Nykyisen Sisä-Savon seutu oli muinoin hämäläisten ylimuistoista eränkäyntialuetta ja niinpä esimerkiksi monet seudun paikannimistä ovat hämäläisten antamia ja siksi hämeenmurteisia, kuten esimerkiksi Pirttiselkä. Tosin joukossa on myös monia lappalaisten nimeämiä paikkoja. Esimerkiksi Iisvesi on tietääkseni lapin kieltä ja tarkoittaa pimeää paikkaa ja sellainenhan se Iisvesi monien mielestä onkin.
Luulen, että Sisä-Savoon soutaneet hämäläiset erämiehet olivat itähämäläisiä, koska sieltä rivakat miehet ovat soutaneet sen ajan joukkoliikennevälineillä uiskoilla Suonenjoelle parissa päivässä. Myös monet paikannimet ovat kotipuolessani samoja tai ainakin hyvin samanluonteisia kuin Itä-Hämeessä, jossa sijaitsee esimerkiksi Kyrpjärvi ja sen lähellä Tissinpohja, jonka tienviitta on maamme tienviitoista varastetuin.
Koska monet naiset ja jopa lapset saattavat tätä lukea, en nyt kehtaa mainita muita hyviä kotiseutuni itähämäläisperäisiä paikannimiä, kuin että Kakkisensalolla on lampi nimeltään Persepyöreinen.
https://www.google.com/maps/@62.7253538,27.3677426,19z?entry=ttu
Aika erikoista on, että Liinaharjan sukua oleva muinainen esi-isäni muutti Savoon Valkeakosken läheltä Sääksmäeltä, koska liikenneyhteydet sinne ovat olleet siihenkin aikaan heikot. Epäilen, ettei 1500-luvun lopulla Närhinsalolle saapunut herra Liinaharja ollutkaan erämiehiä, vaan ehkä nuijasodassa häviölle jääneitä kapinallisia talonpoikia, joita Klaus Flemingin panssariarmeija teurasti kasapäihin ihan Vesivehmaan jenkan hengessä eli siinä meni naiset sekä lapset samallailla.
Tosin Rautalampikaan ei säästynyt nuijasodan väkivaltaisuuksilta, sillä saattoi jopa olla niin, että nuijamiesten kapina alkoi sieltä uskoakseni koripalloilija Lauri Markkasen esi-isän johdolla. Nimittäin veroihin ja ilmeisesti maataloustukien pienuuteen kyllästyneet silloiset maataloustuottajat tekivät verovalituksen hukuttamalla silloisen paikallisen verohallinnon edustajat avantoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti