Idänpolitiikkaa

 Eilen lapsellisuuksissani turhaan ärvyilin, kuten Savossa sanotaan, Suonenjoen Ystävyydenpuiston ystävyyskivelle. Tuollaisten muistomerkkien pystyttäminen oli aikoinaan osa maamme virallista ulkopolitiikkaa, ja nykyisten maailmanhistoriallisten tapahtumien suunnattomassa vyöryssä on helppo ymmärtää Paasikiven-Kekkosen-Koiviston-Halosen-linjaa, sillä Suomella on melkein 1500 kilometriä yhteistä rajaa valtion kanssa, joka näköjään pystyy äärimmäiseen väkivaltaan vieläkin.

Tässä yhteydessä kannattaa muistaa, että Urho Kekkonen oli tiedustelupalvelun miehiä ja oli perillä, mitä naapurissa tapahtuu. Niinpä hän vielä vähän ennen Saksan Stalingradin tappiota kirjoitti, ettei Leningradin nälkään kuolevia pidä sääliä, koska he eivät ole ihmisiä vaan ryssiä.

Sitten hän kävi Pohjois-Suomessa juttelemassa kavereidensa kanssa ja teki poliittisen täyskäännöksen. Hän alkoi korostaa ystävällisiä suhteita Neuvostoliittoon. Kekkonen päätteli, että kun Saksa häviää ja jos Suomi miehitetään, niin neljästä miljoonasta suomalaisesta 40.000 kansakoulunopettajaa ja muuta intelligentsian edustajaa ammutaan niskalaukauksella ja 400.000 kulakkia ja fasistia siirretään Siperiaan.

Itsekin epäilen, että äidilläni oli oma osuutensa maamme uuden ulkopoliittisen linjan synnyssä. Nimittäin Kekkonen kävi Kajaanissa neuvottelemassa vahvan taustamiehensä Suonenjoella syntyneen Kainuun Sanomien päätoimittajan Jussi Kukkosen luona ja äitini oli silloin Kukkosella piikana ja keitti miehille korvikkeet. Palkaksi piikana olostaan äitini sai baskerin, jonka ilmavirta kuitenkin vei mennessään, kun hän tottumattomana junamatkustajana meni etuajassa vaunusillalle seisomaan junan lähestyessä Suonenjoen asemaa.

Myös Kukkos-Jussi, joka oli yksi maailman tuotteliaimmista roskakirjailijoista, muutti äkillisesti ulkopoliittista linjaansa. Kun hän jatkosodan alussa julkoi mm. puhdashenkiset poikien seikkailukirjat Ryssien kintereillä ja Ryssien selustassa, niin pian sodan jälkeen hän kirjoitti teoksen Pohjolan sissipojat, jossa suomalaiset koulupojat yhdessä neuvostoliittolaisten toveriensa kanssa taistelevat saksalaisia natseja vastaan.