Runonlaulannan MM-ottelu

Harmi, etten pääse huomenna Uukuniemelle Kummunkorkea koululle, jossa esitetään Kalevalasta ja Kantelettaresta liian rivoina sensuroituja kansanrunoja, sillä saattaisin olla tuon alan erityisasiantuntija, koska esitettävät runot liittynevät vahvasti kotikylääni Kärkkäälään. Sen asian ymmärsin luettuani Jouni Tossavaisen Vihta-Paavo -kirjan

Tuossa kirjassa kerrotaan siitä, kuinka Pentti Lyytinen, joka oli syntyjään Suonenjoen Kärkkäälän kylän Piispalanmäen poikia ja Vihta-Paavo Korhonen, joka oli vesantolaisia, mutta jonka kaksi tytärtä naitiin Kärkkäälään sillä seurauksella, että minussakin on 3,75 % Vihta-Paavon geenejä, jonka seikan uskon selittävän sairaaloisen voimakkaan kirjoittamisviettini, kamppailivat runonlaulannan epävirallisesta Suomen, ellei peräti maailmanmestaruudesta Rautalammin Toholahden majatalossa.

Tuon Toholahden majatalon omisti matkailualan PK-yrittäjäksi Kärkkäälästä Rautalammille siirtynyt Lyytinen, joten hänellä oli ottelussa selvä kotikenttäetu. Tuomarina toimi tohtorismies Kajaanista eli Elias Lönnrot. Minulle jäi kirjasta se käsitys, että runonlaulantaottelu oli niin tasaväkinen ja ottelijoiden vahvan juopumistilan vuoksi niin sekava, että se päättyi ratkaisemattomaan.

Vihta-Paavo Korhonen taisi olla Lönnrotin Kalevalan keräysretkien tuotteliain laulaja ja jostain luin, että hän olisi jopa keksinyt nimen Kalevala -kirjalle, josta asiasta tunnen salaa mielessäni suurta ylpeyttä, kun taas Lyytinen satsasi enemmänkin tuotannon laatuun.

Yhteistä molemmille oli, että he rahoittivat kulttuuriharrastustaan sepittämällä maksua vastaan pilkkalauluja ihmisistä ja ennen kaikkea herroista, jotka jo tuolloin kohtelivat kansaa väärin. Itse asiassa miehet petasivat maaperää Veikko Vennamolle, jonka vahvaa tukialuetta näiden miesten asuinalueet myöhemmin olivat.

Tossavaisen kirjasta runonlaulannan mestaruusottelulle näytti olleen leimaa-antava piirre runsas dopinginkäyttö, ottelijat eivät ole mitään vesipoikia. Tossavaisen kirjasta päätellen vaikuttaa myös siltä, että tapahtuma ylitti selkeästä ns. hyvän maun rajan ja oli ns. aikuisviihdettä, ja ylöskirjaamansa runot Lönnrot varmaankin varusti merkinnällä K-18.

Lyytisen ja Korhosen runojen aiheissa käsiteltiin Kalle Päätaloa lainatakseni etupäässä sitä muuvatta värkkiä ja Lönnrot lieneekin joutunut sensuroimaan sekä Kalevalaa että Kanteletarta raskaalla kädellä ja käsittääkseni juuri niitä runoja kuullaan huomenna Uukuniemellä.

Tässä lisätietoa Pantti Lyytisestä, jonka väitetään erheellisesti olevan pieksämäkeläisen, sillä Kärkkääläkin oli siihen aikaan Pieksämäkeä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pentti_Lyytinen