Silta

Siltojen katkaiseminen on osoittautunut vaikeaksi Ukrainan suunnalla ja vaikeaa se oli myös talvisodan aikaan. 13.2.1940 yrittivät uljaat neuvostolentäjät katkaista yli synkän Kymenvirran rakennetun sillan Heinolan kaupungissa ja melkein siinä onnistuivatkin. Todella läheltä piti. Iso ehkä 500-kiloinen miinapommi on viistosti suhahtanut sillan kannen ja kaiteen välistä, ainoastaan pyrstö on hipaissut kaidetta. Näköjään isokaan pommi ei putoa suoraan vaan liitää viistosti.  Pommi räjähti vasta Kymenvirran pohjassa, jossa ainakin hyvän tarinan mukaan on sen jäljiltä syvä monttu vieläkin. Itse tosin uskon montun syntyneen jo tuhansia vuosia sitten.

Luin joskus Untamo Utrion toimittamasta kirjasta Taistelu eetterissä radiotoimittajan silminnäkijäkertomuksen tapauksesta. Sillä kertaa pommikone uhrasi peräti kaksi kallista pommia kaupunkiin, mutta onneksi henkilövahingoilta talvisodassa vältyttiin. 

Vähän ennen jatkosodan virallista alkua juhannuksena -41  jälki oli sitten paljon pahempaa. Pommituksessa kuoli 16 heinolalaista siviiliä ja laskujeni mukaan noin 18 neuvostoliittolaista sotilaslentäjää, koska Heimo Lampi, Eero Kinnunen ja Jorma Sarvanto ampuivat alas kuusi konetta kaupungin pommittamiseen osallistuneesta 18 pommikoneesta. Yksi juhannuspommeista osui Heinolan tuomiokunnan arkistoon, joka asia tiettävästi ilahdutti monia paikkakuntalaisia.

Heinola oli sotien aikaan sikäli sotilaallisesti merkittävä kohde, että Päämajan propagandaosasto oli sijoitettu kaupunkiin. Talvisota-aikaan sieltä lähetettiin myös radio-ohjelmia, koska Lahti oli pommitusten vuoksi liian vaarallinen paikka radiotoiminnalle. Heinola oli jo silloin hyvin kansainvälinen kaupunki, koska sieltä lähetettiin ohjelmia propagandamielessä myös Neuvostoliittoon.

Suomen kansalaisuuden saanut aatelismies Pjotr Sokolov, joka oli emigrantti, entinen Venäjän jalkapallomaajoukkueen maalivahti, mestarinyrkkeilijä ja vakoilijanakin kunnostautunut mies, huuteli komealla bassolla entisille maamiehilleen lähetyksen aluksi, että "slushaitje, slushaitje, gavarit Finlandija (kuunnelkaa, kuunnelkaa, Suomi puhuu).  Sotien jälkeen Sokolov pakeni Ruotsiin, vaihtoi nimensä ja säilytti henkensä.

Aluksi Heinolan radiostudio toimi matkailijakoti Turistin tiloissa ihan Jyrängön sillan poskessa, mutta vähän myöhemmin se siirrettiin 300 metrin päähän kauppias Juurikkalan kiinteistöön. Ilmeisesti sillan vieressä olevaa studiota pidettiin pommitusten vuoksi liian vaarallisena paikkana.

Heinolassa ei ollut talvisodan alussa minkäänlaista ilmatorjuntaa, mutta sitten kapteeni Reino Palmroth, eli Palle, joka oli rauhan aikaan sotamuseon palveluksessa, sai museostaan hankittua ikivanhan konekiväärin sillanposkeen. Tosin laitetta käyttäneet kypsään ikään ehtineet verkkaiset hämäläismiehet eivät kertaakaan ehtineet aseelle ilmahälytysten sattuessa.