Vuosia sitten osallistuin Kuopiossa järjestettyyn historialliseen kävelyretkeen, jolla ilmeisen asiantunteva opas kertoi tarinan, jolle en ole löytänyt vahvistusta virallisesta historiankirjoituksesta.
Tarinan mukaan talvella 1918 kaupungin tuhatmiehinen punakaarti, johon ainakin pakinoitsija Aapelin mukaan olisi tullut vielä enemmänkin miehiä, jos vain työväentalolle olisi mahtunut, oli vanginnut 16 Kuopion lyseon poikaa ja vienyt heidän tukikohtanaan pitämälleen Kuopion kasarmille.
Kaupungin vahva mies kauppaneuvos ja Portugalin varakonsuli Birger Hallman ei hyväksynyt moista menettelyä. Niinpä hän soitti kasarmille kaartin johtajalle Israel Närhelle ja vakuutti, että ellei poikia välittömästi vapauteta, kutsuu hän Portugalin laivaston avukseen.
Pojat vapautettiin välittömästi uhkauksen jälkeen, vaikkakin uskon, että punakaartilaisilta löytyi sen verran laumajärkeä, etteivät he olleet niin tyhmiä, että olisivat pitäneet Portugalin laivaston saapumista jäätyneelle Kallavedelle todennäköisenä vaihtoehtona, vaan toimivat enemmänkin yleisinhimillisistä syistä.
Kuopiossahan vallankumoussota oli aluksi mennä pelkäksi pilkkahuuteluksi vallankumouksellisten ja vastavallankumouksellisten voimien välillä, mutta sitten kaupunkiin saapui 300 suojeluskuntalaista Pohjanmaalta ja 150 Kajaanin valkoista sissiä, joiden joukossa oli myös 17-vuotias lapsisotilas Urho Kekkonen.
Kainuulaisilla oli mukanaan peräti kaksi tykkiä, joista toinen raahattiin Huuhanmäelle, joka on noin kolmen kilometrin päässä Kuopion kasarmista, joka silloin oli punakaartin raskaasti miehittämä. Huuhanmäeltä ammuttiin 29 tykinlaukausta kasarmia kohti.
Tämän jälkeen punikkipataljoonan johtaja talonmies Israel Närhi osoitti merkittävää sotilaallista kyvykkyyttä ja Anselmi Hakkarainen nimisen punikin valkoinen paita nostettiin riukuun sidottuna kasarmin katolle antautumisen merkiksi. Kyseinen paita olisi hyvä saada kaupungin museon lasivitriiniin kunniapaikalle.
Vielä nykyäänkin kasarmien kaikkein lännimmäisen rakennuksen yläosasta ylimmän ikkunan lähellä klo 11 suunnassa tarkkasilmäinen satunnainen matkailija voi huomata vajaan neliömetrin suuruisen pyöreähkön jäljen, jossa tiilet ovat muista poikkeavan värisiä. Siinä on korjailtu kranaatin iskemää.
Luultavasti kasarmien seiniin osui, muitakin kranaatteja, kuin tuo kuvan sodan arven aiheuttaja, mutta muita tykkitulen jälkiä en tiiliseinistä löydä. Sen sijaan kiväärien luotien rosoja on runsaasti, varsinkin siltä seinältä, johon on kiinnitetty kenraali Einari Vihman muistolaatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti