maanantai 11. syyskuuta 2023

Työläisurheilun suuret sankarit

Tapio Rautavaara on eittämättä Suomen työläisurheilun suurin sankari ja eittämättä toiseksi suurin sankari on 169-senttinen Ruotsin kaataja Voitto Hellsten, joka jo vuonna 1956 juoksi 400 metriä aikaan 46,2, jonka ajan sitten päätä pitempi Markku Kukkoaho vaivoin alitti tartanilla toista kymmentä vuotta myöhemmin.

 
Sekin asia yhdisti Tapsaa ja Vodea, että molemmat sankarit kärysivät ratista. Hellstenin osalta tapaus oli sikäli ikävämpi, että käryn seurauksena hän putosi eduskunnasta, jossa hän istui kahdeksan vuotta demareiden edustajana.
 
Asia, josta ei ole julkisuudessa pahemmin huudeltu, on se, että myös Rautavaara aikoi kansanedustajaksi. Hän oli lupautunut vuoden 1966 vaaleihin silloisen TPSL:n ehdokkaaksi Pohjois-Karjalan vaalipiiriin, mutta viime tipassa poliittinen kilpailija onnistui pudottamaan hänet pois listoilta. Ilman muuta Rautavaara olisi mennyt heittämällä eduskuntaan, jos olisi ehdokkaaksi päässyt.
Täysin Tapsa ei luopunut politiikasta, sillä hän esitti Jörn Donnerin elokuvassa Anna pitkälle alkoholisoitunutta kommunistikansanedustajaa. Ja hyvin hän roolinsa näyttelikin. Luulen, että hän piti roolinsa esikuvana yläsavolaista Veikko Rytköstä.
 
Tässä yhteydessä on syytä huomioida, että SKDL:llä oli kaksi savolaista kansanedustajaa, joiden nimi oli Veikko Rytkönen. Toinen Veikoista oli ammatiltaan raittiussihteeri, mutta toinen ei ollut raittiussihteeri.
 
Eduskunnan talouspäällikkö Pertti Rosila kertoo muistelmissaan, että Veikko Rytkönen oli kova saunoja, kuten hän itsekin. Joskus Veikko oli kuitenkin ilmeisen väsyneenä ottanut niin kovat löylyt, että lauteiden alta oli Rosilan mukaan löytynyt ”rytkösiä”. Luulen, että sanonta ”ottaa perskännit” syntyi tapauksen johdosta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti