40 vuotta sitten olin nuorenamiehenä rouvan kanssa polkupyöräretkellä Heinäveden suunnalla, jossa on satunnaiselle matkailijalle paljon nähtävää, kuten Uusi Valamo, Suomen toiseksi suurin peräti 2.000:n sielun puukirkko, kaunis kanavakin paikkakunnalla on ja lisäksi siellä voi uida Kermassa. Yövyimme Heinäveden leirintäalueelle, joka ei enää ollut kuitenkaan kuuluisa Tulilahden leirintäalue. Muistelen, etten jostain syystä kertonut teltassa yöpyessämme rouvalle mitään Heinäveden pyöräilijäneitosten murhista.
Seurasin leirintäalueen keittiön telkkarista Formula I:n osakilpailua moottoriurheilusta kovasti kiinnostuneen romaniseurueen kanssa ja rupattelin ystävällisen mustalaispapan kanssa maailmanmenosta. Pappa kertoi ylpeänä, mitenkä romanit olivat yltäneet maassamme jo vallan nimismieheksi asti, joka oli minulle uusi ja yllättävä tieto. Mutta niin se vain oli, että suurena miehenä ymmärsin mä sen, että pappa ei puhunut omiaan. Nimittäin Heikka Lampela, joka on taustaltaan Savon ja varsinkin Suonenjoen Balzareita, toimi siihen aikaan nimismiehen viransijaisena Pohjanmaalla. Asiasta tehtiin myöhemmin menestyselokuva Häjyt.
Mustalaispappa oli kovasti huolestunut nykyajan nuorisosta ja varsinkin huumeista ja kertoi, että Suomen huumakauppaa pyöritetään jostain Kuopion läheltä. Suurena miehenä ymmärsin mä sen, että pappa ei puhunut omiaan, vaan tosiaankin Leppävirran Paukarlahden kartanon poika Miika Kortekallio huolehti siihen aikaan suurelta osin maamme kotitalouksien huumehuollosta.
Kohtuuttoman nuorena edesmenneen Miika Kortekallion kunniaksi on laskettava se, että hän inhosi väkivaltaa ja olen kuullut tapauksesta, jossa huumekaupassa lastin piilottanutta asiakasta ei rääkätty muistin virkistämiseksi muuten, kuin vangitsemalla hänet ja antamalla ruoaksi pelkkiä suolaisia perunalastuja ilman mitään juotavaa. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/06/15/huumekuninkaan-tie-vei-takaisin-kiven-sisaan?fbclid=IwAR110OAq4Xo5r8Gfm7LPfz44Rb2wb6C2VGMfZwPvF22fKRcleCJwC8pFUmI
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti