Kalle Jalkanen kaatui Inkerin Kirjasalossa 5.9.1941 kahden miinan räjähtäessä. Suonenjoella syntynyt Kalle asui kaatumishetkellään Lappeenrannassa, joten hänet on haudattu sinne.
Vaikka tämä kalmisto on yksi maamme suurimmista, siellä on harvinaisen selkeät opasteet ja niinpä hauta löytyy helposti. Olympiavoittaja on saanut hautakiveensä hänelle kuuluvat olympiarenkaat. Sillä tavalla on maassamme tapana kunnioittaa olympiavoittajia heidän kuolemansa jälkeen. Kallen viimeinen leposija sijaitsee noin kymmenen metriä hautausmaan Wäinö Aaltosen veistämästä vaikuttavasta muistomerkistä Helsingin suuntaan.
Pidetyn olympiasankarin kuolema kostettiin surmaamalla neljä sotavankia. Ansiokkaan urheilijan kuolema harmitti pataljoonan komentajaa majuri Mäntylää niin kovasti, että hän määräsi hetkeä aiemmin otetut vangit ammuttaviksi. Jalkasen joukkueen johtaja Tukia sai teloituksen suoritettavakseen.
Hän ei saanut miehiään tätä hirmutyötä tekemään, joten vänrikki itse joutui lainaamaan erään jääkärin konepistoolia. Sodan jälkeen tapausta tutkittiin sotarikoksena. Majuri Mäntylä sai teosta neljä ja puoli vuotta vankeutta, mutta konepistoolia käyttänyt vänrikki jätettiin tuomitsematta.
Kerrotaan, että Kalle Jalkanen pyysi jatkosotaan lähtiessään erästä hiihtäjäkaveriaan huolehtimaan vaimostaan ja lapsistaan, jos hänelle sattuisi jotakin. Hiihtäjäkaveri piti lupauksensa ja meni naimisiin Kallen lesken kanssa.
Lähellä oli, ettei Jalkasen suku saavuttanut toistakin olympiamitalia, koska Kallen serkku voitti vuoden 1948 Sankt Moritzin olympialaisten karsintakilpailun Suomessa, mutta sitten ilmeni, ettei häntä voitukaan valita joukkueeseen.
Virallisena selityksenä valitsematta jättämiseen oli se, että voittaja oli haavoittunut sodassa keuhkoon eikä hän tämän vuoksi olisi pärjännyt vuoristo-oloissa. Paljon mahdollista, että Kallen serkkupoika olisi saanut henkilökohtaisilta matkoilta mitalit ja viestissä Suomi olisi hyvinkin taistellut vaikka kullasta Kalle Jalkasen esimerkin innoittamana.
Tosi asiassa katsastuksen voittajaa ei voitu valita, koska hän oli ollut sota-aikana kaukopartiotehtävissä, joissa oli sattunut jotain ikävää. Hänet todettiin kuitenkin tutkimuksissa syyttömäksi asiaan eikä tuomiota tullut.
Vaikka Kalle Jalkanen ei koskaan voittanut Suomen mestaruutta, niin hänen Warkauden Urheilijoita edustanut vuonna 1913 syntynyt pikkuveljensä Erkki Jalkanen voitti Suomen mestaruuden 15 km:llä vuonna 1946.
Wikipediassa kerrotaan, että laulaja Kari Tapio (Jalkanen) olisi ollut Kalle Jalkasen veljenpoika, mutta tieto on virheellinen. Sikäli Kari Tapio liittyy talviurheiluun, että hän voitti mäkihypyssä Suomen ammattikoulujen mestaruuden.
Myös toinen suonenjokelainen laulajapoika Kari Vepsä(läinen) oli nuorena lupaava mäkihyppääjä, mutta vanhemmalla iällä hän on siirtynyt hevosurheilun puolelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti