Viipurin Vanhakaupunki on nähtävyytenä lähes Tallinnan Vanhankaupungin luokkaa, mutta vielä ei ole kaikkea ehditty korjata mitä sodassa rikottiin, vaan paljon on tekemätöntä työtä jäljellä. Pelkkä pieni pintaremontti ei riitä esimerkiksi vajaat 600 vuotta vanhalle Viipurin vanhalle tuomiokirkolle. Se ei ole kuin pommin jäljiltä, vaan pommeja on ollut monta.
Kirjailija Eeli Aalto, jonka äiti oli Uukuniemen heränneitä ja jonka pojantytär Saara Aalto on maailmankuulu laulaja, kertoi tv-dokumentissaan, että talvisodan edellä kesken kirkonmenojen nousi kalakauppias Mikko Repolainen, joka hyvinkin saattoi olla Uukuniemen heränneitä, koska hän omasi ennustajan armolahjan, Viipurin tuomiokirkossa suureen ääneen oma-aloitteisesti ja lupaa pyytämättä julistamaan, että tämä kirkko kohta tuhotaan ja vieraat sotajoukot marssivat kaupungin kaduilla, elleivät kaupunkilaiset pikaisesti tee parannusta. Kyseinen kirkonmeno radioitiin ja tieto Reposen profetiasta levisi koko maahan.
Viipurilaiset eivät ottaneet neuvosta vaaria, vaan jatkoivat entiseen menoon hauskaa elämäänsä ja huonostihan siinä sitten kävi, sillä sekä Viipurin tuomiokirkko että Viipurin vanha tuomiokirkko tuhoutuivat talvisodassa. Vanhasta tuomiokirkosta kertoo kaikkitietävä Wikipedia seuraavaa:
"Viipuri joutui Neuvostoliiton pommitusten kohteeksi. Vanha tuomiokirkkokin sai osuman 18. helmikuuta 1940 eli Tuhon sunnuntaina ja paloi historiansa aikana 11. kerran. Kirkon mukana paloivat siellä siunausta odottaneiden yli sadan sodassa kaatuneen ruumiit. Kirkon kiviseinät jäivät pystyyn, mutta nykyisin niistäkin on jäljellä vain alaosa. Kirkko oli tarkoitus korjata, mutta suunnitelmat kariutuivat kun kaupunki menetettiin Neuvostoliitolle. Se on sittemmin toiminut kaupunkilaisten kaatopaikkana. Kirkon kellotapuli on edelleen pystyssä ja siitä on tullut linnan ohella yksi Viipurin symboleista."
Monena on Viipurin vanha tuomiokirkko ehtinyt toimia olemassaolonsa, eli noin 580 vuoden, aikana. Se on ollut roomalaiskatolisten, luterilaisten ja ortodoksien kirkkona, mutta myös hevostallina ja kaatopaikkana. Luulenpa, että kirkkoraunion tiiliä on uusiokäytetty sodan jälkeen myös kansantalouden muihin tarpeisiin. Yllä oleva kuva todistaa, että rakennuksen seinät ovat lähes metrin paksuiset ja että satoja vuosia vanhat tiilet ovat vielä yllättävän tuoreen näköiset. Karkea arvoni on, että tuossa rauniossa vieläkin on noin miljoona tiiltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti