Symposion

Vaikka jäinkin kansakoulussa piirtämisestä laiskanläksylle enkä kuvataiteesta mitään ymmärrä, niin Akseli Gallen-Kallelan Symposion on mielestäni hyvin väkevä työ. Ehkä väkevyydessä voi sen kanssa kilpailla ainoastaan Vilho Lammen maalaus Sian hirtto.

Symposionissa silloinen Axel Gallén, Oskar Merikanto, Robert Kajanus ja Jean Sibelius, jotka pohtivat elämän ja taiteen arvoitusta. Kerrotaan, että myös Eino Leino olisi ollut pohdinnassa mukana, mutta hän lepää jo tilaisuuden tuossa vaiheessa päydän alla.

Jostain syystä tuolla kertaa taidetapahtumassa ei ollut mukana Pekka Halonen, vaikka ihan hyvin hän olisi voinut olla mukana, mikäli Antti Halosen Tuusula-kirjaa on yhtään uskominen.

Tuusula-kirjassa kerrotaan esimerkiksi tapaus, jossa Pekka Halonen oli yömyöhään taiteilijakavereineen kuljeskelemassa Helsingin kaduilla ja ilta oli jo niin myöhä, että ravintolat olivat jo sulkeneet ovensa. Sen sijaan Seurahuoneen yksi ikkuna oli jäänyt auki, jonka johdosta herraseurue alkoi lappaa ikkunasta sisälle. Paikalle saapunut poliisi ei oikein ymmärtänyt, mitä oli tapahtumassa ja kysäisi silmät sirrillään: "No mitä sinä teet". "No mennäänpähän vain ikkunasta sisälle", sanoi Pekka Halonen kuin olisi lukenut aapiskirjaa ja kömpi reikään.

Antti Halosen mukaan aluksi oltiin Seurahuoneella pari yötä yhteen menoon ja päivällä vähän levättiin nojaamalla pöytää vasten ja tuolin karmiin. Sitten osa meni pois, mutta tuli pian taas takaisin. Halonen korostaa, että vaikea on nyt enää muistaa, menikö siinä viisi päivää vai viikko ummelleen, mutta sitten kun silmän reunat alkoivat punottaa, päätettiin lähteä kotiin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Symposion_%28Akseli_Gallen-Kallela%29#/media/Tiedosto:Gallen_Kallela_Symposion.jpg