tiistai 6. kesäkuuta 2023

Kekkonen ja Kosygin


Pikkuisen kaduttaa, että eilen saatoin syyllistyä majesteettirikokseen, kun Urho Kekkosta pilkkasin. Urkin aikana kuitenkin köyhästä Suomesta, isiemme maasta, rakennettiin yksi ihmiskunnan historian parhaista valtioista. Ja vaikka Kekkosen Kostamus-juhla ei vuonna 1979 mennytkään ihan putkeen, niin kyllä häntä entisessä hyvässä itäisessä naapurissammekin arvostettiin.

Kekkosta arvostettiin Kostamuksessa jopa siinä määrin, että hän sai kaupungin keskustaan yhdessä Aleksei Kosyginin kanssa näköispatsaan, joka lienee ihan vatupassissa vieläkin. Se lienee suuren Venäjän maan ainut toisen valtion päämiestä esittävä patsas, ellei sitten Valko-Venäjän presidentti Likasankko ole myös saanut muistomerkkiä itselleen.

Tosin Kekkosen patsas ei ole saanut ihan ongelmitta istuskella Kostamuksessa, koska kun muutama vuosi sitten viimeksi siellä kävin, oli joku paikallinen lättähattu varastanut häneltä silmälasit, mutta nopeasti kaupunki oli hankkinut hänelle uudet.

Minä en taiteesta mitään ymmärrä, mutta tuo näköispatsas kertoo minulle, että Kekkonen ja Kosygin ne siinä neuvottelevat ystävällisessä ja varmasti myös luottamuksellisessa hengessä Kostamuksen kaivoksen ja kaupungin perustamisesta.

Tosin täysin realistinen veistos ei ole, koska se antaa ymmärtää, että valtiomiehet istuisivat pyhähousuisillaan kannon päällä, jota ei varmaankaan tapahtunut, koska kumpikin oli järkimiehiä eivätkä he olisi pihkanneet pyhäpöksyjään. Ei ainakaan Kosygin, joka oli naimisissa ja jonka eukko olisi säksättänyt asiasta. Kekkosen tilanne oli toinen, koska hän oli jo leskimies.

Venäläiset väittivät, että he perustivat Kostamuksen ennen kaikkea osoittaakseen ystävyyttä Suomelle, koska heillä olisi ollut kymmenen kannattavampaakin rautakaivoksen paikkaa. Niin saattoi ihan hyvin ollakin, mutta minusta Kostamus on ollut ja tulee olemaan hyvä bisnes myös entiselle hyvälle itänaapurillemme, mikäli suursodalta säästytään.

Nimittäin Kostamuksen rautaesiintymä on 18 kilometriä pitkä, 1,5 kilometriä leveä ja 400 metriä syvä. Malmi on 30 prosenttista ja nykyvauhdilla malmia riittää 200 vuodeksi. Jos jokainen tuotettu rautakilo tuottaisi 10 centtiä voittoa, tuottaisi kaivos 10 miljardia euroa voittoa vuosittain pillilupi-5-askin kanteen suorittamani roknoosin mukaan. Sellainen on ihan hyvä bisnes roknoosini mukaan. Mielestäni 70-luku oli kansallemme hyvää aikaa, vaikka moni nykyinen kapitalistinen tiedemies muuta väittääkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti