Suomen hauskin mies

Maailmankaikkeudessa on muutama hyvä elokuva ja tänään TV I:llä klo 21.00 näkyvä Suomen hauskin mies on yksi niistä. Helsingin Sanomien arvostelussa elokuva saa peräti neljä tähteä, kun taas esimerkiksi mielestäni maailman paras elokuva Forrest Gump sai vain kolme ja puoli tähteä.

Suomen hauskimman miehen kerrotaan perustuvan ainakin jossain määrin tositapahtumiin ja ehkä niin onkin. Ainakin elokuvan päähenkilöllä Toivo Parikalla on sama sukunimi ja ammatti kuin punapäällikkönä toimineella teatterimies Jalmari Parikalla.

Olen vuosikymmeniä sitten lukenut Jalmari Parikan kapinamuistelmat nimeltään Viimeinen taisto, mutta siinä ei kerrota samanlaista dramaattista tarinaa kuin juuri ilmestyneessä elokuvassa. Sisällissodan aikaan Parikka ei toiminut teatterialalla, vaan oli Kymenlaakson suunnalla jopa jonkinlaisena punaisten rintamakomentajana.

Punaisilla oli ainoastaan yksi upseerin koulutuksen saanut, eli heti sodan alussa virkansa juonut luutnantti Ali Aaltonen ja sen jälkeen upseeripulan vuoksi johtoon nostettiin näyttelijöitä, jotka ainakin pystyivät näyttelemään upseeria. Valkoisten joukossa oli sen sijaan satoja tsaarin armeijan entisiä upseereita ja noin 1400 huippukoulutettua Saksan jääkäriä, joten hallituksen joukoilla oli selvä laadullinen ylivoima teatterimiesten johtamiin punaisten pyssymiesporukoihin nähden, joilla oli vielä sodankäynnissä erikoinen tapa ratkaista asioita äänestämällä .

Tampereen punaisen puolustuksen johtaja oli sekatyömies-amatöörinäyttelijä Hugo Salmela, Kymenlaaksossa joukkoja komensi oikea näyttelijä Jalmari Parikka ja kannaksen suunnalla näytteli suurta sotapäällikköä harrastelijanäyttelijä Heikki Kaljunen. Kaljunen olikin sikäli hyvä sotilasjohtaja, sillä hän sai joukkonsa, kuten myös vihollisensa tottelemaan, koska hän oli ilmeinen psykopaatti ja sadisti.

Yleensä kapinan jälkiselvittelyissä vähänkin suuremmat kiinni saadut punapäälliköt ammuttiin, mutta Jalmari Parikan kohdalla tehtiin poikkeus. Hänkin sai kuolemantuomion, mutta sitä ei pantu täytäntöön. Ehkä hänet pelasti maine Suomen hauskimpana miehenä ja niinpä hän pystyi myöhemmin toimimaan teatterinjohtajana ja näyttelemään 50 elokuvassa. Tosin mieleeni on jäänyt, että Parikan sotamuistelmien mukaan häntä ei ammuttu, koska hän neuvotteli erään vastapuolen upseerin kanssa antautumissopimuksen, jonka ehtoihin kuului, ettei Parikkaa ammuta.

Myös punaisten eteläkarjalainen toinen rintamakomentaja Kaarlo Koskelo sai pitää ainuvansa. Yhden hyvän tarinan mukaan miehen pelasti Tukholman olympialaisista voitettu painikulta ja että Koskelon pelasti ammuttavien joukosta samoissa kisoissa keihäässä kultaa voittanut valkoisten riveissä palvellut Jonni Myyrä. Toisen tarinan mukaan Koskelo olisi ottanut joukkojensa palkkarahat ja paennut niiden turvin Amerikkaan liikemieheksi. Hänestä on myös käytetty titteliä saunanomistaja, jollaista titteliä myös minä voisin käyttää.

Olympiavoittajien Jonni Myyrän ja Kaarlo Koskelon kohtalot liittyvät toisiinsa myös siten, että Myyräkin pakeni Amerikkaan liikemieheksi. Hän kavalsi matkaeväiksi Savilahden kunnan kassan. Kaarlo Koskelon kunniaksi on luettava se, että kuolemansa jälkeen hän testamenttasi aidon olympiakultamitalinsa Kotkan sosialidemokraattiselle työväenyhdistykselle, joten eiköhän ne mahdollisesti kavalletut punikkien päivärahat tulleet sillä kuitattua. Tukholman kisojen kultamitalit olivat nimittäin vielä aitoa kultaa; myöhemmät ovat olleet vain kullitettuja.

Suomen hauskin mies näyttä olevan jo Areenassa katsottavissa:
https://areena.yle.fi/1-4136450