Hiidenhauta

Asuin parhaan miehuuteni vuodet Heinolan vanhan rautatiesillan kupeessa Hiidenhaudantiellä ja selvitinpä joskus erästä kansatieteellisestä kirjasta, mitä hiidenhaudalla oikein tarkoitetaan.

Sain selville, että hiisi on muinaissuomalainen vähemmän lempeä taruolento. Vuonna 1936 on Heinolassa muistiin merkitty tarina, jonka mukaan Jyrängönkosken alapuolella lähellä matalaa rantaa on Hiidenhaudaksi nimetty äkkijyrkkä mustavetinen syvänne, joka magneetin lailla vetää uimareita puoleensa. Tarinan mukaan moni, varsinkin lapsi, on tähän magneettisyvänteeseen hukkunut eikä ketään heistä ole löydetty.

Jonkinlaista perää tuossa tarinassa on, sillä itsekin huomasin soudellessani, että sillan lähellä Kymenvirrassa oli kohta, joka pyrki kummasti pyörittämään pientä soutuvenettä, vaikka muuten virta olisi ollut tyyni ja rauhallinen. Saattaa olla, että sillä kohtaa uimarikin olisi joutunut vaikeuksiin. Kerrottiin, että syvänteellä olisi ollut syvyyttä lähes parikymmentä metriä, vaikka joki muuten oli sillä kohtaa melko matala.

Itselläni ei ole tietoa edellä mainitsemassani kansantarinassa kerrotuista lukuisista Hiidenhautaan hukkuneista, mutta muistan, että kahta Heinolassa hukkunutta ei ole koskaan löydetty. Vuonna 1983 hukkui tunnettu seiväshyppyvalmentaja, hyväksi uimariksi tiedetty, Valto Olenius ja 90-luvulla hukkui ilmeisesti eräs nuori perheenisä, jonka kenkä ja jalkaterä löydettiin Hiidenhaudan läheltä muutama vuosi katoamisen jälkeen.