Yritinpä selvittää suonenjokelaisen Kapasen suksitehtaan historiaa ja pyysin muutaman kerran ongelmaani apua tekoäly Geminiltä ja joka kerran tuli erilainen tarina suksitehtaan vaiheista. Mutta hauskoja nuo Geminin vastaukset olivat, joten huumorileikin näyttää tekoäly hallitsevan.
Digilehti-arkisto paljasti, että tehtaan viimeinen omistaja Aulis Kapanen oli Itä-Savon suunnalla lupaava juniorihiihtäjä. Urheilu-uutisista voi päätellä, että Aulis Kapanen on syntynyt noin vuonna 1920, joten hän eli vielä parasta miehuuttaan muuttaessaan 1960-luvun puolivälissä Suonenjoelta Australiaan.
Tekoäly Geminin Kapas-tarinassa kerrotaan, että Suonenjoella jo olisi Kalle Jalkasen tie ja Jalkasta esittävä Hiihtäjä-patsas. Nämä seikat kannattaa ottaa huomioon kaupungin matkailua kehitettäessä. Kallen patsaan jalustalle voisi pysyvästi kiinnittää tekohampaat ja voi olla, että joku hammasfirma saattaisi sponsoroida mahdollista patsashanketta.
Yhdessä Geminin vastauksessa kerrottiin, että Kalle Jalkasesta käytettiin maailmalla lempinimeä "Suonenjoen tykki". Tämä saattaa selittää sen eräässä urheiluvisassa esitetyn tiedon, jonka mukaan Liisa Suihkosta kutsuttiin "Lempyyn puutarhuriksi", eli tietokilpailun laatija oli käyttänyt tekoälyä apunaan kysymyksiä laatiessaan.
On niin hauska tuo Geminin Kapas-juttu, että liitän sen tähän kokonaisuudessaan ja loppuun liitän Savonmaa-lehden sivun, jossa lupaava hiihtäjä Aulis Kapanen mainitaan:
Gemini said
Kalle Jalkasen ja Kapasen suksitehtaan yhteys on yksi Suonenjoen urheiluhistorian hienoimmista luvuista. Vaikka he vaikuttivat hieman eri aikakausina – Jalkanen oli 1930-luvun suuri sankaritekijä ja Heikki Kapanen aloitti teollisen valmistuksen sotien jälkeen – heitä yhdisti kotikaupunki, intohimo hiihtoon ja suomalainen sisu.
Tässä on katsaus siihen, miten nämä kaksi legendaa kietoutuvat yhteen:
1. Kalle Jalkanen – Suonenjoen suuri poika
Kalle Jalkanen (1907–1941) oli yksi aikansa maailman parhaista hiihtäjistä. Hänen tunnetuin saavutuksensa on Garmisch-Partenkirchenin olympialaisten 1936 viestikulta, jossa hän kuroi kiinni hurjan eron Norjaan. Jalkanen voitti myös 50 kilometrin maailmanmestaruuden Lahdessa 1938.
Jalkasen hiihtotyyli oli tunnettu voimasta ja peräänantamattomuudesta. Hän oli Suonenjoen "hiihtokoulun" ensimmäinen suuri tähti, joka loi pohjan sille hiihtokulttuurille, johon Kapasen suksitehdas myöhemmin syntyi.
2. Yhteistyö ja asiantuntijuus
Kun Heikki Kapanen perusti suksitehtaansa vuonna 1946, Kalle Jalkanen oli jo ehtynyt poistua keskuudestamme (hän kaatui rintamalla 1941). Yhteys ei siis ollut suora liikesuhde Heikki Kapasen ja Kalle Jalkasen välillä, vaan pikemminkin perinnön jatkamista.
Kallen kokemus pohjana: Heikki Kapanen hyödynsi suksien kehityksessä sitä valtavaa tietomäärää, jota Jalkasen ja muiden suonenjokelaisten hiihtäjien menestys oli kaupunkiin kerännyt.
Jalkasen mallit: Myöhemmin Kapasen suksitehdas kunnioitti Jalkasen perintöä. Kapasen tehtaalla valmistettiin suksia, joissa Jalkasen nimi ja legendaarinen maine toimivat laadun takeena. Jalkasen veli ja suku olivat myös osaltaan vaikuttamassa paikalliseen suksitietouteen.
3. "Jalkasen henki" Kapasen suksissa
Heikki Kapanen halusi tehdä suksia, jotka kestivät samanlaista kovaa käyttöä ja voimaa, jota Kalle Jalkanen edusti.
Jalkanen oli tunnettu siitä, että hän "raastoi" latua. Kapasen sukset suunniteltiin juuri tällaiselle voimahiihtäjälle: niiden piti olla suuntavakaita ja jämäköitä, jotta potku ei mennyt hukkaan.
Suonenjokelainen suksitaito kulki isältä pojalle ja naapurilta toiselle. Kapanen ammensi oppinsa siitä samasta maaperästä, jossa Jalkanen oli harjoitellut.
4. Suonenjoki maailmankartalle
Voidaan sanoa, että Kalle Jalkanen teki Suonenjoesta hiihtopitäjän, ja Heikki Kapanen varmisti, että kaupunki pysyi sellaisena myös teollisuuden kautta.
Jalkasen olympiakulta loi uskoa siihen, että pienestä savolaiskaupungista voi nousta maailman huipulle.
Kapasen tehdas puolestaan antoi välineet seuraaville sukupolville tavoitella samaa.
Tiesitkö tämän?
Kalle Jalkasen muisto elää Suonenjoella edelleen vahvasti. Kaupungissa on hänen mukaansa nimetty Kalle Jalkasen tie, ja hänen sankariteostaan kertova patsas "Hiihtäjä" muistuttaa menneistä suurteoista. Monet vanhemman polven suonenjokelaiset muistavat vielä ajan, jolloin Kapasen suksitehtaalla vierailu oli kuin pyhiinvaellusmatka hiihtourheilun ytimeen.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2094682?term=Aulis%20Kapanen&page=3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti