Rauhankasvatus

Männä viikolla kokoonnuttiin Iisveden Kirin talolle kokoamaan tarinoita tämän taajaväkisen yhdyskunnan historiasta ja kuulinpa vahalta paikkakunnan asukkaalta seuraavankin jutun, joka todistaa, että rauhankasvatusta harrastettiin maamme kansakouluissa jo vuosikymmeniä sitten.

Nimittäin Vaajasalmen koulun käsityötunnilla tapasi opettaja Kalle Laitinen, jonka pojasta Kaista tuli sittemmin maamme johtava kirjallisuuden tutkija, erään viikarin veistämässä esinettä, joka ei kuulunut kansakoululaitoksen opetusohjelmaan, sillä poika kertoi tekevänsä "itelleen tussaria".

Opettaja Laitinen ei moista hyväksynyt, vaan kehoitti oppilasta tussarin sijasta veistämään äidilleen jauhokoussikan, mikä tarvekalu se sitten lieneekin. Poika vain ämpyili, kuten Savossa sanotaan ja halusi itsepintaisesti veistää itselleen tussarin.

Tilanne kärjistyi niin pitkälle, että opettaja tarttui poikaa niskasta ja alkoi hieroa tämän naamaa pulpetin kantta vasten tivaten välillä, että "tietkös itelles tussarin vai ääjilles jauhokoussikan". Rauhankasvatusta jatkettiin siihen asti, että päästiin sopimukseen siitä, että "ääjille tehhäänkin jauhokoussikka eikä itelle tussaria".

Yle Areenassa näyttää olevan herttainen juttu Iisveden Kolikkoinmäestä https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/11/18/kolikkoinmaki-savon-pispala