Pyöveli Kekkonen

Vilkkaan ja jopa kiivaan keskustelun synnytti Sisällissota-faceryhmässä, kun epäilin, että kajaanilainen lapsisotilas Urho Kekkonen olisi ollut mukana Viipurin "puhdistuksessa", jossa kaupungin venäläisten lisäksi murhattiin muitakin rauhallisia kansalaisia ja jopa Viipurin suojeluskunnan jäseniä, joilla oli vieraskielinen sukunimi. Kyllä siis olisi Teemu Keskisarjalla tjms:lla ansioituneella historioitsijalla tutkimista tapahtuneessa.

Voi olla, että Urho Kekkonen ei ollut mukana 28.2.2018 tapahtuneessa joukkomurhassa, koska osa Kainuun sisseistä oli juuri silloin lomalla ja he saapuivat Viipuriin vasta pikkuisen myöhemmin. Toisaalta epäiltyjen venäläisten tappaminen jatkui vielä kesäkuulle asti ja niinpä on kummallista, ettei Kekkonen mainitse muistelmissaan mitään noista tapahtumista.

Sen sijaa Kekkonen paljastaa kirjassaan Vuosisatani, että hän oli mukana Haminan teloituksissa toukokuun lopulla, jolloin 12 haminalaista miestä ammuttiin, joista ainakin osa oli punakaartiin kuulumattomia siviilimiehiä. Yhdeksän miehen teloitusta johti 17-vuotias lapsisotilas Kekkonen, joka muistelmissaan kertoi, ettei muista oliko hän itse ampumassa. Itse epäilen, että hänkin ampui, mikäli Saksan oppeja noudatettiin, koska ryhmän johtajan piti varmuuden vuoksi ampua vielä lopuksi armonlaukaus teloitettujen päähän.

Facen keskusteluryhmässä epäiltiin, että tarina siitä, että Viipurissa joukkomurhaa olisi johtanut pienikokoinen silmälasipäinen upseeri, on vain sepitetty tarina, jolla pyritään peittämään todellinen syyllinen.

Kekkosen sissikomppaniaa johti Elja Rihtniemi, joka näyttää Wikipedian mukaan kuolleen jo 44-vuotiaana. Kuolinsyytä Wikipediassa ei kerrota. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että kaksi kirjallisuustaustaista erityisen kunnostautunutta teloitusryhmän johtajaa Erik Grotenfelt ja Kyösti Wilkuna kuolivat pian sisällissodan jälkeen, koska heidän pistoolinsa laukesi vahingossa sitä puhdistettaessa.

Elja Rihtniemen poika Juha Rihtniemi, joka toimi Kokoomuksen puheenjohtajana, kuoli vuoden isäänsä nuorempana. Vuoden 1970 eduskuntavaalien aikana Rihtniemi oli sairastunut keuhkokuumeeseen ja hän kävi toipilaana erittäin raskaita hallitusneuvotteluita. Keuhkokuumeen ja väsymyksen murtama Rihtniemi kuoli 12. tammikuuta 1971.

Juha Rihtniemi ei siis ampunut itseään, kuten Kekkosen tyttöystävä Maarit Tyrkkö kirjassaan Kekkosesta kertoo. Tyrkkö sekoitti Juha Rihtniemen toiseen johtavaan nuorena itsensä ampuneeseen Kokoomuspoliitikko Juha Vikatmaahan, joka yritti luotsata puolueensa Kekkosen ja Neuvostoliiton suosioon.

Teloitusryhmää johtaneesta lapsisotilas Urho Kekkosesta kertoo tämä Ilta-Sanomien juttu enemmän: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005512490.html