Suorittaessani Uukuniemellä rajatilanteen pintatiedustelua havaitsin, että rajalla on rauhallista ja että siellä vallitsee lähes sotilaallinen tyhjiö. Luultavasti iso osa rajantakaisista joukoista on siirretty suorittamaan erikoista sotilaallista operaatiota, jonka seurauksena jo operaation alkupäivinä iso osa joukoista joutui denatsifikaation uhriksi.
Paikallista väestöä kuulustellessani sain selville, että lähin vakituinen asukas rajan takana on eläkkeellä oleva upseeri, joka on kertonut, että Karjala pitäisi palauttaa Suomelle. Epäilen, että hänen lausumassaan saattaa olla kysymys venäläisten harrastamasta taktisesta totuudesta.
Uukuniementie kulkee ihan rajan pinnassa ja yhdestä paikasta näkee selvästi Venäjän puolelle, ja erikoista on, ettei paikalle ole pystytetty valokuvauksen kieltävää kylttiä, joka olisi satunnaiselle matkailijalle hyvä valokuvauskohde. Koskaan en ole nähnyt tuolla vastarannalla liikkuvan ihmisiä.
Rajalla on nykyään hiljaista, mutta vanhat uukuniemeläiset muistavat, miten vielä 70-luvulla jättimäisen valonheittäjän kiila seuraili pimeässä liikkuvia. Valo oli niin kirkas, että sen avulla pystyi sisätiloissakin lukemaan. En ole onnistunut selvittämään, oliko valonheittäjän hantaakeissa oikea ihminen vai oliko jo silloin käytössä automaattinen liikkeentunnistin.
Nykyään entinen hyvä itäinen naapuri ei enää huolehdi Uukuniemen katuvalaistuksesta, joten paikkakunnalle on pitänyt pystyttää muutama valotolppa ihan suomalaisten rahoilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti