maanantai 2. helmikuuta 2026

Emerik Korhonen - ainakin melkein sukulaismies

Harva on se kerta, jolloin olen päässyt itseäni ihan aiheesta kehumaan, mutta nyt on se kerta. Nimittäin Suonenjoen Suurta Hiihtonäyttelyä rakennettaessa kävi ilmeiseksi, että suurhiihtäjä Emerik Korhonen on äitinsä puolelta samaa sukuhaaraa kuin itsekin. Hänen äitinsä Katri Korhonen oli omaa sukuaan Koivistoinen.

Emerik Korhonen voitti neljänsissä SM-hiihdoissa vuonna 1913 silloin ainoan kilpailtavana olleen matkan 30 km, vaikka oli vasta 23-vuotias ja vaikka kisassa oli mukana monia vanhoja maaotteluratsuja ja kovia viimeisen kierroksen miehiä.  Keuhkotauti katkaisi kuitenkin Emerik Korhosen lupaavan hiihtouran. Hän sairastui vuotta myöhemmin kohtalokkaasti osallistuessaan Oulu-hiihtoon.

Hän nimittäin matkusti hiihtämällä Suonenjoelta Ylivieskaan, välimatkaa ehkä noin 150 km ja nousi sieltä junaan. Vetoisessa junassa hän sitten sai kovan kuumeen, vaikka ostikin ensitöikseen Oulusta itselleen kuivan paidan. Sairaus ei miestä masentanut, vaan hän ajatteli kukistavansa taudin jatkamalla urheilu-uraansa lääkärin kielloista piittaamatta ja treenaamalla entistäkin enemmän. Hoitomuoto ei tehonnut ja Emerik Korhonen kuoli 26-vuotiaana vuonna 1916.

Hiihtohistoriaa tutkiessani ilmeni, että suonenjokelaisen Emerikin kova kilpakumppani oli rautalampilainen Morten Koivistoinen, joka ainakin erään lehtijutun mukaan tarjosi Emerikille kovan vastuksen jossain yhteislähtökisassa, mutta sitten hänen suksensa takertui pajupuskaan eikä Morten näytä tulleen ollenkaan maaliin. 1900-luvun alkuvuosina näyttää Savon hiihtoladuilla olleen kova luu myös Martti Koivistoinen. Epäilen, että hän oli kuitenkin kirkonkirjoissa Morten Koivistoinen ja kavereiden kesken Mara vaan.

Nyt minusta tuntuu kovasti siltä, että elämäni toiseksi suurin saavutus, eli koulupiirin hiihtomestaruus III - IV-luokkalaisten sarjassa vuonna 1968 ei johtunutkaan pelkästä sattumasta.

En löytänyt netistä Emerik Korhosen kuvaa, mutta hyvä ystäväni Eloin Musk auttoi tekoälyllään minua niin, että onnistuin maalaamaan ihan Emerikin näköisen nuorukaisen, vaikka vuonna 1968 jäin ainoana maassamme laiskanläksylle piirustamisesta.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti