Rintaman poliisi

Eilen kerrotusta Kerttu Nuortevan tapauksesta on tehty ihan katsomisen arvoinen Kuulustelu-niminen elokuva. Vakoilijaa kohdeltiin tässä hyvin ja kuulusteltavaansa rakastunut Paavo Kastari, josta sittemmin tuli oikeustieteen professori, tarjosi kuulustelujen yhteydessä vakoilijalle jopa kynttiläillalisia.

Vankeusaikanaan Nuorteva kirjoitti salanimellä Irja Niemi kirjan nimeltään Neuvostokasvatti, joka siirrettiin sodan jälkeen neuvostovastaisena pois maamme kirjastojen hyllyiltä. Olen tuon kirjan lukenut ja vaikka Suomen sensuuri sota-aikana poisti kirjasta neuvostomyönteisyyttä, niin hämmästyttävän myönteisen kuvan Nuorteva antaa silti Stalinin ajan Neuvostoliitosta. Jos joku kustannustoimittaja sattuu tämän lukemaan, niin pyydän ystävällisesti, että Nuortevan kirjasta otetaan sensuroimaton uusintapainos.

Kerttu Nuortevan veljet Pentti ja Martti jäivät vakoilijaksi epäiltyinä jatkosodan alussa kiinni Petroskoissa ja heidät ammuttiin 75 päivän tiukkojen kuulustelujen jälkeen. Uskon, ettei veljeksille tarjottu kuulusteluissa kynttiläillallisia.

Vakoilijoiden kuulustelumenetelmistä kertoo jonkin verran valvontaupseeri Taavetti Heikkisen päiväkirjoista Jarmo Niemisen toimittama teos Rintaman poliisi. Heikkinen paljastaa, että yleensä epäillyt vakoilijat saivat keppiä ja tarvittaessa keppiä annettiin paljon.

Vakoilijat yleensä myös ammuttiin heti kenttäoikeuden tuomion jälkeen. Sodan raaistama valvontaupseeri Heikkinen kauhisteli sitä, että eräs yksinkertainen karjalaisukko, joka oli auttanut desanttipoikaansa, ammuttiin jouluaamuna ja hän uskoi, että tämän tapauksen muisto tulee myöhemmin pilaamaan tuomion täytäntöönpanosta vastanneiden sotapoliisien joulumielen.
https://kansallinen.fi/tuote/rintaman-poliisi-valvontaupseerin-paivakirja-1941-1944-jattipokkari/