Hyvän kaupungin tunnuspirteisiin kuuluu, että välillä hyvässä kaupungissa käydään värikkäitä kulttuuririitoja. Asuin parhaassa nuoruudessani 16 vuotta Heinolassa, jossa hihitellen seurasin kulttuuririitaa, joka liittyi siellä asuneen kenraali A. F. Airon muistomerkkiin.
Rakennusmestari Veikko Pystynen suunnitteli aluksi muistomerkiksi laatan, jossa oli Airon rintakuva ja muistaakseni teksti: KATSOKAA LOPPUTULOSTA. Airohan käytti tuota lausetta, kun häneltä kysyttiin, että voittiko vai hävisikö Suomi viime sodan. Ilmaisulla hän varmaankin tarkoitti sitä, että tuollaisen kyselijän on syytä verrata sodanjälkeisen Suomen ja Neuvostoliiton oloja.
Minusta Veikko Pystysen muistomerkkisuunnitelma oli ihan hyvä ja todistaa omalta osaltaan heinolalaisen Pystysen suvun monipuolista lahjakkuutta. Veikon veli Erkki Pystynenhän oli professori ja eduskunnan puhemies, veljenpoika Jouni Pystynen ilmavoimien komentaja ja toinen veljenpoika Harri Pystynen muusikko ja sarjakuvapiirtäjä. Mainittakoon, että Veikko ja Erkki Pystysen isä oli Tampellan tehtaalla hevosmiehenä, joka seikka todistaa, että ainakin jossain vaiheessa Suomen historiassa voimakas säätykierto oli mahdollista.
A. F. Airon muistomerkkiasia viritti kaupunkilaisten parissa vilkkaan kansalaiskeskustelu, jossa yhtenä painavana argumenttina käytettiin sitä, että Airon kaltaisen suurmiehen patsaan tulee olla kolmiulotteinen eikä vain kaksiulotteinen kuten Pystysen hahmotelmassa oli asian laita.
Tähän vaateeseen reagoi nopeasti kaupungin oma ITE-taiteilija kuvanveistäjä Vesa Väänänen, joka valmisti erilaisesta kierrätysmateriaalista vaihtoehtopatsaan, eräänlaisen kamelihahmotelman, nimeltään F. Kairo. Sen keskeisenä elementtinä on viskitynnyri, jonka taiteilija itse korosti symboloivan Airon patsaasta käytyä kansalaiskeskustelua, koska muistomerkki ei ole vain kolmiulotteinen, vaan peräti neliulotteinen, neljäntenä ulottuvuutena on onttous.
Myöhemmin taiteilija Väänänen lisäsi työhönsä eläinrekvisiittaa, sillä Kairo-kameli sai rinnalleen poikasen. Nyt, kun vuosien tauon jälkeen pääsin taas F. Kairoa ihastelemaan, havaitsin, että lisää eläinrekvisiittaa on tulossa, koska kameli on pitkälle tiineenä ja synnytystapahtuma on jo käynnistymässä.
Mielestäni kamelin rinnalle voisi lisätä vielä pienen kanan, sillä vuosia sitten julkaisi Airon sodanaikainen sihteeri, nimeltään Kananen, muistelmansa, joista ilmenee, että sihteerin suhde esimieheensä oli lievästikin ilmaisten erittäin likeinen. Lieneekö suhteen laatuun vaikuttanut se, ettei Marski päästänyt Airoa lomille koko sota-aikana - pienet miehet, jollainen 157-senttinen Airokin oli, ovat vikkeliä miehiä monissa asioissa.
Lopuksi korostan sitä, että 13. syyskuuta 2003 Heinolan Maaherranpuistossa paljastettiin kuvanveistäjä Toivo Pelkosen tekemä ritarikenraali A.F. Airon muistomerkki. Muistomerkkihankkeen alullepanijana toimi Lahden sotaveteraanipiiri. Muistelen, että kenraali Airoa esittävän patsaan haki sen pystytyspaikalle henkilöautollaan silloinen kaupungin kiinteistöpäällikkö, joka korosti sitä, että turvavyö oli Tieliikennelain maukaisesti kiinnitettynä, kun patsas istui kuljetuksen ajan auton apukuljettajan paikalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti