Räsäset

 Eilen mainittu kahvila Punikki sijaitsi Tulliportinkatu 19:ssä eikä Tulliportinkatu 37:ssa, kuten Savon virallisessa historiassa virheellisen ropakantistisesti kerrottiin. Tulliportinkatu 37:n seinässä ei ole Punikin muistolaattaa, vaan sen sijaan kenraali Einari Vihman muistolaatta.

Sikäli kahvila Punikkia saattaisi jopa kutsua ravintola Punikiksi, koska siellä anniskeltiin ns. kovaa teetä. Kieltolakiaikaanhan väkijuomia sai Suomesta hyvin halvalla hyvin vapaasti, koska tehokas yksityinen sektori huolehti tuotteen markkinoinnista ja jakelusta. Kieltolakiaikaan alkoholin kulutus kuusinkertaistui maassamme, joten kieltolaki osoittaa, että kyllä yhteiskuntaa voidaan muuttaa myös lainsäädännön keinoin.

Kahvila Punikin talous oli vankalla pohjalla, sillä kuopiolaiset punikit saivat Pietarista paljon puoluetukea, koska Ville Vainion (alk. Karjunen) kaveri Eino Rahja omisti siellä oman setelipainon. Venäjälle paenneet punaiset olivat ymmärtäneet ottaa mukaansa Suomen Pankin painolaatat, joilla jauhettiin rahaa vallankumouksen tarpeisiin.

Kuopion punikit eivät haaskanneet rahoja turhuuteen, vaan he joivat ne. SKP:n nuori ja innokas pääsihteeri Arvo Poika Tuominen tuli joskus vallan tarkastamaan Kuopion puolueväen tilannetta ja totesi ison osan tovereista olevan örvellyskunnossa. Tuominen kritisoi asiaa, jolloin Kuopion punikit vihjasivat, että vieras viedään kohta tutustumaan Taivaanpankkoon, ellei hän asetu.

Taivaanpankolla ei olisi välttämättä katseltu vain komeita maisemia. Nimittäin kyseisellä paikalla muudan punikki Pekka Pitkänen sai kaksi ristikkäin ammuttua luotia takaraivoonsa, kuten Puna-armeijan komissaarien niskalaukausoppaassa neuvotaan, kun oli laverrellut liikaa ohranalle.

Sekin henkirikos on vielä selvittämättä. Poliisi ei ollut motivoitunut tutkimaan tapausta, vaan ilmeisesti katsoi, ettei yhteiskunta Pitkäs-Pekassa paljoa menettänyt. Rikoksesta epäillyn Emil Räsäsen etsintäkuulutus sentään laitettiin lehteen. Erityistuntomerkkinä mainittiin etsintäkuulutuksessa se, että Räsänen on harvinaisen kaunis mies.

En löytänyt netistä Emil Räsäsen kuvaa, mutta sen sijaan löysin Pauli Emil Räsäsen kuvan, joka oli Kärkkäälän poikia kuten minäkin. Pikkuisen epäilen, että Pauli Emil Räsänen saattoi hyvinkin olla Emil Räsäsen sukua.

Pauli Räsänen toimi kansanedustajana 14 vuotta ja jäi maamme poliittiseen historiaan varsinkin siitä, että hän hallitsi suvereenisti sekä Suomen eduskunnan että Pohjoismaiden parlamenttien hiihtomestaruuskilpailuja, vaikka norjalaisilla oli asettaan lähtöviivalle jopa hiihdon olympiavoittajia.

Tosin siihen aikaan poliitikkojen hiihtoharrastus oli lähinnä amatöörien puuhastelua. Sittemmin tilanne on muuttunut ammattimaisempaan suuntaan ja puhutaan, että esimerkiksi valtioneuvos Harri Holkeri, Kok. joutui uhraamaan harjoitteluunsa jopa vapaa-aikaansa.

Luulen, että jo koulupoikana Pauli Räsänen oli poliittisesti valveutunut. Minulle on kerrottu, että Suonenjoen Yhteislyseossa piti joskus 50-luvulla laatia äidinkielen tunnilla aine Suomen marsalkasta. Myös tuleva SKDL:n kansanedustaja ja pohjoismaisten parlamenttien moninkertainen hiihtomestari Räsänen teki työtä käskettynä.

Ilmeisesti hän kirjoitti ihan rehellisesti, mitä mieltä hän Mannerheimista todella oli ja ehkäpä hän kiinnitti myös huomiota tämän persoonaan kytkeytyviin ristiriitaisuuksiin, koska sai aineensa johdosta käytöksen alennuksen. Jostain syystä aine joutui myös kouluhallituksen syyniin ja sieltä se kuulemma palautettiin varustettuna arvosanalla täysi 10.

Jokunen kesä sitten eräs pyörälenkillä ollut kohtelias herra kävi pyytämässä meiltä Kärkkäälässä vettä juodakseen ja paljastui, että hän oli maamme olympiajoukkueen laakäri Ilkka Räsänen. Hän on Pauli Räsäsen veljenpoika. Aika paljon hän oli setänsä Paulin näköä.

https://www.hs.fi/muistot/art-2000005108449.html