Kuopion läänin maaherran Alexander vaimon Elisabeth Järnefeltin setä Pjotr Clodt von Jürgensburg, joka oli uskoakseni kavereiden kesken todennäköisesti vain Pjotr Clodt , on veistänyt myös alempana näkyvän tsaari Nikolai I:n mieltä ylentävän ratsastajapatsaan.
Vallankumouksen jälkeen bolshevikit jättivät pustyn pystyyn, koska siinä katsottiin olevan paljon taiteellisia ja teknisiä arvoja, vaikka itse Nikolaista ei tykättykään. Hän oli virallisenkin historian mukaan luonteeltaan kiivas ja särmikäs, josta ominaisuudesta käytetään nykyään yleensä toista kansanomaista kuvaavaa termiä.
Nikolain patsas on vaikuttava, koska tonnien painoinen hevonen seisoo kahden tukipisteen varassa. Eikä tuo ratsun selässä istuva Nikolaikaan ollut mikään keijukainen. Hän oli tosin viisi senttiä Pietari Suurta lyhyempi, mutta siitä huolimatta 198 cm pitkä ja paljon vantterampi kuin Pietari.
Tuo toinen patsas ei ole Clodtin kädestä lähtöisin ja sen kyllä huomaa. Tuo rumilusmainen ratsastajapatsas, jonka jalat ovat tukevasti maassa, sijaitsee Pietarissa, jossain takapihalla. Se esittää Aleksanteri III:tta. Hän on suosikkitsaarini, koska virkaanastujaisissaan hän tarjosi pääruokalajiksi kiiskeä, joka osoittaa verratonta huumorintajua. Pääministeri Harri Holkeri suositteli kansalle sentään silakkaa reilut sata vuotta myöhemmin, mutta se ei ollut huumorileikkiä.
Kun tuota alla olevaa patsasta katsoo, ymmärtää, miksi Venäjällä tapahtui vallankumous. Tuollainen mieltä alentava ratsastajapatsas murensi Romanovien 300-vuotisen hallitsijasuvun arvovallan rahvaan silmissä dramaattisin seurauksin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti