Veikko Pöysti

Jollekulle itsensä pöhköksi lukeneelle historian lisenssille Veikko Pöystin elämä ja teot olisi oivallinen väitöskirjan aihe varsinkin, kun Antti Järven Tieto-Finlandian voittanut kirja kadonneesta täyskaima isovaaristaan nosti tavallaan Pöystinkin kansan tietoisuuteen. Hänhän oli ilmeisesti kirjan päähenkilön Antti Järven ns. napalanko, tosin Pöystin vaimoa ei kannata tuomita aviollisen uskottomuutensa vuoksi, koska 31-vuotias avionmies oli viimeiset kymmenen vuotta istunut vankilassa valtiopetoksellisista syistä.

Kun poliisit ilmeisellä viekkaudella ja vääryydellä saivat selville terroristi-vapaustaistelija Veikko Pöystin piilopaikan Vantaan Hiekkaharjussa, niin Valpon ja Liikkuvan poliisin miehet piirittivät joulun aatonaattona 1942 rakenteilla olevan omakotitalon, jossa tiesivät hänen piileskelevän. Kun Pöysti ei kehotuksista huolimatta tullut ulos, heitettiin rakennukseen kyynelkaasupanos, joka ei tehonnut, koska Pöysti avasi talon ikkunan.

Sen jälkeen alkoi kiivas monta tuntia kestänyt ammuskelu, jonka aloittajaa en ole toistaiseksi saanut selville. Taistelun aikana ammuttiin 1300 laukausta, joista osa tiettävästi pikakiväärillä, jonka luodit pystyivät lävistämään talon seinät.

Poliisit olivat varovaisia, koska ei ollut täyttä varmuutta, oliko rakennuksessa Pöystin lisäksi muitakin asemiehiä. Vanhempi konstaapeli Viljo Innanen ei kuitenkaan ollut riittävän varovainen. Hänen konepistooliinsa tuli lataushäiriö ja kun hän sitä korjatessaan nosti päätään kiven takaa, ampui Pöysti häntä kuolettavasti päähän. Innanen, joka oli Ite-taiteilija-muusikko Martti Innasen setä, oli kotoisin Parikkalasta ja Pöysti Käkisalmesta, joten tavallaan he olivat naapuruksia.

Ammuskelussa haavoittui lisäksi kolme poliisia. Kun Pöystillä oli enää yksi patruuna jäljellä, joka oli varmankin varattu hänelle itselleen, hän ryntäsi ulos talosta ja mitä sen jälkeen tapahtui, on epäselvää. Kuolleesta Pöystistä otetussa valokuvassa vaikuttaa miehen rinnassa olevan pari luodin reikää, mutta sellainenkin tarina on, että mies olisi vain kompastunut haavoittuneena ja koska ei enää yltänyt pudottamaansa pistooliinsa, olisi sen jälkeen puukollaan surmannut itsensä.

Jukka Rislakin kirjassa Maan alla kerrotaan, että Pöysti oli jossain vaiheessa käynyt erään lastenvaunuverstaan omistajan luona viilailemassa herkemmäksi 9 mm:n belgialaista pistooliaan, jonka lippaaseen mahtui 16 patruunaa. Tämä tieto palautti mieleeni sen, että olin syksyllä 1986 leningradilaisessa hotellissa todistamassa Neuvostoliiton romahdusta ja siellä törmäsin todella herttaiseen helsinkiläispappaan, joka kertoi omistaneensa lastenvaunuverstaan.

Pappa näytti uskovan vielä reaalisosialismiin ja kertoi ihastellen, miten DDR:ssä perunakilo maksaa edelleenkin saman viisi pfenninkiä kuten vuosikymmeniä aiemminkin, kun hän maassa edellisen kerran kävi. Luulenpa, että tämän herttaisen papan verstaassa Pöysti oli käynyt asettaan viilailemassa.

Lisätietoa Veikko Pöystistä tässä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Veikko_P%C3%B6ysti