äekeemmän, kuten Savossa sanotaan. Monet asiakirjat väittävät erheellisesti Maaningan Korkeakosken olevan 46 metriä korkean, mutta moni kapitalistinenkin tiedemies on sitä mieltä, että se on vain 36,4-metrinen; putousten ja koskien korkeuksien määrittely on pikkuisen vaikeaa. Kuitenkin savolaiset väittävät Korkeakosken olevan Suomen korkeimman kosken ja olen samaa mieltä, ellei toisin todisteta. Yritin päässäni ynnäillä, hyötyisikö maamme vaikeuksissa oleva vientiteollisuus Korkeakosken valjastamisesta ja tulin lopputulemaan, ettei hyötyisi. Arvioni mukaan keskimäärin vuoden aikana putous tuottaisi energiaa yhden megawatin teholla, joka on noin 10.000 osa maamme sähköntarpeesta. Jättäkäämme siis Korkeakoski rauhaan. Enpä netistä löydä videota tämän Savon Niagaran pauhusta, kuten pitäisi kaiken järjen mukaan löytyä, mutta Puolangan Hepokönkään kohina sieltä löytyy; tosin Hepoköngän on korkeudeltaan suurin piirtein puolet Korkeakoskesta, sillä Kainuussa kaikki on vähän pienempää kuin meillä Savossa, Suomen Texasissa. https://www.youtube.com/watch?v=DJyGM-dNH2M Kommentit (1)
Booli	10.05.2016, 18:38
Raittius- ja säästäväisyysaate ovat elämäni johtotähtiä ja vappuna ne olivat vahvasti törmäyskurssilla. Olen periaatteessa siirtynyt täysin päihteettömään elämäntapaan, mutta viime kesänä olin ostanut erinomaisen ystävälliseltä Viipurin metsäkauppiaalta tuon kuvan viinikanisterin, joka nyt alkoi jo vanhuuttaan pullistelemaan uhkaavasti ja oli näin ollen menossa tärviölle ja haaskuuseen. Mainittakoon, että ystävällinen metsäkauppias oli entinen sotilaslentäjä ja sotilasarvoltaan majuri. Niin siistiä myymäläautoa ja niin hyvää asiakaspalvelua en ole ennen kokenut tässä elämässä. Liikkeen tuotevalikoimakin oli laaja. Tosin flunssalääkkeenä erinomaista Valamon balsamia liikkeestä ei löytynyt, mutta kauppias vakuutti, että Karjalan balsami on aivan yhtä tehokasta. Sen valmistuksessa on käytetty 24 yrttiä ja lisäksi puhdasta pirtua. Tuo kanisteri on onnistuneesti naamioitu muistuttamaan kirjaa nimeltään Punainen rubiini. Sen pystyi huomiota herättämättä sijoittamaan kirjahyllyyn tuulen suojaan. Alun perin oli tarkoitukseni ostaa viinikanisterin Raamattumalli, mutta sen taisi ehtiä ottamaan haltuunsa seurueemme kirkonmies, joka vakuutti siitä tulevan hyviä yskäntoteja. Mutta ei joutunut raittiusaatteeni koetukselle. Kanisteri oli jo ehtinyt menettää tehonsa. Mutta hyvän alkoholittoman boolin mausteen siitä sai. Booli nautittiin noista kulttuurihistoriallisesti merkittävistä Rut Brykin suunnittelemista boolivälineistä, jotka anopilta jäivät. Itse en muotoiluasiasta paljoa ymmärrä, mutta varmasti tarvitaan erittäin lahjakas taiteilija, jotta onnistuu suunnittelemaan noin rumat boolinnauttimisneuvot. Kommentit (0)
Uri Geller	09.05.2016, 18:15
Tuo Leijona-kellon ihme palautti mieleeni 43 vuoden takaisen maailman kuuluisimman parapsykologisten taitojen hallaitsijan Uri Gellerin vierailun maahamme. Suorassa tv-lähetyksessä Geller taivutteli lusikoita hämmästyttävän näppärästi ja myös telepatian keinoin korjasi suuren joukon rikkinäisiä kelloja. Hän pyysi kansaa kaivamaan rojuloutiensa phjilta esille toimimattomat aikarautansa, kuten herkkäuskoinen ja käskyille kuuliainen Suomen kansa tietysti suurena joukkona tekikin. Geller keskitti sitten ajatuksensa voiman näihin rikkinäisiin kelloihin ja ihme tapahtui. Lukuisat ihmiset soittivat suoraan tv-lähetykseen ja todistivat kellojensa käynnistyneen. Yksikään sellainen, jonka kohdalla ihmettä ei tapahtunut, ei soittanut. Geller-ohjelma, jonka kaltaisia ohjelmia ei enää osata tuottaa, on nähtävissä Yle-arkistossa ja se löytyy tästä linkistä: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/07/01/taivu-lusikka-taivu Wikipedia esittää Uri Gellerin ihmeteoista seuraavaa kritiikkiä: Geller on jäänyt kiinni huijaamisesta useampia kertoja. Hän epäonnistui lusikan taivuttamisessa vuonna 1973 The Tonight Show’n lähetyksessä, jossa juontaja Johnny Carson, joka oli taikuri aiemmin itsekin, oli järjestänyt tilanteen siten, ettei Geller eivätkä hänen avustajansa olleet voineet koskea lusikoihin etukäteen.[5] Vuonna 1996 televisiossa kepposiaan näyttävän Noel Edmondsin ohjelmassa Noel's House Party Edmonds asetteli kameroita kuvaamaan Gelleriä myös kuvakulmista, joista tämä ei ollut tietoinen. Ohjelmassa Edmonds näytti kameralle tallentamansa sekunnit, joissa Geller taivutti lujasti kaksin käsin lusikkaa, ennen kuin alkoi esitellä sillä taivutustemppuaan yleisölle.[6] Vuonna 2007 Successor-nimisessä israelilaisessa ohjelmassa (jossa etsittiin "seuraajaa" Gellerille) kuvattiin pätkä, jossa näkyy miten Geller pitää sormessaan magneettia tempussa, jossa hän väittää ohjaavansa kompassia paranormaalien kykyjen avulla.lähde? Geller yritti saada YouTubea poistamaan videon.[7] Skeptikoiden mukaan Uri Geller myönsi tammikuussa 2008, ettei hänellä ole paranormaaleja kykyjä.[8] Myöhemmässä haastattelussa Geller sanoi että hänen sanansa oli tulkittu väärin, ja että hän oli vain sanonut että "ei enää tee yliluonnollisia asioita".[9] Kommentit (0)
Ihmekello	08.05.2016, 18:12
Rojuloutan pohjalta löytyi tuo isävainajani Leijona-merkkinen taskukello, jonka ikä saattaa olla noin 70 vuotta; tiedä vaikka olisi aikanaan palvellut Syvärilläkin. Kun vedin kellon, käynnistyi se vaivatta, vaikka edellisestä vedosta on kulunut ainakin 40 vuotta ja näytti ainakin tarkkailuvuorokauden ajan minuutin tarkkuudella oikean ajan. Ei taida nykyajan aikaraudoista olla moiseen. Eivätkä nykyajan elektroniset vehkeet kestä edes ydinräjähdyksen sähkömagneettista pulssia kuten tämä vekotin. Jos jotain huonoa oikein hakemalla haetaan, niin kuvan Leijona-kello maksoi työmiehen puolen kuun palkan, kun taas ranteessani oleva Lidlin edullinen vaihtoehto maksoi virkamiehen puolen tunnin palkan. Sveitsiläinen Leijona oli aikoinaan huippumerkki, tosin ei se tainnut olla ihan Kalle Päätalon kirjoista tutun amerikkalaisen Junankuvakellon luokkaa. Niitä arvostettiin varsinkin korttipelipöydissä rahan korvikkeena siinä pelitilanteessa, kun rahasta alkoi olla nuusa, kun se oli pelattu ihan anhittomiin. Kommentit (0)
Niklas Herlin	07.05.2016, 13:32
Niklas Herlin on yksi niistä viidestä suomalaisesta, jonka Forbes on julistanut dollarimiljardööriksi, joka on melkein sama asia kuin euromiljardööri. Häntä haastateltiin Hesarissa 3.1.2016 jutussa "Auttaminen on synti". Herlin kertoi, että "Suomessa on hyvin vähän rikkaita. Nekin vähät maksavat isoja veroja. Ja jos kirjoitan tämän ulos, niin joku Esko Seppänen kitisee taas." Ja niin Esko Seppänen kitiseekin kirjassaan Mistä Suomi vaikenee?. Seppänen kitisee kirjassaan sitä, että Niklas Herlin, joka omistaa yli 1000 miljoonan dollarin edestä varallisuutta, maksaa veroa 81.000 euroa vuodessa. Asiasta Seppänen kitisee, jos tuo totta on. Kommentit (0)

Sydänkynttilät	06.05.2016, 18:19
Sydänkynttilät loistavat Uukuniemen Pyhäjärvellä viime talvena poisnukkuneiden läheisten muistoksi. Kommentit (1)
Päämajakaupungin palloseura Ps Kemi	05.05.2016, 17:55
Suomen toisen päämajakaupungin, eli Kemin, palloseura vieraili eilen Kuopiossa. Kuten kaikki, jotka yleensä jotain tietävät, tietävät, että koko Euroopan Odinin sotureiden päämaja sijaitsee Kemissä. Odinin soturit ovat tunnettuja siitä, etteivät he ota muualta tulleita avosylin vastaan. Muukalaisvastaisuus heijastui myös Ps Kemin kokoonpanossa, sillä joukkueeseen oli huolittu vain yksi vähän tummahipiäisempi peluri. Sen sijaan Kupsin peli lepäsi suurelta osin kuuden uljaan sinimustan savolaisnuorukaisen leveillä harteilla. Ja niinhän siinä kävi, kuten jo joukkueita esiteltäessä saattoi päätellä. Kalvakkaat ja lyhyenlännät, pikkuisen Paavo Väyrysen oloiset,  valkoisen rodun edustajat hallitsivat peliä silloin, kun pallo oli maassa, mutta ilmatilaa isännöivät täysin nuo sinimustat savolaiset hongankolistajat. Keskikentällä vikkelät kemiläiset veivät peliä, mutta se ei riittänyt , koska kummankin maalin edessä uljaat mustat miehet olivat ylivoimaisia. Kups voitti 2 - 0. Molemmat maalit ampui syntyperäinen kuopiolainen Petteri Pennanen upeilla kaukolaukauksilla. Varsinkin jälkimmäinen täysosuma oli vaikuttava. Pennanen tykiit 25 metristä hirmukudin, jonka Kemin piskuinen maalivahti kykeni hienolla heittäytymisellä osittain torjumaan. Pallo jäi torjunnasta leijumaan arvioni mukaan noin puoleksi minuutiksi ylähirren alle, mutta sitten rääkäisin niin kovaa kuin pystyin ja pallo singahti pömpelin perällä. Olin sillä hetkellä hyvin onnellinen ihminen. Kommentit (0)
Tereskova	04.05.2016, 19:53
Tv:n kosmonauttisarja palautti mieleeni myös ensimmäisen naiskosmonautin Valentina Tereskovan. Muistan hänen lentonsa selvästi. Olinhan jo 8-vuotias.  Muistan, että Hyvösen Kerttu-vainaan kanssa pohdittiin sitä, millainen huussi venäläisraketissa on. Tereskova liittyy läheisesti myös Suomeen, koska hänen isänsä osallistui Talvisotaan.  Kersantti Vladimir Tereskov kuului 34. Hyökkäysvaunu Prikaatin (34.Hv.Pr) joukkoihin ja kaatui Talvisodassa Lemetissä, jossa koko panssariprikaati ja samalla myös koko jalkaväkidivisioona tuhottiin. Todennäköisesti hänetkin poltettiin julmasti vaununsa mukana polttopullolla, koska vastassa olleella karjalais-savolaisrykmentille JR 37:lle ei ollut siunaantunut inhimillisempiä panssarintorjuntamenetelmiä.　 Lemetissä kuoli 15000 puna-armeijalaista ja vain 1000 pääsi pakenemaan. Divisioonan komentaja kenraalimajuri Kondrashov onnistui haavoittuneena sotamieheksi naamioituneena pääsemään linjojen läpi omiensa puolelle, Pitkärantaan, jossa hän joutui pikaoikeuteen ja teloitettiin.   Avaruuslentonsa jälkeen maailmankuulu Valenttina Tereskova yritti selvittää isänsä vaiheita ja se oli varmaankin aika kova juttu 60-luvun Neuvostoliitossa, jossa ei Talvisodasta liiemmälti haluttu tietää. Tyttären ansiosta panssarimies Vladimir Tereskov sai kuvallaan varustetun muistomerkin jonnekin Murheen ristin lähelle. En onnistunut sitä pari kesää sitten vimmatuista etsinnöistä huolimatta löytämään. Murheen risti on suomalaisten ja venäläisten yhdessä pystyttämä Lemetin taistelun muistomerkki. Mutta nyt Internetin avulla löysin ajo-ohjeen Murheenristiltä Tereskovin patsaalle ja seuraavalla etsintäkerralla sen sitten löydän. Tarkka reitti on tässä jollekulle asiasta kiinnostuneelle satunnaiselle matkailijalle: - Aja 1000 metriä Loimolan suuntaan Lemetin isosta risteyksestä, jolla tarkoitan uuden tien risteystä. - Kilometrin päässä, sinisen ”5 km” -merkin kohdalta lähtee vasempaan pieni ajotie. Sitä voit ajaa tavallisella henkilöautolla. - Käänny siis vasempaan ja etene 120 metriä pientä ajotietä, ja vastaan tulee punaisesta kivestä veistetty Tereskovin muistomerkki.   Kommentit (0)
Mig-15	03.05.2016, 18:21
Muudan ystävällinen ja minua selkeästi nokkelampi kanssaihminen kommentoi eilistä ja kertoi, että eilen mainittu video, jossa Juri Gagarinilla on rintar ottingilla ja kengännauhat auki, löytyy alla olevasta linkistä, ja kyllä siitäkin tallenteesta näkee, kun tarkkkaan katsoo, että majuri Gagarinilla on ollut vaikeuksia rusettisolmun tekemisen kanssa. Itse olen joskus nähnyt tämän kohtauksen skarppina väreissä ja  kenkään tarkennettuna. http://www.criticalpast.com/video/65675034248_Nikita-Khrushchev-and-Yuri-Gagarin_photo-of-Lenin_ walks-to-review-stand_Premier-hugs-Gagarin Tuossa videossa pistää silmääni suuri neuvostoliittolainen eräänlainen hybridimatkustajalentokone, josta varsinkin pistää silmääni se, että lentolaitteessa on sekä potkuri- että suihkumoottorit. Koneen tarkempaa merkkiä en kyennyt tunnistamaan edes Tupolevin sivuilta. Kyseinen hybridilentokone ei liene neuvostoliittolainen keksintö, sillä amerikkalaisten jättiläismäisessä Boeing-47-pommikoneessa oli myös sekä potkuri- että suihkumoottorit. Gagarinin vaiheita Netistä tutkittuani ilmeni, että miehen kuolinsyystä on tullut lisätietoa. Gagarinhan menehtyi vuonna 1968 vähän epäselväksi jääneessä Mig-15 koneen maahansyöksyssä. Moni kapitalistinen tiedemies väitti, että neuvostosankari olisi lennellyt kännissä; lännessähän uskottiin yleisesti, etteivät  venäläiskosmonautit juurikaan olleet sen parempia vesipoikia, kuin mitä Suomen menestyksekkäät mäkimiehet olivat. Netissä väitetään nyt, että Gagarinin maahansyöksyn aiheutti liian lähellä lentänyt Suhoi-15 hävittäjä, joka siihen aikaan oli huippusalainen vehje. Muuten edellä mainittu Mig-15 hävittäjä on suomalaisille hyvin tuttu, sillä 1954 sellainen syöksyi metsään Rautjärvellä ihan rajan pinnassa. Virallisen tiedon mukaan koneen löytämisessä suomalaislta meni monta päivää, mutta epävirallisen tiedon mukaan se löytyi nopeasti, mutta konetta tutkittiin monta päivää, ennen kuin se luovutettiin takaisin itänaapuriin. Konetta ei oltu ennen päästy lännessä tutkimaan. Epävirallisen tiedon mukaan koneen ja sen laskuvarjolla pelastautuneen lentäjän haki takaisin kotimaahan neuvostolähetystö, joka vielä suomalaisten nähden mukiloi epäonnisen lentäjän, joka  siihen saakka oli selvinnyt vammoitta. Hävittäjän maahansyöksypaikka on suhteellisen lähellä Uukuniemeä ja tietooni ei ole tullut, etteikö kone olisi voinut aivan hyvin nousta ilmaan muutaman kilometrin päästä Uukuniemen kirkolta rajan taakse jääneeltä Mensuvaaran kentältä. Ainakin hyvän tarinan mukaan siltä kentältä nousseet suihkarit saattoivat käydä kääntymässä Uukuniemen kirkon päällä. Nykyään Mensuvaaran kentällä ei ole enää sotilaallista merkitystä, vaan satelliittikuvien peruusteella kentällä laiduntavat lehmät. Kommentit (0)
Kosmonautit	02.05.2016, 17:27
Katselin eilen telkkarista mielenkiintoisen tv-sarjan ensimmäisen osan neuvostokosmonauteista, toinen osa alkaa ihan kohta. Ohjelmasta ilmeni, että Juri Gagarinin sankarillista muistoa vaalitaan naapurissamme edelleenkin. Tosin sitä ei kerrottu, että vielä nykyäänkin avaruuteen lähtevät kosmonautit kunnioittavat suuren esikuvansa muistoa esimerkiksi käymällä lentonsa edellä pissillä saman puun juurella, jolla myös maailman ensimmäinen avaruudessa käynyt ihminen tyhjensi rakkonsa ennen raketin kyytiin nousemistaan. Yritin muuten Netistä löytää sitä vähemmän tunnettua valokuvaa Gagarinista, jonka muistelen nähneeni 60-luvun alun Viikko-lehdestä. Kun ihmiskunnan silloinen suurinsankari  vieraili  ensilentonsa jälkeen Suomessa, ikuistettiin hänet oksentamassa lumihangessa. Niin kummallista kuin se olikin, niin huimapäinen avaruuslentäjä kärsi pahasta matkapahoinvoinnista, mikäli hän joutui raketin sijasta istumaan linja-auton kyytiin.   Netistä ei näytä löytyvän sitäkään videota, jossa erityisen kunnostautunut neuvostokansalainen Juri Gagarin reippain askelin rinta rottingilla kiiruhtaa jossain korkeimman neuvoston tilaisuudessa pienen, mutta pönäkän pääsihteeri Hrutshevin eteen ja kajauttaa: "Olen suorittanut Puolueen minulle asettaman tehtävän"! Tuo Gagarinin ja Hrutshevin kohtaaminen on äärimmäisen juhlallisen pönäkkä tapahtuma, jonka äärimmäisen  pönäkän tunnelman tosin kääntää päinvastaiseksi se, että avaruussankarin kengännauha on jäänyt solmimatta ja katsoja saa jännittää singahtaako sankarin reippaan jalannouseman seurauksena hänen nappaskenkänsä maata kiertävälle radalle tai vaikkapa pääsihteerin ns. arkaan paikkaan. Kommentit (1)

Neljä miljoonaa	01.05.2016, 18:02
Eilen illalla ylittyi neljän miljoonan kävijän haamuraja blogillani. Se saa mieleni apeaksi, koska tulostavoitteeksi asetettu miljardi kävijää on vielä sangen kaukana. Sitä paitsi tuo kävijämittari vielä valehtelee. Itse asiassa oikeita ihmiskävijöitä on ollut blogillani hirveän paljon vähemmän, koska luulen, että suurin osa sivuni vierailijoista on ollut robotteja, jotka ovat yrittäneet päästä kommenttipalstalleni myydäkseen minulle tuotteita, joita uskovat tämän ikäisen miehen tarvitsevan. Kävin juuri läpi blogini kaikki kommentit, joita on todella vähän, löytääkseni mahdolliset häiriköt. Löysin tällä kertaa vain kaksi epäilyttävää englanninkielistä viestiä, joissa erilaisten keskushermostoon vaikuttavien aineiden käyttäjät nimimerkkien takaa, vertailivat tuntemuksiaan. Joskus tuollaisia keskusteluja on löytynyt ikivanhojen juttujeni kommenteista kymmeniä. Olisiko niin, että sähköpostivalvonnan tehostumisen vuoksi laittomien asioiden harrastajat salaavat viestityksensä viranomaisilta käyttämällä postilaatikkonaan ulkopuolisten nuhteettomien kansalaisten, kuten minä mielestäni olen, blogeja. Ennen oli myös tavallista, että jos blogillani mainittiin sanaa Putin tai muuta Venäjään liittyvää, ilmestyi kommenttipalstalleni nimettömiä englanninkielisiä ivaviestejä, joissa jostain syystä oli aina yksi näyttävä kielioppivirhe. Vainoharhaisena ihmisenä olen vetänyt noista viesteistä omat johtopäätökseni. Kommentit (0)
Pasha	30.04.2016, 17:45
Sen verran minussakin on inhimillisiä heikkouksia, että olen jäänyt koukkuun pashaan, joka on hyvä, mutta varmasti myös epäterveellinen ja yliravitseva ruokalaji, kuten kaikki hyvät ruokalajit ovat. Pasha lienee oikea energia-, rasva- ja proteiinipommi ja nähtäväksi jää, joudunko lähitulevaisuudessa muuttamaan sukunimeni Pönäkkäläksi. Lähikaupassani pashaa jaettiin pääsiäisen jälkeen puoli-ilmaiseksi ja otin kantokuorman. Sen verran löytyy minunkin sisältäni idän oikeauskoisen kirkon ihmistä, että pääsiäisen aikoihin syön pashaa, mutta mämmiin en koske, kuten kunnon protestantit tekevät. Tosin en ole varma, liittyykö mämmi mitenkään kristilliseen perinteeseen, sillä maailmassa on kaksi kansaa, joiden kielessä mämmistä käytetään mämminimitystä ja se toinen mämmikansa on Iran. Muuten entinen europarlamentaarikko ja nykyinen ortodoksipappi Isä-Nitro, joka oli poliitikkoaikoinaan niin vikkeläkätinen huumorimies, etteivät monet naistoimittajat uskaltaneet häntä lähestyä, on kertonut, että eräs evakkomummo oli mämmiä maistettuaan lausunut, että sellainen usko, millainen on pasha. Kommentit (0)
Naisia sodan askareissa	29.04.2016, 19:39
Tuo Matilaisen Veikon albumista löytynyt sota-ajan kuva herättää ajatuksia. Kaksi neitosta, joista ainakin toinen vaikuttaa sotilaalta asusta päätellen, ovat suomalaissoturien piirittäminä. Toinen tytöistä näyttää olevan peloissaan, ja toinen yrittää hymyillä hämillisesti. Suomalaismiesten ilmeistä löytyy monenlaista tunnetta. Joku on vilpittömästi riemuissaan, joku on surullinen ja joku näyttää tuntevan myötä häpeää. Kuvasta tulee mieleeni Ilja Repinin maalaus Zaporogit kirjoittavat häväistyskirjettä Turkin sulttaanille. Puna-armeijan sotilaista 5 % oli naisia ja myös heitä jäi suomalaisten sotavangeiksi. Heidän kohtaloaan sotahistoria ei ole vielä perusteellisesti selvittänyt. Siinä olisikin hyvä väitöskirjan paikka jollekulle itsensä pöhköksi lukeneelle historian maisterille. Muistanpa miten parikymmentä  vuotta sitten törmäsin itähämäläisen miehen, joka ihan selvin päin itkien kertoi, miten Jatkosodan alussa heidän joukkonsa sai sotavangeiksi venäläisen sotilaslääkärin ja tämän hoitajan. Kun lääkäri kaivoi vähän myöhemmin hautaa sairaanhoitajalleen, hän kertoi, että oli tähän asti pitänyt suomalaisia sivistyskansana, mutta jos hän olisi tiennyt mitä tapahtuu, he eivät olisi antautuneet vangeiksi. Itkevä sotaveteraani ei kertonut, mitä oli tapahtunut. Sitä voi vain arvailla. Kommentit (0)
Maakunnallisesta olympiamenestyksestä	28.04.2016, 18:24
Alitajuinen mielikuvani on ollut, että Oulun seutu ja Pohjois-Pohjanmaa yleisemminkin on menestynyt kilpaurheilussa hyvin. Kuitenkin Lauri Järvinen kertoo painikirjassaan, että vuoden 1912 Tukholman olympialaisten raskaassa sarjassa kultaa voittanut Yrjö Saarela olisi ainut pohjoispohjalainen olympiavoittaja. Tuo tieto pitäisi tarkastaa. Monen urheilijan kohdalla törmätään luokitteluongelmaan. Ehkä Lauri Järvisen laskelman kriteerinä on ollut se, onko olympiavoittaja edustanut voittohetkellään Pohjois-Pohjanmaan seuraa, Esimerkiksi hiihtäjä Iivo Niskanen on vaikeasti luokiteltava kultamitalisti. Hän on syntynyt Oulussa, mutta kyllä häntä savolaisena pidetään, vaikka mies edustaa kainuulaista seuraa. Toinen alitajuinen mielikuvani on ollut, että enemmänkin tyhjänpäiväiseen leukojen louskutukseen keskittyneet savolaiset eivät olisi erityisen hyvin urheilussa menestyneitä, mutta tilastot väittävät toista. Itse muistelen, että  Pohjois-Savoon on tullut ainakin 13 olympiakultaa, mikäli edellä mainittu Iivo Niskanen luokitellaan pohjoissavolaiseksi.  Hannes Kolehmainen voitti yksin neljä ja Ari-Pekka Nikkola on voittanut kaksi. Yksinkertaisia kultamitalimiehiä ovat painija Eino Leino (alk. Kakkinen), hiihtäjät  Kalle Jalkanen, Klaes Karppinen, Urpo Korhonen, Paavo Lonkila sekä mäkihyppääjät Risto Laakkonen ja Mika Laitinen. Etelä-Savon puolella menestys on ollut huonompaa. Keksin tähän hätään vain neljä eteläsavolaista olympiakultaa. Viisiottelija Eero Lehtonen voitti olympiakultaa kahdesti ja  hiihtäjä Kalevi Hämäläinen sekä meloja Mikko Kolehmainen kerran. Kommentit (0)
Kaikki ajoi Ladalla	27.04.2016, 18:34
Jyrki Koulumiehen idänkaupan historiaa käsittelevän kirjan nimi "Kaikki ajoi Ladalla", on harhaanjohtava. 1970-luvulla, joka oli idänkaupan kulta-aikaa maassamme, oli maamme miljoonasta autosta vain 7 % Ladoja ja parhaimmillaankin se oli vasta Suomen kolmanneksi suosituin automerkki. Koulumiehen kirjasta paljastuu, että vaikka neuvostoliittolaisten autojen kauppa ei pyörinyt kovin hyvin, niin muuten idänkauppa oli suomalaisille hyvä bisnes, jolla lyötiin rahoiksi. Suomalaiset kauppamiehet pitivät suuria voittojaan sikäli perusteltuina, että niin Suomen sotakorvaukset perittiin takaisin. Tosin ongelmatonta idänkauppa ei ollut. Suomalaisfirmoilla oli täysi työ keksiä järkevää käyttöä voitoilleen, vaikka kaikenlaista yritettiin kehittää. Pari meikäläistä suuryritystä esimerkiksi hankki firman edustusautoksi neuvostoliittolaisen ruplahymyn Tshaikan, joka nimi tarkoittaa lokkia. Kovin suosittuja menopelejä Tshaikat eivät olleet käyttäjiensä keskuudessa, koska kuljettajan istuin ei ollut säädettävissä, vaan se oli pultattu kiinni lattiaan. Tähän neuvostoautoon oli ilmeisesti ajateltu istuttaa vain yleisemmän normin mukainen tai viisivuotissuunnitelman eli pjatiletkan määrittelemien normien kokoisia neuvostokuljettajia.  Lada, jolla nimellä autoa meillä markkinoitiin ja joka kuulostaa  suomalaisen korvaan hyvin kauniilta sanalta, tarkoittaa venäjän kielessä lotjaa eli matalakulkuista jokialusta. Tavallaan Lotja olikin raskasliikkeiselle autolle ihan hyvä nimi. Neuvostoliitossa Lada tunnettiin nimellä Zhiguli. Zhiguli ei merkitse venäjäksi lotjaa, vaan jokilaivaa ja sekin on ihan kelponimitys autolle. Ruotsissa Ladaa yritettiin huonolla menestyksellä myydä Vaz-nimellä, koska Ruotsissa Lada tarkoittaa latoa, joka sekin voisi olla ihan hyvä vähän suurpiirteisesti valmistetun neuvostoauton nimi. Kommentit (0)