Savolainen, Hämäläinen, Venäläinen

Erityisen ilahduttavaa eilisessä Kupsin Cup-mestaruusvoitossa oli se, että kuopiolaisten joukkueessa sai pelata myös yksi savolainen. Tosin hän pääsi kentälle vasta toisen puoliajan loppupuolella, kun eräs Afrikan poika kannettiin loukkaantumisen vuoksi kentältä.

Erityisen ilahduttavaa sisään vaihdetussa savolaisnuorukaisessa oli se, että hän oli sukunimeltään Savolainen. Syntyperäisiä kuopiolaisia hän ei kuitenkaan ole, vaan hän on Kiuruveden Palloseuran kasvatteja - saman seuran kasvattejahan on myös Kupsin viimeisimmän liigamestaruuden ratkaissut Ilmari Niskanen, joka sitten siirtyi mestaruusjuhlien jälkeen Keski-Euroopan rahakentille ja pelaa nykyään myös Suomen maajoukkueessa.

Ihmettelen sitä, ettei eilen kentälle päästetty ihan oikeaa Kupsin kasvattia Taneli Hämäläistä, joka on nuorisomaajoukkueen kantavia voimia. Ilmeisesti Kupsin valmennusjohto mielestäni turhan ennakkoluuloisesti katsoi, ettei Hämäläisen luontainen nopeus riitä mestaruusottelussa.

Tässä yhteydessä en malta olla huomauttamatta, että tämän vuosituhannen karismaattisin Kupsin pelaaja on eittämättä Venäläinen, Ilja Venäläinen. Hänen pelitaitojaan kävin alkukesästä ihastelemassa Suonenjoen jalkapallopyhätössä, kun Suonenjoen Pallo kohtasi viidennen divisioonan ratkaisevan tärkeässä ottelussa Puijon Pallon, jonka riveissä Venäläinen nyt ilmeisesti kuntoilumielessä pelaa.

Ottelu oli sikäli ratkaisevan tärkeä, koska ymmärtääkseni siinä ratkaistiin se, onko Supa maamme huonoin rekisteröity jalkapallojoukkue. Olin kaatosateessa pelatussa ottelussa ainut katsomossa istunut katsoja. Pelin lopputulos jäi minulle epäselväksi, koska poistuin ensimmäisen puoliajan jälkeen. Siihen mennessä Ilja Venäläinen oli osoittanut taitojensa olevan tallella ja tehnyt yhden näyttävän täysosuman.