Paperitollotapaus

 Jonkinlainen tutkimus kuitenkin eilen mainitsemastani suonenjokelaisen August Könösen paperitollolla ampumistapauksesta suoritettiin ja nimismies kuulusteli epäiltyä ampujaa. Tutkimusten tässä vaiheessa en ole saanut selville, vaivauduttiinko tapauksen johdosta kuulemaan myös ammuttua, joka menehtyi verenmyrkytykseen myöhemmin tai tapauksen nähnyttä Emil Jokelaista.

Kuulustelupöytäkirjasta ilmenee, että silloinen Suonenjoen nimismies oli noin sata vuotta edellä aikaansa, koska nykyään vain EU:n hallintokoneisto pystyy tuottamaan yhtä vaikeasti luettavaa tekstiä, josta maallikko ei selvää saa.

Eeva Voiman kirjassa Könöset Suonenjoella on tapauksen kulun kertova poliisikuulustelupöytäkirjan sivu, joka alun perin oli yhtä pötköä, joten olen joutunut erottelemaan tekstipötköön kappaleita, jotta asiasta saisi edes jonkinlaisen tolkun:

KUULUSTELUPÖYTÄKIRJA

Talollisenpoika Kalle Adaminpoika Nissinen Suonenjoen pitäjän Lietemäen kylästä:
 
että saapui viime kesäkuun 22 päivän iltana kotiinsa Suonenjoen kirkolta suojeluskuntamanöövereiltä ja oli hänellä mukanaan kivääri ja yksi löysällä paperitulpalla täytetty panos, minkä sai talollisen pojalta Niilo Haloselta; että jonkin ajan kuluttua näki pihalle saapuvan naapurinsa August Könösen ja työmies Emil Jokelaisen, joiden luokse meni ja kun sitten tuli puhe äskeisistä manöövereistä, muisti, että kivääri jäi tupaan ja kun tupa yön aikana oli tyhjä, päätti viedä kiväärin makuusuojaan, minkä vuoksi nouti sen tuvasta ja tuli taas Könösen ja Jokelaisen luokse laskien kiväärin maahan rappuja vasten:
 
että Könönen otti sitten kiväärin käteensä ja veti sulkulaitoksen auki: jolloin siitä lensi ulos tyhjä hylsy, minkä jälkeen kertoja otti aseen Könösen kädestä ja pisti siihen taskussaan olleen paperilla täytetyn panoksen, minkä aikoi ampua navetan kattoa kohden, mutta jostakin käsittämättömästä syystä kääntyi, astui muutamia askelia Könösestä ylöspäin, ojensi kiväärin Könöstä kohti ja laukaisi muistamatta kumminkaan tähtäsikö Könöseen tai ampuiko tähtäämättä: että kun kivääri laukesi, säikähti hän kovasti ja kun katsoi Könöseen huomasi verta vuotavan hänen leuastaan:
 
että haavaa ruvettiin heti käärimään ja alkoi kertoja hommata Könöstä lääkäriin Suonenjoen kirkolle, jonne itse lähti häntä viemään ja menivät suoraan piirilääkäri Rahmin luokse, joka kääri haavan ja kutsui Könöstä seuraavana aamuna uudelleen luokseen: että Könösen leuka näytti sitten hyvin paranevan, mutta kun hän työskenteli pölyisellä pellolla auringonpaisteessa eikä haava ollut kääreessä, alkoi haava pahentua, minkä vuoksi Könönen kertojan sisaren sairaanhoitajatar Elina Niemisen kehotuksesta meni Kuopion lääninsairaalaan, jossa sittemmin kuoli:
 
että vielä samana iltana jolloin tapaus sattui, olisi kertoja tahtonut toimitettavaksi asiassa poliisitutkinnon, mutta kielsi Könönen siitä sanoen, että sovitaan asia keskenämme että kertoja kumminkin samalla matkalla ilmoitti asiasta suojeluskunnan paikallispäällikölle, joka kehotti heitä hyvinä naapureina sopimaan asian sekä että kertoja oli sitä mieltä, että haava pääsi pahentumaan huolimattoman hoidon kautta.