Villihevoset

Kuopion läänin maaherran Alexander Järnefeltin ja hänen vaimonsa Elisabethin lasten lahjakkuus ei selittynyt pelkästään sillä, että koti oli rauhallinen eikä perheessä juurikaan riidelty, koska vanhemmat kommunikoivat keskenään 14 vuoden ajan vain paperilappusten välityksellä, vaan lapset myös perivät äidin puoleltaan taiteellisuuden geenejä.

Elisabeth Järnefeltin setä oli maailmankuulu kuvanveistäjä Peter Clodt von Jürgensburg, jonka villihevosten kesyttämistä kuvaavat patsaat Pietarin Antskovin sillalla ovat kaupungissa käyneille tutut. Kuitenkaan läheskään kaikki hevospatsaisiin tutustuneet eivät tiedä sitä yhden hevosen anatomista erityispiirrettä, että kyseisen orin sukuelin on ilmeisesti ihan vasiten tehty muistuttamaan Napoleonia. Lisäksi ainakin hyvän tarinan mukaan kyseinen ruhon osa on myös kullattu, vai olisiko parempi tässä yhteydessä sanoa, että kullitettu.

Joskus talvipimeällä yritin vallan huonon taskulampun avulla selvittää tarinan oikeellisuutta, mutta huonosta valoneuvosta johtuen asia ei selvinnyt. Seuraavana kesänä tutustuin tapaukseen päivän valossa, mutta kultausta en silloinkaan havainnut eikä myöskään sukuelimen yhdennäköisyys Napoleoniin käynyt selväksi, koska minulla on huono ja vieläpä sangen puhdas mielikuvitus.

Sen sijaan kuvassa oleva venäläinen naisenpuoli oli ilmeisesti perillä samasta tarinasta kuin minäkin ja vakuutti innostuneesti suureen ääneen miehenpuolelleen, että "eta pravda", joka tarkoittanee suomeksi, että tosi on.

Toinenkin mielenkiintoinen erityispiirre noilla sillan kesyttämättömillä villihevosilla on; ne ovat nimittäin kengitetyt. En hevosista paljoa ymmärrä, mutta luulen, että neljän villihevosen kengittäminen on sangen haasteellinen tehtävä, kuten nykykielellä mahdoton asia ilmaistaan. Siinä hommassa voi helposti saada kaviosta päin näköä.

Minulle on tavallisesti luotettavista lähteistä kerrottu, että Antskovin sillan hevoset liittyvät muutenkin, kuin Elisabeth Järnefeltin kautta, elimellisesti Suomen historiaan. Nimittäin ainakin hyvän tarinan mukaan ihan hevospatsaiden lähellä on palatsi, jossa taitavana ratsastajana tunnettu upseeri ja vapaaherra Carl Gustav Emil Mannerheim kävi vuosien ajan viikoittain opettamassa eräälle aatelisneidolle ratsastusta.