Musiikkia ja mäkihyppyä

Ei ollut tv:n Hengailijoiden urheilutietämys muutenkaan kummoista, joka seikka on ymmärrettävä asia, koska ohjelman älymystön edustajat oli kerätty kulttuuriväen keskuudesta. Tosin eräs kulttuurityöntekijä muisti kuitenkin urheilusta sen verran, että muusikko Juhani Rautavaara oli harrastanut myös keihäänheittoa.

Pikkuisen kuitenkin epäilen, ettei maailmankuulu säveltäjä Einojuhani Rautavaara saanut viskattua keppiään kovin kauaksi toisin kuin sukunimikaima Tapio Rautavaara, joka Karhumäen kentällä kesällä 1943 heitti koivukeppiä 80,97 eli kolmisen metriä yli silloisen maailmanennätyksen. Ellei Venäjä olisi hyökännyt Ukrainaan, olisin vielä tässä elämässä käynyt tarkastamassa, vieläkö valmentaja Kajanin keihään putoamispaikalle hakkaama muistopaalu on jäljellä.

Hengailijat arvelivat, että muusikko Kari Tapion urheilulaji olisi ollut pesäpallo, mutta ohjelman juontaja reservin kapteeni Riku Rantala kertoi heille, että Kari Tapio oli mäkihyppääjä, jonka mäkiennätyksen hän muisteli olevan 44,5 metriä. Pikkuisen epäilen, että Rantalan tieto on vanhentunut ja ehkä tuolla ennätyksellä Jalkas-Kari voitti ammattikoululaisten Suomen mestaruuden.

Nimittäin itselleni on kerrottu, että vielä aikamiehenä vedonlyönnin seurauksena Kari Tapio olisi käynyt laskemassa Puijon suurmäestä, jonka mäkiennätys on hirmuinen 136 metriä, josta voi päätellä, että pelkästään ilman ponnistustakin mäestä lentää yli 44,5 metrin. Sitä tarina ei kerro, että oliko alkoholilla osuutta siihen, että iskelmätähti vaaransi henkensä Puijolla.

Paljon mahdollista, että Kari Tapio on hypännyt tuon 44,5 metriä Suonenjoen Kyöpelin vanhasta hyppyristä, jonka mäkiennätys oli tuota luokkaa. 60-luvun lopulla Suonenjoelle valmistui isompi hyppyri, jonka ennätykseksi jäi 68 metriä, ennen kuin vauhtitorni tuhopoltettiin muutama vuosi sitten.

Suonenjoelle rakennettiin palaneen mäen tilalle uusi noin 40 metrin hyppyri pari vuotta sitten ja lehtitietojen mukaan avajaiskilpailussa oli enemmän katsojia kuin Salpausselän mäkikisassa. Ilmeisesti Suonenjoelta ei nykyään enää löydy miestä, joka uskaltaisi uusimmasta mäestä laskea, koska en ole tänä talvena nähnyt mäkeä käytetyn.

Suomessa muuten lienee tällä hetkellä organisoitua mäkihyppyharrastusta enää Kuopiossa, Kuusamossa, Lahdessa ja Rovaniemellä. Ennen sotia hyppyri ja mäkihyppääjiä löytyi melkein joka kylästä. Eräs urheilututkija kertoi, että mäkihyppytoimintaa organisoivat aikoinaan suojeluskunnat ja taustalla oli nuortenmiesten rohkeuskasvatus, sillä mäkihyppyharrastuksen uskottiin lisäävän maanpuolustuskykyä samalla tavalla kuin pesäpalloharrastuksen.

Tässä yhteydessä en malta olla kertomalla, että Kärkkäälän naapurissa Karttulan puolella Airakselan Pirunvuorella, jota myös Laukaanvuoreksi kutsuttiin, oli sotien jälkeen jonkin aikaa pystyssä maamme kolmanneksi suurin hyppyrimäki, jonka virallinen ennätys oli 57 metriä - tosin tarinoissa ennätyksen kerrotaan olleen peräti 70 metriä. http://www.airaksela.fi/wp-content/uploads/2022/11/AirY110v_KaisaPoutanen-2022.pdf