Läheltä Uukuniemeä liippaavat eilen jaetut sekä kauno- että tietokirjallisuuden Finlandiat. Kuopiolaissyntyinen kirjailija Sirpa Kähkönen sai kaunokirjallisuuden Finlandian teoksestaan 36 uurnaa – Väärässä olemisen historia, joka oikein onkin.
Muistanpa, miten muutama vuosi sitten Kähkönen oli esittelemässä jotain silloista uutuuskirjaansa Kuopion kaupungintalon juhlasalissa, joka oli täynnä yleisöä ja hän kertoi, miten mukava hänen on ollut kävellä Sortavalan katuja, koska hänen isänpuoleinen sukunsa on kotoisin Sortavalan Kalattoman kylästä. Tässä vaiheessa pyysin puheenvuoroa, jonka heti sen myös sain, enkä malttanut olla mainitsematta, että Kalattoman kylä on kyllä Uukuniemen puolella, jota tietoa kirjailija ei sitten kiistänytkään.
Minusta Kalattoman kylän nimi on mielenkiintoinen. Teoriani on, että kun ovelat savolaiset asuttivat tuon paikan sen jälkeen, kun alkuperäinen karjalaisväestö oli lähtenyt elintaso- ja veropakolaisiksi Tverin Karjalaan, niin uudisasukkaat huomasivat seudun vedet hyvin kalaisiksi ja hämäysmielessä nimesivät kylän Kalattomaksi pitääkseen vieraat kalamiehet poissa.
Eli Uukuniemen tyttöjä on kaunokirjallisuuden Finlandian voittaja ja tämä seikka on ensi kesän Uukuniemi-juhlien järjestäjien syytä huomioida.
Tietokirja-Finlandian voitti Antti Järvi isoisoisästään kertovalla kirjalla Minne katosi Antti Järvi? Kirjan päähenkilö Antti Järvi ei ollut ihan uukuniemeläisiä, vaan hän asui parinkymmenen kilometrin päässä Lahdenpohjassa. Luulen kyllä, että silloinen Lahdenpohjan kauppala oli ennen sotia hyvin tärkeä paikka uukuniemeläisille, jotka varmaankin aika pienen ja syrjäisen pitäjän asukkaina saattoivat pistäytyä kauppamatkoilla Lahdenpohjassa, joka oli vallan kauppala.
Minulle ei ole esimerkiksi yhtään kappaletta syitä epäillä sitä, etteikö Lahdenpohjassa saattanut olla jopa Alkon myymälä tai ainakin jonkinlainen anniskeluravintola. Jos siellä ei ollut Alkoa tai anniskeluravintolaa, niin ainakin siellä oli yksi maamme komeimmista kirkoista. Ikävä kyllä tuo herranhuone paloi vuonna 1977. Luulen, että palon on täytynyt näkyä Uukuniemelle asti.
Virallisen selityksen mukaan palo syttyi siitä, kun pojat grillasivat saslikkia kirkon vintillä. Neuvostovastaiset tahot sen sijaan levittävät tietoa, että kyseessä olisi ollut tuhopoltto. Neuvostovalta käytti kirkkoa varastona ja ainakin tarinan mukaan varastossa oli ollut jokin hävikkiongelma ja koska inventaario oli tulossa, niin hävikkiongelma ratkaistiin pyroteknisin menetelmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti