Herra poltti huoneensa Karttulassa

Tuo eilen mainittu Syvänniemen kylä, joka oli 1870-luvulla maamme tieteellisteknisen kehityksen kärjessä, on ainakin linnuntietä yllättävän lähellä kotikylääni Kärkkäälää, koska mummoni Hilda, jonka korvat eivät valokuvista päätellen olleet suuret, vaan valtavat, oli ainakin hyvän tarinan mukaan kyennyt kuulemaan Syvänniemen kirkonkellon lyönnit.

Voi olla, että kirkkaalla pakkassäällä niin on voinut tapahtuakin. Närhin Eelis, joka on Hildan veljenpoika ja jolla ilmeisesti on myös hyvä kuulo, jollainen itsellenikin on siunaantunut jopa siinä määrin, etten pysty kuuntelemaan nykyajan nuorison hyvin kovaäänistä ns. rocken roll-musiikkia, kertoi joskus, että oli Kakkisensalolla hiihdellessään kuullut yhtä aikaa sekä Syvänniemen että Suonenjoen kirkonkellot. Tuo on ihan hyvin mahdollista, koska kuuluihan esimerkiksi Kannaksen suurhyökkäyksen jyly kesällä 1944 Kärkkäälään asti.

Joskus vuosia sitten Kuopio filosofiakerhossa käsiteltiin ateismin historiaa. Asiasta alusti uskontotieteen yliopiston lehtori Teemu Taira suoraan Helsingistä. Tilaisuudessa esitettiin ajatus, että Karttula olisi ollut uskonnonvapauslain astuttua voimaan vuonna 1923 maamme ateistisin kunta, sillä karttulalaiset erosivat ev.lut.-kirkosta sankoin joukoin heti, kun siihen ilmeni pieninkin mahdollisuus.

Pääsin tapani mukaan oikaisemaan yliopistomiestä. Karttulalaiset eivät suinkaan eronneet kirkosta niinkään uskonnollisista, vaan kunnallispoliittisista syistä. Nimittäin pääsiäisenä 4.4.1920 Karttulan kirkko paloi, elikkä asia olisi voitu uutisoida lehdessä, että "Herra poltti huoneensa", ellei sellaisesta uutisoinnista olisi tullut linnareissua Jumalan pilkan vuoksi, kuten historiassamme on kerran varoittavana esimerkkinä tullut. Karttulan kirkon palaminen ei ollut nykyaikainen tuhopoltto, vaan palo syttyi lämmityskamiinasta.

Karttulan pitäjän uusi kirkko päätettiin rakentaa kirkonkylän sijasta Syväniemelle, joka silloin oli merkittävä teollisuuskeskus ja muutenkin elinvoimainen kylä. Muut karttulalaiset kauhtuivat kerrassaan kirkon siirrosta ja sen seurauksena 1100 pitäjäläistä erosi ev-lut-kirkosta, mutta ateisteiksi he eivät tunnustautuneet, sillä suuri osa heistä liittyi vapaaseurakuntaan. Kunnallispoliittinen kuohunta ei jäänyt tähän, vaan lisäksi kiistan seurauksena Tervo erosi Karttulasta omaksi pitäjäkseen. Nykyään kiista kirkon paikasta ei varmaankaan synnyttäisi moista liikehdintää.

Muuten ainakin hyvän tarinan mukaan keväällä -18 kuljetettiin erästä punikiksi epäiltyä Ylöstä Karttulasta Kuopion kasarmilla toimineeseen tuhoamiskeskukseen, jossa 473 miestä pääsi ainuvastaan ja saattajat kehottivat vankiaan katsomaan viimeisen kerran Karttulan kirkkoa. Kun Ylönen pari vuotta myöhemmin palasi takaisin, vakuutti hän, ettei nyt hänen takiaan olisi kirkkoa tarvinnut polttaa.

Muistelen, että lapsuudessani Syväniemen kirkon torni olisi näkynyt Kärkkäälään Putinanmäelle. Hyvän tarinan mukaan Putinanmäki sai nimensä siitä, että isovihan aikaan kyläläiset piileskelivät siellä ja kuuntelivat vihollisjoukkojen putinaa, mutta itse epäilen hämäläisten erämiesten antaneen mäelle nimen, sillä hämeen murteessa putina tarkoittaa pyöreäpohjaista puuastiaa.

Lujarakenteiselta ja kalliilta näyttää tuo köyhien karttulalaisten vuonna 1925 rakentama Syvänniemen kirkko. https://fi.wikipedia.org/wiki/Syv%C3%A4nniemen_kirkko