Tapani mukaisesti kirjoitin eilen ropakantaa, kun kerroin, että jalkapallotähti Joel Pohajanpalon isovaari Ilmari Pohjanpalo olisi ollut maamme ensimmäinen kaukopartiojohtaja. Olen tutkinut sotahistoriaa ja väitän sillä varmuudella, jonka vain tietämättömyys synnyttää, että Suomen ensimmäinen kaukopartiojohtaja olikin Pekka Vesainen, joka talvella 1589 hiihti miehineen Kiimingin puolesta Petsamoon, jonne hiihtomatkaa siunaantunee noin 300 kilometriä ja taktisesti oivallisesti hyökkäsi jouluiltana luostariin ja löi lihoiksi 116 munkkia kesken jumalanpalvelusmenojen.
Männä perjantaina Kuopiossa vietettiin taiteidenyötä ja käväisin perinteisellä museokierroksellani Ortodoksimuseo Riisassa, jossa oli esillä maalaus Vesaisen kaukopartiomatkan loppuhuipennuksesta. Minusta tuo taulu antaa tapahtuneesta joukkomurhasta liian seesteisen kuvan, koska verta, rapaa ja suolenpätkiä ei näytetä. Epäilen myös, etteivät Kiimingin kaukopartiomiehet hiihdelleet talvipakkasessa rautapipo päässä.
Minusta on muuten sangen hämmentävää, että maassamme toimii poliittinen varhaisnuorisoliike nimeltään Vesaiset. Voi olla, että jos Putin, joka on innokas historian harrastaja, sattuu tämän lukemaan, hän tulee vielä ottamaan esille Vesaisen kaukopartion toiminnan ja siihen Suomessa liittyvän ihannoinnin. Vesaisen kunniaksi on pystytetty meillä pari patsastakin. Muistelen, että verisen Jugoslaviankin sisällissodan yhtenä syynä oli jonkin 1500-luvulla tapahtuneen taistelun muisto.
Suomessa on ollut hyvin suosittu kulttuurimuoto kaukopartiokirjallisuus, mutta nykyään sen suosio näyttää kuitenkin olevan laskussa, koska viime vuonna ei ilmestynyt edes kymmentä tuon lajin teosta. Niinpä jonkun kaukopartiokirjailijan kannattaa tulevassa tuotannossaan huomioida Vesaisen kaukopartio-osaston railakas toiminta vihollisen selustassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti