perjantai 16. syyskuuta 2022

Paskamarja

 Rehevältä ja mielenkiintoiselta näyttää Uukuniemen laatokankarjalainen luonto Savon synkkien korpimetsien kasvatin silmään. Näin syksyllä Pyhäjärven rannalta löysin yleisinä kolme sellaista punamarjaista pensasta, joita ei Savossa ainakaan luonnonvaraisena esiinny, eli koiranheisipuun, terttuseljan ja kuusaman.

Terttuselja, joka on kotoisin Etelä- ja Keski-Euroopasta, lienee Uukuniemellä puutarhakarkulainen, eli siis tavallaan pahennusta herättävä vieraslaji, on minulle läheinen kasvi. Nimittäin muutama vuosi sitten olin uukuniemeläisten mukana sukuni syntysijoilla Koivistolla, niin siellä opin tunnistamaan tämän pensaan.

Kävimme tutustumassa arkkitehtoonisesti merkittävään Koiviston kirkkoon, mutta itselleni suurimman elämyksen tarjosi kirkon vieressä kasvava vankka petäjä ja varsinkin petäjän koloon juurtunut lehtikasvi. Seurueemme hengenmies, joka on kasvitieteisiin perehtynyt henkilö, osasi kertoa, että petäjään kiintynyt pensas on terttuselja, jonka tuotokset kansa tuntee nimellä paskanmarjat. Terttuseljaa voi siis perustellusti nimittää paskanmarjapensaaksi.

Vähemmän mairittelevan nimityksen pensas on saanut, koska vanhoissa pihapiireissä kasvia tavataan tyypillisesti ulkokäymälän tai tunkion läheisyydessä runsasravinteisessa kasvupaikassa. Mutta Koivistolla terttuselja viihtyi vallan mainiosta vähemmän ravinteisessa kasvupaikassa eli petäjän kolossa.

Tässä yhteydessä en malta olla kertomatta, että vaikuttavimman luontokokemuksen Uukuniemellä koin muutama vuosi sitten, kun toukokuulla metsässä eksyin kukkivaan kirsikkapuistoon. Kirsikkapuiston historiaa selvittäessäni minulle kerrottiin, etteivät ne kirsikkapuut ole luonnonvaraisia, vaan erään mummon nyt jo hävinneen mökin peruja.

Minulle myös kerrottiin, että yksin asuneen mummon poika oli muuttanut Amerikkaan ja toimi siellä lentäjän vaativassa ammatissa. Mummo oli ihmetellyt kyläläisille sitä, että poika lähettelee hänelle vähän väliä joitain merkillisiä paperikuvia. Joku asiasta kiinnostunut valistunut kyläläinen oli tunnistanut kyseiset kuvapaperit dollarin seteleiksi. Ilmeisesti mummon kirjoitus ja lukutaito oli niin ja näin, mutta kirsikkapuita hän osasi kasvattaa sitäkin paremmin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti