Jatkanpa edelleenkin ruumiiden laskentaa, sillä kun fasistinen Venäjä aloitti imperialistisen hyökkäyksen naapurimaahansa, perusteli se tekoaan denatsifikaation, demilitarisaation, denarkomanisaation, dehomolisaation ja desatanisaation lisäksi myös venäläisten kansanmurhan estämisellä.
Jostain syystä Venäjä valitsi hyökkäyksen eikä esimerkiksi epäillyn kansanmurhan viemistä YK:n tai Haagin kansainvälisen oikeuden käsiteltäväksi. Ukraina vei sitten hyökkäyksen alkamisen jälkeen kansanmurhan tutkittavaksi Haagiin, josta tuli nopeasti päätös, ettei kansanmurhaa ole tapahtunut.
Nyt löysin professori Timo Vihavaisen parin viikon takaiselta blogilta tietoa kahdeksan vuotta jatkuneen Itä-Ukrainan sodan siviiliuhreista:
"Itä-Ukrainan sodan siviiliuhrien määrät olivat kansainvälisten tarkkailijoiden mukaan seuraavat: vuonna 2014 2084, vuonna 2015 954, vuonna 2016 112, vuonna 2017 117, vuonna 2018 55, vuonna 2019 27, vuonna 2020 26 ja vuonna 2021 25."
Vaikuttaa siis siltä, että siviilien, joiden kansallisuutta tilasto ei kerro, että ainakin siviilien tappaminen oli hyvää vauhtia laantumassa ennen kuin Venäjä puuttui asiaan. Muistelen Itä-Ukrainan sodassa olisi kuollut kaikkiaan noin 14.000 ihmistä, joista siviilejä vajaat 4.000 ja pyssymiehiä noin 10.000.
Kaatuneista pyssymiehistä noin puolet on ollut Ukrainan armeijan sotilaita ja puolet ns. separatisteja. Lisäksi taisteluissa on kuollut noin 400 onnetonta Venäjän armeijan lomalaista, jotka onnettomuudekseen ovat lomaillessaan eksyneet taistelualueelle.
Wagnerin palkkasotilaiden uhreista en ole onnistunut saamaan tietoa, mutta luulen, että heidänkin palvelujaan on kyllä ostettu kahdeksan vuotta kestäneen sodan aikana, mutta epäilen, että Putin tai Lavrov eivät sitä asiaa myönnä, mikäli heitä yhtään tunnen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti