Yllä oleva kuva liittyy Iisveden maineikkaaseen hiihtohistoriaan ja todistaa Kalle Jalkasen olleen kuivankälppeän miehen. Kuten kaikki suomalaiset, jotka yleensä jotain tietävät, tietävät, että Kalle Jalkanen (10.5.1907 Suonenjoki – 5.9.1941 Kirjasalo) oli suomalainen kilpahiihtäjä ja olympiavoittaja. Jalkasen suoritus vuoden 1936 talviolympialaisten 1936 viestinhiihdon ankkuriosuudella on jäänyt suomalaiseen urheiluhistoriaan.
Viimeisessä vaihdossa matkaan lähtiessään Jalkanen oli jäljessä Norjan Bjarne Ivarsenia minuutin ja 23 sekuntia. Kun osuutta oli hiihdetty puolet, Jalkanen oli ottanut Ivarsenin jo kiinni. Eräässä alamäessä Jalkanen kuitenkin sylkäisi ja samalla hänen tekohampaansa lensivät hankeen.
Hän palasi hakemaan ne ja norjalainen pääsi uudelleen johtoon. Puoli kilometriä ennen maalia Jalkanen saavutti Ivarsenin ja voitti lopulta kuudella sekunnilla. Tuo tekohampaiden hankeen sylkäisy huvittaa monia, mutta Kallea tapaus ei varmaankaan naurattanut, koska hampaiden hankkiminen maksoi työmiehen kolmen kuukauden palkan.
Radio oli 1930-luvulla vielä harvinainen kapistus ja tarinan mukaan iisveteläiset olivat kokoontuneet johonkin baariin kuuntelemaan Garmischin viestin radioselostusta. Baari oli ollut tupaten täynnä väkeä, mutta niin hiljaa ihmiset olivat selostusta seuranneet, että silmäneulankin putoamisen heinäsuovaan olisi voinut kuulla.
Seuratasolla Jalkanen edusti Iisveden Kiriä, Helsingin Hiihtäjiä ja Lappeenrannan Urheilu-Miehiä. Hänen parhaita urheilusaavutuksiaan olivat olympiakulta Garmisch-Partenkirchen 1936 (hiihto, 4 × 10 km viesti), Lahti (50 km) MM-hopeaa (18 km ja viesti), MM-pronssi 1938 (18 km).
Kalle Jalkanen kaatui rintamalla jatkosodassa kävellessään miinakenttään Kirjasalossa ja kahden miinan räjähdys surmasi heti. Hänet on haudattu Lappeenrannan sankarihautaan ja hautakiveen on kiinnitetty olympiavoittajalle kuuluvat olympiarenkaat.
Kallen serkku Aarne Jalkanen on vahvistanut sen Jussi Kirjavaisen 40-luvun hiihtohistoria kirjasta löytyvän tiedon, jonka mukaan Kalle olisi aavistanut sodan alla kohtalonsa ja pyytänyt erästä hiihtäjäkaveriaan huolehtimaan vaimostaan, jos jotakin sattuisi.
Näin kuulemma sitten tapahtuikin. Kaverille annetut lupaukset nimittäin pidetään ja niinpä Sinkko-niminen kilpahiihtäjä vei Kallen lesken myöhemmin vihille. Liekö ollut Toivo Sinkko, ainakin sen niminen 30-luvun hiihtäjä löytyy internetistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti