Sen käsityksen olen saanut, että Suonenjoen Pallon kasvatti taloustieteilijä Patrizio Lainà ei ole kovin huolissaan Suomen valtion velasta. Se ei ole kauhistuttavan suuri maailmanlaajuisesti asiaa tarkasteltaessa. Muistelen, että Kiinan valtion velka on 300 % vuotuista bruttokansantuotetta enemmän, Usa:n 150 % ja Eu-valtioden velka on keskimäärin vain noin 80 % niiden bkt:sta. Muistelen myös, että keskimäärin maailman valtioiden velat ovat 300 % valtioiden vuotuisesta bkt:sta.
Edellä kerrotun perusteella tuntuu hirmuiselta, jos Suomi ja koko Eu on tekemässä valtavaa talouspoliittista virhettä, kun ei ota samalla tavalla rohkeasti velkaa kansantalouden välttämättömiin tarpeisiin kuin muu maailma. Velkaa otettaessa kannattaa laskelmissa huomioida se, että historiassa maapallon kansantuote on normaalisti kaksinkertaistunut 30 vuodessa ja samaan aikaan inflaatio on syönyt velkojen reaaliarvosta ison osan.
Lisäksi kannattaa huomioda se, että ainakin 1900-luvun kaksi suursotaa rahoitettiin setelipainoja pyörittämällä. Tosin taitava osuuskauppamies Väinö Tanner oli laskeskellut sikarilaatikkonsa kanteen, ettei suursotaa voi tulla, koska valtioiden rahat loppuvat neljässä kuukaudessa.
Toisin kuitenkin kävi. Esimerkiksi Suomen markan arvo putosi neljännekseen vuodesta 1939 vuoteen 1946. Nähtäväksi jää, tapahtuuko sama ilmiö nykyisen suursodan seurauksena. Nyt maallamme on kansallisvarallisuutta noin 200.000 euron edestä jokaista asukasta kohden ja valtion velkaa noin 30.000 euroa asukasta kohti. Luultavasti, jos suomalaisen velat laskisivat inflaation seurauksena muutamassa vuodessa vaikkapa neljännekseen, iso osa velallisista olisi ikionnellisia tapahtuneesta.
Kriisiaikoina valtiolla on tarvittaessa käytössään koviakin keinoja taloutensa pyörittämiseksi. Talvisodan jälkeen, jolloin 400.000 evakkoa piti asuttaa ja armeija aseistaa seuraavaa sotaa varten, säädettiin ns. hetekkavero, jolloin varallisuudesta riippuen 2,5 %-20 % kansalaisten omaisuuden arvosta otettiin valtiolle. Ja kun sodan jälkeen huomattiin, että setelikoneita oli pyöritetty sodan rahoittamiseksi liian vauhdikkaasti, setelit leikattiin poikki ja toinen puolisko otettiin valtiolle pakkolainaksi. Pakkolainalle maksettiin korkoa 2 %, mutta käytännössä valtion ei tarvinnut maksaa takaisin kuin pienen osan velastaan, koska inflaatio laukkasi hurjasti.
Tästä linkistä voi katsoa, miten rahan arvo on vaihdellut Suomen historiassa:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti