tiistai 22. heinäkuuta 2014




Keskisormi
21.07.2014, 19:00

Suurta draamaa kohtaa myös kesäteatterin ulkopuolisesta maailmasta. Öylönnä Kups meni heti ottelun alussa leikittelevän kevyesti 2 - 0 johtoon Turun Interiä vastaan. Katsomossa jo laskeskeltiin, että meneekö kymmenen maalia rikki noin oivallisella peliesityksellä.

Sitten kupsilaiset ryhtyivät varmistelemaan johtoaan ja turkulaisten georgialaisvahhvistus Sirbiladze teki nopeasti kaksi maalia ja peli oli tasan sekä muutenkin täysin turkulaisten hallinnassa. Katsomossa laskeskeltiin, että tekeekö Inter yli kymmenen maalin.

Mutta Sirbiladzen keskisormi pelasti kuopiolaisten päivän. Kuumaverinen Kaukasuksen mies kyllästyi savolaisyleisön huuteluun ja vilautti salamannopeasti ns. kansainvälistä käsimerkkiä rääväsuisimpien katsojien suuntaa. Rajamies kanteli tästä törkeydestä päätuomarille, joka asiasta kuultuaan kylmän rauhallisesti ajoi keskisormen näyttelijän ulos kentältä epäurheilijamaisen käytöksen vuoksi.

Olen taistellut monilla jalkapallokentillä, mutta enpä ole koskaan törmännyt tuollaiseen erotuomarin ratkaisuun. Saattoi olla ensimmäisen kerran jalkapalloilun historiassa, että moisesta syystä lennetään kentältä. Sirbiladze vastaa suurin piirtein puolta joukkuetta, joten pelin loppu oli sitten Kupsin näytöstä, ja loppulukemat 4 - 2 suorastaan mairittelevat turkulaisia.

Olen maalta enkä olisi edes ymmärtänyt kyseisen dramaattista käsimerkin syvintä olemusta. Sen sijaan ihmettelen sitä, että potkupallo-ottelun ajan aikamiehet saavat huudella häpeämättömästi sen muuvvanniin värkin kansanomaista nimitystä ilman, että erotuomari puuttuu asiaan. Itse muuttaisin jalkapallon sääntöjä siten, että sekä sen muuvvanniin värkin aiheettomasta lausumisesta että keskisormen heiluttelusta seuraisi epäsuora vapaapotku ja sillä sipuli.

Äitikapina
20.07.2014, 16:26

Minna Canth oli köyhien ja pieneläjien sekä kovaosaisten asialla. Menestyvä liikenainen Minna oli lähtöisin vaatimattomista oloista ja saattoipa hänessä olla pisara mustalaisvertakin, joten hänen puolen valintansa oli ymmärrettävää.

Sen sijaan Minna Canthin poika Jussi ei ollut köyhän asialla, vaan hän oli kuopiolaisen oikeiston napamiehiä. Sekin on ymmärrettävää, koska kyseessä oli tietysti kapinointi voimakastahtoista äitiä vastaan.

Silloista Kuopion oikeistoa ei voinut edes kutsua maltilliseksi; IKL oli kaupungin suurin puolue sotien alla. Sodan jälkeen suurin puolue oli sen sijaan SKDL. Kuopio oli siis hyvin kahtiajakautunut kaupunki, ja se selittää, että Kupsin ja Elon yhteenottoa oli välillä seuraamassa huimat 7000 katsojaa, joita kiinnosti, kumpiko on voittamassa, vallankumousko vaiko taantumus.

Kuopion lapualaisten merkittävin tempaus oli Heinäveden  kunnan esimiehen Onni Happosen muiluttaminen ja tappaminen kesken kunnanvaltuuston kokouksen. Tapausta ei ole vieläkään kunnolla selvitetty. Eräs asiaan osallistunut oli kertonut jälkeenpäin savolaismaisen lupsakkaasti, että "pitihän se lopettoo, kun se tuli niin pahasti särettyä." Happonen oli iso ja riski mies, joka pisti lujasti hanttiin.



Teatterijänis
19.07.2014, 20:07

Parikkalan kesäteatterin näytelmässä olivat eläimet keskeisessä roolissa. Hagertien hevonen suoriutui osastaan erinomaisesti. Se näytteli rooliaan ilmeikkäämmin kuin useimmat harrastelijanäyttelijät. Jossain vaiheessa pelkäsin sen puuttuvan ihmisten välisten ongelmien selvittämiseen vaikkapa potkaisemalla näytelmän narsistista miespäähenkilöä. Polle nimittäin katseli tapahtumia hyvin ymmärtäväisen oloisesti, mutta se ei ehkä sittenkään käsittänyt kyseessä olevan kesäteatteriesityksen ja suomenhevosellahan on tunnetusti kova suojeluvaisto.

Traaginen loppukohtaus muodostui tahattoman tragikoomiseksi. Siinä vaiheessa, kun koko naissukupuolen oikeutettu kosto oli kohdistumassa edellä mainittuun narsismin häiriöstä kärsivään miespäähenkilöön puolimustalaistyttö Homsantuusan enolta lainatun revolverin piipusta käsin, ampaisi näyttämön takaa tapahtumia salaa seurannut jänis mutkitellen maastoa parhaansa mukaan hyödyntäen karkuun metsän suojaan.

Jänis oli selvästikin tullut pummilla seuraamaan näytelmää, mutta se onneton ei näköjään ollut perillä, että  kyseessä oli vain teatteriesitys, jossa ei ammuta kovilla patruunoilla.

Kaikki älykkäät ja sivistyneet ihmiset heti Parikkalan kesäteatteriin
18.07.2014, 17:50

Suomi on täynnä kesäteattereita ja se on hyvä se. Useimmat esittävät erilaisia farssikomedioita, joita seuratessaan ainakin Antiikin kreikkalaiset tuntisivat syvää myötähäpeää. Vaikka ei farssikomedioissa mitään pahaa ole. Jos jossain kesäteatterissa joskus vielä esitetään Uuno Turhapuro armeijan leivissä, tulen olemaan ihan ensimmäisen jonon kärkiporukoissa.

Eilen Parikkalan kesäteatteri esitti täydelle katsomolle, eli noin 250 hengen yleisölle, Paavo Vanhasen ohjaaman Minna Canthin Työmiehen vaimon. Esitys oli vaikuttava ja moraalisesti ylentävä. Yli satavuotias näytelmä on edelleenkin ajankohtainen. Harva ei ole se kerta myöskään meidän ajassamme, että aviomies juo vaimonsa vaivalla hankitut säästöt.

Aki Kaurismäen pitäisi pikaisesti tehdä Työmiehen vaimosta elokuvaversio kansainvälisille markkinoille. Tosin elokuvan nimi tulisi nykyaikaistaa. Työmiehiähän ei enää ole muita kuin perussuomalaisten Matti Putkonen, vaikka vielä 1960-luvulla se oli maamme yleisin ammattinimike. Kaurismäen version nimi voisi olla tätä päivää hyvin kuvaava Narsistin vaimo. Pääosissa voisivat olla Sakari Kuosmanen ja Kati Outinen. Moraalista hyvyyttä ilmentäväksi mustalaistyttö Homsantuusaksi suosittelen Manuela Boscoa.

Makeaa elämää
17.07.2014, 17:44

Olen viettänyt Uukuniemellä hyvin makeaa elämää. Ostin nimittäin paikalliselta kesätorilta, jossa yleensä paikalliset pieneläjät myyvät toisilleen vain karjalanpiirakoita, elämäni ensimmäisen lakkapiirakan. Se oli valtavan kokoinen eikä ollut edes hinnankiroissa, vaan maksoi 5 euroa/kpl. Se oli hirmuisen hyvä ja makea.

Luulenpa juuri keksineeni uuden vasta-aseen ulkomaisten pizzojen ja hampurilaisten maahantunkeutumisen torjuntaan. Aiemmin kehittämäni aseita olivat karjalanpiirakat ja kalakukot, molemmat päihittävät pizzaa ja hampurilaiset mennen tullen.

Tänä kesänä näyttää tosin lakkapiirakkateollisuuden raaka-ainehuolto olevan vaikeuksissa. Ainakaan Kärkkäälään ei lakkoja näytä siunaantuvan. Periaatteessa täällä Uukuniemellä olisi ihan vähän matkan päässä rajantakaiseen rajattomat lakkasuot, joilla ei edes hallaa tunneta, koska Laatokka lämmittää.

Nykyään ei ainakaan satunnainen matkailija ei saa laillisesti tuoda marjoja rajan takaa, vaan sakot siitä rapsahtavat, jos tullissa jää kiinni. Nekin marjarahat tulisivat Venäjän mummoille ihan tarpeeseen. Viinaa ja tupakkaa saa sen sijaan kanniskella rajan yli suhteellisen vapaasti.



Gagarin
16.07.2014, 15:50


Jatketaan muotiaiheella. Viime kesänä hankittu Juri Gagarin-paita on jo sen verran kauhtunut, että hankin uuden evoluutiomallin samaista kulutushyödykettä. Tämä on varmasti hyvä ostos, koska tuoteselosteessa sen vakuutetaan olevan hyvää venäläistä laatua. Ainakin tuo miehustan kuva on laadukas.

Sosialistisessa nuorisoidolissa Juri Gagarinissa oli paljon samanlaista karismaa kuin kapitalistisessa nuorisoidolissa James Deanissa. Molemmat sankarit poistuivat tuonilmaisiin nuorina. Gagarin olisi täyttänyt viime maaliskuussa 80 vuotta ja hän ei ehkä olisi enää kovin karismaattinen hahmo. Myös Dean säilyy mielessämme aina nuorena kapinallisena.

Vauhtihurjastelija Dean kolaroi itsensä hengiltä Porschella, joka kulkuväline oli sentään aikansa huippua. Sen sijaan Gagarin menehtyi Mig-15 maahansyöksyssä. Se kone oli jo vanhentunutta mallia ja ihmetyttää, miksi Neuvostoliiton sankari päästettiin moisen rakkineen kyytiin.

Gagarinin muisto elää itäisessä naapurissamme edelleenkin. Esimerkiksi avaruuteen lähtevät kosmonautit kunnioittavat suuren esikuvansa muistoa käymällä lentonsa edellä pissillä saman puun juurella, jolla myös maailman ensimmäinen avaruudessa käynyt ihminen tyhjensi rakkonsa ennen raketin kyytiin nousemistaan.

Yritin Netistä löytää sitä vähemmän tunnettua valokuvaa Gagarinista. Nimittäin kun mies vieraili pian ensilentonsa jälkeen Suomessa, ikuistettiin hänet oksentamassa lumihangessa. Niin kummallista kuin se onkin, niin avaruuslentäjä kärsi matkapahoinvoinnista, jos hän joutui auton kyytiin.

Schweinsteiger
15.07.2014, 17:24

Nyt pitää välittömästi palauttaa jalkapalloilija Schweinsteigerin menetetty maine. Hänen nimensä ei ilmeisesti tarkoitakaan mitään sian hirttoon liittyvää. Tutkin asiaa Googlen avulla ja se paljasti, että ainakin sana steigeren on hollantia ja tarkoittaa kahdelle jalalle nousemista. Hollanniksi nimi Schweinsteigerin tarkoittanee siis jonkinlaista sikaa, joka on noussut kahdelle jalalle. Varsin hyvä nimi sekin fyysistä pelityyliä harrastavalle jalkapalloilijalle.

Vähän samansävyinen sukunimi oli siunaantunut noin 30 vuotta sitten Englannin maajoukkueen puolustaja Terry Butcherille, joka nimi tarkoittanee suomeksi teurastajaa. Mainittakoon, että puolustaja Butcherille ei ollut mikään pehmeän kosketuksen mies, vaan pikemminkin päinvastoin. Hän oli hirmuisen iso sekä hidas mutta kankea puolustaja.

Muistaakseni hän ei ollut edes erityisen kaunis mies. Siihen aikaan Englannin jalkapalloilussa suosittiin isoja ja rumia miehiä. Monilta näytti puuttuvan hammaskalustokin samalla tavalla kuin nykyisiltä Suomen jääkiekkomaajoukkueessa pelaajilta miljonääreiltä. Niihin aikoihin kuulemma Englannin ja Italian seurajoukkueiden kohtaamiset Eurokentillä olivat vaikuttavia tapahtumia. Italian pelaajat olivat komeita kuin filmitähdet, mutta englantilaiset asettelevat ennen pelinalkua tekohampaansa tuulen suojaan villamyssyyn maalin taakse.

Sian hirtto
14.07.2014, 16:43

Viimeisin kuukausi on minulta mennyt jalkapalloilun merkeissä ja nyt on jotenkin ihan tyhjä olo. Ja niinhän siinä kävi kuten epäilin ja kuten noin joka toinen kerta jalkapallon mm-kisoissa on käynyt, eli kuukausi pelaillaan ja sitten todetaan Saksan olevan loppuottelussa.

Tällä kertaa Saksa voitti, kuten sillä on ollut tapana joka toisessa loppuottelussaan. Erikoista noissa saksalaisten loppuottelupeleissä on se, että muistan niistä kunnolla ainoastaan vuoden 1974 ottelun ja senkin vain sen vuoksi, että hopealle jäänyt Hollanti esitti silloin erinomaisia otteita. Eli saksalaiset pelaavat siis pelaavat tylsää jalkapalloa.

Tämän kertaisesta mestarijoukkueessa jää mieleeni ainoastaan Schweinsteiger-niminen pelaaja, jonka otteet olivat jotenkin hänen epäilyttävän sikamaisen nimensä kaltaiset eli hyvin fyysiset. Osaan saksaa sen verran heikosti, että en täysin ymmärrä mitä miehen nimi tarkoittaa, mutta jotain epämiellyttävää sen täytyy olla. Ehkä hänen esi-isänsä olivat vaikkapa siansalvajia tai sitten he teurastavat siat hirttämällä.

Suomessakin teurastettiin ennen sikoja hirttämällä, mikäli possu ei muuten suostunut teuraaksi. Aiheesta on olemassa Vilho Lammen  arvostettu taulukin nimeltään Sian hirtto. Siitä kriitikot ovat sanoneet, että se on väkevä työ kuten varmasti onkin.

Kameravalvonta
13.07.2014, 15:25

Kyllä ei onnistunut erotuomari eilisessä pronssiottelussa, vaikka miestä pidetäänkin maailman parhaana alallaan. Kaikkia kolmea Hollannin maalia edelsi tuomarivirhe, jota ilman maalit todennäköisesti olisivat jääneet syntymättä. Lisäksi tuomarilta jäi antamatta brasseille kaksi rangaistuspotkua, ja niinpä toisenlaisella tuomarilinjalla ottelun lopputulos olisi voinut olla ihan toinen.

Eilisen ottelun oikeudenjakajia  ei voi virheistä moittia, ei ainakaan liiaksi. Nykyajan peli on vain niin nopeaa ja pelaajat niin hyviä näyttelijöitä, että siinä menee helposti viisaskin vipuun.

Mielestäni jalkapallon sääntöjä tulisi muuttaa mitä pikimmin ja tuomaroinnissa pitäisi alkaa hyödyntää nykytekniikka. Elikkä otteluissa tulisi hyödyntää tv-kuvaa. Rajamiehet voisi vallan mainiosti korvata videotuomarilla. Tv-hidastuksissa näkyvät esimerkiksi paitsion ja käsivirheet paljon selvemmin mitä elävinä luonnossa.

Moskovan kisapaita
12.07.2014, 18:09


Koska erilaiset muotiaiheiset blogit ovat hyvin suosittuja, yritän minäkin parhaani; katsotaan mihin se riittää. Yritin Pietarin matkalla ilahduttaa taiteilijarouvaani ostamalla hänelle kuvan Moskovan olympialaisten muistopaidan. Nähtäväksi jää, onnistuinko ilahduttamistarkoituksessani.

Itseäni Moskovan olympialaisten muisto ilahduttaa suuresti. Mielestäni ne olivat  viimeiset rehdit olympiakisat. Yhtään dopingkäryä ei sattunut, mutta siitä huolimatta kilpailujen tulostaso varsinkin voimaa ja räjähtävyyttä vaativissa lajeissa oli ennennäkemättömän kova. Ja mikäli oikein muistan, niin Moskovan kisoihin ei myöskään sotkettu lainkaan politiikkaa.

Kisojen toimihenkilötkin olivat päteviä ja lahjomattoman rehellisiä. Brasilian Oliveiran huiman pitkä kolmiloikkatuloskin hylättiin kylmän rauhallisesti, koska toimitsijat laskivat aivan oikein hänen tehneen neljä loikkaa. Jostain merkillisestä syystä sääntötulkinta herätti kohua kapitalistisessa lehdistössä.



Pohjolan valkoinen kaupunki
12.07.2014, 09:39

Neljä päivää etsin Pietarista Putinin ja Medvedevin virallista yhteiskuvaa, joita vielä viime kesänä kaupiteltiin kaikkialla edulliseen hintaan, jotta olisin liimannut sellaisen vessamme seinälle Mannerheimin virallisen kuvan viereen Pronssisoturi-patsaan yläpuolelle, mutta eipä sellaista kuvaa enää löytynyt. Ilmeisesti Venäjän viranomaiset ovat ymmärtäneet, millaisen mielleyhtymän kyseinen kahta suhteellisen kaunista miestä esittävä yhteiskuva saattaa synnyttää satunnaisen matkailijan perverssiyteen taipuvaisessa mielessä.

Venäjä on Putinin toisen tulemisen jälkeen löytänyt uuden valtioideologian. Se puolustaa perinteisiä moraalisia arvoja länsimaista siveettömyyttä vastaan. Homostelua ja kiroilua on tiukasti rajoitettu ja viinanmyyntiäkin vaikeutetaan, mutta ei liiaksi. Putin tietää, että Venäjän historiassa on kieltolakia kokeiltu kaksi kertaa ja kummallakin kerralla kokeilua seurasi vallankumous.

Ainakin Pietarissa alkoholin vastainen politiikka näkyy katukuvassa. Neljän päivän aikana bongasin kaksi känniläistä. Afro-afrikkalaistaustaisia henkilöitäkin bongasin enemmän eli 3 kpl. Tsetseeneiltä näyttävistä ihmisistä en tehnyt havaintoja. Pietari alkaa jostain merkillisestä syystä olla todellinen Pohjolan valkoinen kaupunki. Yleisesti tunnettu asia on, ettei maineikas jalkapallojoukkue Pietarin Zenit suostu ottamaan riveihinsä tummahipiäisiä pelaajia. Se seikka saa ilmeeni huolestuneen mietteliääksi.



Laulumiehiä
10.07.2014, 16:46

Kyllä ei ollut yllätys, että Brasilia koki kaikkien aikojen suurimman nöyryytyksensä ja vielä kotikentällään. Joukkue syyllistyi suureen taktiseen virheeseen eli voimien väärään jaotukseen. Brassit mylvivät pelin alla koko joukkueen voimin kansallislaulunsa täysin palkein sekä silmät että otsasuonet pullistellen ja lauloivat siten itsensä maitohapoille ja happivelalle. Lukemat olivat jo 4 - 0 Saksalle siinä vaiheessa, kun keltapaidat vasta olivat palautuneet joukkomylvinnästään.

Saksalaiset sen sijaan kuuntelivat kansallislaulunsa ääneti, vain pari pelaajaa hieman ynähteli. Olisiko niin, että useimpia fiksuja saksalaisia hävettää historiallisista syistä karjahdella, että Saksa kaikkien yläpuolelle maailmassa, kuten heidän kansallishymnissään vakuutetaan.

Saksalaiset ovat muutenkin yleensä osanneet erottaa urheilun ja laulamisen. Kun kapitalistiset lehtimiehet Montrealin olympialaisissa ihmettelivät itäsaksalaisten naisuimareiden matalaa äänenmuodostusta, tokaisi DDR:n uintivalmentaja karskisti, että tänne on tultu uimaan eikä laulamaan.

Törmäpääsky-yhdyskunta
09.07.2014, 14:46

 
Lapsuudessani asui Jouhtenisen vanhalla pienellä hiekkakuopalla törmäpääsky-yhdyskunta. Sitten se jostain syystä hävisi vuosikymmeniksi. Nyt on kuitenkin Jouhtenisen uudelle suurelle soranottoalueelle muuttanut uusi törmäpääskyparvi. Sellainen on ihan maininnanarvoinen asia. Perinteisesti törmäpääskyt taitavat olla enempikin Lapin jokitörmien asukkeja.

Satunnaisen lintuharrastajan kannattaa huomioida tämä paikallinen matkailunähtävyys. Ja ympäristöviranomaiset voisivat suojella sen jyrkän seinämän, jossa linnut pesivät. En usko, että edes soranmyyjät siitä kärsivät mainittavia taloudellisia menetyksiä.

Lähde
08.07.2014, 16:43


Niin vain matkailupalvelut kehittyvät Kakkisensalolla. Ollin mökille Suojärven suunnasta johtavan polun varteen oli ilmestynyt viitta, jossa luki "Lähde". Lähde löytyikin viitan osoittamasta suunnasta noin 100 metrin päästä. Ja kaunis lähde löytyikin.

Yhteiskunta on kustantanut sen reunoille tukevat tuppeensahatut koivulaudat; tiedä vaikka ne olisivat ne laudat, joita turhaan etsittiin pääministeri Matti Vanhasen kotoa muutama vuosi sitten. Kaiken kruunasi lähteen reunalla aivan oikein tehty kovulippi. Nähtäväksi jää, koska terveysviranomaiset sen poistattavat sakon uhalla epähygieenisenä. Satunnaisen matkailijan kannattaa siis pikaisesti pistäytyä juomassa lähteellä. Lähteet alkavat olla maassamme harvinaisuuksia, koska metsänhoitotoimet ovat nykyään hyvin voimaperäisiä.

Jos nyt hakemalla etsitään puutteita Kakkisensalon matkailupalveluista, niin siltaa yli synkän Rajapuron kaivataan. Vielä viime kesänä siellä oli sentään kolme riukua, joita pitkin ketterä satunnainen matkailija pystyi puron ylittämään, mutta nyt kevät tulva oli vienyt nekin riu'ut.

Eduskuntavaalit ovat tulossa ja tulen vakavasti harkitsemaan sen ehdokkaan änestämistä täysin puoluekantaan katsomatta, joka lupaa järjestää Rajapurolle kunnon siltarummun. Minusta siltarumpupoliitikkoja väheksytään turhaan.

Suurmiesten sekä -naisten tiet
07.07.2014, 07:11


Monet suurmiehet sekä -naiset ovat saaneet nimikkotiensä, vaikka monista nimistä kiistellään ja harva ei ole se kerta, että poliittisten suhdanteiden vaihtelun myötä nimiä muutellaan. Mannerheiminkin tie saattaa vielä palata entiselleen, elikkä Itäiseksi Viertotieksi, sillä kovia paljastuksia on viimeaikona esitetty Suomen marsalkasta. Viikonlopun lööpissäkin hänen väitettiin naineen naisia rahasta vaan ei rakkaudesta. Ehkä kuitenkin sentään perinteiseksi muodostunut jokavuotinen Pridekulkue vielä puolustaa Marskin mainetta.

Mutta Kakkisen Ollin tien asema on vakaa Kakkisen salolla. Kenelläkään ei ole mitään Ollia vastaan. Itse olisin julkijumalattomana ihmisenä ehkä nimennyt tien Kakkisen Ollin kirkkotieksi tai -poluksi, koska sellaista nimitystä vanhat ihmiset Ollin kulkureitistä käyttivät lapsuudessani.

Kakkisen Olli oli kuulemma kovasti kiinnostunut hengellisistä asioista ja erilaisten uskonnollisten tilaisuuksien innokas kävijä. Kerrankin kylällä oli vieraillut erityisen innostava saarnamies, ja Olli kertoi jälkeenpäin, että tapahtumasta oli vähällä muodostua melekoset mulukkutalakoot.

Olli muuten oli ennen kuolemaansa ilmoittanut vielä palaavansa rakkaalle salolleen, joten tarkkailkaapa siellä liikkuvat ympäristöä ja raportoikaa, jos havaitsette merkkejä salon muaherran paluusta.




Ilmatiedustelua
06.07.2014, 14:20

Eilisen ilmailunäytöksen yhteydessä olisi voinut paljohkoa maksua vastaan lennättää itseään jollakin kummallisista vesi-ilma-aluksista, mutta koska olen syömäköyhä ihminen ja koska on keskikesä, en lähtenyt suorittamaan ilmatiedustelua Kakkisensalolle, vaikka asiaa aprikoinkin. Nimittäin haaveenani on ollut, että joskus heti lumien lähdön jälkeen kävisin ilmasta käsin tiedustelemassa Talvisodan aikuisen Kärkkäälän suurpommituksen tuhoja. Näin keskikesällä pommikuoppia on varmasti vaikea löytää tiheästä vesakosta vaikka niitä tähystisi ilmasta käsin.

Juhannuksen seutuihin kävin vähän kiertelemässä Pommikangasta ja kolme monttua löysin.  Vajaat kaksikymmentä jäi löytämättä. Pommikankaalle ja Ollinsuolle pudotettiin virallisen rapaortin mukaan yhteensä 26 järeää pommia, joista muutama jäi suutariksi. Yritän vielä tässä elämässä löytää loputkin kuopat ja kunhan saan käsiini miinaharavan, etsin ne piileskelevät suutaritkin käsiini. Eli jos Kakkisen suunnalta kuuluu tulevaisuudessa valtava tömäys, niin se on merkki siitä, että suutari on löytynyt.

Suurin löytämistäni kuopista oli halkaisijaltaan kuusi metriä ja syvyyttä oli parisen metriä. Tosin syvyyden mittaamista haittaa, että kaikkien kuoppien pohjalla oli vettä. Joku alan asiantuntija voisi kertoa, että miten suuri pommi tarvitaan tekemään tuollaisen kraaterin jäiseen kangasmaastoon. Tietääkseni kaikista suurin kuoppa löytyy jostain Ollin mökin läheltä eikä sitä kallista pommia ihan turhaan pudotettu, koska se vaurioitti Kakkis-Ollin seinäkelloa lievästi. Seinältä alas tullut puntari ei kärsinyt ainakaan mainittavia vahinkoja.

Tuo yllä oleva kuva osoittaa, miten hyvin suurikin pommikuoppa peittyy kasvillisuuden joukkoon.

Hei me lennetään
05.07.2014, 14:20

  
Kummallisten vesi-ilmakulkuneuvojen parveilulento tapahtui juuri Kuopion satamassa, joka muuttui siis tilapäisesti lentosatamaksi. Kunnioitin läsnäolollani tapahtumaa, kuten tapanani on, jos vain kaupungissamme tapahtuu edes jotain mielenkiintoista.

Kuvassa oma suosikki vesi-ilmailualukseni. Jos minä rakentaisin ilmailualuksen oikein järjen kanssa, niin juuri tuollaisen minä tekisin, eli sellaisen, jossa rupeli on lentolaitteen kokassa. Se on kaiken järjen ja fysiikan lakien mukaan paras paikka rupelille. Enpä ole koskaan nähnyt moottorivenettäkään, jonka rupeli olisi keulassa.

Muuten vesi-ilmailun saralla olisi maassamme paljon tekemätöntä sarkaa. 1920-luvulla oli Helsingin ja Tallinnan välinen matka paljon lyhyempi kuin nykyään. Silloin liikennöi vesitasolentokone kaupunkien satamien väliä eikä matka vienyt keskustasta keskustaan kuin puoli tuntia. Nykyään se vie paljon kauemmin.

Tosin epäilen, että jos nykyään aloittetaisiin samanlainen vesitasomatkustajaliikenne, veisi matka monta tuntia, koska kummassakin lentosatamassa turvamiehet tarkastaisivat kaikki matkustajat kumihanskojen ja pulloharjojen kera.

Kuopio-Heinola-Kuopio 2 €
04.07.2014, 15:07

Kyllä eivät ole maailmankirjat ihan järjestyksessä. Toissa iltana testasin uteliaisuuttani uuden Onnibus-yhtiön sivuja, ja sieltä tarjottiin bussilippua Kuopio-Heinola-Kuopio kahdella eurolla. Otin haasteen vastaan.

Lippu ei ollut edes hinnankiroissa, joten en ruvennut tinkimään alennuksia kuljettajalta, vaikka entinen valtiovarainministeri Erkki Liikanen sellaiseen kannustikin reilut 20 vuotta sitten, joka oikein onkin, mutta esimerkiksi tavaratalon kassajonossa hieman vaivalloista.

Bussimatka onnistui muuten hyvin, mutta jalkatilaa uusissa upeissa busseissa on riskille miehelle liian vähän. Joku kilpailijan bulvaani oli myös saanut auton vessan tukkoon. Kuljettajan tietokonekaan ei toiminut, joten täyttä varmuutta ei saanut sille, oliko 2 €:n lippu jokin tietokonevirhe.

Mutta kunnon ilottomana salakörttiläisenä henkilönä tunnen syyllisyyttä siitä, että jokin asia on noin hulvattoman halpaa ja helppoa. Tästä hillittömyydesta ei hyvää seuraa. Ennustan, että tämä kansa saa tuta vielä tulta ja tulikiveä sekä verta, hikeä ja kyyneleitä kevytmielisyytensä seurauksena. Heinäsirkat saattavat myös lisääntyä eikä paiseidenkaan esiintyminen ole täysin poissuljettua. Kilpailuviranomaisten tulisi terhistäytyä; kielsiväthän ne liian halvan maidonkin.

Arka paikka
03.07.2014, 16:16

Eilen elettiin dramaattiaisa hetkiä Keskuskentällä. Kupsin ja Jaron vlisessä ottelussa aivan yllättäen kesken pelin tiimellyksen kaatui vierasjoukkueen afro-afrikkalaistaustainen pelaaja elottomana kentän pinnalle. En ollut nähnyt tapausten kulkua alusta alkaen ja pelkäsin jo pahinta. Katsomosta kuului karski toteamus, että "korjatkeehan se ruato poes".

Sitten onneksi mies toipui sen verran, että kykeni kädellään osoittamaan vammautunutta ruumiinosaansa. Elekielestä ymmärsin hänen saaneen tällin ns. arkaan paikkaansa. Onneksi lääkintäryhmä oli ajantasalla, miehen housun kuminauhaa venytettiin ja ns. arkaan paikkaan suunnattiin pitkä jääspraysuihke. Katsomossakin ilahduttiin tapauksen saamasta onnellisesta käänteestä ja kuului riemastunut toteamus: "Kyllä se siitä kohta nousoo". Ja niinhän se nousikin.

Iso-Pönäkkälän kuvasatoa
02.07.2014, 21:29

Löytyiväthän ne juhannusaiheisen joulukuvaelman valokuvat. Tässä nuorta orastavaa rakkautta; Iso-Pönäkkälän kaunis ja aistillisuuteen taipuvainen Unelma ja nuori sorja tukkipoika Olavi, joka lopussa paljastuu salapukuiseksi VR:n yli-insinööriksi.
Tässä Iso-Pönäkkälän raskas- ja uskonnollismielisyyteen taipuvainen Anelma lypsämässä näytelmän eläinrekvisiittaa, eli lehmää, jota Unelma nimitti halventavasti paskahännäksi, vaikka häntä onkin polkupyörän sisuskumin pätkä. Loppuosasta valmistin itselleni solmion.
Pitäjän ensimmäinen automobilisti, joka oli Enso-Gutzeitin piiripäällikkö, oli särmikäs mies, josta nykyään käytettäisiin kansanomaisempaa määritelmää. Häneen kohdistui näytelmän loppukohtauksessa maamme työväenluokan oikeutettu kosto.
Tämä kuva saattaa ihan hyvin esittää innostunutta ja näytelmää voimakkaasti myötäelävää yleisöä.





Pekka ja Pätkä afro-afrikkalaistaustaisina henkilöinä
01.07.2014, 17:51


Keskisormi
21.07.2014, 19:00

Suurta draamaa kohtaa myös kesäteatterin ulkopuolisesta maailmasta. Öylönnä Kups meni heti ottelun alussa leikittelevän kevyesti 2 - 0 johtoon Turun Interiä vastaan. Katsomossa jo laskeskeltiin, että meneekö kymmenen maalia rikki noin oivallisella peliesityksellä.

Sitten kupsilaiset ryhtyivät varmistelemaan johtoaan ja turkulaisten georgialaisvahhvistus Sirbiladze teki nopeasti kaksi maalia ja peli oli tasan sekä muutenkin täysin turkulaisten hallinnassa. Katsomossa laskeskeltiin, että tekeekö Inter yli kymmenen maalin.

Mutta Sirbiladzen keskisormi pelasti kuopiolaisten päivän. Kuumaverinen Kaukasuksen mies kyllästyi savolaisyleisön huuteluun ja vilautti salamannopeasti ns. kansainvälistä käsimerkkiä rääväsuisimpien katsojien suuntaa. Rajamies kanteli tästä törkeydestä päätuomarille, joka asiasta kuultuaan kylmän rauhallisesti ajoi keskisormen näyttelijän ulos kentältä epäurheilijamaisen käytöksen vuoksi.

Olen taistellut monilla jalkapallokentillä, mutta enpä ole koskaan törmännyt tuollaiseen erotuomarin ratkaisuun. Saattoi olla ensimmäisen kerran jalkapalloilun historiassa, että moisesta syystä lennetään kentältä. Sirbiladze vastaa suurin piirtein puolta joukkuetta, joten pelin loppu oli sitten Kupsin näytöstä, ja loppulukemat 4 - 2 suorastaan mairittelevat turkulaisia.

Olen maalta enkä olisi edes ymmärtänyt kyseisen dramaattista käsimerkin syvintä olemusta. Sen sijaan ihmettelen sitä, että potkupallo-ottelun ajan aikamiehet saavat huudella häpeämättömästi sen muuvvanniin värkin kansanomaista nimitystä ilman, että erotuomari puuttuu asiaan. Itse muuttaisin jalkapallon sääntöjä siten, että sekä sen muuvvanniin värkin aiheettomasta lausumisesta että keskisormen heiluttelusta seuraisi epäsuora vapaapotku ja sillä sipuli.


Äitikapina
20.07.2014, 16:26

Minna Canth oli köyhien ja pieneläjien sekä kovaosaisten asialla. Menestyvä liikenainen Minna oli lähtöisin vaatimattomista oloista ja saattoipa hänessä olla pisara mustalaisvertakin, joten hänen puolen valintansa oli ymmärrettävää.

Sen sijaan Minna Canthin poika Jussi ei ollut köyhän asialla, vaan hän oli kuopiolaisen oikeiston napamiehiä. Sekin on ymmärrettävää, koska kyseessä oli tietysti kapinointi voimakastahtoista äitiä vastaan.

Silloista Kuopion oikeistoa ei voinut edes kutsua maltilliseksi; IKL oli kaupungin suurin puolue sotien alla. Sodan jälkeen suurin puolue oli sen sijaan SKDL. Kuopio oli siis hyvin kahtiajakautunut kaupunki, ja se selittää, että Kupsin ja Elon yhteenottoa oli välillä seuraamassa huimat 7000 katsojaa, joita kiinnosti, kumpiko on voittamassa, vallankumousko vaiko taantumus.

Kuopion lapualaisten merkittävin tempaus oli Heinäveden  kunnan esimiehen Onni Happosen muiluttaminen ja tappaminen kesken kunnanvaltuuston kokouksen. Tapausta ei ole vieläkään kunnolla selvitetty. Eräs asiaan osallistunut oli kertonut jälkeenpäin savolaismaisen lupsakkaasti, että "pitihän se lopettoo, kun se tuli niin pahasti särettyä." Happonen oli iso ja riski mies, joka pisti lujasti hanttiin.




Teatterijänis
19.07.2014, 20:07

Parikkalan kesäteatterin näytelmässä olivat eläimet keskeisessä roolissa. Hagertien hevonen suoriutui osastaan erinomaisesti. Se näytteli rooliaan ilmeikkäämmin kuin useimmat harrastelijanäyttelijät. Jossain vaiheessa pelkäsin sen puuttuvan ihmisten välisten ongelmien selvittämiseen vaikkapa potkaisemalla näytelmän narsistista miespäähenkilöä. Polle nimittäin katseli tapahtumia hyvin ymmärtäväisen oloisesti, mutta se ei ehkä sittenkään käsittänyt kyseessä olevan kesäteatteriesityksen ja suomenhevosellahan on tunnetusti kova suojeluvaisto.

Traaginen loppukohtaus muodostui tahattoman tragikoomiseksi. Siinä vaiheessa, kun koko naissukupuolen oikeutettu kosto oli kohdistumassa edellä mainittuun narsismin häiriöstä kärsivään miespäähenkilöön puolimustalaistyttö Homsantuusan enolta lainatun revolverin piipusta käsin, ampaisi näyttämön takaa tapahtumia salaa seurannut jänis mutkitellen maastoa parhaansa mukaan hyödyntäen karkuun metsän suojaan.

Jänis oli selvästikin tullut pummilla seuraamaan näytelmää, mutta se onneton ei näköjään ollut perillä, että  kyseessä oli vain teatteriesitys, jossa ei ammuta kovilla patruunoilla.


Kaikki älykkäät ja sivistyneet ihmiset heti Parikkalan kesäteatteriin
18.07.2014, 17:50

Suomi on täynnä kesäteattereita ja se on hyvä se. Useimmat esittävät erilaisia farssikomedioita, joita seuratessaan ainakin Antiikin kreikkalaiset tuntisivat syvää myötähäpeää. Vaikka ei farssikomedioissa mitään pahaa ole. Jos jossain kesäteatterissa joskus vielä esitetään Uuno Turhapuro armeijan leivissä, tulen olemaan ihan ensimmäisen jonon kärkiporukoissa.

Eilen Parikkalan kesäteatteri esitti täydelle katsomolle, eli noin 250 hengen yleisölle, Paavo Vanhasen ohjaaman Minna Canthin Työmiehen vaimon. Esitys oli vaikuttava ja moraalisesti ylentävä. Yli satavuotias näytelmä on edelleenkin ajankohtainen. Harva ei ole se kerta myöskään meidän ajassamme, että aviomies juo vaimonsa vaivalla hankitut säästöt.

Aki Kaurismäen pitäisi pikaisesti tehdä Työmiehen vaimosta elokuvaversio kansainvälisille markkinoille. Tosin elokuvan nimi tulisi nykyaikaistaa. Työmiehiähän ei enää ole muita kuin perussuomalaisten Matti Putkonen, vaikka vielä 1960-luvulla se oli maamme yleisin ammattinimike. Kaurismäen version nimi voisi olla tätä päivää hyvin kuvaava Narsistin vaimo. Pääosissa voisivat olla Sakari Kuosmanen ja Kati Outinen. Moraalista hyvyyttä ilmentäväksi mustalaistyttö Homsantuusaksi suosittelen Manuela Boscoa.


Makeaa elämää
17.07.2014, 17:44

Olen viettänyt Uukuniemellä hyvin makeaa elämää. Ostin nimittäin paikalliselta kesätorilta, jossa yleensä paikalliset pieneläjät myyvät toisilleen vain karjalanpiirakoita, elämäni ensimmäisen lakkapiirakan. Se oli valtavan kokoinen eikä ollut edes hinnankiroissa, vaan maksoi 5 euroa/kpl. Se oli hirmuisen hyvä ja makea.

Luulenpa juuri keksineeni uuden vasta-aseen ulkomaisten pizzojen ja hampurilaisten maahantunkeutumisen torjuntaan. Aiemmin kehittämäni aseita olivat karjalanpiirakat ja kalakukot, molemmat päihittävät pizzaa ja hampurilaiset mennen tullen.

Tänä kesänä näyttää tosin lakkapiirakkateollisuuden raaka-ainehuolto olevan vaikeuksissa. Ainakaan Kärkkäälään ei lakkoja näytä siunaantuvan. Periaatteessa täällä Uukuniemellä olisi ihan vähän matkan päässä rajantakaiseen rajattomat lakkasuot, joilla ei edes hallaa tunneta, koska Laatokka lämmittää.

Nykyään ei ainakaan satunnainen matkailija ei saa laillisesti tuoda marjoja rajan takaa, vaan sakot siitä rapsahtavat, jos tullissa jää kiinni. Nekin marjarahat tulisivat Venäjän mummoille ihan tarpeeseen. Viinaa ja tupakkaa saa sen sijaan kanniskella rajan yli suhteellisen vapaasti.



Gagarin
16.07.2014, 15:50


Jatketaan muotiaiheella. Viime kesänä hankittu Juri Gagarin-paita on jo sen verran kauhtunut, että hankin uuden evoluutiomallin samaista kulutushyödykettä. Tämä on varmasti hyvä ostos, koska tuoteselosteessa sen vakuutetaan olevan hyvää venäläistä laatua. Ainakin tuo miehustan kuva on laadukas.

Sosialistisessa nuorisoidolissa Juri Gagarinissa oli paljon samanlaista karismaa kuin kapitalistisessa nuorisoidolissa James Deanissa. Molemmat sankarit poistuivat tuonilmaisiin nuorina. Gagarin olisi täyttänyt viime maaliskuussa 80 vuotta ja hän ei ehkä olisi enää kovin karismaattinen hahmo. Myös Dean säilyy mielessämme aina nuorena kapinallisena.

Vauhtihurjastelija Dean kolaroi itsensä hengiltä Porschella, joka kulkuväline oli sentään aikansa huippua. Sen sijaan Gagarin menehtyi Mig-15 maahansyöksyssä. Se kone oli jo vanhentunutta mallia ja ihmetyttää, miksi Neuvostoliiton sankari päästettiin moisen rakkineen kyytiin.

Gagarinin muisto elää itäisessä naapurissamme edelleenkin. Esimerkiksi avaruuteen lähtevät kosmonautit kunnioittavat suuren esikuvansa muistoa käymällä lentonsa edellä pissillä saman puun juurella, jolla myös maailman ensimmäinen avaruudessa käynyt ihminen tyhjensi rakkonsa ennen raketin kyytiin nousemistaan.

Yritin Netistä löytää sitä vähemmän tunnettua valokuvaa Gagarinista. Nimittäin kun mies vieraili pian ensilentonsa jälkeen Suomessa, ikuistettiin hänet oksentamassa lumihangessa. Niin kummallista kuin se onkin, niin avaruuslentäjä kärsi matkapahoinvoinnista, jos hän joutui auton kyytiin.


Schweinsteiger
15.07.2014, 17:24

Nyt pitää välittömästi palauttaa jalkapalloilija Schweinsteigerin menetetty maine. Hänen nimensä ei ilmeisesti tarkoitakaan mitään sian hirttoon liittyvää. Tutkin asiaa Googlen avulla ja se paljasti, että ainakin sana steigeren on hollantia ja tarkoittaa kahdelle jalalle nousemista. Hollanniksi nimi Schweinsteigerin tarkoittanee siis jonkinlaista sikaa, joka on noussut kahdelle jalalle. Varsin hyvä nimi sekin fyysistä pelityyliä harrastavalle jalkapalloilijalle.

Vähän samansävyinen sukunimi oli siunaantunut noin 30 vuotta sitten Englannin maajoukkueen puolustaja Terry Butcherille, joka nimi tarkoittanee suomeksi teurastajaa. Mainittakoon, että puolustaja Butcherille ei ollut mikään pehmeän kosketuksen mies, vaan pikemminkin päinvastoin. Hän oli hirmuisen iso sekä hidas mutta kankea puolustaja.

Muistaakseni hän ei ollut edes erityisen kaunis mies. Siihen aikaan Englannin jalkapalloilussa suosittiin isoja ja rumia miehiä. Monilta näytti puuttuvan hammaskalustokin samalla tavalla kuin nykyisiltä Suomen jääkiekkomaajoukkueessa pelaajilta miljonääreiltä. Niihin aikoihin kuulemma Englannin ja Italian seurajoukkueiden kohtaamiset Eurokentillä olivat vaikuttavia tapahtumia. Italian pelaajat olivat komeita kuin filmitähdet, mutta englantilaiset asettelevat ennen pelinalkua tekohampaansa tuulen suojaan villamyssyyn maalin taakse.


Sian hirtto
14.07.2014, 16:43

Viimeisin kuukausi on minulta mennyt jalkapalloilun merkeissä ja nyt on jotenkin ihan tyhjä olo. Ja niinhän siinä kävi kuten epäilin ja kuten noin joka toinen kerta jalkapallon mm-kisoissa on käynyt, eli kuukausi pelaillaan ja sitten todetaan Saksan olevan loppuottelussa.

Tällä kertaa Saksa voitti, kuten sillä on ollut tapana joka toisessa loppuottelussaan. Erikoista noissa saksalaisten loppuottelupeleissä on se, että muistan niistä kunnolla ainoastaan vuoden 1974 ottelun ja senkin vain sen vuoksi, että hopealle jäänyt Hollanti esitti silloin erinomaisia otteita. Eli saksalaiset pelaavat siis pelaavat tylsää jalkapalloa.

Tämän kertaisesta mestarijoukkueessa jää mieleeni ainoastaan Schweinsteiger-niminen pelaaja, jonka otteet olivat jotenkin hänen epäilyttävän sikamaisen nimensä kaltaiset eli hyvin fyysiset. Osaan saksaa sen verran heikosti, että en täysin ymmärrä mitä miehen nimi tarkoittaa, mutta jotain epämiellyttävää sen täytyy olla. Ehkä hänen esi-isänsä olivat vaikkapa siansalvajia tai sitten he teurastavat siat hirttämällä.

Suomessakin teurastettiin ennen sikoja hirttämällä, mikäli possu ei muuten suostunut teuraaksi. Aiheesta on olemassa Vilho Lammen  arvostettu taulukin nimeltään Sian hirtto. Siitä kriitikot ovat sanoneet, että se on väkevä työ kuten varmasti onkin.


Kameravalvonta
13.07.2014, 15:25

Kyllä ei onnistunut erotuomari eilisessä pronssiottelussa, vaikka miestä pidetäänkin maailman parhaana alallaan. Kaikkia kolmea Hollannin maalia edelsi tuomarivirhe, jota ilman maalit todennäköisesti olisivat jääneet syntymättä. Lisäksi tuomarilta jäi antamatta brasseille kaksi rangaistuspotkua, ja niinpä toisenlaisella tuomarilinjalla ottelun lopputulos olisi voinut olla ihan toinen.

Eilisen ottelun oikeudenjakajia  ei voi virheistä moittia, ei ainakaan liiaksi. Nykyajan peli on vain niin nopeaa ja pelaajat niin hyviä näyttelijöitä, että siinä menee helposti viisaskin vipuun.

Mielestäni jalkapallon sääntöjä tulisi muuttaa mitä pikimmin ja tuomaroinnissa pitäisi alkaa hyödyntää nykytekniikka. Elikkä otteluissa tulisi hyödyntää tv-kuvaa. Rajamiehet voisi vallan mainiosti korvata videotuomarilla. Tv-hidastuksissa näkyvät esimerkiksi paitsion ja käsivirheet paljon selvemmin mitä elävinä luonnossa.


Moskovan kisapaita
12.07.2014, 18:09


Koska erilaiset muotiaiheiset blogit ovat hyvin suosittuja, yritän minäkin parhaani; katsotaan mihin se riittää. Yritin Pietarin matkalla ilahduttaa taiteilijarouvaani ostamalla hänelle kuvan Moskovan olympialaisten muistopaidan. Nähtäväksi jää, onnistuinko ilahduttamistarkoituksessani.

Itseäni Moskovan olympialaisten muisto ilahduttaa suuresti. Mielestäni ne olivat  viimeiset rehdit olympiakisat. Yhtään dopingkäryä ei sattunut, mutta siitä huolimatta kilpailujen tulostaso varsinkin voimaa ja räjähtävyyttä vaativissa lajeissa oli ennennäkemättömän kova. Ja mikäli oikein muistan, niin Moskovan kisoihin ei myöskään sotkettu lainkaan politiikkaa.

Kisojen toimihenkilötkin olivat päteviä ja lahjomattoman rehellisiä. Brasilian Oliveiran huiman pitkä kolmiloikkatuloskin hylättiin kylmän rauhallisesti, koska toimitsijat laskivat aivan oikein hänen tehneen neljä loikkaa. Jostain merkillisestä syystä sääntötulkinta herätti kohua kapitalistisessa lehdistössä.



Pohjolan valkoinen kaupunki
12.07.2014, 09:39

Neljä päivää etsin Pietarista Putinin ja Medvedevin virallista yhteiskuvaa, joita vielä viime kesänä kaupiteltiin kaikkialla edulliseen hintaan, jotta olisin liimannut sellaisen vessamme seinälle Mannerheimin virallisen kuvan viereen Pronssisoturi-patsaan yläpuolelle, mutta eipä sellaista kuvaa enää löytynyt. Ilmeisesti Venäjän viranomaiset ovat ymmärtäneet, millaisen mielleyhtymän kyseinen kahta suhteellisen kaunista miestä esittävä yhteiskuva saattaa synnyttää satunnaisen matkailijan perverssiyteen taipuvaisessa mielessä.

Venäjä on Putinin toisen tulemisen jälkeen löytänyt uuden valtioideologian. Se puolustaa perinteisiä moraalisia arvoja länsimaista siveettömyyttä vastaan. Homostelua ja kiroilua on tiukasti rajoitettu ja viinanmyyntiäkin vaikeutetaan, mutta ei liiaksi. Putin tietää, että Venäjän historiassa on kieltolakia kokeiltu kaksi kertaa ja kummallakin kerralla kokeilua seurasi vallankumous.

Ainakin Pietarissa alkoholin vastainen politiikka näkyy katukuvassa. Neljän päivän aikana bongasin kaksi känniläistä. Afro-afrikkalaistaustaisia henkilöitäkin bongasin enemmän eli 3 kpl. Tsetseeneiltä näyttävistä ihmisistä en tehnyt havaintoja. Pietari alkaa jostain merkillisestä syystä olla todellinen Pohjolan valkoinen kaupunki. Yleisesti tunnettu asia on, ettei maineikas jalkapallojoukkue Pietarin Zenit suostu ottamaan riveihinsä tummahipiäisiä pelaajia. Se seikka saa ilmeeni huolestuneen mietteliääksi.




Laulumiehiä
10.07.2014, 16:46

Kyllä ei ollut yllätys, että Brasilia koki kaikkien aikojen suurimman nöyryytyksensä ja vielä kotikentällään. Joukkue syyllistyi suureen taktiseen virheeseen eli voimien väärään jaotukseen. Brassit mylvivät pelin alla koko joukkueen voimin kansallislaulunsa täysin palkein sekä silmät että otsasuonet pullistellen ja lauloivat siten itsensä maitohapoille ja happivelalle. Lukemat olivat jo 4 - 0 Saksalle siinä vaiheessa, kun keltapaidat vasta olivat palautuneet joukkomylvinnästään.

Saksalaiset sen sijaan kuuntelivat kansallislaulunsa ääneti, vain pari pelaajaa hieman ynähteli. Olisiko niin, että useimpia fiksuja saksalaisia hävettää historiallisista syistä karjahdella, että Saksa kaikkien yläpuolelle maailmassa, kuten heidän kansallishymnissään vakuutetaan.

Saksalaiset ovat muutenkin yleensä osanneet erottaa urheilun ja laulamisen. Kun kapitalistiset lehtimiehet Montrealin olympialaisissa ihmettelivät itäsaksalaisten naisuimareiden matalaa äänenmuodostusta, tokaisi DDR:n uintivalmentaja karskisti, että tänne on tultu uimaan eikä laulamaan.


Törmäpääsky-yhdyskunta
09.07.2014, 14:46

 
Lapsuudessani asui Jouhtenisen vanhalla pienellä hiekkakuopalla törmäpääsky-yhdyskunta. Sitten se jostain syystä hävisi vuosikymmeniksi. Nyt on kuitenkin Jouhtenisen uudelle suurelle soranottoalueelle muuttanut uusi törmäpääskyparvi. Sellainen on ihan maininnanarvoinen asia. Perinteisesti törmäpääskyt taitavat olla enempikin Lapin jokitörmien asukkeja.

Satunnaisen lintuharrastajan kannattaa huomioida tämä paikallinen matkailunähtävyys. Ja ympäristöviranomaiset voisivat suojella sen jyrkän seinämän, jossa linnut pesivät. En usko, että edes soranmyyjät siitä kärsivät mainittavia taloudellisia menetyksiä.


Lähde
08.07.2014, 16:43


Niin vain matkailupalvelut kehittyvät Kakkisensalolla. Ollin mökille Suojärven suunnasta johtavan polun varteen oli ilmestynyt viitta, jossa luki "Lähde". Lähde löytyikin viitan osoittamasta suunnasta noin 100 metrin päästä. Ja kaunis lähde löytyikin.

Yhteiskunta on kustantanut sen reunoille tukevat tuppeensahatut koivulaudat; tiedä vaikka ne olisivat ne laudat, joita turhaan etsittiin pääministeri Matti Vanhasen kotoa muutama vuosi sitten. Kaiken kruunasi lähteen reunalla aivan oikein tehty kovulippi. Nähtäväksi jää, koska terveysviranomaiset sen poistattavat sakon uhalla epähygieenisenä. Satunnaisen matkailijan kannattaa siis pikaisesti pistäytyä juomassa lähteellä. Lähteet alkavat olla maassamme harvinaisuuksia, koska metsänhoitotoimet ovat nykyään hyvin voimaperäisiä.

Jos nyt hakemalla etsitään puutteita Kakkisensalon matkailupalveluista, niin siltaa yli synkän Rajapuron kaivataan. Vielä viime kesänä siellä oli sentään kolme riukua, joita pitkin ketterä satunnainen matkailija pystyi puron ylittämään, mutta nyt kevät tulva oli vienyt nekin riu'ut.

Eduskuntavaalit ovat tulossa ja tulen vakavasti harkitsemaan sen ehdokkaan änestämistä täysin puoluekantaan katsomatta, joka lupaa järjestää Rajapurolle kunnon siltarummun. Minusta siltarumpupoliitikkoja väheksytään turhaan.


Suurmiesten sekä -naisten tiet
07.07.2014, 07:11


Monet suurmiehet sekä -naiset ovat saaneet nimikkotiensä, vaikka monista nimistä kiistellään ja harva ei ole se kerta, että poliittisten suhdanteiden vaihtelun myötä nimiä muutellaan. Mannerheiminkin tie saattaa vielä palata entiselleen, elikkä Itäiseksi Viertotieksi, sillä kovia paljastuksia on viimeaikona esitetty Suomen marsalkasta. Viikonlopun lööpissäkin hänen väitettiin naineen naisia rahasta vaan ei rakkaudesta. Ehkä kuitenkin sentään perinteiseksi muodostunut jokavuotinen Pridekulkue vielä puolustaa Marskin mainetta.

Mutta Kakkisen Ollin tien asema on vakaa Kakkisen salolla. Kenelläkään ei ole mitään Ollia vastaan. Itse olisin julkijumalattomana ihmisenä ehkä nimennyt tien Kakkisen Ollin kirkkotieksi tai -poluksi, koska sellaista nimitystä vanhat ihmiset Ollin kulkureitistä käyttivät lapsuudessani.

Kakkisen Olli oli kuulemma kovasti kiinnostunut hengellisistä asioista ja erilaisten uskonnollisten tilaisuuksien innokas kävijä. Kerrankin kylällä oli vieraillut erityisen innostava saarnamies, ja Olli kertoi jälkeenpäin, että tapahtumasta oli vähällä muodostua melekoset mulukkutalakoot.

Olli muuten oli ennen kuolemaansa ilmoittanut vielä palaavansa rakkaalle salolleen, joten tarkkailkaapa siellä liikkuvat ympäristöä ja raportoikaa, jos havaitsette merkkejä salon muaherran paluusta.




Ilmatiedustelua
06.07.2014, 14:20

Eilisen ilmailunäytöksen yhteydessä olisi voinut paljohkoa maksua vastaan lennättää itseään jollakin kummallisista vesi-ilma-aluksista, mutta koska olen syömäköyhä ihminen ja koska on keskikesä, en lähtenyt suorittamaan ilmatiedustelua Kakkisensalolle, vaikka asiaa aprikoinkin. Nimittäin haaveenani on ollut, että joskus heti lumien lähdön jälkeen kävisin ilmasta käsin tiedustelemassa Talvisodan aikuisen Kärkkäälän suurpommituksen tuhoja. Näin keskikesällä pommikuoppia on varmasti vaikea löytää tiheästä vesakosta vaikka niitä tähystisi ilmasta käsin.

Juhannuksen seutuihin kävin vähän kiertelemässä Pommikangasta ja kolme monttua löysin.  Vajaat kaksikymmentä jäi löytämättä. Pommikankaalle ja Ollinsuolle pudotettiin virallisen rapaortin mukaan yhteensä 26 järeää pommia, joista muutama jäi suutariksi. Yritän vielä tässä elämässä löytää loputkin kuopat ja kunhan saan käsiini miinaharavan, etsin ne piileskelevät suutaritkin käsiini. Eli jos Kakkisen suunnalta kuuluu tulevaisuudessa valtava tömäys, niin se on merkki siitä, että suutari on löytynyt.

Suurin löytämistäni kuopista oli halkaisijaltaan kuusi metriä ja syvyyttä oli parisen metriä. Tosin syvyyden mittaamista haittaa, että kaikkien kuoppien pohjalla oli vettä. Joku alan asiantuntija voisi kertoa, että miten suuri pommi tarvitaan tekemään tuollaisen kraaterin jäiseen kangasmaastoon. Tietääkseni kaikista suurin kuoppa löytyy jostain Ollin mökin läheltä eikä sitä kallista pommia ihan turhaan pudotettu, koska se vaurioitti Kakkis-Ollin seinäkelloa lievästi. Seinältä alas tullut puntari ei kärsinyt ainakaan mainittavia vahinkoja.

Tuo yllä oleva kuva osoittaa, miten hyvin suurikin pommikuoppa peittyy kasvillisuuden joukkoon.


Hei me lennetään
05.07.2014, 14:20

  
Kummallisten vesi-ilmakulkuneuvojen parveilulento tapahtui juuri Kuopion satamassa, joka muuttui siis tilapäisesti lentosatamaksi. Kunnioitin läsnäolollani tapahtumaa, kuten tapanani on, jos vain kaupungissamme tapahtuu edes jotain mielenkiintoista.

Kuvassa oma suosikki vesi-ilmailualukseni. Jos minä rakentaisin ilmailualuksen oikein järjen kanssa, niin juuri tuollaisen minä tekisin, eli sellaisen, jossa rupeli on lentolaitteen kokassa. Se on kaiken järjen ja fysiikan lakien mukaan paras paikka rupelille. Enpä ole koskaan nähnyt moottorivenettäkään, jonka rupeli olisi keulassa.

Muuten vesi-ilmailun saralla olisi maassamme paljon tekemätöntä sarkaa. 1920-luvulla oli Helsingin ja Tallinnan välinen matka paljon lyhyempi kuin nykyään. Silloin liikennöi vesitasolentokone kaupunkien satamien väliä eikä matka vienyt keskustasta keskustaan kuin puoli tuntia. Nykyään se vie paljon kauemmin.

Tosin epäilen, että jos nykyään aloittetaisiin samanlainen vesitasomatkustajaliikenne, veisi matka monta tuntia, koska kummassakin lentosatamassa turvamiehet tarkastaisivat kaikki matkustajat kumihanskojen ja pulloharjojen kera.


Kuopio-Heinola-Kuopio 2 €
04.07.2014, 15:07

Kyllä eivät ole maailmankirjat ihan järjestyksessä. Toissa iltana testasin uteliaisuuttani uuden Onnibus-yhtiön sivuja, ja sieltä tarjottiin bussilippua Kuopio-Heinola-Kuopio kahdella eurolla. Otin haasteen vastaan.

Lippu ei ollut edes hinnankiroissa, joten en ruvennut tinkimään alennuksia kuljettajalta, vaikka entinen valtiovarainministeri Erkki Liikanen sellaiseen kannustikin reilut 20 vuotta sitten, joka oikein onkin, mutta esimerkiksi tavaratalon kassajonossa hieman vaivalloista.

Bussimatka onnistui muuten hyvin, mutta jalkatilaa uusissa upeissa busseissa on riskille miehelle liian vähän. Joku kilpailijan bulvaani oli myös saanut auton vessan tukkoon. Kuljettajan tietokonekaan ei toiminut, joten täyttä varmuutta ei saanut sille, oliko 2 €:n lippu jokin tietokonevirhe.

Mutta kunnon ilottomana salakörttiläisenä henkilönä tunnen syyllisyyttä siitä, että jokin asia on noin hulvattoman halpaa ja helppoa. Tästä hillittömyydesta ei hyvää seuraa. Ennustan, että tämä kansa saa tuta vielä tulta ja tulikiveä sekä verta, hikeä ja kyyneleitä kevytmielisyytensä seurauksena. Heinäsirkat saattavat myös lisääntyä eikä paiseidenkaan esiintyminen ole täysin poissuljettua. Kilpailuviranomaisten tulisi terhistäytyä; kielsiväthän ne liian halvan maidonkin.


Arka paikka
03.07.2014, 16:16

Eilen elettiin dramaattiaisa hetkiä Keskuskentällä. Kupsin ja Jaron vlisessä ottelussa aivan yllättäen kesken pelin tiimellyksen kaatui vierasjoukkueen afro-afrikkalaistaustainen pelaaja elottomana kentän pinnalle. En ollut nähnyt tapausten kulkua alusta alkaen ja pelkäsin jo pahinta. Katsomosta kuului karski toteamus, että "korjatkeehan se ruato poes".

Sitten onneksi mies toipui sen verran, että kykeni kädellään osoittamaan vammautunutta ruumiinosaansa. Elekielestä ymmärsin hänen saaneen tällin ns. arkaan paikkaansa. Onneksi lääkintäryhmä oli ajantasalla, miehen housun kuminauhaa venytettiin ja ns. arkaan paikkaan suunnattiin pitkä jääspraysuihke. Katsomossakin ilahduttiin tapauksen saamasta onnellisesta käänteestä ja kuului riemastunut toteamus: "Kyllä se siitä kohta nousoo". Ja niinhän se nousikin.


Iso-Pönäkkälän kuvasatoa
02.07.2014, 21:29

Löytyiväthän ne juhannusaiheisen joulukuvaelman valokuvat. Tässä nuorta orastavaa rakkautta; Iso-Pönäkkälän kaunis ja aistillisuuteen taipuvainen Unelma ja nuori sorja tukkipoika Olavi, joka lopussa paljastuu salapukuiseksi VR:n yli-insinööriksi.
Tässä Iso-Pönäkkälän raskas- ja uskonnollismielisyyteen taipuvainen Anelma lypsämässä näytelmän eläinrekvisiittaa, eli lehmää, jota Unelma nimitti halventavasti paskahännäksi, vaikka häntä onkin polkupyörän sisuskumin pätkä. Loppuosasta valmistin itselleni solmion.
Pitäjän ensimmäinen automobilisti, joka oli Enso-Gutzeitin piiripäällikkö, oli särmikäs mies, josta nykyään käytettäisiin kansanomaisempaa määritelmää. Häneen kohdistui näytelmän loppukohtauksessa maamme työväenluokan oikeutettu kosto.
Tämä kuva saattaa ihan hyvin esittää innostunutta ja näytelmää voimakkaasti myötäelävää yleisöä.





Pekka ja Pätkä afro-afrikkalaistaustaisina henkilöinä
01.07.2014, 17:51

Aikoihin on eletty. Eilen ihan häpeämättömästi keskellä kirkasta päivää, eli lastenkin valveillaoloaikaan esitettiin telkkarissa elokuva nimeltään Pekka ja Pätkä neekereinä - olisi ollut edes Pekka ja Pätkä afro-afrikkalaistaustaisina henkilöinä, niin esityksen olisi voinut jotenkuten hyväksyä.

Elokuvan nimi viittaa vahvasti rasismiin ja jään seuramaan aiheuttaako asia eduskuntakyselyn. Muistan vieläkin elävästi, miten uudenvuoden aattona vuonna 1973 tv:ssä esitetty Silkkisukat aiheutti miltei ulkopoliittisen kriisin. Luulen jo tietäväni mahdollisen eduskuntakyselijän sukupuolen ja lisäksi vielä senkin uskon tietäväni, ettei kyselijä todennäköisesti ole perussuomalaisia, joiden kulttuuripoliittista linjausta elokuvan todennäköisesti myötäilee.

Muistanpa senkin, että parikymmentä vuotta sitten eduskuntakyselyn, kyselyn tehneen kansanedustajan sukupuoli jääkööt mainitsematta, aiheutti tv:ssä esiintyneet Naima-Aslak (Pirkka-Pekka Petelius) ja Soikhiapää (Aake Kalliala), joiden ivamukaelmahahmojen katsottiin loukkaavan maamme saamelaisvähemmistöä.

Kyseinen kansanedustaja oli ihan oikealla asialla, mutta ihmettelen, ettei hän samalla puuttunut myös romaaniavähemmistöämme pilkkaaviin Manne-hahmoihin, joita esittivät samaiset näyttelijät. Aake Kalliala kertoi törmänneensä joskus jossain suljetussa tilassa romanimiehiin ja hän jo pelkäsi, että näyttelijän fyysinen turvallisuuskin saattaa olla uhattuna. Mutta onneksi fyysinen turvallisuus ei ollut uhattuna, vaan romanimiehet ryhtyivät itse matkimaan ansiokkaasti Kalliallan ja Peteliuksen esittämiä romanipilahahmoja.


Lisää sääntöuudistuksia
30.06.2014, 19:05

Se se vaan on sillä lailla, että jalkapalloerotuomareilla on liikaa ratkaisuvaltaa tässä maailmassa. Eilenkin tuomari järjesti kyseenalaisella tuomiolla voiton Hollannille. Kyllä Helsingin Yliopiston urheiluoikeuden professorilla on paljon tekemätöntä työsarkaa.

Ensiksikin rangaistuspotkuja tulisi olla kahta eri tasoa. Selkeistä maalintekotilanteissa rangaistusalueella tapahtuneista törkeyksistä tuomittakoon nykyisenkaltainen rangaistus. Sen sijaan lievemmästä rikkomuksista voisi seurauksena olla rangaistusalueen rajalta suoritettava rangaistuspotku. Luulisin onnistumisprosentin sellaisissa rankkareissa olevan lähellä 50 nykyisen 80 prosentin sijaan.

Toiseksi ulosajosääntöä olisi muutettava. Tuomareiden vastuuta helpottaisi se, että jalkapalloonkin otettaisiin jääpallosta tuttu jäähyseuraamus. Törkeää lievemmästä tapauksista, jotka nykysäännöillä johtavat peruuttamattomaan ulosajoon, voitaisiin tuomita vaikkapa kymmenen minuutin jäähy. Jäähytuomilla voitaisiin korvata myös nykyinen varoitusrangaistus. 


Käsivirhesäännöstä
29.06.2014, 15:51

Vaan kyllä Helsingin Yliopiston urheiluoikeuden professorin pitäisi pikaisesti ottaa julkisuudessa kantaa jalkapallon käsivirhesääntöön - niin paljon nykyinen käsivirhesääntöön aiheuttaa turhaa spekulaatiota. Uskon, että jos Itä-Suomen Yliopiston rikos-ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen, jota ihan aiheesta kutsutaan Joensuun oraakkeliksi, hoitaisi urheiluoikeuden professuuria, hän olisi tv-uutisissa jo puuttunut asiaan.

Itse esitän keskustelun pohjaksi sitä, että kädellä koskeminen jalkapalloon olisi aina rangaistava teko, mutta tahaton käsivirhe aiheuttaisi vain epäsuoran vapaapotkun, vaikka se tapahtuisi rangaistusalueella. Tämä sääntömuutosta vähentäisi huomattavasti erotuomareiden mielivaltaa.

Harkita voisi sitäkin, että jalkapallon pelaamiseen kädellä suhtauduttaisiin yhtä vapaamielisesti, kuin mitä jääkiekossa nykyään  tapahtuu, kun kiekkoa pelataan kädellä. Uskon, että mikäli professori Tahko Pihkala vielä eläisi, hän kannattaisi tällaista sääntöuudistusta. Tahko piti käsittämättömänä asiana sitä, että oli olemassa pallopeli, jossa nuori ja terve mies ei saanut käyttää käsiään.

Kaikesta huolimatta professori Pihkala ei pitänyt aiheellisena jalkapallon täyskieltoa, vaan hyväksyi sen, että jos nuorimies oli harrastanut aiemmin monipuolista liikuntaa, saattoi hän halutessaan aloittaa jalkapalloharrastuksen 20 ikävuoden jälkeen.


Hyvveepä päevee
28.06.2014, 16:59

Viime syksynä vahvasti savolaistaustainen uutisankkuri Matti Rönkä oli tavattavissa Kuopion kirjastolla, ja silloin kirjoitin blogillani, että hän voisi joskus yllättää ja lukea uutiset savoksi. Mielestäni olisi ollut syytä testata, kärsiikö uutisten uskottavuus, kun ne luetaan savoksi ja uutiset aloitetaan toivotuksella:"uutisista, hyvvee päevee".

Nyt sitten toiveeni on täytetty

Minusta uutisten uskottavuus ei kärsi, sen sijaan uutisankkurin uskottavuus savolaisena kärsii siitä, että hän aloittaa lähetyksen toivottamalla:"hyvveepä päevee". Minusta ainakaan Sisä-Savossa sanotaan aina "hyvvee päevee" eikä "hyvveepä päevee".

Saattaa olla, että Pohjois-Karjalan puolella toivotetaan "hyvveepä päevee". Uutisankkuri Rönkä on nimittäin syntynyt Outokummussa, eli oikeasti hän onkin Karjalan poikia. Tosin miehen esi-isät ovat noin 500 vuotta vaikuttaneet Pielavesi-Nilsiä-akselilla. Vähän samalla tavalla Karjalan pojat Esa Pakarinen, Jaakko Teppo ja Sami Kapanen on ihan syyttä leimattu savolaisiksi.


Mikko Kokko
27.06.2014, 14:59

Palataan vielä kerran He antoivat kaikkensa-kirjaan ja Helsingin Jyryyn. Jostain syystä kirjaan ei ole huolittu Helsingin Jyryn raskaansarjan mestaripainija Mikko Kokkoa. Vaikka Kokko olikin enemmän urheilumiehiä, hän on tietämättään vaikuttanut merkittävästi myös maamme runouteen.

Nimittäin pahasti haavoittunut runoilija Juhani Siljo jäi Kokon komentaman panssarijunan vangiksi. Kokko itse ei tosin tiennyt vangin olevan runoilija Siljon, vaan muisteluissaan kertoi vanginneensa jonkun lahtariupseeri Silvon. Silloisesta maantavasta poiketen haavoittunutta vankia ei surmattu, vaan toimitettiin hoitoon Tampereen sairaalaan, jossa hän muutaman päivän kuluttua kuoli. Mainittakoon, että tiettävästi runoilija Silvo oli juuri ennen haavoittumistaan omakätisesti ampunut pari punikkina pitämäänsä rautatieläistä.

Sisällisodan jälkeen Mikko Kokko päätyi komentamaan rajavartiokomppaniaa Neuvosto-Venäjän puolelle. Hänen komppaniassaan palveli myös laulaja Tapani Kansan vaarin veli, joka muistelmissaan kertoi, ettei Kokko kasvattanut joukkojaan ideologisesti, vaan opetti ennen kaikkea hävyttömiä lauluja. Niinpä komppanian mieliala ja suorituskyky säilyivät korkealla. Joskus toivoisi, että nykyäänkin valtion virastoja kiertelevät lukuisat konsultit voisivat Kokon esimerkin innoittamina vähentää ideologista aivopesuaan ja sen siajsta he voisivat opettaa virkamiehille hävyttömiä lauluja.

Mikko Kokon viimiesistä vaiheista on erilaisia versioita, mutta hänen tyttärensä on kertonut isänsä kuolleen nälkään piiritetyssä Leningradissa. En tiedä uskoako tuota,koska ilmeisesti Kokko oli kuitenkin salaisen poliisin miehiä, joilta tuskin ensiksi leipä loppui edes piiritetystä Leningradissa. Erään tarinan mukaan Mikko Kokko olisi nähty vielä 50-luvulla seuraamassa Suomessa painiturnausta KGB:n everstin univormussa.





Kylpevän naisen figuuri
26.06.2014, 18:55

Olen reissussa enkä löydä Internetistä valokuvia eilen mainitusta juhannusaiheisesta joulukuvaelmasta nimeltään Taistelu Iso-Pönkkälän kartanosta. Tiedän, että kotona olevasta tiedostosta, joka sijaitsee kenkälaatikossa, ne varmasti löytyvät.

Sen sijaan todisteet siitä, että Koivukylän opiskelija-asuntolassa harrastettiin teatteritaiteen lisäksi myös kuvataiteita, Internetistä löytyy. Kuvan teos on nimeltään Kylpevän naisen figuuri ja sen luomisprosessi oli vaativa.

Tämän abstraktin installaation pohjamateriaalina ollutta tikkataulua jouduttiin työstämään monen miehen voimin lähes yksi lukukausi, ennen kuin veistos saavutti lopullisen hahmonsa.


Taistelu Iso-Pönäkkälän kartanosta
25.06.2014, 21:27

Vaikka varsinainen juhannus eli Jussin päivä taisi olla jo eilen, niin parempi myöhään kuin milloinkaan. Noin kolmannes vuosisata sitten esitettiin silloisen opiskelija-asuntolani Koivukylän pikkujoulussa perinteiseksi muodostunut (eli siis kaksi kertaa) juhannusaiheinen joulunäytelmä nimeltään Taistelu Iso-Pönäkkälän kartanosta.

Nyt sitten vuosikymmenten jälkeen silloinen parrakas kaunotar, eli Euroviisujen voittaja on varastanut ideamme, Unelma-tyttönen on tehnyt merkittävän kulttuuriteon ja tallentanut näytelmän äänitteen Internettiin. Näytelmän naispääosiin Iso-Pönäkkälän Unelmaksi ja Anelmaksi valittiin seutukunnan partaisimmat miehet, koska on aina hauskaa, kun miehet esittävät naisia.

Tässä tapauksessa näytelmän hauskuutta ja naispääosan esittäjän naisellisuutta lisäsi merkittävästi myös se, että Unelmalla oli kolme tissiä. Unelman laillisella ja vallan vihityllä vaimolla sattui nimittäin olemaan peräti kolme matonkudekerää, ja jo muistaakseni Sanassa sanotaan, ettei kahta ilman kolmatta.

Näytelmän johdanto-osassa aivan oikein huomioidaan naisnäyttelijöiden kokopartaisuus ja korostetaan tämän tositapahtumiin perustuvan näytelmän tapahtuneen aikana, jolloin naissukupuolihormoni oli vielä todella uutta Pohjanmaan rannattomilla lakeuksilla.



Vammainen homo
24.06.2014, 15:49

Kupsin olisi pitänyt eilen voittaa ja melkein se voittikin, mutta Marianhamina tuli loppuhetkillä ohi. Myönteistä ottelussa oli se, että ensimmäisen kerran tällä kaudella kentän paras pelaaja oli suomalainen eli Petteri Forsell.

Forsell ei edes näytä urheilijalta, vaan on pienenpuoleinen ja pulskanlainen. Siitä huolimatta hän juoksi kuin Maradona yksin kentän läpi ja teki varmasti maalin, vaikka samankokoinen, mutta treenatunoloinen Aleksi Paananen yritti saada hänet pysähtymään kaikin käytettävissä olevin laillisin menetelmin. Paanasen kunniaksi on se, että kuka muu tahansa olisi Forsellin kyllä pysäyttänyt ja siitä tuskin olisi tullut ulosajoakaan.

Sen sijaan pelin viime minuutilla Kupsin Tradford ajettiin ulos, koska hän huitaisi vastustajaa, joka rangaistusalueelle näytti kaatavan  kuopiolaisen laajakaarisella takavyöheitolla. Itse luulin tilanteesta tulleen Kupsille rankkari, mutta siitä tulikin punainen kortti. Joku muukin katsoja hämmästyi erotuomarin ratkaisusta, koska kaikkialle katsomoon kantautui römeä miehen karjaisu: "v-----n vammainen homo", joka huuto tietysti tavallaan sopii maassamme nyt vietettävän homoviikon teemaan.

Kuopiolainen jalkapallo kulttuuri kuulostaa kehittyvän hyvää vauhtia, koska viime kesänä vastaavan kaltaisen tuomion jälkeen sama miesääni syytti erotuomaria saatanan sekasikiöksi. 



Jäätävä juhannus
23.06.2014, 15:26

Vaikka lehtilööppien mukaan vietimme jäätävimmän juhannuksen 40 vuoteen, niin siitä huolimatta juhannusyö oli kaikessa jäätävyydessään kaunis. Ainakin Petäinen oli minusta alakuloisen kaunis, joka sopii mielenmaisemaani kuin nyrkki silmään. Muut eivät ole vielä oppineetkaan ymmärtämään mutalampien sisäistä kauneutta.

Petäinen ei muuten oikeastaan ole järvi tai lampi, vaan se on pikemminkin hauki- ja lahnanparkkikosteikko. Varsinkin lahnanparkki on kallis arvokala, jota suomalaiset tai edes suomalaisten kissat eivät ymmärrä arvostaa, tosin kuin veli venäläinen. Heti itärajamme takana ihmiset kuivattavat kaikenlaista ruotoista roskakalaamme, varsinkin lahnanparkkeja, räystäidensa alla ja syövät niitä sitten suurella ruokahalulla sopivien ruokajuomien kera, joka ei ole valkoviini kuten meillä kalaruokien kanssa on.

Tosin korostettakoon sitä, että kiiski on Venäjällä vielä lahnanparkkiakin kalliimpaa. Kiiski oli pääruokalajina, kun silloisen maailman mahtavin mies Aleksanteri III juhli kruunajaisiaan. Kiisken antamilla voimilla Iso-Aleksi pystyi huvittelumielessä oikaisemaan hevosenkengän tai repimään korttipakan.

Jos joskus pääsen eläkkeelle, käynnistän Itä-Suomessa suuren roskakalabisneksen ja paikkaan Nokian kansantalouteemme jättämän aukon. Sillä tavalla suomalaiset rikastuivat jo vanhojen tsaarien aikaan ja niin voidaan  rikastua myös tsaari Putinin aikaan.


Juhannus on meillä herttainen
23.06.2014, 09:26

Muoti- ja reseptiblogit ovat suosituimpia, joten panen parastani. Kuvassa asiallisesti pukeutunut juhannusaterian nauttija. Kuvan herralla on juhannusyönä yllään Ruotsin puolustusvoimien vuonna 1938 hankkima sarkalyyssi, joka maksoi kiertelevällä kulkukauppiaalla neljä euroa. Lyyssi eristää hyvin juhannusyön hyytävää kylmyyttä eivätkä sääsketkään yllä pitkillä imukärsillään imemään herran verta paksun sarkakankaan läpi.

Herran pää on sonnustautunut Talvisodasta tuttuun voittamattoman Puna-armeijan piippalakki. Sekin eristää hyvin kylmyyttä ja itikoiden imukärsiä. Siihen aikaan kun Talvisodanveteraanit olivat vielä keskuudessamme, ei tuota lakkia uskaltanut kylällä käyttää vahingonlaukausten vaaran vuoksi, sillä Kärkkäälän vanhat ukot olivat olleet pahoissa paikoissa Laatokan koillispuolella. Lakki maksoi postimyynnissä 3,99,-.

Kuvan herra nauttii Valintalon erikoistarjouksesta ostettua kanafilettä. Se maksoi 1,99,-. Mutta erityshuomio kannattaa kiinnittää kuvan epänormaaliin ruokajuomaan. Se on valkoviiniä merkiltään Belgvardo vm. 2013. Se on laadukasta, mutta kaksi kertaa kalliimpaa kuin Huttusen pahvipurkkivalkoviini ja Huttusta hieman parempaa, vaikka Huttunen mainostaakin pahvipurkissaan itsevarmasti, että "Huttunen - aika hyvä valkoviini".




Hjalmar Kokko
21.06.2014, 16:27

Eikä edes juhannuksena päästä eroon sodassa kuolleiden urheilijoiden haudoista eikä Helsingin Jyrystä eikä edes Kokoista. Jokunen päivä sitten kerroin lukeneeni He antoivat kaikkensa-kirjasta Jyryn juoksijasta Arvid Kokosta, joka kaatui valkoisten upseerina Kalevankankaalla.

Mutta merkillinen oli myöskin Jyryn painija Hjalmar Kokon tapaus. 20-luvulla hän loikkasi itärajan yli ja toimi sittemmin Neuvostoliitossa painivalmentajana. Jatkosodan alettua Kokko lähetettiin rintaman yli vakoojaksi Suomeen, jossa hän jäi kiinni ja tuomittiin kuolemaan. Teloitusryhmän edessä hän tempaisi paitansa rintamuksen auki, osoitti rintaansa tatuoitua Jyryn merkkiä ja huusi: Ampukaa tähän!

Jostain muusta sotahistorian kirjasta luin, että Hjalmar Kokko saatiin kiinni, koska hänellä oli sopimattomat saappaat, jotka hiersivät miehen jalat pahasti verille. Vangittu vakooja-painivalmentaja oli pahoitellut kiinniottajilleen sitä, että joutui sotimaan maanmiehiään vastaan. Tosin siinä kirjassa Hjalmar Kokko oli sotkettu toiseen Jyryn mestaripainijaan Mikko Kokkoon, mutta Mikko Kokko on ihan eri tarina.


Paluumuuttaja
20.06.2014, 16:13

Saattaa olla, että tämä juhannusyö tulee olemaan todella valkea, koska lumisade yllätti ainakin vielä toissa päivänä Keski-Suomen autoilijat. Kaikesta huolimatta toivotan kamalan hyvää juhannusta kaikille vallan kukkaisten kera.

Tuo kuvan kummallinen kukkija löytyi Kärkkäälästä viime viikonloppuna. Kasvikirjan mukaan se on koiranheisipuu. Muuta selitystä en puulle keksi, kuin että muutama vuosi sitten Uukuniemen Venäjän puoleisella alueella vieraillessani varastin kahden sikäläisen upseerin valvonnassa erään aution talon hylätyllä pihalla kasvavasta minulle tuntemattomasta puusta marjoja ja kylvin niitä sitten kotipihalleni.

Joku siemenistä lienee itänyt, vaikka kasvitieteilijät väittävät, etteivät puut pelkästä siemenestä kasva, vaan siemenen mukana pitää olla myös alkuperäisen kasvupaikan mytokondrioita eli mullassa kasvavia sienirihmastoja. Nähtäväksi jää, miten paluumuuttaja tulee selviytymään Savon karussa ilmastossa, jota Laatokka ei lämmitä, kuten Uukuniemellä tapahtuu. 


Kuolema vai kalakukko
19.06.2014, 17:22

Päivän Mullikassa oli pitkä juttu Hannes Kolehmaisesta, jonka elämästä julkaistaan uusi Jouni Tossavaisen kirjoittama kirja elokuussa Kuopiossa järjestettävien Kalevan kisojen yhteydessä. Saas nähdä kerrotaanko kirjassa myös Hanneksen seuratoverista eilen mainitusta työläisjuoksija Arvid Kokosta, joka kaatui jääkäriupseerina valkoisen Suomen joukoissa.

Molemmat suurjuoksijat edustivat ensiksi Kuopion Rientoa ja siirtyivät sitten Helsingin Jyryyn. Sisällissodan jälkeen TUL kielsi jäseniään osallistumasta olympialaisiin, koska kisoja pidettiin kansalliskiihkoisina porvarillisina tapahtumin, jollaisia ne tietysti olivatkin. Siitä huolimatta entinen työläisurheilija Hannes Kolehmainen meni ja voitti Antwerbenin maratonin osoittaen näin selkeää luokkapetturuutta.

Kolehmaisen luokkapetturuuteen suhtuduttiin kirjailija Tossavaisen mukaan niin ankarasti, että kuopiolaisessa kahvila Punikissa miehelle julistettiin tappotuomio. Punikin väki oli sitä mieltä, että kalakukon sijasta Kolehmainen saa kuoleman, mikäli hän kehtaa Kuopioon vielä ilmestyä. Siitä huolimatta Kolehmainen uskalsi vierailla kaupungissa ja kehtasipa hän lahjoittaa Kuopion Riennolle, jota hän oli veljiensä kanssa perustamassa, huomattavan rahalahjan.

Ilmeisesti se laukaisi tunnelmaa sen verran, että olympiavoittajaa ei tapettu, vaan hänen lahjansa otettiin vastaan, jonka jälkeen Hannes Kolemainen ainoastaan erotettiin seurasta, mutta tappamisajatuksesta luovuttiin. Helsingissä vieraillessaan Kolehmainen yritti osallistua Helsingin Jyryn kesäjuhlille, mutta sieltä hänet ajettiin kesken kaiken pois porvarina. Mielenkiinnolla odotan, mitä Tossavaisen kirjassa näistä asioista kerrotaan.

Hannes ei muuten ollut ainakaan selvästi Kolehmaisten veljessarjan paras juoksija, vaan isoveli Viljami saavutti paremmat ajat sekä kympillä että maratonilla. Viljami ei voinut osallistua olympialaisiin, koska hän oli ammattilaisurheilija eli juoksi julkeasti rahapalkinnoista. Ilmeisesti veljesten työnjako oli se, että Viljami valmensi ja juoksi rahasta, jotta hän pystyi turvaamaan pikkuveljensä amatöörimäisen urheiluharrastuksen.