maanantai 11. joulukuuta 2023

Vain laudat ikkunoissa

Kaksi haavetta minulla oli, kun käväisin syksyllä pitkästä aikaa Heinolassa, jossa vietin parhaan miehuuteni. Tarkoitukseni oli viettää yö nunnaluostarissa ja sen lisäksi käydä entisen asuintaloni takapihalla syömässä erilaisia hyviä omenoita siellä kasvavasta ikivanhasta täysin hoitamattomasta monilajisesta puusta.  Fantasiani toteutui nunnaluostarin osalta, mutta omenapuuta en enää vesakkoviidakoksi muuttuneelta takapihalta löytänyt. 

Sen sijaan löysin lahonneen pöllipinon, josta arvelin puun lyödyn lihoiksi. Minusta omenapuupöllit olisi kannattanut hyödyntää maamme puunjalostusteollisuudessa, sillä omenapuu on äärimmäisen lujaa puuta. Niinpä, jos joskus menen työväenopistoon veneenveistokurssille, tulen veistämään vesikulkuneuvoni omenapuulaudasta. Siitä tulee varmasti hyvä ja luja, koska tulen veistämään sen järjen kanssa.

Muutin parikymmentä vuotta sitten pois tuosta kauniista puutalosta, joka sijaitsi juotavan kirkkaan virran rannalla keskellä kaupunkia ja syksyllä tuota taloa saksanseisojakoiran lailla toljottaessani tuli mieleeni Yrjö Jylhän runo Hylätyt talot, autiot pihat. Entinen kotitaloni oli jätetty heitteille ja mieleeni nousi Jukka Kuoppamäen kappale Sininen ja valkoinen, jossa sanotaan, että "vain laudat ikkunoissa nään", koska tosiaankin laudat näin ikkunoissa. Mutta ihan täysin hylätty talo ei ollut, koska sisältä kantautui reippaita elämisen ääniä. Ihmiseläjiä tosin talossa ei majaillut, vaan pulut olivat sen vallanneet. Yksi yläkerran ikkuna oli sen verran raollaan, että puluyhdyskunta oli päässyt valtaamaan rakennuksen. Luonto oli siis voittanut tällä kertaa.

Asuin tuossa talossa 16 vuotta, mutta eipä löytynyt seinästä pronssista muistolaattaa. Minä itse tosin en ole ehkä sitä huomionosoitusta ansainnut, mutta sikäli tuo rakennus liittyy maamme historiaan, että sen liepeiltä on 1700-luvun lopulla maalattu maamme ensimmäinen maisema-aiheinen öljyvärityö. Muistelen, että taulun nimi oli Maisema Heinolanharjulta tai jotakin muuta sellaista ja muistelen sitäkin, että pensselin hantaagissa olisi saattanut olla Nils Schillmark-niminen Ruotsissa syntynyt taiteilija.  


Tuollaisen Nils Schillmarkin taulun netistä löysin, mutta tuo maisema ei vaikuta tutulta: https://www.kansallisgalleria.fi/fi/object/621397


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti