Ihantala

Noin viikko sitten tv:ssä nähty Tali-Ihantalan taistelusta kertova dokumentti palautti mieleeni, että muutama vuosi sitten kävin tapahtumapaikalla ja silloin huomasin, ettei rajan takana Karjalassa ollut vatupassissa juuri mikään muu kuin sotamuistomerkit, tosin Putinin valtakaudella suoraakulmaa on alettu suosia muussakin rakentamisessa.

Kuvan Neuvostoliiton aikainen Tali-Ihantalan monumentti on näyttävä ja hyvinhoidettu. Muistomerkissä luetellaan noin 7000 kaatuneen puna-armeijalaisen nimet. Monet suomalaisasiantuntijat ovat tosin sitä mieltä, että paikalle on haudattu peräti noin 60.000 puna-armeijalaista. Entinen hyvä itäinen naapurimme saattoi siis menettää Kannaksella reilussa kuukaudessa saman verran sotilaita kuin nyt reilussa vuodessa Ukrainassa.

Venäläiset näyttävät mieltyneen värikkäisiin muovikukkiin. Niitä suositaan haudoilla ja myöskin liikenneonnettomuuksien tapahtumapaikoilla. Hautausmailla huomaa sen, että ennen muovikukkien keksimistä maassa suosittiin peltikukkia, jotka vuosikymmenien aikana ovat menettäneet maalipintansa.

Muutaman kilometrin päässä Neuvostoliiton monumentista on suomalaisten huomattavasti vaatimattomampi muistomerkki. Ison luonnonkiven kylkeen on kaiverrettu pelkistetysti kahdella kielellä "1944 / Tali-Ihantalan taistelu / Kunnia sankareille". Kiven juurella ovat viralliset seppeleet ja sinne on kerätty epävirallisesti myös löydettyä sotaromua.

Lisäksi kiven juurelle oli laskettu epävirallisesti venäläinen vodka-pullo ja saksalainen oluttölkki. Nekin tavallaan symboloivat taistelun tapahtumia. Joskus luin tiiliskiven, joka oli sotatieteellinen tutkimus Tali-Ihantalan taistelusta ja kirjan mukaan iso osa puna-armeijalaisista oli ympäri kännissä sotaretkellään.

Muistelen, että kiintiö sodan aikana oli 100 grammaa pirtua päivässä joka ukolle. Se tekee 30 litraa puhdasta alkoholia vuodessa ja ylittää kolminkertaisesti suomalaisten nykykulutuksen. Mutta varmasti se lisäsi sillee sopivasti myös rohkeutta.

Saksalainen oluttölkkikin oli ihan perustellusti kiven juuressa. Hitlerin suomalaisten avuksi lähettämä 70 koneen lento-osasto Kuhlmey tuhosi taistelun aikana mm. 200 panssarivaunua. Suomalaisten osuus oli 400 vaunua. Historian tutkijat voisivat selvittää, ratkaisiko lento-osasto Kuhlmey sen, ettei Suomea miehitetty.