Suomen Berliini

Arvo "Poika" Tuomisen mukaan Kuopiota kutsuttiin poliittisen punaisuutensa vuoksi ennen sotia Suomen Moskovaksi. Kuitenkin kaupunkia olisi voinut kutsua paremminkin Suomen Berliiniksi, koska kaksi suomalaisen fasismin keskeistä vaikuttajahenkilöä asui Kuopiossa, ja epäilen, että Kuopion Lapuan liikkeen miehet olivat heinäveteläisen Onni Happosen murhan taustalla.

IKL oli ennen talvisotaa Kuopion suurin puolue ja eduskuntavaaleissa sen suurin ääniharava oli pappismies Elias Simojoki, joka kristillisestä vakaumuksestaan huolimatta oli myös innokas muiluttaja ja ainakin kiuruveteläiset valittivat sitä, että hänen pappiskaudellaan pitäjän pappilassa tutkittiin Raamatun sijasta enemmänkin konepistoolin toimintamekanismia.

Politiikassa Simojoen varjoon Savossa jäi entinen ilmavoimien komentaja Arne Somersalo, joka keskeytti sotilasuransa ja siirtyi Kuopioon painattamaan erilaisia IKL:n julkaisuja. Saksasta tuomansa kopfblatt-menetelmää soveltaen Somersalo perusti useita Suunta-nimisiä IKL:n maakuntalehtiä, joista ensimmäinen oli Kuopiossa ilmestynyt Savon Suunta. Lehtien yleisuutisosa oli aina sama, mutta kirjapainossa kuhunkin lehteen lisättiin paikallista aineistoa. Hänen poliittista uraansa vaikeutti maamme äärioikeiston parissa se, että häntä pidettiin asenteiltaan liian oikeistolaisena.

Tavallaan Somersalon poliittinen ura muistuttaa taistolaisliikkeessä 70-luvulla vaikuttaneen nykyisen kansanedustaja Anne Kontulan isän poliittista uraa. Jossain lehtijutussa kerrottiin, että Anne Kontulan isä joutui aikoinaan taistolaisliikkeessä vaikeuksiin liiallisen vasemmistolaisuuden vuoksi.

Sekä Elias Simojoki että Arne Somersalo kaatuivat sodassa traagisesti. Simojoki ei talvisodassa kestänyt kuunnella linjojen välissä haavoittuneena makaavan hevosen huutoa, vaan hiihti rohkeasti lopettamaan sen pistoolillaan, jonka jälkeen vihollisen konekiväärimies lopetti Simojoen elämän.

Somersalo toimi jatkosodassa SS-joukkojen yhteysupseerina Lapissa. Wikipedian mukaan hän kuoli 17. elokuuta 1941 opastaessaan saksalaisten iskua Kiestingissä Operaatio Napaketussa. Ennen hyökkäystä, jossa hän kuoli, hän piti seuraavan lyhyen puheen: "Kymmenen päivää ja valtaamme Louhen. Sinne on matkaa 60 kilometriä ja hyvä maantie."

Olin muutama vuosi sitten Kiestingin suunnalla sotahistoriallisella matkalla ja oppaana toiminut sotahistoriaan perehtynyt eversti kertoi, että ennen opasretkelle lähtöään Somersalo oli pukenut ylleen paraatiunivormunsa ja että hän ratsasti hevosella keskellä tietä heti tunnustelijoiden perässä, joten hän oli helppo maali tarkka-ampujalle. Kuolemaa halveksivaan asenteeseen saattoi vaikuttaa se, että Somersalon poika oli kaatunut edellisenä päivänä.

Lisätietoa Somersalosta tässä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Arne_Somersalo