Yrjö Kallinen

Vuosi sitten, sen jälkeen kun olin blogillani epäillyt, että entisen hyvän itäisen naapurimme päämiehen mielipuolista käyttäytymistä selittänee se, että hänellä on muudan häpeällinen sairaus, lakkasi 15 vuotta ylläpitämäni ja noin 5.000 päiväkirjamerkintää sisältämä blogini toimimasta.

Nyt kuitenkin nörtit ovat saaneet osan jutuista palautettua ja ensimmäisenä törmäsin seitsemisen vuotta sitten tuottamaani tarinaan, joka tuntuu vallan harvinaisen huonosti sopivan nykyiseen sotaisaan aikaamme, jolloin hippien kukat kuihtuvat ja ehdoton pasifismi näyttää toimimattomalta nykyisessä maailmantilanteessa - ainakin jos ydintuholta vielä vältytään.

Olen lukenut Kyösti Suonojan kirjan Yrjö Kallinen - Pasifisti puolustusministerinä. Kallinen oli suomalaisen politiikan messiashahmo, joka tunnettiin humaanina herrasmiehenä ja teosofina, joka vakaumuksellisen toimintansa vuoksi tuomittiin peräti neljä kertaa kuolemaan.

Hänen suurin rikoksensa oli se, että hän yritti talvella 1918 neuvotella Oulussa erillisrauhan suojeluskunnan ja punakaartin välille. Kallinen epäonnistui ja sai palkkioksi yrityksestään kuolemantuomion, joka vahvistettiin eri oikeusasteissa moneen kertaan. Tosin virallinen syy ei ollut rauhanneuvottelujen käyminen, vaan itsensä Kallisen mukaan häntä syytettiin tapauksen yhteydessä kaikesta muusta paitsi ei väkisinmakaamisesta.

Wikipedia kertoo Kallisen sisällissodan rauhanneuvotteluista seuraavaa:

"Neuvottelut jäivät kuitenkin tuloksettomiksi. Kun valkoiset muutamaa päivää myöhemmin valtasivat Oulun aseettomana ketjun eteen marssinut Kallinen pidätettiin. Johtavan asemansa vuoksi hänet tuomittiin kuolemaan aluksi kenttätuomioistuimessa, mutta valkoisten komendantti jätti tuomion allekirjoittamatta. Kallinen muisteli haastattelussaan:

»Se oli silloin -18, kun tovereineni seisoin haudan reunalla. Olimme itse kaivaneet sen haudan. Teloitusryhmä oli aseineen valmiina ampumaan meidät. Silloin kysyin komentavalta upseerilta, että saisinko sanoa tovereilleni pari sanaa ennen teloitusta. Sain luvan ja rupesin puhumaan. Kun olin lopettanut, toverini itkivät, ja se teloitusryhmä itki. Ja se upseeri sanoi, että Kallinen astuu ulos rivistä.”

Mutta löytyi Kallisesta kovan paikan tullen kovasti särmääkin. Sodan jälkeen hän toimi puolustusministerinä, vaikka pasifisti olikin ja hän joutui oman puolueensa, eli sosialidemokraattisen puolueen puoluesihteerin Unto Varjosen kanssa yhteenottoon, koska Varjonen vaati, että Kallisen olisi pitänyt päästää puolueen edustajan radioon puhumaan kansalle jostain tärkeästä asiasta, vaikka puolueiden kanssa oli juuri sovittu, ettei moisia välistä vetoja suvaita.

Varjonen soitti Kalliselle, joka tulkitsi puhelun uhkailuksi ja kauhtui kerrassaan asiasta, vaikka muuten hän olikin itse lempeys. Mutta niinhän se toinenkin Kallistakin kuuluisampi ihmiskunnan historian messias suuttui ainakin kerran elämässään, mikäli Raamattuun on yhtään uskominen. Kallinen ei alkuunkaan hyväksynyt, että häntä komenneltiin ja ilmaisi kantansa sen vuoksi hyvin selkeästi:

"Kuule Varjonen, minä olen tehnyt työtä työväenliikkeen puolesta yhden kuolemantuomion ja yhden elinkautisen verran, mulla on päälläni ne molemmat tuomiot olleet silloin, kun sinä kastelit vielä housujasi. Jos sinä perkeleen nulikka luulet panevasi Yrjö Kallisen polvilleen, niin mulla on yksi ainoa vastaus, kuuntele tarkoin - haista paska."

Lisätietoa Yrjö Kallisesta ja hänen toiminnastaan sisällisodan aikana löytyy tästä linkistä https://fi.wikipedia.org/wiki/Yrj%C3%B6_Kallinen