Lemmenlukko

Vaikka itähämäläinen väestö on verkkaisuuteen taipuvaista, niin kyllä kehitys sielläkin pikkuhiljaa kehittyy. Asuin aikoinani 16 vuotta Heinolan vanhan rautatiesillan poskessa ja monta kertaa illansuussa ulkoilutin likaisenharmaata villakoiraani Dingeä, joka oli paljon hienompaa sukua kuin isäntänsä, sillalla, mutta silloin en havainnut sillankaiteessa yhtään lemmenlukkoa, joiden kiinnittäminen siltojen kaiteisiin oli jo siihen aikaan sivistyneessä maailmassa yleisenä tapana.

Mutta kun alkusyksystä kävin Heinolan sillalla, niin lemmenlukkoja oli laskujeni mukaan jo noin 30 kpl. Lähes kaikki olivat niiden kaiverruksista päätellen ihan viime vuosilta, mutta vanhin oli vuodelta 1978. Sen jälkeen asiassa oli noin 30 vuoden tauko, mutta viime vuosina niitä on ilmaantunut yhä entistäkin enenevimmissä määrin. Luulen, että Heinola voisi mainostaa ihan valtakunnallisesti, että kaupungissa on silta lemmenlukkolaisten vapaassa käytössä ja että sillalta avautuva näkymä on Euroopan kaunein.

Wikipedian mukaan lemmenlukko tai rakkauslukko on riippulukko, joka kiinnitetään sillan kaiteeseen symboloimaan rakkauden kestävyyttä. Lemmenlukko on etenkin Keski-Euroopassa suosittu tapa. Lukkoon kaiverretaan parin nimet tai nimikirjaimet ja vuosiluku, minkä jälkeen lukko käydään ripustamassa sillan kaiteeseen. Kun lukko on lukittu, pari heittää avaimen veteen.

Lemmenlukon perinne juontaa juurensa vanhaan serbialaiseen melankoliseen tarinaan ensimmäisestä maailmansodasta ja nuoren kouluopettajan rakkaudesta sotilaaseen kylpyläkaupunki Vrnjacka Banjassa. Sotilas lähetettiin lopulta taistelemaan Kreikkaan ja hän jäi Kreikasta löytämän uuden rakkautensa luo eikä koskaan palannut kotimaahansa.

Sydän särkyneenä nuori nainen menehtyi ja peloissaan kylpyläkaupungin muut naiset kiinnittivät lemmenlukkoja paikalliseen siltaan välttyäkseen samalta kohtalolta. Silta on nimeltään Most Ljubavi (suom. rakkauden silta) ja tarina elvytettiin sekä popularisoitiin 1900-luvun puolessavälissä, kun yksi Serbian kuuluisimmista naisrunoilijoista, Desanka Maksimovic, julkaisi runon nimeltä Molitva za ljubav.