Karit Vepsä ja Tapio

Törmäsin joskus pitkän elämäni varrella erääseen entiseen kuopiolaiseen mäkikotkaan, jollaisia muualla Suomessa ei kutsuttu mäkikotkiksi vaan Puijon peipposiksi ja kysyin häneltä, oliko hän koskaan ollut samoissa kilpailuissa Kari Tapion kanssa. Ei ollut ollut, mutta toisen Suonenjoen miehen, eli Kari Vepsä(läisen) kanssa hän oli kilpaillut.

Yritin netistä selvittää, paljonko Kari Vepsän mäkiennätys olikaan, mutta siihen vastausta ei löytynyt, mutta sen sijaan ilmeni, että hän on voittanut Suomen mestaruuden jossain hevosurheilumuodossa, joka ei kuitenkaan ollut raviurheilumuoto. Luulen, että Kari Vepsän mäkiennätys on Kari Tapion vastaavaa parempi, koska hän kävi välillä harjoittelemassa Jyväskylässä Laajavuoren mäessä asti.

Kari Tapion sukujuuret ovat täällä Kärkkäälässä, jossa nyt tätä kirjoitan, mutta Kari Vepsän sukujuuret ovat tietääkseni Salmisten kylällä, joten hänen sukujuurensa ovat kasvaneet noin 5 kilometrin päässä Jalkasten sukujuurista.

Vaikka miehissä on samaa näköä ja ääntä, niin ainakaan lähisukulaisia he eivät taida olla toisilleen. Sen sijaan epäilen, että Kari Vepsä ja Erkki Junkkarinen saattavat olla sukulaismiehiä, vaikka Eki onkin syntynyt Iisvedellä noin 10 kilometrin päässä. Nimittäin naapurissa asui ennen pieneläjä Viljami Vepsäläinen, joka oli kova mies laulamaan ja oli vielä paljon Erkki Junkkarisen näköä, jonka selittää se, että Viljamin täti oli Junkkarisen äiti.

Viljami oli innokas metsästäjä, vaikka olikin lähes sokea. Näkö oli mennyt suojeluskuntaharrastuksen myötä. Hän oli liittynyt suojeluskuntaan, koska sieltä sai hyvän puvun ja kivääriruutia, jota Viljami käytti myös haulikossaan sillä seurauksella, että ase räjähti ampujansa silmille eikä henkilövahingoilta vältytty.

Vaikka Viljami oli entinen suojeluskuntalainen, niin siitä huolimatta hänen esittämiään mielikappaleita oli Otto-Wille Kuusisen ruotsalaiseen sävelmään sanoittama Punakaartin marssi, jonka 60-luvulla teki menestyspiisiksi Lapinlahden körttiläisen kirkkoherran tytär Kaisa Korhonen.

Luulen, että Punakaartin marssissa on juuri sellaista herravihaa, joka miellyttää körttitaustaisia ihmisiä. Nimittäin Viljami Vepsäläisen isä Kalle oli Kärkkäälässä körttiläisenä pyhäkoulun opettajana, joka ymmärsi antaa opetustoiminnalleen sen arvon, joka sille kuuluikin, koska hän saattoi aloittaa opetustilaisuutensa sanomalla, että "Jospa lapset nyt alotettaan, jotta piästään sitten muihin hommiin."

Lopuksi hiljennymme kuuntelemaan tunnelmaan sopivaa musiikkia, eli Arja Saijonmaan esittämää Punakaartin marssia, sillä körttiläistaustaisen Kaisa Korhosen versiota en löydä tähän hätään. Muistanpa, miten meilläkin virastossa nostatettiin välillä yhteishenkeä kajauttamalla joukolla tämä reipashenkinen kappale. Näin tapahtui varsinkin silloin, jos joku täytti vuosia ja hänelle ojennettiin pelakuu tai jotain muuta sellaista sopivaa. https://www.youtube.com/watch?v=m3LVxnpLMgU